(1/2) Mitä ovat virtuaalivaluutta, kryptovaluutta ja älyraha?

Joo, tosiaan mun nimi on Rafael Eronen. Mun taustoista sen verran, että mä tosiaan kiinnostuin tuossa 2013 vähän bitcoinista. Rupesin sitten sen jälkeen sitä tutkimaan ja oikeastaan sitten jäänytkin siihen kryptovaluuttaskeeneen ja kaikkeen niihin perehtymään siitä lähtien. Nyt kuusi vuotta takana kaikkiin näiden eri projektien tutkiskeluun ja vähän sitä nimenomaan teknologista pohjaa ja sitä, että mihin tämä on mahdollisesti viemässä oikeasti yhteiskuntaa. Ja tosiaan mullakin on just sitä taustaa sellaista, että yhdistystoimintaa kryptovaluutta-alalla ollaan oltu viemässä eteenpäin ja mahdollisimman paljon informaatiota on pyritty jakamaan ihmisille. Ja just niin kuin Niko sanoikin kanssa, niin kysykää ihmeessä sitten kaikki mahdolliset teidän kysymykset, mitkä on askarruttanut, niin niihin olisi tarkoitus justiinsa, että me pyrittäisiin vastaamaan. Pyritään pitämään tämä tosiaan semmoisena, että me ei vaan luennoida tässä koko ajan, vaan kysykää ihmeessä, että jos tulee liian teknistä sanasta tai jotain muuta tämmöistä, niin tarkennuksia sitten siihen vaan.

Niin tosiaan me ollaan hyvin tietoisia siitä, että me puhutaan monesti ihan eri kieltä kuin niin sanotut normaalit ihmiset, jotka meillä on ihan päivänselviä juttuja. Palloitellaan niitä monta tuntia päivittäin tuolla Telegramissa, niin teidän täytyy kertoa meille, koska me ei aina tiedosteta välttämättä sitä itse, että nyt meni vähän liian korkealentoseksi tai käytetään liikaa lainasanoja, mitä ihmiset ei ymmärrä, niin ei muuta kuin homma poikki vaan siinä vaiheessa ja otetaan vähän takapakkia ja puhutaan niin, että kaikki ymmärtää.

No ihan vaikka aloitetaan ihan semmoisen yksinkertaisen vähän kartotuksen siitä, että mitä kaikkea te osaatte, että kuinka monella IT-alan taustaa, että kuinka paljon tietokoneiden kattelu näppäiltyy. Nostaa vaikka käden ylös.

Muutama, joku kymmenen prosenttia ehkä.

Ja miten sitten ihan lohkoketju sovelluksiin tai jotain lompakohjelmiin, onko niitä tullut testattua?

Huomattavasti vähemmän yksi käsi nousivissa, mä näen ainakin vain yhden.

Tämä on jo meille vähän semmoista pientä informaatiota, että mistä lähdetään. Ja tosiaan mun mielestä voitaisiin sitten vaikka ihan käydä asiaa ja tosiaan kysykää ihmeessä, että jos tulee jotain erityistä mieleen. Niko vähän varmaan nyt tarkistaa tälleen, että jos mä kerron vähän tätä rakennetta, niin aluksi me vähän määritellään sitä, että koska nämä kryptovaluutat ja koko tämä systeemi, niin ne autellaan oikeastaan kolmeen eri kategoriaan. Mitkä on ne vanhat kunnon kaikki peleissä olevat kolikot tai rahat ja kaikki muut tämmöiset, mitkä on kontrolloituja ja missä on paljon sitä luotettavaa, luotettu osapuoli, joka sitten kontrolloi ja hallinnoi sitä koko järjestelmää, verifioi kaiken ja silleen. Sitten on tosiaan kryptovaluutat, mitkä on kryptografisesti todennettavia systeemeitä tai valuuttoja, tokeneita, ihan mitä vaan, mutta silleen, että se pystytään matemaattisesti vahvistamaan, että asia on oikeasti mennyt näin, se ei perusta pelkästään luottamukseen. Sitten on vielä tämä kolmas osio, mikä nyt on yritetty saada yleisempään käyttöön, niin just tämä älyraha. Tämä olisi se kaikkein teknisesti pisimmällä oleva systeemi, eli semmoinen, missä pyrittäisiin viemään kaikki mahdolliset välikädet pois ja pystyttäisiin sitä tekemään ja todentamaan kaikki, mitä siinä koko ketjussa tapahtuu. Näistä sitten vähän just pikkusen lisää. Eniten paneudutaan älyraha-puoleen, eli se, mikä on se tämän hetken parhaimpia mahdollisia protokollia tai systeemeitä.

Yksi välikysymys. Kuinka moni tietää, mitä on kryptografia? About 10 prosenttia. Okei, arvelinkin, että saattaa olla sellainen, mikä normaalisti on sellainen, mikä heti ihmisille ei välttämättä sano mitään. Tietysti puhutaan aina siitä, että on niin kovin kryptistä, että ei ymmärrä. Se on yleensä se, mistä se sana on tuttu. Mutta toi kryptaus on kuitenkin hyvin olennainen asia ja niin kuin Grafetos sanoi, että se on niin kuin voi oikeastaan ajatella sen matemaattisen, että voidaan matematiikan avulla todentaa, että joku asia on totta. Esimerkkinä vaikka se, että voidaan lukea bitcoinin koodia, voidaan sieltä todeta, että joo pitää paikkansa näitä bitcoineja tulee ikinä olemaan 21 miljoonaa ja viimeinen bitcoin louhitaan keskimäärin arviolta vuonna 2140. Koodista varmentaa ja voidaan tarkistaa myöskin, että tietysti jokaisella on sitten oma osaaminen, että mihin se riittää, mutta tässä tullaan sitten siihen peliteoreettisen näkökulmaan, että vaikka mä en itse ole tekninen henkilö, mä oon tämmönen yleismies sanotaanko näin kryptovaluutoista, tiedän yleisellä tasolla paljon niistä, mihin ne vaikuttaa, mutta mä en voi esimerkiksi mennä tai voin tietysti mennä lukea bitcoinin koodia näin ja lukea se hyvinkin vaikka koko koko koodi alusta loppuun, mutta mun ymmärrys on hyvin rajallinen siitä. Mutta mihin voi siinä luottaa on se avoimuus, eli puhutaan avoimen lähdekoodin ohjelmistosta. Eli mä voin luottaa siihen, että maailmassa on riittävästi fiksuja ihmisiä, jotka pääsee katsoa sitä avointa lähdekoodia, ja jos niistä ei kukaan ole sanonut, että tämähän ei toimi, tämä tässä on joku virhe, niin silloin mä voin luottaa siihen. Eli syntyy tämmöinen niin sanottu luottamukseton luottamus, eli oikeastaan mä luotan niihin. Kollektiivisesti niihin muihin ihmisiin, joilla ei ole mitään kasvoja tai ei ole olemassa mitään tiettyä porrasta tai osastoa maailmassa, joka sanoo, että miten asiat tehdään, vaan on vain ihmisiä ja ihmiset toimii, miten ne haluaa toimia, mikä heille on edullisinta. Joo.

Muutamalla sanalla selvittää, mikä on, ikään kuin miten määritellään tai mistä varmistutaan, että on todellinen kryptovaluutta tai sitten mikään fake?

Erittäin hyvä kysymys, haluatko ottaa tätä?

No joo, mä ehkä sanoisin oikeastaan just sen, että alun perinhan kryptovaluutta on ollut, tosiaan bitcoinistahan kaikki lähti ja sen pääasiallinen pointtihan oli justiinsa se, että sun ei tarvii luottaa, se olisi niinku raha, missä sun ei tarvii luottaa mihinkään kolmanteen osapuoleen, vaan sä pystyt itse varmistamaan kaiken. Ihan vaan tämmösiä perinteisiä juttuja esimerkiksi justiinsa tästä. Meidän nykyisestä vaikka euro-rahajärjestelmästä, niin hyvin hyvin harva, jos oikeastaan kukaan pystyy tietämään, että kuinka paljon esimerkiksi sitä rahaa on ylipäätään olemassa. Ja tämä on semmoinen asia, mitä esimerkiksi justiinsa kryptovaluutat, niillä on tarkoitus muuttaa. Eli pyritään tekemään kaikesta mahdollisimman avointa, pyritään informoimaan oikeasti, tai jokaisella käyttäjällä on mahdollisuus tietää kaikki osa-alueet siitä koko rahajärjestelmästä. Tämä tapahtuu näillä kryptografisilla todisteilla. Nämä ovat pääasiassa oikeastaan matematiikkaa. Tehdään vain erittäin hankalia laskutoimituksia, mitkä informoivat tai kertovat sen, että onko joku lopputulos tosi vai epätosi. Tämä on oikeastaan se, miten kryptovaluutat eroavat kaikista noista muista. Eli pystyt varmentamaan, että asia on oikeasti näin.

Oikeastaan voisi vielä tarkentaa, että se ei välttämättä ole vaikea laskutoimitus, ainoastaan se, että se vaatii paljon tehoa, eli puhutaan työn todistuksesta tai englanninkieleksessä se on proof of work, eli se todistaa, että työtä on tehty, jotta tämä tilikirja, puhutaan yhteisestä tilikirjasta eli shared ledger, missä jokainen tapahtuma, kryptovaluuttatapahtuma on alusta saakka muuttamattomasti, poistamattomasti saatavilla ja varmistettavissa kenen tahansa toimesta.

Jatkaisin vielä samaa kysymystä yksinkertaisesti päätetään vielä. Nyt kun meillä on tuolla kolmarikkaatissa pari tuhatta maaperäistä reilua, nyt onko se punkti, jota sisältää mikä tahansa, niin mistä tavallinen ihminen varmistuu siitä, että kolikko X on todellinen?

Se on oikeastaan todella hankala kysymys. Jokainen kolikkohan on todennäköisesti todellinen, mikä siellä CoinMarketCapissa on. Pointtihan oikeastaan on se, että onko sillä oikeasti merkitystä, onko sillä käyttöä sillä kolikolla tai onko se teknisesti toimiva systeemi. Hyvin monethan pystyt tekemään esimerkiksi niin, että sä vaan luot kolikon Teet vaikka siitä semmoisen, että siinä tosiaan pystytään tekemään erittäin paljon siirtoja, että se skaalautuu saman tien, eli pystyy vastaanottamaan erittäin paljon käyttäjiä siihen järjestelmään. Se yleensä vaatii justiinsa tietokoneelta resursseja, ja mitä nopeammin tai mitä enemmän sä haluat justiinsa käyttää sitä lohkoketjua, sitä isommaksi se paisuu koko järjestelmä, ja se sitten hankaloittaa kaiken verifiointia. Eli siinä ei ole mitään yksinööllä tuosta semmoista. Selitettä, että mikä olisi oikea kryptovaluutto tai mikä ei. Siihen joutuu tekemään hyvin paljon vaan työtä ja tutkimaan niitä. Pääasiassa mä sanoisin tämmönen yleinen ohje, niin jos sä pystyt ite ajamaan omaa nodea, eli tosiaan... Mä en tiedetä sanaa nodea. Joo, tämä on just... Eli node on siis tämmönen tietokone, millä sä just nimenomaan vahvistat ja verifioit kaiken, mitä siinä verkossa tapahtuu. Eli sä et luota mihinkään keskuspankkiin, joka päättää kuinka paljon sitä rahaa tulee, milloin sitä tulee tai mitään muutakaan, vaan sä ite oot siinä mukana katsomassa, että kukaan ei luo sitä yhtään ylimääräistä ja vahvistamassa jokaisen osa-alueen. Se on mun mielestä semmonen yksi tapa verifioida. Joo, ehdottomasti white paper on myös hyvä tämmöinen pohja, että mistä lähdetään, siinä ei lähdetä teknisesti välttämättä vielä varmistamaan, että miten se systeemi toimii, mutta se on, white paper on tämä peruspohja, mikä kertoo teille vähän sen, että mikä se koko projektin tarkoitus on, miten se toimii ainakin teoria-tasolla ja näin. Siitä on ainakin todella hyvä kyllä lähteä, mutta siellä voi olla todella paljon semmoista teknistä sanastoa, mutta... Mä sanoisin niin, että paras tapa varmistaa, että on mukana jossain ihan oikein merkittävässä projektissa, niin on vaan lähteä juttelemaan, keskustelemaan siitä aiheesta. Ihan vaan kyselemään ihmisiltä, että mitä ne on mieltä. Mennään eri foorumeille kyselemään, että mitä porukka tuumaa tästä ja tästä projektista. Tällainen ihmisiltä kysellään, ettei kuunnella lueta yhdestä kirjasta ja yhdeltä auktoriteetilta, että mikä on oikein tai väärin, vaan kaikilta.

Niin mä ehkä rohjaisin tota... Kysymystä tai ajatusta enemmän siihen suuntaan, että ei niinkään, että mikä on oikea kryptovaluutta, vaan mikä on hyödyllinen kryptovaluutta tai ylipäätänsä protokolla tai tuote just sulle henkilökohtaisesti sun omassa elämässä. Onko tästä mulle hyötyä? Se on ehkä semmoinen ja mitä hyötyä? Jos ajatuksena on vaan, että joku on sanonut Twitterissä, mikä on se mun nähdäkseni se totuus tällä hetkellä kryptosijoittamisesta, että joku luotettavan olonen taho on Twitterissä esimerkiksi sanonut, että nyt tätä kannattaa ostaa, koska se menee kuuhu ja sit sä ostat sitä sen takia. Se on rehellisesti sanottuna se yleisin syy mitä varten ihmiset ostaa näitä kryptovaluuttoja. Yhtään miettimättä sitä, että mitä mä tuntee tekee muuta kuin mahdollisesti rahaa. Eli ehkä mä ohjaisin enemmänkin sitä ajatusta ja keskustelua siihen suuntaan, että mitä hyötyä tästä on mulle muuta kuin europlussin kartuttaminen. Ja kryptovaluutoissa ja lohkoketjuteknologiassa mun nähdäkseni ei ole mitään hyötyä. Sehän on siis tietysti tietokanta. Mikä on tietokanta? Kuka tietää? Aika moni tietää. Okei, tietokanta on sellainen, sanotaan vaikka pilvipalveluita. Varmaan aika monet käyttää pilvipalveluita. Teillä on netissä tiedot ja sitten sieltä ne synkronoidaan teidän koneelle ja ne on vaikka puhelimessa sitten samat tiedot. Periaate on siinä sama, mutta nämä tietokoneet on näitä just näitä nodeja tai solmuja, mitä eri eri krypto- valtuuteen käyttäjät ajaa omalla koneella ja sitten nämä niin kuin tämän lohkoketjun tai julkisen tilikirjan transaktiot koko ajan jatkuvasti synkronoidaan ja lähetetään näihin joka ikiseen solmuun tai nodeen ja se on voitte kuvitella se on äärimmäisen epätehokasta ja resurssia kuluttavaa eli se ei ole niin kuin ideaalinen esimerkiksi just tällaiseen visa tyyppiseen maksuun. Tapahtumaan, missä sinulla täytyy olla satoja tuhansia transaktioita sekunnissa kapasiteetti. Esimerkiksi bitcoin-transaktioiden kapasiteetti tällä hetkellä on luokkaa seitsemän transaktio sekunnissa muistaakseni.

Taitaa olla neljä vai viisi transaktio sekunnissa.

Vertauta se johonkin.

Esimerkiksi Visa taitaa tehdä silleen, että sillä on ehkä jossain, olisiko ollut kymmenessä tuhannessa transaktiossa per sekunti. Eli siinä on huomattava ero. Bitcoinin verkko ei todellakaan kestä tällä hetkellä niin paljon kuin mitä esimerkiksi Visan transaktiot. Mutta se on justiinsa se tietotekninen vaihtokauppa, mikä on tehty. Eli se, että Visassa sä et pysty, kukaan meistä ei pysty tietämään, kuinka paljon siellä on rahaa järjestelmässä, miten ne liikkuu, onko joku huijannut järjestelmää. Se on vaan täysin Visan kontrollissa. Se tarkoittaa siis, että kaikki käyttäjien datat menee vain ja ainoastaan Visalle. Kun sitten taas esimerkiksi justiinsa bitcoinissa tai muissa tämmöisissä lohkoketjujärjestelmissä, niin kaikille ihmisille menee se tieto. Eli se on justiinsa tietoteknisesti todella resurssikallista.

Miten sitten näette nämä bitcoinin uuden fiitserit, kun tulee helpompauksia sinne?

Joo, ehdottomasti. Mä ainakin sanoisin näin, että nyt kun on kuusi vuotta ollut ja tutkinut, että koko kryptovaluutta skenee, niin... Kaikki lähti bitcoinista mulla ja kyllä se on vielä toistaiseksi nyt, niin se on myös pysynyt siinä. Mä näkisin, että se on ehdottomasti niitä semmosia, mitkä on eniten testattuja protokollia, mitä kehitetään eniten, mihin koko ajan pyritään tekemään kaikkia mahdollisia parannuksia. Se on semmoinen projekti, missä justiinsa on eniten sitä semmoista hälinää ja ihmiset on koko ajan muuttamassa sitä tai parantamassa. Eli mikä tahansa, mitä me esimerkiksi nyt sanotaan siitä, että bitcoinin tila on, niin se voi milloin tahansa tavallaan muuttua. Se koko ajan parannetaan asioita.

Usein kryptovalta on siitä hankala selittää, että kun ei ole mitään vertailukohtaa reaalimaailmassa, mutta lähinnä ehkä vertailukohtaa on internet. Ja varmaan teistäkin kaikki muistaa, kun internet 90-luvulla rupesi menee mainstreamiä kohti, eikä sitä silloin kukaan oikeastaan ottanut vakavissaan. Ja ihan hyvästä syystä, jos haluaisit ladata vaikka MP3-tiedoston, tämmöisen musiikkitiedoston, niin se kestää. Ensinnäkin kolme varttia, siihen piti varata koko kodin ainoa puhelinlinja, ja sitten plus se, että sitten joutui maksamaan vielä sitä datasta ihan älyttömiä määriä. Ihmiset tietenkään ei nähnyt sitä potentiaalia, että mihin se internetprotokolla pystyy. Ja siinäkin vaiheessa oli useita internetprotokolleja, ja vieläkin on, mutta niistä ei ole vaan tullut, ne on siellä reunalla. Jotkut tietyt harrastajat haluaa ehkä käyttää, että esimerkiksi mä olisin voinut myös perustaa vaikka nyt, että on tämmöinen Nikonetti, että käyttäkää kaikki tätä. No, te voitte sitten valita, että käytätte sitä vai ette käytä. Todennäköisesti se mun verkkoon hyvinkin pieni ja hyödytön. Eli se ei kerää verkostoefektejä. Eli internet, eli tämä TCP/IP-protokolla, mitä teistäkin jokainen tänä päivänä käyttää, tietämättä mikä se on tai miten se... En nyt siis sano varmaan, että teistä moni tietääkin, että mikä TCP/IP-protokolla on. Pointti on se, että en ei tarvitse tietää. Meidän ei tarvitse tietää, miten se toimii käyttääksemme sitä. Ja tähän suuntaan ollaan menossa älyrahoissakin. Ohjelmistoprotokollista, jota voidaan päivittää, vaikka se on muuttamaton, eli erotetaan se tilikirja siitä ohjelmiston koodista. Tilikirja on muuttamaton, sitä ei voi enää peukaloida jälkikäteen. Ohjelmaa voidaan lisätä, siihen voidaan lisätä ominaisuuksia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki relevantit ominaisuudet tullaan implementoimaan siihen kaikkein käytännöllisimpään viestintäprotokollaan, mikä on tässä tapauksessa Bitcoin. Eli mä oon miettinyt tätä asiaa aika paljon, on ollut tosi vaikea. Kuvitella sellaista tilannetta, että tulisi ja sitä on tietysti totta kai mahdollista, että yhtäkkiä keksitään, että hei tämä on parempi protokollu ja sitten vaan pitkoinen turha, mutta silloinkin on mahdollisuus vielä niin kuin tehdä tämmöinen iso versio päivitys eli siirtää vaan tota tää, menisin sanomaan UTXO-setti, mutta ehkä puhutaan tästä tilikirjasta kuitenkin, eli sitä tilikirjan sisältö vaan niin kuin periaatteessa farmuuskopioidaan siihen seuraavaan protokollaan eli se tilikirja edelleen pysyisi muuttumattomana. Tässä olisi ehkä Aasensilta nyt siihen konsensusmalliin, mistä voitaisiin puhua seuraavaksi, mitä varten kryptovaluutat on tärkeitä ja hyödyllisiä. Koska se on hyvin ymmärrettävä, että meillä Suomessa esimerkiksi ei ole tällä hetkellä oikeastaan mitään tarvetta, koska niin kuin sanoin aikaisemmin, niin sensuurin vastaisuus on se oikeasti ainoa käyttötarkoitus. Tällä hetkellä meillä on asiat suhteellisen hyvin. Me mennään kauppaan ostamaan maitoa, visalla se toimii, ei siinä ole mitään ongelmaa. Ei me tarvita. Tarvita lainausmerkeissä tällä hetkellä mitään muuta parempaa. Mutta jos haluaa ajatella tulevaisuutta ja varsinkin mä uskon, että kuinka moni täällä on sijoittaja, veikkaan, että täällä on muutamia sijoittajia. No niin, melkein puolet. Vai ehkä ylikin puolet. Niin jos miettii... Joo, tähän väliin.

Miten te näette, että missä päin maailmaa ja mistä syystä olisi suurin tarve digitaaliselle?

Missä olisi tarve kryptovaluuta? Hyvä kysymys. Esimerkiksi varmaan moni on perellä Venezuelan tilanteesta tällä hetkellä, mitä Venezuelassa tapahtuu.

Siellähän on se apu, että mikä tahansa näistä maista, jotka on nyt kokenut sitä kovaa hyperinflaatiota, niin ne olisi ainakin mun mielestäni itse asiassa paikkoja, missä nimenomaan maat, missä ei pystytä luottamaan siihen valtion kontrolloimaan rahapolitiikkaan, se, että päättäjät menee ja tekee niin kuin... Tyhmiin päätöksiin, mitkä aiheuttaa sen, että kansalaiset on sitten ongelmissa. Nämä on just niitä, mihin mun mielestä ryppävaltuutettu.

Ne maat tai alueet, joissa luottamus ei ole ihan täysin täydellinen hallintoon.

Kyllä, nimenomaan. Ja ylipäätään siis mä ainakin itse pidän sitä aina semmoisena, että meillähän on tosiaan asiat todella hyvin täällä, että euro on ollut oikein vakaa ja toiminut ihan hyvin. Me pystytään ostamaan sillä maitoa kaupasta ja silleen. Siinä on esimerkiksi ihan vaan tämmöisiä asioita, että euro on kumminkin inflaattorinen rahajärjestelmä, mikä tarkoittaa sitä, että rahaa painetaan koko ajan lisää. Ja se on keskimäärin nyt pyritty eurossa pitämään kahdessa prosentissa per vuosi, mitä sitä tulee koko ajan lisää. Ja jos nyt mietitään just nimenomaan sijoittajana, että sulla olisi ollut aikaisemmin vaikka ihan sama, että vaikka 10 000 euron potti silloin, kun otettiin eurot käyttöön, eli noin 20 vuotta sitten, niin sen jälkeen kun on koko ajan joka vuosi painettu 2 prosenttia lisää, se tarkoittaa, että siihen on tullut uutta rahaa, on luotu noin 45 prosenttia tämän 20 vuoden aikana. Eli se on nakertanut siis sitten sitä, jos sä oot säilyttänyt se 10 tonnia euroina, siitä on tippunut todella paljon ostovoimaa pois. 45 prosenttia sun rahasta veke. Se on aika radikaali juttu. Ja tämä sitten taas ylipäätään on luonut semmoisen systeemin, että meidän yhteiskunnassa on paljon järkevämpi tuhlata sitä rahaa ihan mihin vaan kuin että sä säilyttäisit sen euroina pankkitilillä. Koska ylipäätään se korkokin, mitä ne pankit maksaa, niin se ei kata edes sitä inflaation määrää, mikä sieltä tulee. Ja no niin, nämä on niin kuin näitä... Yksi tämmöinen syy, että millä mun mielestä jopa Suomessakin, niin meillä on tietyissä määrin kyllä ihan hyvä syy käyttää näitä kryptovaluuttoja, että pystytään suojautumaan justiinsa tuommoiselta NS-piiloverotukselta.

Niin sitähän se inflaatio on nimenomaan verotus, jota ei voi välttää. Eli niin kauan kuin me käytetään tätä status quo systeemiä inflaattorista rahaa, niin me ei pystytä välttyyn siltä verolta, vaikka muuten voi tehdä verojärjestelyt kaikki hienosti, niin se inflaatio on vaan se, että se ostovoima vaan heikkenee. Jos käyttää huonoa rahaa ja tässä tullaan siihen niin kuin mitä sanotaan tätä crash and logs eli crash and likes eli hyvä raha ajaa huonon rahan pois eli just mitä Rafekin sanoi että mieluummin ostaa jotain kuin ei mitään ja se menee koko ajan menee nollaa kohti rahan arvoa niin haluat sen käsistä pois ennemmin kuin säilyt makutat sitä tilillä mutta sitten tämä älyraha muuttaa sen päälailleen koska yhtäkkiä se tavallaan se inflaatio aikataulu tai oikeastaan sitä ei voisi sanoa edes inflaatiosta, kun tiedetään tasan tarkkaan paljonko ikinä tulee sitä rahaa olemaan. Ainoastaan vaan se rahan tavallaan julkaisuaikataulu on tiedossa eli tiedetään milloin tulee lisää eli puhutaan lohkopalkkiosta eli tämä on se yksi iso osa sitä just konsensusmallia ja tätä insentiivimallia eli nämä transaktioiden varmentajat, jotka kuluttaa sitä energiaa. Pyörittää niitä tietokoneita, ratkaisee sitä työntodistuksen ongelmaa, niin he saa sitten, kun he löytää tämän blokin, johon kirjataan jokaisen jaetun tilikirjan transaktiot viimeisen about 10 minuutin kohdalta, joka 10 minuuttia tulee keskimäärin blokkipitcoinissa. Ja he saa siitä palkki, jos kun he ratkaisee sen ongelman. Periaatteessa se voisi ajatella niin kuin lottona. Eli ja tota lottolippuna voisi ajatella tätä vaikka tietokonetta niin kuin megahertsejä, että miten paljon sä pistät. Mitä enemmän sä pistät tehoa bitcoinverkkoja ja louhit sitä, sitä enemmän sulla on lottolippuja ja mahdollisuus voittaa se lohkopalkki. Eli silloin kun sä saat sen louhittua sun laitteistolla, niin sulle maksetaan se lohkopalkki. Ja lohkopalkki aluksi oli 50 bitcoinia ja joka neljän vuoden välein se puolittuu. Sitä kutsutaan halvingiksi. Ja ne on ollut perinteisesti aina sellaisia tapahtumia, jolloin sitten bitcoinin hinta on lähtenyt räjähdysmäiseen nousuun pian sen jälkeen. Koska se käytännössä tarkoittaa, että lohkopalkki on puolittu, eli sitä tulee puolet. Hitaammin kiertoa eli sen sijaan että sulle tulee 10 minuutin välein 50 bitcoinia näin tosi voimakas inflaatio alkuun koska sitä haluttiin levittää mahdollisimman laajalle nyt se on tapahtunut sen jälkeen kaksi halvingia eli nyt ollaan 12,5 bitcoinissa ja seuraava on 6,25 ja joka neljäs vuosi mennään puoleen väliin eli vuoteen tota en muista tarkkaan vuotta mutta sanotaan että 99 prosenttia bitcoineista on louhittua vaan seuraava on 30 40 vuoden aikana?

Joo siis eli tosiaan niinku sen sijaan justiin se kun miten esimerkiksi euroissa missä me ei tiedetä että kuinka paljon sitä rahaa on tai kuinka paljon ne päättää just pistää sitä että okei se kuulostaa pieneltä että ne luo vaikka uusi euro ja sen kaksi prosenttia se kuulostaa todella pieneltä mutta se ei ole mitenkään kiven hakattu juttu että se on vaan se summa oikeastaan tuolla vaan niinku isot pankkiritherrat päättää että kuinka paljon sitä sit minäkin vuonna niinku lisätään. Tämä on ehkä se jossain määrin ongelma myöskin, että yksittäisellä käyttäjällä, eli meillä kuluttajilla, meillä perus sen rahan käyttäjillä, meillä ei ole mahdollisuutta edes oikeastaan tietää, että mitä herrat päättää sitten joskus seuraavaksi tehdä näillä valuutoilla. Pahimmista tilanteista tapahtuu näitä samanlaisia tilanteita kuin Venezuelassa tai Zimbabwessa tai jossain muussa, että valtionhallinto päättää, että hei, nyt me otetaan ihan älyttömän paljon lisää rahaa tai velkaa tai ihan mitä vaan ja saattaa romuttaa koko talousjärjestelmää, se on ihan niin pieni juttu.

Ja se miksi tämä tapahtuu on just se toinen laki, mistä mä tykkään puhua on tämä kantinjoen efekti, mikä tarkoittaa sitä, että hän joka saa uuden rahan ensimmäisenä hyötyy sitä eniten. Eli mietitään nyt, mitä inflaatio oikeastaan on, eihän se tavallisen kuluttajan pussissa tunnu ennen kuin se on kiarrossa. Ja rupeaa sitten inflatoimaan sitä kierrossa olevaa rahan määrää, niin silloin se, joka printtaa rahan, saa täydä hyödyn siitä rahasta vielä sillä täydellä hinnalla, jonka jälkeen se vasta siirtyy se vero sitten tavallisten ihmisten maksattavaksi. Eli tämä aiheuttaa sen ongelman, miksi ylipäätään se ajaudutaan hyperinflaation, koska siellä jossain vaiheessa se vaan se insentiivi tehdä se tavallaan huijaus tai ottaa ne rahat taskuun, oman taskuun, niin on liian suuri ja se tehdään sen takia. On iso ero justiinsa, puhutaan luottamuksesta tuommoisista systeemeistä, niin on tosi iso ero sillä, että voitko sä tehdä jotain tai haluatko sä tehdä jotain.

Joo, mä haluaisin kysyä kryptovaluutasta, että kun se nimi on krypto, että se on jotenkin, vaikka miten se toimii, että kaikki on avointa, että nähdään kaikki transaktiot, mutta että se encryptaus tavallaan se, että kuka se käyttäjä on, kuitenkin.

Siinä on siis monia mekanismeja, siinä on oikeastaan erilaisia vaiheita koko Bitcoin-protokollassa, että mitä tosiaan kryptataan eli salataan. Eli tehdään vaan tietyistä vaikka sanoista, niin tehdään niistä erilainen sotku, missä on tietyn tyyppinen kaava, miten sä saat käännettyä sen sitten takaisin, että se onkin selkeäkielistä. Ja siihen on monia erilaisia systeemejä ja tapoja. Pääasiassa oikeastaan se isoin tämmöinen. Kryptaus mitä tapahtuu koko kryptovaluuttaverkoissa on yleensä ne transaktiot eli se että siellä ei näy ihan niin kuin vaan nätisti kun sä siirrät jotain vaikka nyt esimerkiksi bitcoiniin lompakos toiseen niin siellä ei lue pelkästään että Matti nyt siirti Pekalle tämän verran rahaa vaan siellä lukee että BC1J72JF jotain niin kuin siirräsi nyt rahaa BC134752 tilille rahaa. Eli tämä on sitä kryptausta, eli pyritään suojelemaan jossain määrin myös käyttäjien sitä anonymiteettiä ja sitä, että sun ei tarvitse kertoa kaikille sun omista asioista, se ei välttämättä kuulu muille. Tämä on tietyn tyyppinen periaate myös kryptovaluutoissa, mikä on ollut, että just esimerkiksi Visalla tai muilla tämmöisillä maksuprotokollasysteemeillä, niin heillehän menee kaikki tiedot siitä, että mihin sä oot käyttänyt rahaa, kuka sä oot. Minkälaiset kulutustottumukset on ja tällaiset. Siinä on se.

Mitä älyrahoissa on, että sulla on mahdollisuus itse valita. Kukaan ei sua pakota käyttämään älyrahoja, kukaan ei myöskään sua voi estää käyttämästä. Eli siinä tullaan siihen sensuuriresistanttiuteen ja sensuurivapauteen. Eli se on se kaikkein tärkein asia, että kukaan ei voi sua estää siirtämästä toiselle käyttäjälle rahaa ja piste. Se on se arvonlupaus. Ja tästä johtuen mitä enemmän... Valtiot ja keskuspankit laittaa kontrollia ja yrittää estää ihmisiä ja tekee laittomasti kryptovaluuttaa sitä enemmän, niillä on arvoa, koska ihmiset tarvitsee, ihmiset haluaa tehdä kahdenvälisiä transaktioita, mihin kukaan ei puutu. Ja tässä kohtaa mä oikeusisin vielä ehkä tuon yleisen harhaluulan, että bitcoin on anonyymi, se ei tosiaan ole anonyymi, just niin kuin Rafe sanoi, että siellä on ne osoitteet, ne transaktiot aina näkyy, että tästä osoitteesta on siirtynyt tähän osoitteeseen ja pisteessä on aina. Tiedossa. Kysymys kuuluu, että oletko sitonut siihen osoitteeseen mitään sun henkilökohtaisia tietoja. Esimerkiksi jos olet mennyt pörssiin, antanut sen sun passin, ostanut sieltä bitcoinia ja sen jälkeen menet jonnekin silkkitielle ja ostat vaikka huumeita niillä, niin se on huono idea, koska sä oot sitonut sun henkilötiedot siihen kauppaan, jos sanotaan vaikka se huume kauppi ei siellä kiinni ja sä oot saanut transaktioita siitä sun pörssilompakosta, no sen takia niitä porukkaa jää kiinni sieltä silkkitieltä. Joo, lompakkohallinnoi just nimenomaan näitä osoitteita. Hyvä tarkennus.

Ja tosiaan vielä semmoinen piti tuossa noin tuli mieleen, että mulle ei ole ainakaan nyt tällä hetkellä tiedossa korkeintaan kuin ihan vaan kourallinen maita, missä ylipäätään kryptovaluutat olisi oikeasti kiellettyä tai että siinä olisi jonkinlaista sanktioa siitä, että se käytetään. Ja ne maat on oikeastaan jotain mun mielestä niin kuin Nepal, ehkä vissiin Intiassa taisi olla jonkinlainen juttu. Tällä hetkellä menee. Siellä on ihan pari kolme maata, missä koko systeemi on kielletty oikeasti.

Mikä on viimeiset tieto, kun puhutaan regulaatiosta, tulevasta regulaatiosta, säätelystä, mihin suuntaan se näyttäisi menettää?

Mun mielestä ainakin se vaikuttaisi siltä, että pyritään tekemään, tai regulaattorit tuntuvat haluavan tehdä tavallaan kryptovaluutta. Pistää ne vähän samantyyppiseen lainsäädäntöön tai regulaatioon kuin vaikka esimerkiksi osakkeet. Eli nykyäänhän on nyt tullut se, että sulla on mahdollisuus tosiaan niin kuin verotuksessa on tällä hetkellä se tilanne, että kaikki voitot mitä sä saat, sä joudut siitä maksamaan noin 30 prosenttia voittoa, niin kuin veroa, mutta sitten taas, että kaikki mitä sä häviät, niin sä pystyt kumminkin vähentämään sit ne tappiot myös verotuksessa, eli siitä on tullut paljon reilupistettä. Vastaa hyvin pitkälti justiinsa osakkeita. Ja mä sanoisin, että sen sijaan justiinsa, että mitä nyt kryptovaluutoissa on synnynnäisesti just toi, että ei sidota henkilöllisyyksiin niihin osoitteisiin tai lompakkoihin, niin tää on se, mitä regulaattorit haluaisi tehdä. Eli se, että ihmiset joutuisi kertomaan, että mihin ne käyttää rahaa, milloin ne käyttää tälleen. Siihen on kumminkin, se on semmonen niinku kamppailu tavallaan, mitä käydään aina pikkuhiljaa ja siis silleen, että Mä ainakin uskoisin itse, että regulaattorit tosiaan liikkuu sen verran paljon hitaammin. Siinä on iso prosessi, että ne saa tehtyä tiettyjä sääntöjä, joten ne tulee aina vähän jäljessä. Eli siinä on tuommoisia, se on pientä taistelua tavallaan koko ajan.

Mun nähdäkseni regulaattorit ostaa tällä hetkellä aikaa aika paljon, että se on sitä mediapeliä ja pyritetään pyörittämään, että vanhoja narratiiveja ihmisten menisi ihan täysillä sisään siihen, mutta se tulee olemaan häviävä peli, just niin kuin Raffe sanoi, niin ne liikkuu vaan täysin liian hitaasti ja kryptovaluutat on auki. 247 pystyt tekemään transaktioita minne päin tahansa maailmaa tunnissa käytännössä ilmatteeksi ja kuka ei pysty estämään sitä. No mitä sä taistelet sellaista vastaan muuta kuin ideologisella tasolla. Tai sitten liittyy siihen, se on just se mitä me haetaan täällä älyrahan narratiivilla, me keskustellaan myöskin justiinsa Fivan ja muiden regulaattoreiden kanssa, että hei tässä on järki juttu teidänkin kannalta, että luuletteko tosiaan, että suurin osa ihmisistä haluaa ottaa henkilökohtaisen vastuun avaimista, joku osoitteen väärin tai kopipasteet väärän osoitteen, niin sä menetät sun rahat. Sulla ei ole mitään keinoa mennä pankkiin ja sanoa, että hei mä teen pikku virhe. Ei ole mitään sellaista bitcoin pankkia, vaan se on vaan that's it. Sä vastaat itse. Mä väitän, että suurin osa ihmisistä ei ole valmiita ottaa asiaa, eikä siinä ole mitään ongelmaa. Kysymys on siitä, että sulla on oma valinta, että sä voit tehdä sen. Sä voit myöskin huolehtia vaikka osasta sun portfolioista täysin itse ja osan siirtää kolmannen osapuolen jonkun pankin tai tämmöisen. Avainhallinnoijan alle.

Ja portfolio vastaa tavallaan vähän niin kuin säästö tai osakesalkku tässä tapauksessa eli sä voit ite päättää sen sijaan kun esimerkiksi just nyt ei ole jossain niin kuin pörseissä tai muissa missä sitten vaihdellaan osakkeita vaikka sä oot ostanut ne niin ne on aina sen kuitenkin se pörssin kontrollissa niin se että kryptovaluutoissa sulla on mahdollisuus ottaa tavallaan se täysin itsellesi se sopimus tai se osake. Kirjataan ihan mikä tahansa silleen, että voit säilyttää sitä itse, jos sä pelkäät esimerkiksi, että tämä pörssi menee ja katoaa paikalta tai huijaa, että sulla ei olekaan niitä papereita tai jotain muuta.

Tähän liittyen justiinsa se regulaattoreita luulisi kiinnostavan sen hyvin paljon, että meillä on tämmöinen muuttamaton, tuhoutumaton tilikirja, jossa joka ikinen transaktio on selvillä. Ja suuri osa ihmisistä laittaa ne kiltisti ne passitiedot sinne pörssiin ja yhdistää henkilöllisyytensä siihen pitkoon osoitteeseen, jonka jälkeen joka ikinen transaktio, mitä he tekee, on julkisia. Luulen, että aika iso osa ihmisistä on ok tämän järjestelyn kanssa. Se vaan parantaa nykyisysteemiä.

Mietin vielä tuosta kohkoketjusta. Miten se käytännössä toimii, kun siihen toimii se netin välityksellä, että miten ne kirjataan fyysisesti?

Joo, siis miten se toimii tavallaan tuolla protokolla. Erilaiset projektit käyttävät vähän erilaisia systeemejä. Internetin kautta eli jokaisella käyttäjällä lähtökohtaisesti se ei ole mikään vaatimus, mutta se on ollut se mistä lähdettiin eli jokainen käyttäjä pistää itselleen lataa semmoisen ohjelmiston omalle tietokoneelleen, käynnistää sen ja se tekee automaattisesti, rupeaa yhdistämään muihin tietokoneisiin, jotka ajaa tätä samaa ohjelmaa ja niillä on kaikilla niin kuin yhdet tietyt samat säännöt, jos joku menee ja yrittää muuttaa niitä sääntöjä, niin se Kaikki muut tietokoneet, jotka ajaa vanhaa ohjelmistoa, hylkäävät sen. Ne potkii sen pois. Tämä on se, miten varmistetaan, että jokainen tietokone on yhteydessä ainakin kahdeksaan muuhun tietokoneeseen. Kaikki vahvistavat niitä samoja sääntöjä. Jos joku yrittää huijata, niin se lähtee saman tieverkosta pois. Niitä on mahdollisuuksia tehdä kaikkia siirtoja ja ylläpitää sitä ketjua. Ihan radioaaloilla on mahdollisuuksia tehdä noin siirtoja. Satelliitin kautta on nykyäänkin mahdollista tehdä siirtoja bitcoinilla. Eri projektit on eri vaiheissa ja tekee vähän erilaisia juttuja. Ehdottomasti kännykän internetillä ja tuommoisella.

Internet on kaikista yleisiä, että jos lohkoketty tulee kaikkeen sanotaan esineisiin, niin tarvitaan.

Pitäisikö niissä esineissä olla netti tai joku sivu?

Hyvin usein joo, se pitäisi olla silleen, että siinä on jonkunlainen yhteys nettiin. Se ei välttämättä tarkoita, että se pitäisi olla koko ajan. Sanotaan vaikka esimerkiksi niin, että nyt mulla ei valitettavasti tullut mukaan, mutta siis on tehty bitcoinistakin semmoisia ihan fyysisiä kolikoita, eli ihan täysin kahden euron kolikon muotoinen, kokoinen, painoinen. Kolikko, missä on vaan tarra toisella puolella. Ja sen tarran alla on tämmöinen koodipätkä, mikä justiinsa antaa sulle luvan sitten siirtää niitä tiettyjä bitcoinia. Se antaa tavallaan kontrollin sulle siihen tiettyyn lompakkoon. Tämä tarkoittaa silloin, että se kolikko, sen ei ole pakko olla millään tavalla netiskiinnissä. Se on ihan vaan metallin palanen, missä on niin kuin paperilla kirjoitettu koodipätkä. Ja tämä on niin kuin se, että sä pystyt ottamaan kyllä. Tai käyttämään tai säilymään justiinsa niitä kryptovaluuttoja ilman, että ne on netissä koko ajan kiinni. Mutta heti kun sä haluat liikuttaa tai tehdä sillä jotain, niin sit sun pitää päästä sinne verkkoon keskustelemaan.

Joo, holdaaminen ei vaadi nettiä, mutta kuluttaminen vaatii käytännössä tällä hetkellä. Tai sit jonkun muun vastaava viestintäprotokolla. Esimerkiksi yksi tuote kanssa, mitä mainitsin noista fyysisistä bitcoinista, on ihan hyvä, niin on tämmönen kuin OpenDime, mikä on niin kuin USPTI-kunnäköinen. Ja tota... Sinne voi laittaa saat sen tietokoneeseen saat sieltä tulee bitcoin osoite lähetät sinne bitcoin osoitteeseen sun bitcoinit sit ne on siinä tikulla ja se avain on se ei tuu koskaan julkiseksi eli se on sun pitää fyysisesti neulalla neulatyöntää läpi siitä uspitikusta siinä on semmonen kohta joka sitten pysyvästi tavallaan rikkoo sen ja paljastaa sen privaavaimen kun sä haluat kuluttaa se mut sä voit vaihtaa sen esimerkiksi sä antaa vaikka et sulla on 0,1 bitcoinia mikä tän hetken kurssilla olisi tonni. Sä ostat sillä jotain, niin sä voit antaa se niiden muistitiko, ei tarvitse tehdä mitään nettitransaktio, vaan fyysinen transaktio, eli just sama juttu niin kuin niillä kolikoilla, että tämmönen transaktio tai kynä ja paperi, paperilompakon, tietysti paperilompakon sisällön varmentaminen vaatii netin tai jonkunnäköisen yhteyden lohkoketjuun, että sä voit katsoa, että okei tää osoite oikein tai tää avain oikeasti hallinnoi näitä varoja, mihin mä oon vaihtamassa vaikka tätä mun autoa tai jotain esimerkiksi.

Yksi asia muuten itse asiassa kanssa, mitä mulle vielä tuli tuossa mieleen silleen, että moni näistä jutuista tosiaan kuulostaa vähän ehkä hankalilta, komplekseilta, tulee paljon semmosia sanoja, mitkä ei ehkä ole selkeitä ja tosiaan muistakaa kysyä ihmeessä. Ja itse miten mä näen tämän silleen, että kuten Nikokin tuossa noin puhui aikaisemmin, että silloin kun internet tuli, se oli aika vaivalloista ruveta käyttämään sitä. Ihan vaan se, että sä sait lähetettyä sähköpostin, niin ei muuta kuin sitten, että sun pitää ottaa... Yhteydet näihin ja näihin servereihin ja tyyliin se sähköpostin lähettäminenkin, vaikka sä sait sen menemään, niin siinä kesti joku kaksi-kolme päivää ennen kuin se vastaanottaja oikeasti sai sen. Se oli niin niin niin kuin halkutekijöissään. Mutta että nimenomaan se oli silloin kaiken maailman eri teknisiä juttuja, sun piti ymmärtää ennen kuin sä pystyt lähettämään sen sähköpostin, mutta toi on justiinsa se, että ihmiset on koko ajan parantamassa, tekemässä töitä ton koko projektin ohella, pyrkii tekemään siitä mahdollisimman helppoa. Siitä kun sähköposti ja internet tuli siitä joku 20 vuotta eteenpäin, niin se sähköpostin lähettäminen olikin ihan vaan.

Voisin sanoa, että me ollaan oikeastaan niinkin pioneerivaiheessa mun mielestä, että se helppokäyttöisyys on vielä toissijainen. Nyt pyritään vielä rakentamaan siitä pohjaprotokollasta mahdollisimman tämmöinen anti-hauras ja tämmöinen, joka kestää hyökkäystä. Eli se koko älyraha-ideologia on, että olet koko ajan hyökkäyksen alla. Ei luoteta mihinkään, vaan lähtökohtaisesti jokaista nodea tai solmua kohdellaan hyökkäjänä. Eli tämmöisenä huonona toimijana verkossa.

Niin, eli just niin kuin sanoin siitä aikaisemmin, eli kun ne kaikki tietokoneet on kytkettynä, avaut kahdeksaan muuhun tietokoneeseen, jotka ajaa niitä samoja ohjelmia, se siinä just on, että kukaan ei luota toisiinsa. Ne pitää toisiaan ännäs vihollisena ja varmistaa joka ikisen jutun, että kai tämä nyt on. Tämä aiheuttaa sen, että bitcoinin systeemi esimerkiksi on niin varma. Siinä ei ole mitään sellaista, että jollakin on mahdollisuus tehdä jotain enemmän kuin mitä sulla on. Kaikki käyttäjät on sama arvo siihen.

Miten näette tämmöisen älyrahan kehittymisen? Oletteko te sitä mieltä, että. Onko se aikajäne, mikä olisi mahdollinen aikajäne sille, kun nämä kehittyvät asiat luovat markkinoille sellaisen tilanteen, että uusille rahalle kävi jatkossa? Näettekö te sellaisen tulevaisuuden?

Mä ehkä sanoisin silleen, että monet ajattelevat tosiaan, että kryptovaluutat tulee täysin syrjäyttämään mahdollisesti nämä. Eurot ja dollarit ja tämmöiset valtiolliset valuutat sitten joskus. Voi tosiaan olla niin, mutta mä oletan ainakin, että siinä menee todella pitkä aika. Ne, joilla on tosiaan se tämän hetken systeemi kontrollissaan, ne ei tuu haluaa päästä siitä vallasta todellakaan helposti irti. Ne pyrkii varmasti tekemään kaikkeensa, jotta ne saa pidettyä sen saman kontrollin, sen vallan, mitä heillä on. Joten mä uskoisin ainakin, että... 20 vuodenkin päästä me löydetään vielä euroja ja dollareita, jos ei muuta niin ainakin museoista tai keräilyvesineinä.

Miten ne ruotsalaiset on kyseessä?

Mitä tarkoitat? 23. luopuu kerran käteisesti. Tämä on itse asiassa yksi juttu kanssa, mitä ihmiset menevät kanssa, kun aikaisemmin puhuttiin siitä, että Suomessa ei välttämättä tarvita niin paljon kryptovaluuttoja, mutta siinä kohtaa mä oon... Vähän sen eri mieltä, että asia mikä ei tule kovin helposti mieleen, niin nytkin meidän koko Suomen valtion kaikki tuommoinen niin kuin kaupankäyntimaksuliikenne oikeastaan, se että kun me mennään kauppoihin tonne, nyt vielä toistaiseksi meillä on käteistä, mutta sekin on tarkoitus poistaa kokonaan Suomessa mun muistaakseni siis 2040 mennessä. Ja se sitten taas tulee luomaan aika isoja ongelmia, jos asiat pysyy tällaisena. Tällä hetkellä kun me mennään tonne kauppaan, jos ei meillä olisi käteistä maksuvaihtoehtoa, niin mitä meillä on? Visa ja Mastercard. Ne on oikeastaan ainoat. Kaksi jenkkilälaista yritystä, jotka kontrolloi ja pitää tämmöisenä oligopolia koko meidän maksuliikenteestä. Se mun mielestä kuulostaa todella pahalta. Ja tää ois semmonen, että mieluummin mun mielestä meidän pitäis keksiä tohon jotain erittäin nopeesti jotain parannuskeinoa, koska hyvin useinkin on käynyt niitä tilanteita, että... Että Visan tai Mastercardin palvelut ei toimikaan. Sä jäätkin siihen, kun yrität maksaa kaupassa siellä kortilla, niin jaa, tää onkin nyt pois päältään. No, sit ihmetellään. Yleensä nyt ollaan vielä pystytty tosiaan turvautumaan siihen käteiseen, että äkkiä automaatille, mutta jos se vaihtoehto poistetaan, niin mihin tää menee? Ja tosiaan kaikki meidän tiedot, se on mun mielestä se ehkä omituisin asia. Kaikkien meidän tiedot, kaikki mitä me ostetaan ja maksetaan siellä Visalla ja Mastercardilla. Se menee niille jenkkijyrityksille. Tällainen jossain määrin vähän pelottavakin juttu.

No niin, tämä Visa ja Mastercard ja PayPalkin on kuolemassa, kun tuo LibraCoin. Voidaan varmaan siitä, pitäisikö nyt tämä tauko tässä välissä puhua ehkä LibraCoinista sen jälkeen vai vieläkö?

Itse asiassa yksi juttu, mikä minun tuli tälleen vielä mieleen, mitä halusin sanoa, on se, että tosiaan tämä kun kuulostaa niin vaikealta ja tämä kuulostaa just niin kuin sanottiin, niin tämä ei ole todellakaan resurssitehokas. Se on todella. Raskasta koittaa verifioida kaikki näitä siirtoja ja pitää systeemiä yllä. Mutta se justiinsa todennäköisesti tulee kehittymään. Ihan vaan tämmöisiä esimerkkejä, että silloin kun autot tuli, silloin ensimmäisiä autoja, kun se ruvettiin käyttämään, niin esimerkiksi Britanniassa oli tämmöisiä lakeja, mitä kutsuttiin punaisen lipun, mä muistan joku punainen lippukäsky tai joku tämmöinen, mikä siis tarkoitti sitä, että autoa kun ajetaan, siinä pitää olla kolme tyyppiä aina. Se on minimivaatimus. Yksi, joka on se tekniikko, joka katsoo, että se moottori ei räjähdä. Yksi kaveri, joka oikeesti kääntelee sitä rattia ja katsoo, että tää ei vaan kulje muiden ihmisten yli. Ja yksi kaveri, joka kulkee noin 500 metriä siellä auton edellä, juoksee iso punainen lippu kädessä ja varoittaa kaikki, että pois ei sitä ole tulee tää auto sitten, että tää saattaa räjähtää. Että niin pelokkaasti... Että me oltiin, mutta kumminkin teknologia kehittyy, nyt se on meille ihan arkipäivää. Sama juttu oli sähköverkoissa. Silloin kun ruvettiin nämä Teslat ja muut kohtoisia rupeessa kehittelemään näitä sähköverkkoja ja muita, niin silloinhan pidettiinkaan sitä, että se tulee olemaan ainoastaan vaan erittäin rikkaiden juttu, että ne piti oikeasti repiä kaikki talonsa seinät alas ja ruveta vetää sinne jotain metallinaruja. Mistä kulki sähköä, että se saattaa todella helposti sytyttää kaikkien taloutta. Tämä parafiini kyntillä, nämä on oikein hyvä. Siinä on kuitenkin just tullut tätä, että ajallaan ihmiset kehittyvät ja asioista tulee halvempi ja jokainen pystyy sitten tekemään sitä. Tosiaan niin kuin nettikin, se vaatii ennen paljon isoja resursseja. Nykyään meillä on just pieni joku laatikko, mihin me pistetään yksi tai kaksi piuhaa kiinni ja tadaa, nyt se toimii laillisesti.

Nykypäivänähän toi autonvertauksessa niin vähän kun puhutaan sitä, että ei bitcoin, mutta lohkoketju on hyvä, niin se on vähän just sama kuin silloin autoaikaa, niin ei toi automobiili itsessään, mutta noi kumirenkaat, ne on tosi kätevät, että ne voidaan ottaa, ne on se todellinen killer app.

Niin, että siis pidettiin nimenomaan moottoria erittäin huonona keksintönä, koska siihen menee bensaa ja se saastuttaa ja se pahalleen voidaan jähtää. Silloin pidettiin just nimenomaan, että hei ilmatäytetyt renkkaat. Tämä on se iso juttu. Joo, on se osa kyllä myös sitä, mutta siitähän tuli näitä vaihtoehtoja, että jotkut halusivat vielä tehdä näitä välimalleja, eli ne rakensivat auton muuten, mutta ottivat siitä moottorin pois ja iskivät sinne hevosen.

Niistä hauskoja kuvia kannattaa kuulla.

No, oihan siihen, että tämä on tämmöisiä vaiheita, mitä tulee tässä kehityksessä. Sitä ei oikein varmasti osattu silloin, kun kuvitellaan, mihin se koko systeemi siirtyy. Joo, siis todennäköisesti varmaan, että kuinka monen hevosen verran sitä voimaa on siinä. Mutta joo, tosiaan, haluatteko pitää taukoa?

Me voidaan kyllä jatkaa puhumista, ei ole mikään ongelma, mutta jos haluatte jalotella, ja voidaan ottaa vielä vaikka pari kysymystäkin.

Joo. Olisi vielä mä kysyn sillä ruotsalaisella. Väitäkää nyt jotain.

Miksi ne olisivat luopumassa jo käteisestä noinkin varhain? Eli mitä siellä on mietittäväni olemassa? No siis, nämä on näitä juttuja silleen, että mistä voidaan vaan arvailla, että miksi jotkut päättävät tehdä jotain. Mä ainakin itse olettaisin niin, että siinähän on haluttu todennäköisesti just se, seliteltyä, että käteisellä ihmiset voi tehdä pahuuksiin. Me ei olla aivan täysin varmoja, mitä sitten kukakin tekee ja siinä on näitä riskejä, joten otetaan kaikilta se mahdollisuus pois, pistetään kaikki mahdolliset maksuliikenteet justiinsa sinne korttimaksuilla, eli silleen, että pystytään kontrolloimaan. Näin mä ainakin itse näkisin, että se on tietyllä tavalla mun mielestä myös vähän jopa älytöntä, että halutaan käyttää tai kohdella ihmisiä kuin karjalaumaa eli vaan korvamerkata kaikki, että tämä on sinun ja mitä sä teet kaikkiin niinku tämmöiseen vahtimiseen ja jos se on oikeesti sitä, se on aika pelottava ajatus kanssa.

No siis siinä on mun nähdäkseni se tarkoitus on justiinsa, että pienelle eliitille kerätä rahat niinku suurelta massalta, että sitähän se on niinku vaurauden siirtoa tietylle eliitille ja se mitä älyraha voi muuttaa siinä on niin se tavallaan avaa sen pelin. Kaikille, että siihen älyrahasysteemiin voi osallistua, kuka vaan voi ruveta vaikka mainaamaan sitä, voi tehdä bisneksen siihen, voi ruveta tarjoamaan maksupalvelut, ihan mitä tahansa, kuka ei voi sua estää, eli se avaa sen vapaan markkinan kilpailun ehkä uudelleen, tavallaan tietynlainen paluu ehkä Oravan nahkaan aikaan omalla tavallaansa, mikä on sillä lailla kiinnostava ajatus tässä nykyyhteiskunnan kontrollipohjaisessa yhteiskunnassa, meillä on kaikki 3D-kamerat on puhelimissa, jotka nauhoittaa jatkuvasti, Meidän jokaista ja se data mihin sitä käytetään me ei edes tiedetä ja mä en edes välttämättä halua tietää kaikkea mihin sitä käytetään väärin. Tietoturva tulee enemmän ja enemmän tarpeelliseksi, niin silloin tulee tämmöisiä tuotteita niin kuin just L-rahat. Ei tämä sinänsä mikään uusi ajatus ole, että tähän on pitkään vuosikausia niin pitkään ainakin kun netistä on puhuttu niin on pyritty myöskin luomaan tämmöinen sähköinen raha, digitaalinen raha, mikä on siis käytännössä digitaalinen käteinen. Siitähän tässä on kysymys, että pystytään lopullisesti suorittamaan transaktio. Sanotaan vaikka, että mä haluan tuon sun puhelimeen ja sä haluat tietyn määrän bitcoinia, niin mä lähetän sulle bitcoinin sanat, mä olen puhelimeen. Se on se, että se on lopullinen transaktio ja that's it. Se on käteisosto.

Ja se pointtihan on se, että kenellekään muulle se ei kuulu. Nykyisessä justiinsa näissä korttijärjestelmissä ja muissa, niin jos tavallaan maksettaisiin justiinsa kortilla tai tilisiirrolla, niin... Siitä menee ilmoitus pankille, että te olette käyneet kauppaa, näin paljon te olette siirtäneet rahaa, mutta onko se oikeasti merkittävää? Tarviiko sen pankin tietää se? Mun mielestä ainakin jos mä maksan jotain, niin aina on milloin merkitystä se, että se raha on aitoa ja että se ei ole mitään väärännettyä, että kuinka paljon sitä on. Sitten kun se vaihtuu, se vaikuttaa siihen.

Joo. Pidetään kohta pikku tauko viimeinen kysymys tähän. Kun käy varsin selvästi ilmi, että eletään vahvasti pioneerinaikaa ja nämä järjestelmät ovat vasta kehittymässä ja hakee ikään kuin sitä muotoa ja muuta, niin voisitteko muotoilla oman käsityksenne siitä, että minkälainen tämä älyraha on? Että mikä se kliimaksi olisi siellä loppujen lopuksi, minkälainen sen älyrhan, tai siis mihin se pitäisi kehittyä, jotta se olisi sen näköinen kuin teidän mielestänne se pitäisi olla. Mikä on se ikääntyvä seikka?

Mä sanoisin oikeastaan silleen, että se mitä mä odotan, nämä on näitä tämmöisiä alitajuisia motivaattoreita, mitä meille tulee myös tietyistä valuuttajärjestelmistä. Niin tämä eurot ja muut, ne tosiaan koko ajan menettää enemmän ja enemmän arvoa, joten se kannustaa siihen, että sun on hyvä vaan tuhlata. Ja se sitten myös on johtanut semmoisiin asioihin, että yritykset tuottaa semmoisia tuotteita, mitkä hajoaa. Koska pointti on saada sitä kulutusta, koko ajan rahan pitää liikkua, koko ajan meillä pitää tulla myös lisää uutta rahaa, sitä pitää painaa lisää, jotta meidän taloussysteemi, koko eurojärjestelmä toimii. Jos sitä ei luotaisi lisää, niin se vaan tarkoittaisi sitä, että kaikki ne rahat, mitä meillä on, siirtyy loppujen lopuksi sinne elitille ja meille ei jää mitään. Mutta tämä muutos, mikä sitten tulisi mahdollisesti just älyrahasta ja semmoisesta järjestelmässä, missä ei pystyisi ihan vaan joku kolmas osapuoli päättämään, että nyt luodaan lisää rahaa ja sun arvo menettää arvonsa, olisi just se, että se kannustaisi säästämään. Eli sun ei tarvitsisi olla tunkemassa niitä rahoja johonkin, jotta sä saat pidettyä sen saman ostovoiman just 20 vuoden päähän, vaan jos sitä rahaa ei tule lisää, niin se koko ajan kasvattaa arvoa. Sillä tulee olemaan enemmän ja enemmän ostovoimaa sillä samalla yksiköllä tai samalla määrällä. Ja se sitten taas on huomattavan iso muutos siihen, että... Nyt kun me halutaan koko ajan tuhlata ja pitää kuluttaa, me halutaankin säästää, koska joka kerta, mitä pitempään me odotetaan sitä rahan tuhlaamisesta, niin sitä enemmän me pystytään sillä ostamaan. Nämä on tämmöisiä isoja kannustimia, mitkä vaikuttaakaan siihen, että esimerkiksi jälkipolville pystytään tai halutaankin paljon enemmän harkita sitä, että miten säästellään. Se ei ole, sanotaanko vaikka nyt, että jos haluat pistää lapsille jonkun tämmöisen säästötilin ja jos sä kerätät sitä nyt vaikka 20 vuotta, niin se ei ehkä ole ihan se optimaalinen tapa. Siinä ei ole tullut vaikka pankki antaa sulle jotain pientä korkoprosenttia siitä. Sille ei saa todennäköisesti sitä samaa taloa, jossa aloitat just vaikka tänään säästämään, niin 20 vuoden päästä. Sillä samalla rahalla ei saa sitä samaa taloa, se on vaan kalliimpi koko ajan. Nämä on niitä eroja. Sitten taas hälyrahan kanssa, niin se sama raha, mitä sä nyt pistät viemään, niin sä saat todennäköisesti kaksi taloa sillä samalla rahalla, joskus 20 vuoden päästä.

Joo, mä ajattelin, että mä kirjoitan tähän valmiiksi jo seuraavan session topikkeen vähän. Mä ajattelin, että tästä tuli sopiva asia, siltä on aika preferenssiä ja luja rahaa, mistä mä haluaisin ainakin vielä vähän. Keskustella ja just se, että miten se muuttaa meidän arvopohjaa tulevaisuudessa erityisesti tulevaisuutta, mitä pitäisi miettiä ehkä milleniaaleja ja nuorempien ehdolla, että meidän vanhempi polvi, ex-sukupolvia ja babyboomerit ja vanhemmat on siirtymässä selkeästi taka-alalle ja ehkä meidän sukupolvia siitä nuorempi on ottamassa enemmän valtaa ja mitä digitaalinen niukkuus tarkoittaa, heille puhutaan vähän siitä, puhutaan just lujasta rahasta ja aikapreferenssistä ja mitä tulevaisuudessa Tämä voisi tarkoittaa, minkälaiset mahdollisuudet voitaisiin elää.

Vielä sen verran, kun äsken tein kysymyksen, miten te näette, että tämän älyrahan käytettävyys alamme tai kehittyy seuraavissa vuosina?

Mä sanoisin, että me oletaan kyllä, että eri projektit tosiaan varmaan joutuu käymään erilaisia reittejä ja niillä menee eri aika päästä siihen omaan tavoitteeseensa. Bitcoin toimii kaikkein helpoiten, niin kuin aina esimerkkinä ihmiset tuntevat sen jo, niin siitä on helpoita puhua. Mä ainakin olettaisin, että Bitcoinin kehitys on nyt tälläkin hetkellä ollut niin kovaa tahtia, että mä sanoisin, että viiden vuoden päästä varmasti meillä on semmoinen erittäin käyttäjäystävälliset kaikki lompakot ja muut, että sit se voisi olla semmoista, että kaksi kolme klikkausta ja joku pyyhkäsy ja that's it. Esimerkiksi todennäköisesti siihen ei tarvitse edes sitä pari kolmea pyyhkästä, että se on vaan ihan silleen, että sä pyöräytät jotain omaa puhelinta siinä maksupäätteellä tai jossain muualla. Nytkin se on mahdollista todellakin, mutta nyt siihen vielä on tarvittu kolmansiin osapuoliin esimerkiksi joku yritys, mikä sitten vaihtaa tai tekee näitä konvertointeja. Tälläkin hetkellä mä voin mennä tuonne kokauppaan vaikka ostaa sieltä maitoa bitcoineilla. Ne ei itse sitä hyväksy. Mutta on yritys, joka toimii siinä välissä, eli mä saan sen yrityksen kortin, mä lataan sinne bitcoinin, höylään sitä kaupassa, se yritys vaihtaa siinä ne mun bitcoinit euroiksi ja maksaa sille kauppiaalle. Mutta tää, kun pystytään tekemään ilman sitä kolmatta osapuolta, niin sit me ollaan jo todella pitkällä.

Tuossa on monta sellaista kohtaa, mitä ei ole vielä ratkaistu, just pääasiassa skaalausongelmia, että mikään näille rahaverkkoille ei skaalaudu globaaliin, niin kuin Visa-maiseen tai PayPal-maiseen käyttöön, vaan se vaatii jotain just kikkuja. Kikkailua tai kolmansia osapuolia ja nyt toisemminkin bitcoinissa on tämä lightning network on sellainen mikä tulee muuttaa aika paljon ja se oikeasti tekee bitcoinista käteistä eli puhutaan miljoonien transaktioiden sekuntivauhdista ja visa ja masterkin jää huomattavasti taakse siitä mutta tällä hetkellä ollaan siinä tilanteessa että mä oon nyt viimeiset kolme neljä kuukautta yrittänyt saada sitä lightning wallettia toimimaan vieläkään sanon sitä toimii se on liian vaikea mulla. Mutta se on väistämätön ihan samalla tavalla kuin en mä osaa koodata myöskään sama juttu sinne etisessä oli paljon joutuvaa opettelemaan hakkaan päätä seinää ja odottaa kärsivällisesti se on ehkä se vaikein osuus.

Se siis just on, mitä puhuttiin myös tosi aikaisemmin justiinsa, että bitcoinin tällä hetkellä skaalautuu siihen, että neljä transaktioa sekunnissa, mutta tarkoitus on siihen silleen, että se on se ensimmäinen kerros, se on se kaikkein. Varmin kerros, missä kaikki verifioidaan, mutta sitten siihen on tarkoitus justiinsa, että pystytään luomaan tämmöisiä uudenlaisia kerroksia, missä on sitten erilaiset vaihtoehdot otettu käyttöön. Se vaikka pystyykin tekemään tuhat transaktiota per sekunti, mutta sä et verifioikaan sitä ihan niin paljon. Siinä tulee olemaan monia tämmöisiä erilaisia trade-offeja ja jokainen, sinne tulee olemaan hieno juttu, että jokainen käyttäjä saa itse päättää, mitkä vaihtoehdot ottaa. Mikä on omasta mielestä tärkeää, onko se merkittävää, että se siirto siirtyy nopeasti vai halvalla vai mikä tahansa.

Se ei poikkea periaatteessa tilanteesta mitenkään, että te ette todennäköisesti tämän nahkalompakkoon työnä koko omaisuutta lähette ulos, vaan sinne menee tietty määrä, mitä kuvittelette käyttävän. Sama juttu sitten just Lightning tai pitkälti älyrahalompakko, niin siellä on sen verran rahaa, mikä te ei haittaa, että jos sinne tulee joku bugi tai. Tai se palveluntarjoaja hakkeroidaan ja se menee tässä 200 euroa. No okei, harmittaa, mutta se on sama harmitus kuin, että sun nahkalompsa hukkuu ja sun menee käteestä sieltä. Eli se on just se, että sä ite päätät, että siellä sun perusleijerin pankissa, eli niin sanotussa älyrahan pankissa, missä sä hallinnoit niitä avaimia, niin sä voit sieltä siirtää esimerkiksi vaikka kerran viikosta, kerran kuukausi, ihan milloin vaan, niin rahaa sinne sun tavallaan nahka. Älyllä on pakko, mistä sitten käyttelet. Ja siellä on nopea transaktio. Et et sä tarvitse siitä omasta säästötililtä sun käyttelytilille, niin tarvitset instant välittömän siirron siihen et. Vaan yleensä sä voit odottaa jopa useamman päivän, jos vähän suunnittelet etukäteen. Se muuttaa sitä asiointia paljon ja just nimenomaan tuo vaihtoehtoja sulle käyttäjälle.