#10 Maanantai-illan Konsensus: Kova raha.

No niin, joo, eli Rafael Herronen. Olen 2013 ruvennut kiinnostumaan noista bitcoinista ja muista kryptovaluutoista, ja nyt tässä viisi vuotta opiskellut niitä oikeastaan päivittäin silleen, että bitcoin maksimalisti, ja olen tehnyt kaikenlaista eri kryptovaluuttoihin liittyvää, että just kaikenlaisia eri lompakkosovelluksia, kokeiluja, testailuja. Full Node pyöritellyt ja lähes tulkoon mitä tahansa jokaiselta osa-alueelta. Semmoista pintaraapasua löytyy. Itse teen työkseni on konfiguroinut kytkimia reitittimiä puhelinoperaattoreille.

Kiitoksia Rafaali. Sen verran vielä mainostan, että Rafael on meidän yksi aktiivisimmista jäsenistä ollut tässä viime aikoina tullut mukaan aktiivisesti konsensuksen työhön ja on tehnyt muun muassa tuon konsensuksen kaupan, jota nyt tässä seuraavaksi sillään. Eli jos ette ole tietoisia, niin konsensusmerchia on saatavilla Spreadshirt-kaupasta, jonne pääsee meidän kotisivuuteen, jos tämä linkki nyt toimii. Ja pitäisi näkyä streamissäkin. Eli sieltä pitäisi päästä suoraan ja se on tällä hetkellä käynnissä. 15 prosentin alennuskampanja myöskin eli sieltä saa kaikenlaisia tuotteita meidän yhteisön valitsemilla sloganeilla ja sit myöskin ilman sloganeita pelkällä konsensuslogolla ja kannattaa käydä tsekkailemassa jos vaatteiden käyttäminen on lähellä sydäntä. Tuosta nopeat mainokset ja tosiaan kiitokset Rafaelle tämän kaupan pysty laittamisesta ja tota. Mukavaa, että pääsit tähän paneeliin osallistumaan myöskin. Joo, nopeasti sen verran vielä tästä aiheesta, että mitä varten käsitellään tätä. Me tehtiin itse asiassa tästä aiheesta englanninkielinen video, eli aiheella Sound Money löytyy muu henkilökohtaiset kanavat. Mä laitan siihen linkin tuohon myös. Ja sit tuli mieleen just kun oli tuossa puhetta, että millä tavalla saataisiin uusia ihmisiä kiinnostua ja ymmärtää kryptovaluuttoja. Mahdollisuudet ja hienoudet, niin jotta voisi ymmärtää mitä hyötyä niistä on, niin pitäisi ymmärtää, että miten raha toimii, miten nykyinen järjestelmä toimii ja miten esimerkiksi bitcoin ja kulta vertautuu, esimerkiksi fiat valuutta ja mitä ylipäätään se on fiat valuutta, tällaiset asiat on sellaisia kysymyksiä, mitkä helposti tavallinen ihminen, joka ehkä on kiinnostunut tulenskeneen, niin ei edes tiedä eikä sitä kautta sitten näe, että näitä todellista potentiaalia, mitä tämän teknologian taustalla on. Tietysti tähän alustukseen vielä kuuluu se, että nämä ovat meidän henkilökohtaisia mielipiteitä. Esitämme täällä omalla naamallamme ja nimellämme. Rupattelemme mukavia. Ei kannata ottaa liian vakavissaan. Kannattaa ehkä kuunnella meiltä, että voi oppia jotain, mutta tehkää oma tutkimustyö. Tämä ei ole minkäännäköistä taloudellista tai muutenkaan neuvonantoa teille. Aloitetaan vaikka määrittelemällä ensinnäkin, mitä kova raha tarkoittaa. Se on vähän ehkä sellainen termi, mitä ei ihan jokapäiväisessä keskustelussa kuule käytettävän. Se on ehkä enemmän tämmöinen justiinsa kultapuolen kautta nykyään kryptopuolen ja erityisesti itävaltalaisen taloustieteen käyttämä termi. Tomi, kerrotko vaikka, sä oot käsittääkseni kuultamiehiä, niin kerrotko vaikka mitä sulle kovaraha tarkoittaa, mikä on määritelmä?

Joo, tämähän on hauska tätä näin. Historiassa kovarahahan oli käytössä suomenkielisenä sellaisenaan, että tämmöinen kovarahan asunnoissa, että ei ole tuettuja tai mennään käteisellä taakka kämppää. Kovaraha varmaan tavallisille ihmisille tarkoittaa sitä, että se on pure cash. Kovarahahan käteisenä ei ole kovaa muuta kuin silostovoimalla sillä hetkellä, mitä silloin. Mä vähän sellainen anarkista luonnonvaikean vaatteet onkin, että kovalrahalman sanaisin, että se on jotain, milloin on suoravaihdonta-arvo aika laajasti, joko siinä ympäristössä, missä toimitaan, tai sitten globaalisti. Eli se on semmoinen kiistaton juttu, jolla jotain pystyy tekemään. Se on kuullessa ihan kiva, että se vaihdanta muuttuu, sitten vaihdanna välineeksi melkein missä tahansa kultaliikkeessä tai kultasepällä kopeikään myös. Se on sillä lailla aika kovaa, että sitä kun laittaa siihen tiskiin, niin se muuttuu euroiksi. Että voi mennä shoppailmaan. Päivän kurssin mukaan sillä mennään. Se ei hirveästi heilu tässä. Jos vertaa kryptoihin, niin jos sanoit viimeisen 30 vuoden aikana, se on heilunut. Vaan 100 prosenttia, sanotaan vähän.

Joo, toi on ihan hyvä määritelmä. Tällä määritelmällä tietysti tämmöinen, jos tässä nyt samalla nopeasti määrittelen fiat-valuta, eli tämmöinen just eurot, mitä keskuspankki laskee liikkeelle oman määritelmän mukaisesti, niin ei olisi silloin tämän määritelmän mukaan kova raha, eikö niin? Eli toisin sanoen, tämä ei voi luottaa siihen, että kun tietyn ajan on säilynyt tätä käteistä, joka nyt sitten on vaikka euroja tai dollareita, niin sillä saisi sitten samanlaista arvoa esimerkiksi vaikka Jos puhutaan kansankielisesti lamboista, tällaisista keräilyautoista vaikka, niin jos sulla on euroja säästössä vaikka kymmenen vuotta, niin kymmenen vuoden päästä sillä saa huomattavasti huonomman tai edullisemman keräilyauton.

Joo, ei sitten, mun ei tarvitse katsoa, kun tuonne 90-luvun puoleen välillä, kun mä tulin staditöihin, jotka puhutaan myöhemmin, niin tuo inflaatio sitten muistutti silloin tekijänsä. Mutta jos katsoo palkkatuloja versus kiinteistöjä ja hintoja esimerkiksi, niin jos olisi 20 vuotta sitten säästänyt, 12 kuukauden vuokraa varten rahataan, että sitten kun mä näen huonosti, niin sitten mä joskus maksan sen 12 kuukauden vuokran tällä summalla. Niin siltä taitaisi maksaa nyt vissiin neljän kuukauden tai ehkä viiden kuukauden vuokran. Samanlaisesti kiinteistössä sama paikka. Niin siinä kohtaa se olisi kannattanut kyllä kuullaksi jemmata, että se maksaisi kevyesti puolentoista kuukauden vuokran. Tämähän on vasta rahaston hauskentällinen juttu, että kun kovaa rahaa. Euron kolikko, niin tota, mulla on vähän huono kamera, mutta ei niin hauska, siinä näkyy väreinä, näkyy tota hopea ja kulta euron ja kahden euron kolikoissa, mutta mä en usko, että se on niinku sattumaa, että näin on valittu. On tehty Fiat-rahaa, jonka arvo metallina on ehkä jotain puolen sentin luokkaa. Se on haluttu saada näyttämään sitten niinku oikealta.

Hyvä ja mielenkiintoinen pointti, kyllä näin varmasti ei ole kyllä mitään sattumaa. Mikä sun määritelmä on kovalle rahalle? Kerro vaikka, säästätkö sä itse euroja vai etkenties?

No mä ite pidän kovaa rahaa oikeastaan semmoisena, millä vaan on tiukat säännöt ja semmoista, mitä ei niinku, siinä ei ole mitään semmoista muuttujaa. Mitä ei ole valmiiksi tiedettäisi tai että se olisi vaan ihan kenen tai niin kuin tuolla silleen, että se ei olisi täysin avoin. Kaikki ne säännöt pitää tietää. Silloin se on mun mielestä niin kuin kovaa rahaa ja just semmoista, että silloin kun sul on sitä, niin sä oikeasti omistat sen ja siihen ei pysty vaikuttamaan kukaan muu. Sama on mun mielestä justiinsa se, että se niin kuin tuote, mitä mä oon ostamassa. Että sekans olisi oikeasti jotain oikeasti kovaa, että se täysomistus on vaan ja ainoastaan mulla, että esimerkiksi mä en pidä, no ei se nyt rahaa ole, mutta kovana valuuttanakaan esimerkiksi just asuntojakaan, koska just valtio pystyy ne loppujen lopuksi sitten ottamaan itselleen ihan milloin huvittaa ja mä en pidä sitä tavallaan kovana omistuksena, vaan semmoinen mikä on oikeasti täysin sun.

Joo, toi on mielenkiintoista. Eli jos ymmärsin oikein, niin sulle tämä sensuurin vastaisuus, eli se, että ei voida sensuroida arvoa tai transaktioita, niin on tärkeä aspekti kovalle rahalle.

Joo, just ehdottomasti. Vähän muotoilin huonosti ton.

Ei se ole ihan hyvin muotoiltu, se on ihan hyvä pointti ja puhutaan siitäkin vielä lisää, kun määritellään tarkemmin, että mitkä sitten on tämmöisiä ominaisuuksia. Mulla on tuossa muutama lista, minkä mä oon teille ketukäteen toimittanut, niin näistä, mitä minun mielestäni hyvä tämmöinen kova raha sisältää, mitä ominaisuuksia.

Joo, mulla on tavallaan näin kanssa, että sitä ei voi ottaa tämmöinen haltuille kiinni. Kiinteistö, että hän on mielenkiintoinen sillä tavalla, että jos nuo vuokratontilla, niin Helsingissä on käynyt esimerkiksi niin, että jotkutkin tontinomistajat on nostanut vuokreja huuisisti ja sitten asuntojen yhtiövastikkeet on räjähtänyt käsiin, niin sitten siinä kohdassa se, minä omistan tämän asunnona, mutta se arvo muuttuu. Sillä hetkellä kun se tontin vuokraa ja päättääkin jotain toista. Se sopii mun mielestä tuolla Rafaelin näkemyksenkin osalta.

Joo, toi on kyllä hyvä pointti asunut. Ei tälle määritelmälle sitten olisiko vaan rahaa. Miten sitten kuulta ja kuullaan sensuurivapaus? Osaatko sä Rafael sanoa tuohon mitä?

No sensuurivapaudesta mä en oikeastaan... Osaa sanoa niinkään, että mun mielestä, no oikeastaan siihen mulle ei sille ole mitään mielipidettä, mutta kultaamme joo siis pitäisin niinku kovana valuuttana tai mä en ihan oikein tykkää milloin käyttää laajemmin just käsitettä, että ei pelkästään kova raha, vaan niinku kova valuutta ja mun mielestä kulta olisi semmonen, että ei kukaan pysty sitä väärentämään, kukaan ei pysty luomaan lisää, se on vaan ja ainoastaan mulla, jos mä omistan sen, jos se on mulla kädessä. Se olisi mun mielestä ihan sopiva siihen.

Mutta sensuurivapaahan se ei ole. Kultahan on myöskin väkivalloin viety ihmisiltä maailmansivuun. Siinä on kyllä ehkä semmoinen eroavaisuus, jos nyt verrataan esimerkiksi kultaa ja bitcoinia. Verrataanhan me kultaa ja bitcoinia tietenkin, koska sehän on vähän niin kuin show on koko ajatus. Bitcoinista jos puhutaan vähän sen niin sehän on monesti tai monet pitää sitä ja itse pidän tietyllä tavalla myöskin nimenomaan digitaalisena kultana ja kultana sen takia että kulta on ehkä pisimpään ihmishistoriassa käytetty arvonsäilyttäjänä, että silloin nähdäkseni traditioonallista arvoa, koska sitä niin pitkään on käytetty arvonsäilyttämiseen ja sitten tietysti silloin marginaalista käytettyä. Käyttöön elektroniikkateollisuudessa ja koruteollisuudessa. Mutta miten, jos mä kysyisin teiltä molemmilta näin, Tomi sanossa vaikka ensin, mikä sun mielestä erottaa bitcoinin ja kullan ja onks sulla suosikkia näistä kahdesta?

No tota, mä oon aika 50-50 siinä, toi bitcoin on aika uusi, jos sitä vertaa johonkin. 2 500 vuotta kirjoitettua historiaa, mistä löytyy jotain dokkareita, että mitä kullantaa HPn arvo on ollut, niin se on aika kiistämätön väite, että se näyttää toimivan pitkään. Bitcoin on jo kymmenen vuotta mennyt, mutta se on niin kuin sanotaan näin, että siinä lyhyessä ajassa ainakin kun mä funksin, niin se on muodostunut kyllä aika kova kilpa-aika. Ja sillä lailla eroina niillä ne... Ero on mun mielestä oikeastaan vaan kahdessa asiassa. Toinen on se fyysinen luonne, mikä kudulla ollaan. Kun taas bitcoin on globaali, se voi maksaa tästä Saudi-Arabiaan tai Austraaliaan tai Jenkkeihin minuuteissa. Kun taas se kulta kyllä ja ostovoimaltaan siellä Austraalia on ihan sama, mutta se roodaaminen kestää sinne muutaman päivän. Viikon. Mutta ei se mitään, laitetaan se kultaharkko laivaan, niin se on siellä uudessa elämässä ja se tontti odottaa siellä tuolla. Bitcoin taas sitten tarvitsee sen sähkön mennäkseen sinne perille ja sitten on kaiken näköisiä vielä enemmän paksusfoliohatuus olevia kuin minä, jotka sanoo, että zombie, zombie, apukalupis ja niin poispäin. Kyllä me silloin ollaan aika heikoilla sen kultaharkon kanssa, jos meidät sähkö loppuu. Maailmasta, että bitcoin-verkko menee alas. Se mikä ehkä riskinä on, mitä mä en kuulosta näin, niin bitcoin on kuitenkin se tietoturvajuttu, että jonain kauniina päivänä, jos se yksi kaunis häkkäri tulee, niin mä en katso 100 miljardia ihmisten varallisuutta tuolta market capin mukaan tänään. Jos joku keksisi, että kullalla ei voi tehdä tänään mitään, niin mä en saakaan epätoivomuksia.

Tai aika monet kirjat, myöskin monet bitcoinerit on kullan kannattajia tietyllä tavalla ainakin tietyssä määrin, että varmaan ihan hyvä bets siis sillä, että jos haluaa vähän hakea jonkunnäköistä suojaa, niin kullalla nyt kuitenkin on jonkunnäköinen traditioonallinen arvo, vaikka itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että bitcoin on niin monilla tavoilla parempi, just asiat mitä luettelit, niin muun muassa. Että tosiaan jäljelle jäisi vaan tämä minun nähdäkseni tämä marginaalinen käyttökoruja elektronikkateollisuudessa, mikä kullalla on parempaa kuin bitcoinilla ja tästä johtuen niin voisi olla hyvinkin todennäköistä, että kullan arvo laskee tulevaisuudessa. Mitä Rafael, olet mieltä?

Toivottavasti vielä vähän korjaan. Joo, sanotaan. Oikein muistelen numeroita niin kuulosti se, mitä kaivetaan vuosittain. Jos sanon, että viidesosa tai enemmän menee koruteollisuuteen, niin se on aika mielenkiintoinen sikäli, että se ihmisten halu näyttää kauniilta ja koristella itseensä on aika iso. En muista, miten se menee elektronikkateollisuuteen ja näin. Sillä tavalla, että bitcoinilla on huono koristella itseensä.

Mutta onhan mä heitän, mä haastan tuon pienen, koska tästä tavallaan sivutaan tulevat aiheet, mistä mä halusin myös puhua. Eli mun mielestä ollaan liikkumassa tämmöiseen, mitäkäs nyt sanoisi Suomessa, age of digital scarcity, eli digitaalisen niukkuuden maailmaan tietyllä tavalla. Sitähän bitcoin on, se on digitaalista niukkuutta, kun taas kuultaa fyysistä niukkuutta, ja se perustuu siihen, että se on niin kallista louhia, että sitä louhitaan vain tietty määrä vuodessa. Tietysti jos sen arvo nousisi räjähdysmäisesti, niin tietysti sitä voisi käyttää enemmän rahaa sen louhimiseen, inflaatio kasvaisi sitä kautta. Mutta digitaalisia hyödykkeitä niin kuin bitcoinia on mahdollista koodi- ja matematiikan avulla rajoittaa niin kuin huomattavasti tehokkaammin vielä. Ja mun nähdäkseni tuohon koristeluaspektiin, että nyt kun ollaan liikkumassa enemmän ja enemmän virtuaaliturvallisuuteen, tulee enemmän ja enemmän tämmöisiä mahdollisuuksia, että sä pystyt laittamaan virtuaalikypären päähän ja siinä kaikki aistit toimii ja näin. Ja voi vaan kuvitella, missä ollaan muut parinkymmenen vuoden päästä. Siinä vaiheessa ehkä tuleekin relevantiksi kerätä digitaalisia niukkoja koristeesineitä vaatteita. Kuka silloin haluaa käydä kivijalkakaupassa enää, jos on huomattavasti helpompaa ja lähes kaikki interaktio tapahtuu virtuaaliturvallisuudessa. Tällainen pieni heitto tähän väliin.

Joo, mä olen ihan samaa mieltä. Varsinkin tuo niukkuusjuttu on se mitä vaan, kun sitä on vähän saatavilla niitä lampoja. Se on mun mielestä yksi varmaan se kovaraahan määritelmä, että se ei voi olla se käpyjä, joita kasvaa puustannossa, vaan täytyy olla niukkuus.

Joo, toi on hyvä pointti. Ja niukkuus ei sinänsä riitä tosiaankaan, vaan sillä täytyy myöskin olla, että ihmiset haluaa sitä. Joku, mitä on yksi vaan maailmassa, jos kukaan sitä ei halua, niin ei sillä ole silti mitään arvoa. Tässä pitää muistaa myös se kysyntä ja tarjonta. Jos on semmoinen tuote, mitä ihmiset haluaa käyttää ja se on niukka, niin silloin on aika hyvä. Todennäköisesti ihan kohtuullisen hyvä sijoituskohde. Mutta Rafael, mitkä sun mietteet tuosta kaikesta, mistä puhuttiin?

Joo, mun piti vielä sanoa ainakin siitä sensuurivapaudesta, että mä en näkisi oikeastaan se, että kultaa on tosiaan, kun sitä on otettu väkivalloin pois muilta, ja mä en näkisi, että se olisi silti oikeastaan se sensuurivapautta rajoittava. Tekijä siinä, mutta se, että nykyään jos mä haluun kuultaa jostain, niin ainakin mun käsittääkseni, että mulla nyt ei ole hirveästi kokemusta, en ole ostanut kuultaa, mutta mun pitäisi kumminkin tavallaan todistaa henkilöllisyyttäni ja mihin tahansa paikkaan ennen kuin mä sitä oikeasti saisin, että se ei vissiin taida olla ihan anonyymiä puuhaa, ainakaan kirjan mukaan tehtynä. Vai onko väärässä ja siinä periaatteessa mun mielestä bitcoin eroaa justiinsa ainakin nyt vielä toistaiseksi, että justiinsa sulta ei kysytä tai vaadita pyydetä yhtään mitään ja se on mun mielestä sitä kunnon sensuurivapautta, mitä oikeasti kovassa rahassa pitäisi olla.

Kiinnostava kysymys, mä en osaa vastata tuohon suoraan, en ole niin kullan asiantuntija, mutta mä luulen, että Tomi varmaan osaa vastata, onko kulla ostaminen helppo?

Joo, siinä on tuo sensuurivapaus onkin mielenkiintoinen juttu, että se kultahan on ihan anonyymiä, että kultako oliko se, jos sarjanumeroita ja niin poispäin, että se on varsin mainio. Siinä ei ole trackeria perässä, mutta tosiaan se hankinta onkin mielenkiintoinen juttu, jos me varmaan päästään tuohon myöhemmin Fiatin raominaisuuteen. Se Fiatihan sitä varten, että verotetaan. Ja jos me tuosta tuolta kultaa, niin sun henkkarit kyllä kysytään sitä varten, koska se kauppias joutuu todistamaan verottajalle. Että se liikevaihto on tullut arvonlisäverottavan tuotteen myynnistä. Suomessa on esimerkiksi sellainen, että eteläisessä naapurissa esimerkiksi, kun rahamäärät on alle tietyn tuhannen euron, niin siellä pystyy latamaan, soittamaan puhelimella numeron, sanoo, mitä nostaa, latoa euron seteleitä tiskiin, ja siinä ostokuitissa lukee, että käteisasiakas. Ja sitten kun on rahan pesulainsäädäntöä, jossa tietyn euromäärän jälkeen tunniskus pitäisi pyytää, niin ne kyseisen liikkeen kauppiaat esimerkiksi tuolla uudessa Etelä-Suomella, niin ne on niin huono muistus, että ne ei ikinä muista, että olet käynyt siellä aikaisemmin, joten niitä ei tarvitse kysyä. Mutta joo, se on paha paikka. Sitten on hankala, kun sitä ei pitäisi kehua. On tai kertoo itse asiassa kellekään varsinkaan kuinka paljon. Se on aika mielenkiintoista. Siellä kauppiaalla on siellä kuin sun henkkarikopioita ja kappaleet sitten, että sä oot käynyt taloustuksessa ja mahdollisesti verottajalla sitten verotarkastuksen kanssa.

Mielenkiintoista.

Joo, siis toisin on ne, että niin kuin...

Joo, sano vaan, sorry.

Niin, että siis just toisin nimenomaan on, että mun mielestä niin kuin oikeasti kova raha on just sitä semmoista, mitä ei kukaan muu niin kuin kontrolloi ja kukaan muu ei kysele siitä mitään, että just tuommoiset, että sun pitää niin kuin, sun tiedot pitää saada ylös johonkin ja se menee sitten tavallaan järjestelmään ylös, että sä omistat tämän ja tämän tai niin kuin oot ostanut, sijoittanut.

Mutta tuossa se on kyllä vinha perä tosiaan, että kultahan sehän voi vaikka sulattaa ja valaa vaikka toisenlaiseksi muotoiseksi, että siinä on se muokattavuus, mitä taas sitten bitcoinissa ei ole, että siihen esimerkiksi justiinsa ei ole käytetty. Käsittääkseni tämä SegWit-päivitys teki sen, että niitä transaktionippuja tai kimppuja, tai miskä niitä nyt sanotaankaan suomeksi, niin ei voi jälkikäteen muokata enää eri muotoseksi, että voisi jollakin tavalla vaikuttaa siihen, että miltä tehdyt transaktiot näyttää, eli se on just nimenomaan muuttamaton, että siinä on aika olennainen osa tai ero justiinsa Bitcoinin ja kullan välillä, että se Bitcoin on trackattavissa. Mutta samaan aikaan sitten tietysti niissä on sama ominaisuus se, että jos esimerkiksi vaikka me kolme halutaan vaihtaa keskenämme, vaikka Tomi haluaa vaihtaa mulle kultaa ja mä haluan antaa vaikka tai Tomi haluaisi antaa kultaa Rafaelille, mutta Rafael ottaa vastaavan bitcoinin ja mä haluan sit kultaa, niin sitten Tomi voisi antaa mulle sen kuuleman, voisin sit lähettää bitcoin esimerkiksi Rafaelille. Tällainenhän on täysin semmoinen transaktio, mistä ei tulisi jälkeä kummassakaan järjestelmässä mihinkään. Siinä mielessä sensuurivapaita, mutta mikä mulle henkilökohtaisesti tuossa sensuurivapaudessa olisi nimenomaan se tärkeä, että sitä ei voi kukaan tulla väkivallan ottaen sulta pois. Se on mun mielestä vielä huomattavasti olennaisempi. Ja kullan voi tulla, tietysti jos se sulla kaivettuna jonnekin metsään, minkä sijainnin ainoastaan sä ite tiedät, niin sitten se voi olla, että sitä ei kukaan tuottaa pois. Mutta siltikin se on huomattavasti vaikeampi ainakin. Tällainen ajatus oli meikäläisellä. Mennäänkö tästä suoraan vielä vähän, ruvetaan määrittelemään rahaa tarkemmin. Nyt ollaan puhuttu kovasta rahasta ja uskon, että katsojatkin on ehkä jollakin tavalla perillä. Ja please katso, jos menee liian nopeasti, jos on liian korkealentosta juttua tai ette ymmärrä jotain, niin laittakaa vaan telegrammisviestiä ja kysymyksiä. Itseasiassa sinne on jotain tullutkin. Bitcoin meemme ja Bitcoin tappaa internetin. Tästä olisi joku juttu hiljattain. En edes viittinyt lukea sitä. Yleensä Bitcoin on vain kuollut. Nyt se rupeaa jo tappamaan asioita. Kaittaisiin jotain kehitystä asioita tappamaan. Eli perinteinen raha tai nykyinen käytössä oleva raha eli fiat-raha, jos määriteltäisiin sitä seuraavaksi. Eli jos verrataan nyt vaikka kuultaan tai bitcoiniin, niin mitkä teidän nähdäksenne on isoimmat erot vaikka euroon? Aalto, Rafael, sä tällä kertaa.

Paljonkin jo löytyy eroja, mutta mun mielestä oikeastaan se isoin on se, että mistä se raha tulee ja kuka sitä kontrolloi, minkä verran sitä on ja mikä sen arvo on. Mun mielestä se on tosi paljon fiksumpaa ja loogisempaa, että kaikki ne... Osa-alueet on tiedossa kaikille ihmisille ja ne säännöt on selkeät kuin se, että nytkin hyvin harva meistä tietää tai pystyy edes sanomaan, että mistä tulee meidän vaikka eurot, kuinka paljon niitä on liikenteessä, kuka päättää niistä ja mun mielestä tuommoiset kysymykset on kumminkin ne niin kuin oleellisimmat kumminkin tuommoisessa objektissa, mikä liikuttelee ja määrittää meidän elämää tosi isolta osin.

Luuletko, että ihmisiä kiinnostaa, mistä raha tulee?

Ei siis, mä just valitettavasti olen nimenomaan nähnyt, että niitä ei kiinnosta. Mun mielestä onkin semmoinen juttu, että ihmisten pitäisi vähän ottaa enemmän vastuuta ja ruveta ottaa asioista selvää. Se on just sitä semmoista yksilöiden omaa vastuullisuutta, että ei pelkästään luotettaisiin vaan siihen, mitä media tai iso tuutti sanoo, vaan oikeasti ruvettaisiin, no esimerkiksi just se, että nähdään oikeasti, että asiat on huonosti ja on paljon köyhyyttä ja tolleen, mutta ei kiinnosta ottaa selvää. Ja se nyt on siis toki harmillinen juttu, mutta mä ainakin... Luotan siihen, että on tarpeeksi monia ihmisiä, jotka haluavat ottaa selvää niistä asioista ja haluavat muuttaa sitä systeemiä.

Tobi, mikä sun mielestä on tilanne? Haluaako ihmiset tietää rahasta ja toisaalta tietääkö ihmiset riittävästi sun mielestä rahasta?

Valitettavasti mun mielestä ihmiset on ihan puutamalla. Anteeksi vaan, jos se on. Ymmärtäviä kuulijoita, kuuluttekin pieneen vähemmistöön. Mä maksoin tuossa taannoin ravintolassa setelirahalla laskuni ja vieressä olevat kaverit sanoivat, että sulla on oikeaa rahaa. Mä tiedän, että vastasin hyvin väripyöreästi, että tästä voitaisiin keskustella pitkäänkin, mutta tämä ei kyllä oikeaa rahaa nähnytkään, että tämä on kyllä valuuttaa. Johon tämä kaveri sanoi, että ei toi ole oikeaa rahaa, kun mä maksan luottokortilla. Maksan valuutta. Kyseessä oli kuitenkin euro lasku. Totesin, että tällä saralla saisi ihmiset tietämään, mistä se raha tulee, mitä se on ja kiinnostumaan edes siitä, mitä tapahtuu, kun ne näppäilee sen luottokortin pin-koodin, sen 100 euron laskun, mistä se tuli se 100 euroa ja he voivat kävellä ravintokasta ulos. Niin yksinkertaisen asian miettiminen on ihmisillä aivan katastrofaalisesti vaikeaa. Miksi minun pitäisi tuota niin? Minusta se on hyvä kysymys, kun maksat luottokorttia ja näppäilet sen piinakoodin. Mistä ihmeessä tuli se 100 euroa, että se rami tavoitsee juoksua super? Sellaisen kysymyksen voi herätellä. Se siitä, että tosiaan noista säännöistä, muistat, että sitä tulee, mistä sattuu, kuinka paljon tulee tahansa. Ja sitten ne määrät, kun sitä uutisoidaan, jos harvoin on Suomessa näkynytkään, että paljon Euroopan keskuspankki tällä hetkellä printtaa kuukaudessa uusia euroja. Se ei taida olla kuin 40 miljardia. Nyt on 95 miljardia, niin se summa on niin kosminen, että sitä ei nyt taitua kukaan. Se on semmoinen summa, että sillä voisi antaa vissiin tälle 300 euroa kuukaudessa vauvasta vaari jokaiselle eurooppalaiselle käteen.

Joo, se on pelottavaa kyllä ajatella, miten paljon rahaa oikeasti printataan ja sitten se vielä on erityisen hälyttävää, että käsittääkseni ei ole olemassa edes mitään semmoista. Faktista lukua eli kukaan ei tiedä paljonko fiat-rahaa tai tämmöistä niin sanottua oikeaa rahaa eli siis käytössä olevaa yleisesti hyväksyttyä valuuttaa on käytössä. Tässä tietysti on ehkä hyvä tuoda vähän eroa tuohon termistöön eli kun puhutaan valuutasta niin yleensä silloin puhutaan jostakin tällaisesta vaihdantainstrumentista niin kuin esimerkiksi eurosta kun taas sitten raha ehkä enemmän on sitten sitä. Kovaa rahaa ainakin näin mä itse näkisin, oletteko panelistit tästä samaa mieltä?

No mä itse oikeastaan olen ajatellut asian niin, että valuutta olisi ihan mikä tahansa vaihdon väline, mutta sitten taas raha olisi, no en mä tiedä vähän joustavasti kyllä raha voisi olla vaikka just euroja tai mitä tahansa printattua mikä mihin on laitettu jonkunlainen numero tai jotain tämmöistä, näin mä näkisin ehkä, että raha on sitä.

Joo, toi on hauska juttu mun mielestä, tossa ei ole yhtä sellaista selvää oikeaa pointtia. Mulle tuli tossa, kun keskustelitte, niin mieleen, että jos meillä on euro, seteliraha ja sitten mulla on vessaraperi, niin molemmathan niillä on käyttöarvo ja vaihdanta-arvo. Onko vessapaperi sitten rahaa, koska jos mä vien sitä rekkalasti, niin se on jonnekin, niin tarvitsen maksaa vuokraa. En mä sanois vessapaperi sitten rahaksi tai valuutaksi.

Niin siis itse mä ainakin näen se silleen, että jos nimenomaan se vessapaperi olisi valuuttaa, että sä voit käydä sillä kauppaa tai vaihdella sitä johonkin toiseen tuotteeseen, mutta rahana mä en sitä pitäisi, koska... Siinä pitäisi olla jonkinlaisia yksiköitä tai jotain. Toki voi olla, että yksi pieni paperiarkki, niin se olisi sitten se yksi yksikkö. Mutta jos sen vaikka siitä repasee palasen, niin mun mielestä siinä pitää olla joku tämmöinen yksikkö.

Joo, toi on hirveän hauska. Muistatko toi Rafaelin pointti tuosta, että siinä pitää olla numero? Esimerkiksi sotketaan soppa nyt niin hyvin, että voidaan aloittaa seuraavaa bullet pointin agendasta. Yritin maksaa 10 euron kolikolla Kaljan vaarissa kerran. Oletko nähnyt 10 euron kolikolla? Se on suunnilleen tommoinen. Se on aivan taksenttisen kokonaan. Siinä on se Australian pankki, eikö tuon Itävallan pankin. 10 euroa kolikkoa tarjoajia ei hyväksynyt sitä, ja olen tietenkin tervetullut tyytyväinen, että en mennyt 50 euroa edes kuultaan. Mä en sanoisi silti kuitenkaan, vaikka se on kuultaan ja siinä on numero, niin ei se toiminut rahana, eikä se toiminut valuuttaan.

Joo, siis tässä on tosi hyviä esimerkkejä. Tässä pitääkin just muistaa, että yksi tärkeä... Tällaisen hyvän vaihdantavälineen ominaisuus on tietysti laaja hyväksyttävyys. Eli se riippuu hyvinkin paljon kontekstista. Eli tämmöisessä kontekstissa, niin kuin nyt vaikka tuommoinen baarissa, niin se baarityöntekijä, joka on siellä töissä ja saa palkkaa todennäköisesti euroina, niin se ei ole kiinnostunut siitä sun keräylärahasta. Kun taas, jos se olisi sattunut olemaan omistaja itse, niin hän olisi ehkä saattanut olla sen verran fiksu, että olisi myynyt sulle sen kaljan sillä. Sillä rahalla sekin riippuu tilanteesta, että se olisi saattanut hyvinkin käydä. Mutta yleisesti ottaen varmaan just näin. Eli se on yksi sellainen yleinen hyväksyttävyys. On aika tärkeää. Nyt kun kerran otettiin tämä vessapaperi esimerkki taas puheeksi, niin olen vain tuon anekdootin jakanut aikaisemminkin, mutta käytin tästä Twitter-keskustelua, että kymmenen vuoden päästä kumpi on arvokkaampi, tuo dollarin seteli. Vai ruutu vessapaperia. Ja me tultiin siihen tulokseen, että sen on pakko olla dollarin seteli, koska sen voi pestä ja käyttää uudelleen. Ja tietysti lämpöarvonilla avaut samaa, jos sen polttaisiin, mutta se uudelleenkäytettävyys toi sille lisäarvoa. Tätä kautta sitä voi sitten miettiä eri kontekstissa, eri vaihdantavälineiden arvoa.

Hirveä hiili ja jälki tulee sitten USA dollarista.

Niin puhumatta, että rahan pesu on vähän arkaluokkaa muutenkin. Jos jatketaan, mitä muita ominaisuuksia teidän nähdäksenne hyvällä rahalla on? Me ollaan nyt käyty se, että se on yleisesti hyväksytty. Se toivon mukaan voisi luottaa, että sitä pystyy myös vaihtamaan johonkin, että sä voit ostaa sillä vaikka leipää ja päivittäisiin tarvikkeita ja maksaa laskut. Se on aika olennainen käytettävyyden kannalta. Käytiin läpi muokattavuutta, puhuttiin kullamuokattavuudesta ja sitten taas bitcoinin muokattavuudesta. Ja todettiin, että bitcoin ei ole muokattavaa, kun taas kulta on muokattavaa. Puhuttiin sensuurivastaisuudesta. Oltiin yhtä mieltä siitä, että sensuurivastaisuus on tärkeä ominaisuus kovalle rahalle nimenomaan. Se liittyy ehkä just siihen, että sä voit luottaa siihen, että sä voit myöskin huomenna ostaa tällä sun rahalla jotain. Ja sä saat sitä kautta sitten pidemmän tähtää me elämään. Että se ei ole sellaista pelkkoa, että joku tulee yhtäkkiä ja vie sun varat. Ja sitten sä oot tyhjän päällä, mikä monissa maissa on ihan arkipäivää ikävä. Kyllä edelleenkin, että joku vaan voi tulla ja ottaa sun omaisuuden. Tämä näkisin, että on hyvinkin tärkeä asia. Mitäs sitten? Joo, ja siirrettävyys, se käytiin läpi myöskin. Eli Tomi mainitsi siitä, että miten Bitcoinia voi kansainvälisissä siirroissa käyttää, kun taas sitten kullan siirtäminen on ehkä hiukan hankalampaa logistisesti. Toki on olemassa tämmöisiä kultavarastokuitteja tai sertifikaatteja, joita voisi periaatteessa vaihtaa. Mutta silloin puhutaan ehkä enemmänkin tällaista maksusitoumuksesta tai tämmöistä IOUsta, joka voi sitten ehkä toimia myöskin rahana, mutta ei välttämättä ehkä kovana rahana. Vai mitä toimijat miettivät, toimiiko kultasertifikaatti kovana rahana sun mielestä?

No se on kyllä niin tota shitcoin kuin ollaan ja voi, että tota ei toimisi. Sä et saa sillä kultaa, sä saat sillä USA dollareita. Siinä on pieni ikävä juttu, että sellainen pieni yksikkö, jossa meillä on jaettavuus ja käytettävyys, niin se on miljoona dollaria. Seuraava tykälä on kaksi miljoonaa dollaria. Ei ole hirveän näppärää edes asunnossa.

Siinä on kyllä pari aika isoa downsidea. Hyvä, että tämäkin tuli nyt selväksi. Kultasertifikaateista ei kannata puhua kuulla yhteydessä. Okei, pitäisi tota neutraalius on sellainen, minkä mä oon tohon listannut yhtenä tärkeimpänä pointtina. Puhutaan tota rahan neutraaliudesta. Kuinka neutraali on kuulta sun mielestä Rafa?

Hirveämmin tietoa kultamarkkinoiden toiminnasta.

Mietistä esimerkiksi louhinnan kautta.

Se on mun mielestä aika riippuväistä alueista, tietyillä alueilla sitä kultaa vaan on, eli tietyillä on tiettyissä paikoissa, niin sulla on siinä pieni etulyöntiasema verrattuna vaikka johonkin toisiin, että se ei ole ihan niin tasapuolista. Tai silleen, että se ei ole kaikille samalla tavalla avointa?

Joo, totta kai siinä on tämmöinen geopoliittinen puoli, eli yksi on se, että mihinkä ne resurssit on, ne ei tasaisesti luonnollisestikaan allokoitunut, vaan monet rajat on sitten määrännyt sen, että kenellä sitä kultaa on, ja tämä on tietysti yksi iso asia, eli geopoliittinen puoli.

Sitä vielä menisin sanoa, että esimerkiksi mun mielestä kulta ei ole niin neutraalia. Mä en oikein usko, että sitä periaatteessa kuka tahansa mistä tahansa maailmankolkasta edes pystyisi saamaan, vaikka haluaisi. Toki riippuu, minkälaiset resurssit on siellä takana, mutta sanotaan vaikka, että joku pieni kylä Afrikasta, niin se voi olla ainakin todella paljon vaikeampaa saada sitä kultaa. Kuin jossain toisissa paikoissa, se ei ole ihan niin neutraalia. Toki toi nyt ei välttämättä muutu kryptovaluuttojen kanssa suhteen, että joissain paikoissa sähkö on halvempaa kuin toisissa tai jostain sä saat louhintalaitteiston lähempää tai jotain muuta, mutta toi mun mielestä ainakin semmonen juttu, että se ei ole ainakaan täysin neutraalia.

Miten sitä omia mieltä tuosta kullaneutraaliudesta?

Se on aika mielenkiintoinen saatavuus ja louhittavuus sikäli, että Suomi on yksi Suomen Euroopan vissiin kultaaikkaan maa. Sitä louhitaan täältä eniten jo. He ovat makeja juttuja, että kaikki menee Sveitsiin. Ei auta meitä. Sillä lailla jos ajattelee, että onko se neutraali, niin kun se on jossain vaiheessa muodossa, niin on se aika sama, että onko se brändi mikä. Tällä lailla ajateltuna, että onko se Australia, Amerikka vai Itävalla, minkä taulussa tavara, niin sillä ei sillä lailla ole väliä. Neutraalisuuteen tai sitten jos ajattelee sitä vaihdannon välineenä tai vertaa, että mikä ostovoima tai fiat-raha, miten sitä verrataan, niin sehän on aivan onneton siinä suhteessa, jos vertaa bitcoinia. Bitcoinia on bitcoinia. Ja USA-dollarihinta heittää sen bitcoinin verrattuna, niin kullassa on semmoinen bekkulijuttu. Fiksut bisnesmiehet Lontoossa päättävät kullanhinnan kaksi kertaa päivässä, jossa mukana on osa niistä louhioista. Eli vaikka se kultaunssi on kultaunssi ja sillä pitäisi olla se sama ostovoima, mutta se päätetään pari kertaa vuorokaudessa, mikä se paperilla on. Ja siinä on, jos ajattelee tällaista neutraalisiin markkinoista vapaata tai muuten, niin. Se ei ole kyllä sitä yhtään. Siinä on kiva tietenkin kiimalainen ystävä myös Anhaissa, mistä pystyy pörssin, jossa sitä kultavarastokuvittajaa ei enää vaihdeta, vaan siellä se kulta vaihtaa oikeasti fyysisesti ohjelmistolla. Se on ehkä vähän lähempänä sitä, mutta nykylänsimaalaisessa maailmassa, kun ollaan neutralisuus tämän puolesta, niin mielestäni aika tilanne surkee.

Aika kiinnostavaa. Mulla ei ollut tiedossa tuo, että kullan arvo päätetään. Jonkun keskitetty tahon toimesta mielenkiintoista. Tietysti siinä on sinänsä tavallaan käy järkeä, mutta eikö kullankin arvo voisi antaa vapaa-markkinan päättäessä?

Siitä oli oha, että olen miettinyt paljon. Joo, sillä lailla se nykyään onkin tavallaan vapaa-markkina. Sä voit ostaa sitä Lontoosten päätöksen mukaan, sitten voit mennä myymään sen Kiinaan tai päinvastoin. Se on jännä juttu seurata tulevaisuutta minun mielestäni. Onko se kultakuitti yhtään arvokas kuin se fyysinen kultaja? Vastaus siihen kysymykseen viimeisen vuoden ajalta on, että ei ole. Se fyysinen kultaja on kalliimpaa. Sanohan se osataan, kun se paperi on tuossa. Eero ei ole kyllä montaa prosenttia kuitenkaan.

No, miten sitten, jos puhutaan tämmöisestä. Tavallaan tavallisille ihmisille, jotka ei välttämättä ole ehkä niin kiinnostuneita kryptoista, mutta millä tavalla voitaisiin houkutella just uusia ihmisiä kryptojen pariin, että mitkä ne ominaisuudet olisi, mitä pitäisi parantaa ja mitkä ne käyttötarkoitukset vois sitten olla esimerkiksi just jos nyt vähän johdattelee, niin vaikka tuosta hinnan vakaudesta ja volatiliteetista varmaan voidaan lähteä ja Onko teillä jonkinnäköisiä ajatuksia, että mihin suuntaan kehityksen pitää mennä, jotta sitten ihan jokainen pystyy ottaa tämän sitten joko eurojen rinnalle tai sitten ihan kokonaan korvaamaan. Minkälaisia mullistuksia ja muutoksia vaaditaan? Aloitat Tomisen vaikka.

Okei, kiitos. Minulla oli keskenäni aivoriikin. Toivon, että raportti osauttaa. Mutta heidän nyt sitten ajatuksessa kiertämään mitä oli. Semmoinen muutos pitäisi tapahtua, että ihmisten pitäisi kiinnostua siitä, että kun ne tekee hillittömästi töitä ja vielä lyhyitä töitä ja sitten niille jää niitä euroa tilille, niin niiden pitäisi kiinnostaa se, että ne voisi sen oman tekemänsä vaivan arvon säilyttää jossain muodossa jotain päivää varten. Ja niiden on aika mahdoton sitä ajatusmuutos tehdä nykyään, koska kun se käydään kauppakeskustelua. Niin sä kuulet minuutissa sata asiaa, mihin sun pitää käyttää sun kiellä ja tuskalaisena, että sä mä teodot heti. Se, että sä aitat ne bitcoiniksi odottamaan jotain päivää X tai Y, eli että sulla on joku asia, jota sä säilyt, niin se on kyllä ihan käsittämätön ajatus. Ja siihen mä rinnastan niin kuin kullan tai HPn, kun sanoo, että eihän sen arvo nouse, tai ei se tuota mitään, niin ei niin. Mutta se... On siellä joskus kummastakin tavoitteesta. Ja se ajatus pitäisi ihmisillä muuttua. Ja kyllä markkinat ja markkinointi tekee siitä muutoksesta kyllä aika kivisempiä. Mä luulen, että toi nuori polvi, toi Nikoakin, me saattaisiin nyötyä vähän tuosta.

Joo, toi on ihan hyvä pointti kyllä, että ihmisillä ja mun nähdäkseni Se johtuu hyvin pitkälti just siitä nykyisestä rahajärjestelmästä, että kun rahajärjestelmä on tehty niin, että se arvo vähenee jatkuvasti ja sitten samaan aikaan investoinnista sijoittamisesta ei oikeastaan opeteta, mikä mun mielestä pitäisi opettaa johonkin peruskoulusta saakka, että miten varaudutaan tulevaan ja miten säästetään rahaa ja näin poispäin. Tietysti ei ole mitään järkeä säästää myöskään käteistä, joka vuosi menettää arvoonsa. Eli mun mielestä tää johtuu just nimenomaan siitä, että ihmiset ei oo kokenut, että se on ylipäätään sen mahdollista. Ja varmaan siinä on ihan oikeesti tää on varmaan se yksi kiinnostavimmista käyttökohteista ainakin tällä hetkellä tavalliselle ihmiselle, kun vaan saisi heidät ymmärtää, että mistäs on kysymys. Ja ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa ne on mahdollisuus säilyä meidän tekemää työtä tulevaisuuden silloin ilman, että sehän arvoo. Pystytään puuttumaan jonkun keskitetyn tahon puolesta ja vähentää sitä arvoa. Se on tosi hieno juttu, jos sen saisi vain ihmisille sisäistettyä. Mutta joo, Rafa, en puhu sen enempää, niin sano omat mietteet aiheeseen.

No siis munkin mielestä justiinsa siis ylipäätään pitäisi saada ihmiset kiinnostumaan siitä, että just mihin ne käyttää vaikka sen neljä tuntia viikossa aikaansa. Normaali työhön niin kumminkin on sen rahan takia, okei sen rahan tavallaan sillä saavutettavien hyödykkeiden takia toki, mutta se raha on siinä se pää väline tai se objekti tavallaan se mitä siinä yritetään koko ajan haavitella ja se mun mielestä ihmisten pitäisi todellakin yrittää miettiä, että mistä se tulee, mihin se perustuu, kuka sitä kontrolloi ja tämmöiset tärkeät kysymykset. Ja sit ylipäätään pitäisi periaatteessa ehkä mun mielestä tajuta esimerkiksi täällä Suomessa se, että me kuulutaan siihen pieneen prosentuaaliseen porukkaan, joilla menee asiat todella hyvin. Meillä on just todella hyvät pankkipalvelut Suomessa ja meillä liikkuu siirrot suht nopeasti ja silleen, mutta ei tavallaan ymmärretä ihan oikein, että miten Tuolla vaikka muualla on asiat, että pankkien välillä tuo rahaliikenne, vaikka ihan samassa maassakin esimerkiksi just Jenkeissä, niin se on tosi tosi kallista ja se kestää kauan. Se on tosi kurjaa, että joskus silloin kun mä yritin lähettää Jenkeistä toisesta osavaltiosta toiseen eri pankkien välillä 50 dollaria, niin siinä on kuluton avaut 15 euroa, mitä ne ottaa siitä välistä. Ja siinä kestää semmoinen kaksi kolme päivää. Mun mielestä niinku tommoset jutut on niitä, mitä pitäisi oikeesti tajuta.

Joo, Tomi, sanoo muuten.

Joo, mulla tuli ratailijajutus mieleen sellainen, mikä tuossa sanottiin, että meillä menee täällä tosi hyvin, niin se oli yksi pointti. Joo, meillä menee tosi hyvin, niinku siis jos verrataan globaalisti suomalaisia. Tuossa meidän, mikä vuorokaudessa on varmaan keskiverto suomalaisen kolme tonnin kuussa palkka pois, niin sille jää siis satanen päivässä, joka on siis planeetan mittakaavassa, tai euroissa, mutta ei saada sitä grammas kuultua. Niin tätä planeetan mittakaavassa sehän on hurja hyvä ylimääräinen pyrkka. Niin sillä pitäisi osata tajuta se, että meille menee hyvin, sen kannattaisi edes pieni määrä siitä päivittäisestä ostovoimasta, minkä se duunillaan saa ylimääräisesti. Niin jemma tai johki. Mutta sitten kun sä miettii, niin kuin meikäläinen vaikka, että no mulla on kymmenen euroa, no mihinkä mä sen sijoitan? Sä vois sijoittaa sit mihinkään, kun sä meet sinne Nordnetiin sisään ja sä kirjautuu, niin sä maksaa sen kympin. No ei vaan. Mut Bitcoinissa ja näissä kryptovaltoissa on se makea juttu, mitä ei ole missään ollut aikaisemmin. Että sä voit tunkea sen yhden ylimääräisen kympin johonkin, joka sulle ei niinku varsinaisesti... Jo väliin, että mihin se menee tai mikä sen arvo on. Sä tietäisit edes, että sulla on jotain tallessa. Niin se olematon mittakaava siitä meidän hyvinvoinnista, niin ei ole sellainen juttu, mitä voisi sanoa, että hei, alas säästää siihen bitcoiniin vaikka itse viitonen viikossa. Niin se on sulle ihan sama, että onko se sitten vuoden päästä tonni, nykyisen viiden tonnin sijaan, vai onko se viisikymmentä tonnia. Että sä tulee sille rikkaaksi tai että sä menisit juttua.

Tuo on äärimmäisen hyvä, että pistää vaikka edes pienen määrän sisään. Siihen on kuitenkin usein mahdollisuus. Moni miettii sitä, että kun ei ole varaa yhteen bitcoiniin, niin ei sitä ota ollenkaan. Mutta moni ei ehkä tajua sitä, että sinne voi laittaa vaikka satasen kuussa, vaikka kaksikymppikin kuussa. Ei silloin väliä, kuinka paljon laittaa. Dollar cost averaging ja se tavallaan tasaa. Silloin sulla ei ole niin paljon väliä myöskään. Sillä hinnan heittelyllä, kun sä ostat aina vaikka samaa joka perjantai tai joka toinen perjantai, kun sä tulee tiliin, niin ostat vaikka sillä viidellä kympillä, niin sä saat sillä joskus vähemmän ja saat sillä joskus enemmän, mutta pitkässä juoksussa sulle jää jotain, niin kuin sanoit hyvin, että se, että sulle jää jotain, kun taas sitten se, että jos sä pistät sen jonnekin sun mukavassa säästötilille, missä on prosentin korko vuodessa, joka ei riitä kattaa edes inflaatioa, niin sulle ei jää. Ennen pitkään yhtään mitään siitä. Eikä se sen takia ole monen mielestä kauhean mielekästäkään säilyä tällä tavalla arvoa. Siinä mielessäni just se, että pienilläkin määrillä ja just se, että tietysti näin ei ole mitään investointineuvoja eikä muutakaan, mutta siis jos haluaa pelata peliä, niin sitä kannattaa palata semmoisella määrällä, mikä on valmis sitten menemään kokonaisuudessaan. Yölläkin uuni tulee huomattavasti paremmin silmään. Jos joutuu stressaamaan omasta positiosta ja sijoitustoiminnasta, niin se on aina varmaan merkki. Siitä, että pelaa liian isolla pussilla ainakin minun nähdäkseni. Mä laitoin tohon bitcoinin breikkaa just tällä hetkellä viimeisen puolen tunnin sisään 3000 bitcoinin volyymilla ja mä laitoin sen tohon livenä näkyviin ihan vaan näin tiedoksi panelisteille, koska se on mulla aina tosi ilmakulmassa.

Sellainen tohon liittyen, että kannattaa pelata sillä määrällä mikä on, niin rahoitamat yhdistys on tosi hieno laitos meillä Suomessa. Että sinne menee ja kukaan ei menetä yöunia. Voi vitsi, jos mä en voita nyt lotosta ensi viikonloppuna. Mutta sitten 50 euroa sijoitus bitcoiniin tai kuultaan, niin kuin jää järjettävän, mitä mä teen sillä.

Tämä on kyllä äärimmäisen hyvä ja surullinen esimerkki siitä, että mitenkä sitten lainsäätäjillä kuitenkaan ei välttämättä ole just se tavallisen ihmisen paras mielessä, että kun puhutaan ihan puhtaasta uhkapelaamisesta, missä tiedetään ja kaikki tiedetään. Että siitä jää varmasti häviöillä mitä pidempään pelaa, mutta sitten tämmöistä sijoitustoimintaa ja korkeankin riskin sijoitustoimintaa karsastetaan, vaikka niissä selkeästi on laskelmoitut riskit. On totta kai myöskin sijoitustoimintaa, jossa on korkea riski, mutta on myös korkea mahdollisuus voittaa. Jos just sitten tämmöinen lottoaminen kiinnostaa, niin se on mahdollista toki, mutta se on hiukan ehkä tekopyhää sitten sallia tämmöistä ihan puhdasta uhkapelamista. Uusia sijoitusinstrumentteja vierastaan, mutta ei siitä sen enempää. Meillä on kymmenisen minuuttia aikaa vielä, jos siellä meillä on kymmenkunta katsojaa, voitaisiin mielellään ottaa Telegramiin kysymyksiä tähän loppuun ja voidaan vielä käydä pikkasen, haluaisin käydä inflaatioa ja deflaatioa tähän liittyen läpi, koska mun mielestä se on tosi tärkeä osa. Osata koko agendaa, että saataisiin ihmisiä paremmin ymmärtämään, mistä on kysymys. Me ollaan nyt puhuttu inflaatiosta siinä kapasiteetissa, että inflaatio ainakin vähentää. Useimmat ihmiset tietää, että inflaatio tarkoittaa sitä, että tulee lisää rahaa ja sitten rahan arvo sitä kautta vähenee. Mutta tämä on ehkä sellainen asia, mikä on sitten tietyllä tavalla hiljaa hyväksytty, että näin se vaan kuuluu olla, että 70-luvulla sai. Pikmakateriaa 50 sentillä ja nyt se maksaa, mitä se mahtaa maksaa, varmaan 8 dollaria ainakin. Se ollaan hyväksytty, että näin se asia vaan on ja menee. Asian ei tarvitse mennä näin. Silloin jos puhutaan deflatorisesta valuutasta, mikä on ehkä semmoinen sana, mitä useimmat sitten ei ole välttämättä kuullut monesti, niin se on just inflaation vastakohta, mikä tarkoittaa, että sitä rahaa ei tule lisää, vaan kysyntä nousee. Jolloin sitten tämän kyseisen rahan kautta sitten hyödykkeen arvo nousee, koska sitä ei tule enää markkinoille lisää. Niin mitä panelistit olette mieltä? Vallitsevan talousteorian mukaan inflaatio on hyvä asia ja se ajaa tuotantoa ja tuo työpaikkoja. Tämä on yleensä se, mitä inflaation puolesta. Puhutaan. Henkilökohtainen mielipide on se, että nimenomaan deflaatio auttaisi taas siihen, että ihmiset fokusoisivat paremminkin omia sijoituksiaan ja hankintojaan sellaisiin kestävempiin tuotteisiin ja yrityksiin ja bisneksiin ja ideoihin, jotka sitten pitkässä juoksussa tuottaisiin ihmiskunnalle huomattavasti enemmän arvoa ja vähemmän konsumerismia ja kertakäyttökulttuuria. Mitkä paneelin ajatukset? Tommi voisi vaikka aloittaa taas.

No hyvä, mä lyhyt sananen. Meillähän on kaksi talouskokeilua isolla maailmassa mun käsittääkseni meneillään. Toinen on deflaation määräinen valuutta eli bitcoin ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historia. Sitten kun me tuntuu globaalisti käyttöön, nähdään mitä se tuo tullessaan. Ja sitten tuolla inflaatiopuolella meillä on toinen globaali kokeilu menossa, joka on negatiivinen korko. Että kun sä oot lainaa, niin sä saat... Mä annan sulle rahaa siitä, että sä otat lainaa. Ne molemmat temput on sellaisia, että niitä ei kestääkseni koskaan kokeiltua, eikä niistä tiedetä mitään. Musta niitä on jännä seurata, toivottavasti näkee ilmakkana, mitä niistä käy. Siis no comments.

Joo, todellakin jännä seurata, että ilman muuta me ollaan tällaisia koe-eläimiä. Me ollaan tässä mukana ja kokeillaan kaikenlaisia, ja mun mielestä se on hyvä asia. Moni sanoo sitä just, että spekulaatiot joista on huonoja, että ollaan spekulatiivisessa markkinassa ja näin poispäin, mikä pitää ihan täysin paikkaansa, mutta spekulaatio on just nimenomaan sitä kokeilua, haetaan sitä hintaa, katsotaan mikä asioiden arvo on ja sitä kautta mennään eteenpäin. Mutta joo, Rafael sano omat mietteet tähän liittyen.

No siis mun mielestä justiin sanoil, niin kuin... Inflatoriselle deflatoriselle rahajärjestelmälle vaan haetaan täysin eri asioita, että justiinsa jos on inflaatioa niin pyritään just pitämään tosiaan talous kasvussa ja pyörät pyörimässä ja se luokin mun mielestä justiinsa sitä, että teknologia periaatteessa kehittyy nopeammin, on koko ajan rahaa ja resursseja lähtee kehittämään asioita eteenpäin, mutta se myös just johtaa siihen, että tulee tehtyä tavallaan turhaa asioita, tehdään kaikki liian nopeasti, ei suunnitella niitä loppuun asti tai tehdä niitä optimaalisella tavalla vaan justiinsa pakko pitää ne pyörät pyörimässä joten tehdään niinku tuotteita mitkä oikeasti hajoaa tahalle ja näin. Et sitten taas just inflaatio mun mielestä niinku johtaa just vähän niinku siihen et tosiaan rahaa on paljon, ihmiset pysyy niinku elossa ja niinku tulee tavallaan. Kansa kasvaa koko ajan tai ihmisten määrä kasvaa, mutta sitten taas deplatorinen järjestelmä olisi vähän enemmän sitä mun mielestä, että kaikki pitäisi tosiaan harkita ja suunnitella kunnolla vähän pitempään, että silloin asiat ei välttämättä kehity ihan niin nopeasti, mutta niiden pitäisi olla vähän vakaampia, vähän kestävämpiä, vähän pitemmälle mietittyjä ja ne ei ainakaan kuluttaisi tai tuhoisi niin paljon ympäristöä. Mun mielestä tämä inflaatio kuuluu tähän teolliseen kehitykseen, mutta mun mielestä meidän pitäisi olla hyvin varovaisia ja pistää nehänä pikkuhiljaa jo kiinni ennen kuin tää koko pallo leviää käsiin. Mutta mulla nyt ei oo tosiaan, nämä on vaan tämmösiä omia ajatuksia.

Niinhän ne meillä kaikilla on omia ajatuksia, niitä tässä just nimenomaan tässä talkshows pyritään puimaan, että saataisiin jonkunnäköistä järkeä tähän hommaan. Kaikki mitä sanoit, mä oon ihan samaa mieltä kyllä. Ehdottomasti toi deflatorinen valuutta auttaisi ihmisiä ajattelemaan vähän pidemmässä aikavälissä. Ja tietysti mä ymmärrän myöskin se lyhyen aikavälin ajattelu siinä mielessä, että ihmisen elinikä on kuitenkin suhteellisen rajallinen vielä, että se olisi tehokkaat 50 vuotta peliaikaa. Mutta näkisin, että sekin tulee tulevaisuudessa varmaan muuttua bioteknologiaan ja terveyteen. Ihmiset rupeavat olemaan enemmän huolestuneita omasta terveydestään ja ottaen myös henkilökohtaista vastuuta, ainakin toivoisin näin. Näkisin, että tulevaisuudessa myös ilman muuta ihmisen elinikä tulee kasvaa. Mitä se aiheuttaa, niin on totta kai ihmiset rupeavat miettimään myös vähän pidemmässä aikavälissä. Siihen lisäksi vielä tämmöinen on ylipäätänsä ihmisillä työkalu, jolla voi pidättäytyä kuluttamisesta, koska niin kuin Rafael oikein sanoi, niin tällä hetkellä tilanne on vähän se, että mieluummin ostetaan vaikka ihan sitten jotain, kun ei mitään, koska sitten se raha menee tavallaan koetaan, että se raha menee hukkaan tai se arvo menee hukkaan ja se luo just sitä keinotekosta kulutushysteriaa ja sellaista niin sanottua, että on tarve kuluttaa ja se on tosi tehokasta tämä markkinointipuree meihin nähdä määrin se hyvin, että tulee heti semmoinen tarve, että jos naapurilla on vaikka uusi auto, niin Nyt täytyy vähän päivittää autoa, mitä oikeita tarvetta on joo. Ja mun mielestä deflatorien valuutta ajaa ihmisiä nimenomaan siihen resurssitehokkuuteen, että ruvetaan miettimään joka ikinen. Esimerkiksi mä nykyään, koska elän käytännössä bitcoinilla, voisi melkein sanoa, mä mietin joka kerta kun mä ostan, mitä tahansa mä ostan, että arvostaanko mä tätä, mihin mä oon nyt kuluttamassa resursseja enemmän kuin omaa vapauttani. Ja useimmista tapauksista ei arvosta. Tämä on ehkä semmoinen, mitä toivoisin, että ihmiset rupeaisivat miettimään enemmän omalla kohdallaan. Tähän ainakin on Bitcoinin tuo mahdollisuuden. Mitäs, Toomis, laitoit joku linkki mulle tänne, kerrotko tästä?

Tuossa on mun mielestä ehkä maailman paras esine, mikä just tätä, mitä sanoit, kannattaa harkita, mitä ostaa. Mä törmäsin Tiger-kaupasta, anteeksi, mainos. Vastumuovista tehty tiilen muoto, se esineisiä, joka maksuu 6 euroa. Sen nimi on Yoga-tiili. Sä voit nostaa itseasiassa yogailemaan sopivalle tasolle. Mä löysin nyt paremman tuossa Googlatessa. Mä löysin korkeimman palan, joka maksaa 15 euroa. Sen saa myös osamaksulla. Mä otan velkaa. Niin tollaista tuotetta ostaessa toi Nikon filosofia, että kannattaakaan.

Aika jäätävä esimerkki kyllä. Nyt täytyy sanoa, että tuommoista korkkitiiltä ei ole tullut kyllä aikaisemmin vastaan. Mutta äärimmäisen hyvä esimerkki just siitä, että minkälaisia tuotteita valmistetaan, kun ei ole olemassa tämmöistä todellista kysynnän ja tarjonnan markkinaa, mitä ei mun mielestä ole vielä päästy kokeilemaan kunnolla missään. Koska ihmisillä on keinotekoinen paine päästä eroon valuutasta. Se on vähän sairasta, kun rupeaa miettimään asiaa. Äärimmäisen hyvä esimerkki kyllä. Tämä pitää tallentaa.

Joo, siis munkin mielestä ainakin sille deflatorinen järjestelmä kanssa motivoisi vähän enemmän semmoiseen epäitsekkyyteen. Tai että nyt on just se, että rahaa periaatteessa halutaan kuluttaa mahdollisimman nopeasti. Ja tavaraa pitää koko ajan saada, kaikkea uutta koko ajan hommataan, mutta sitten taas deflatorisessa systeemissä se voisi mahdollisesti olla niin, että sä oikeasti, sulla on iso motivaatio siihen, että sä haluut säästää, koska esimerkiksi sun tulevat jälkipolvet, niin ne tulee katsomaan sinua todella pahasti ja hyvin eri tavalla silloin, jos sä oot ollut itsekäs ja mennyt tuhlaillut sen oman elinaikana koko suvun omaisuuden tai jotain tämmöistä näin, Nythän se on tällä hetkellä vielä jopa ymmärrettävääkin, että pistetään rahat lihoiksi johonkin muuhun. Mutta mun mielestä se olisi niin isoja fundamentaalisia muutoksia eroi tulisi deflatorisesta systeemistä. Se olisi ainakin ihan mielenkiintoinen kokeilu.

Joo, samaa mieltä. Noin sosiaaliset vaikutukset on kyllä ehdottomasti. Olen samaa mieltä, että näin tulisi varmaan käymään. Tomi, sano.

Joo, toi on ihan loistava näkemys kyllä joo, nyt näkee jos hän sanoo jotain määräksi, niin toi, että nykyään siis kun sä säästät niitä euroja, niin kaikki haitsii tuottavia sijoituskohteita koko ajan hirveästi, pitäisi tuottaa enemmän, kun se inflaatio pitää arvata paremmin kuin muut joko pörssikurssia tai bitcoinin vastaavia asioita. Niin semmoinen kilpailuhan tavallaan katoisi tuossa, silloin kilpailtaisiin siitä, että kuka tulee pienimmällä näkileiväpakettiin toimeen ja kuka käyttää kauemmin vanhoja vaatteita. Toi olisi mun mielestä kyllä ratkaisu siihen, että tosiaan nyt kun sitten sä jemmaat niitä euroja siellä tilillä ja odotat kymmenen vuotta ja tulee, että nehän ei ole saanut mitään. Niin toi olisi kyllä semmoinen mun mielestä aika hyvä plussapuoli tuossa tuolle deflaatioon.

Levitetään ihme fudiaa, että se on energiatehotonta ja energiatuhlosta ja muuta, mutta mä oon kyllä sitä mieltä, että kaikki todistusaineisto, mitä tähän mennessä ja kaikki teoreet, mitä tähän mennessä on miettinyt tähän liittyen, niin osoittaa kyllä toista, että tästä nimenomaan olisi enemmänkin aineksia siihen, että ihmiset rupeaisi miettimään viidosta viimein. Ei sen takia, että ketään kiinnostaisi oikeasti, mitä ympäristölle kuuluu, vaan jos johonkin voi luottaa, niin ihmisen henkilökohtaisen ahneen ja siihen, että haluaa itsellensä kerätä resursseja. Kun siihen tarjotaan työkalu, joka kannustaa sua keräämään ja säilyttämään niitä resursseja itselläsi, eikä kuluttaa muuta kuin silloin, kun ihan absoluuttisesti tarvitsee jotain, niin sillä on automaattisesti efekti, joka pienentää ja tehostaa myöskin tätä tuotantokoneistoa ja sitä kautta ottaa planeettaa. Siinähän bitcoinin nerokkuus on minun mielestäni, että siinä on valjastettu. Ihmisen ahneus ja se resurssien kerääminen työhön. Sillä tavalla, että siitä tulee mahdollisimman turvallinen protokolla, joka sitten ruokkii itse itseään. Esimerkiksi just tämä energiatehokkuuspuoli, niin mainaajilla ja louhioilla on ihan sama tavalla kuin kuulla louhinnassa. Totta kai heidän intresseissänsä on louhia mahdollisimman paljon, mahdollisimman pienillä, vähillä resursseilla, mahdollisimman vähällä työvoimalla. Totta kai he kehittävät silloin. Tehokkaampia louhintamenetelmiä, tehokkaampia tietokoneita, prosessoreita. Ja tulevaisuudessa se tulee ainoastaan kiihtyä, kun arvo nousee ja tietysti bisneksessä tulee vielä huomattavasti kiinnostavampi. Siinä mielessä peliteorian näkökulmasta tuo on ihan lähes täydellinen, toi Bitcoin-protokollon. Joo, tossa itse asiassa aika rupeaa olemaan lopussa. Ei ole tullut mitään kysymyksiä nyt. Oltaisiin voitu tässä vielä vastailla, jos jollain on Telegramissa heittää. Toivottavasti katsojat olette viihtyneet. Aina nämä meidän keskusteluhommat tällaiset lähdetään helposti. Ollakin oli tuossa hyvin selkeä ja jäsennelty agenda, jota vähän sieltä täältä poukittiin, mutta mielestäni saatiin ihan hyvää keskustelua ja kiinnostavaa ja hyviä pointteja tuli itsellekin. Uusia tuossa paljon, että se on just näiden talkshowon tarkoitus. Toivottavasti vieraat pääsitte ääneen riittävästi ja pääsitte myös kertomaan omista näkemyksistänne riittävästi. Kertokaa vielä tähän loppuun Twitterinne ja muut, missä LinkedInit, missä vaikutatte. Rafa Aakerossa vaikka ensin.

Mutta löytääkö aika huonosti noista sosiaalisista medioista, mutta Facebookia sitten tuolta Telegramista, että kryptoreif.

Joo, Telegramista Rafael löytyy tosiaan adminina löytyy tuosta konsensusryhmästä. Tomi kerro mistä porukka löytää sitä.

Jees, sieltä Telegramista, T-Lindi, mikillä tota noin, se on ainoa mikä mun vanhas. Nokia Lumia, se enää toimii sosiaalisessa mediassa. Mulla ei ole hälyttömästi vapaa-aikaa. Facebook on mennyt eteenpäin, jos kaikki ei toimi.

Ei skumia käytä Twitteriä?

Kyllä mulla varmaan on siellä tili, mutta se käy ei toimi varmaan siinä Lumista.

Okei.

Mullakin on sinne tili, mutta nyt just vaihdoin puhelimen ja en ole vielä ladannut edes koko appiikään. En ole kyllä käyttänyt Twitteriä taas pitkään aikaa.

Itse suosittelen kyllä Twitteriä, sillä itse katson sieltä melkein kaikkien alan uutiset nykyään. Että on saanut mun seurattavat listan sille tasolle, että siellä on riittävästi fiksua tyyppejä, että sieltä jatkuvasti tulee hyvää matskua. Tietysti välillä joutuu poistelemaan, mutta jos joku haluaa käydä tsekkaamaan mun listan, niin mä oon Twitterissä nimellä Omnifin ja tupla N sinne loppuun. Sieltä voi käydä tsekkaamaan, ketä mä seuraan esimerkiksi, ja sitten voi niitä vaikka seurailla, jos aloittaa just Twitterin käyttöä näin, koska se on aika hankalaa, kun sinne ensin menee ja sitten... Siellä ei ole mitään ja siinä ei ole mitään syytä oikein jatkaa sen käyttämistä. Niitä pääsin just sillä vallankuun, että stalkkailin muiden listoja ja koitin poimia missiä, että semmoisia kiinnostavia. Mutta nyt se on aika hyvin kuratoitu lista, että uskallan sitä teille suositella. Ja laitan linkin myöskin tuohon kuvaukseen. Jos ei tästä tosiaan kysymyksiä tule, niin kiitän panelisteja ja vieraita loistavasta keskustelusta. Toivotan teidät tervetulleeksi myöhemminkin puhua jostain muusta aiheesta mahdollisesti. Näitä pyritään edelleenkin pitämään viikoittain. Kiitän katsojia mielenkiinnosta. Näitä on nyt kymmenkunta tehty ja toivottavasti laatu on paranemaan päin. Palaut on ollut ihan positiivista kyllä. Tosi siistiä on ollut huomata, että jengi oikeasti katsoo näitä ja tykkäilee ja jakaa. Meillä on ensimmäinen maanantailan konsensus, sillä taitaa olla yli 500 katselukertaa, mikä on mun mielestä... Todella loistava saavutus, pieni maa ja pieni skena kuitenkin loppujen lopuksi. Kiitokset tuon katsojille. Tosiaan jatkossa tästä tulee kanssa podcasti. Ne löytää eTunesista, Soundcloudista, meidän kotisivuilta konsensusry.fi. Sieltä löytyy noin kaikki sisältö mitä on tehty. Muistakaa jättää tykkäyksiä, muistakaa tilata meidän YouTube-kanava. Saatte aina sitä ensimmäisenä informaatiota. Kun mennään liveen ja tulee jotain extempore-eventtejä. Siinäpä varmaan päivän chilisalaatti. Siirrytään maanantai-illassa eteenpäin. Kiitoksia ja näkemiin.

Kiitoksia.

Kiitos.