#11 Maanantai-illan Konsensus: Tekoäly. Nyt.

Joo, aika mielenkiintoista. Tunnustan heti aluksi, että olen ihan novi näissä tekoälyasioissa. Olen toki kovin kiinnostunut ja etenkin olen kiinnostunut näistä sosioekonomisista vaikutuksista. Esimerkiksi miten vaikuttaa tulevaisuudessa työpaikkoihin ja ihmisten työllisyyteen ja ylipäätänsä siihen, että miten kaikki bisnekset. Bisnekset hoidetaan ja siitä varmaan ollaan yhtä mieltä, että tekoäly näyttelee siinä tekijänä aika iso rooli. Mä tässä nopeasti alkuun vielä tai ennen kuin mennään asiaan, niin muistutan katsojia käymään kotisivuilla konsenssäry.fi ja käymään kaupassa myös ostamassa meidän tuotteita, tukemassa meidän toimintaa. Sieltä löytyy huppareita ja tepaita ja kaikenlaista. Ja jos haluatte lahjoittaa, niin pitkäosat löytyy. Löytyy kuvauksesta ja sitten löytyy tuosta tuo QR-koodi myöskin. Ja tota, joo, sä olit Nikko, haluaisit tota, käytiin tuossa alkuun vähän keskustelua Telegramissa, että mistä puhutaan ja Mikolla oli hyviä ajatuksia esimerkiksi tunneälykkäistä algoritmeista. Mitä sulla on niistä sanottavaa? Mitä ne on?

Joo, mä tähän alkuun sanoin, kun menit mainitsemaan, että huppareilla teepaat, jos joku haluaa tämmöisen niin kun nätin niin kun intoken lippikseni, mua voi pingata, että mulla on näitä tuolla varastossa vielä ihan mukavalla. Ja tosi mulla on semmonen toive, että jos sulla on se lippiksen laittaa, niin sitä laittais päähen jossakin kohti ja postais omeen jonkun kuvan tai video siitä, niin sit mullakin tulee hyvä mieli, että asia menee eteenpäin. Mitä tunnellykäsialgoritmin tulee, niin mä tuossa joskus takavuosina, mä oon siis tunnellyä opiskellut henkilökohtaisella tasolla jo ihan nuoresta lähtien. Ja se syy siinä oli se, että Joskus tuossa 20-sena olin aika ärsyttävä tyyppi ja monesti olin aika nokkela ja saatan hyvin luisti ajatukset ja saaton monessa tapauksessa vetää herneitä nokkaa ihmisille enkä mä sitä edes tajunnut miksi ja millä tavalla. Ja sitten mä halusin oppia, sanotaan näin, että vetää mä vähemmän herneitä enää ihmiselle ja sitä kautta mä lähdin tutkimaan, että mitä mä voisin muuttaa käyttäytymistäni. Miellyttävämpää suuntaa. Siinä sitten se lähti se tunneälyopiskelu ja ensimmäiseksi tietysti analysoimaan omaa käyttäytymistä selkeästi kulttuurihistoriaan, kulttuuriantropologiaan, evoluutioon ja siihen, että miten erilaiset taustat olevat ihmiset, miten se vaikuttaisi niiden kulttuuritausta, perhetausta, yhteiskuntatausta. Maailmankatsomusta taustani tämä ajattelu. Se oli todella kiehtova polku. Pitkään ajattelin, että tunneäly on se juttu, mikä erottaa ihmisen algoritmeista viime kädessä ja kirjoittelin joskus takavuosina. Mutta sitten tuossa ehkä pari vuotta sitten tuli sellainen hoksaus, kun tekoälyä tuossa rakenneltiin omia tekoälyjä ja seurasin koko ajan tietysti markkinaa, niin huomasin, että eihän se ihminen näytä tuossa tunneälypuolessakaan mitenkään algoritmeja parempi ole. Me ollaan itse asiassa aika huonoja tunneelyssä. Me ei pystytä kuuntelemaan toisia ja ei pystytä hyväksymään erilaisuutta. Eikä me pystytä ymmärtämään toisen motiveja tai sen syitä, miksi se reagoi meidän keskusteluun tietyllä tavalla. Tekoäly taas pystyy keräämään paljon rikkaamman taustadatan, jos sillä on käytettävissä esimerkiksi vaikka sun Facebook tai muu sosiaalimediahistoria, niin sen ymmärrys susta on jo parempi kuin mitä keskimääräisellä ihmisellä. Mukaan lukee sun aika läheisimmät kaverit, koska ei kukaan meistä pysty niillä kohtaamisilla, mitä me toisten kanssa tehdään, niin muodostaa mitään hirveän syvällistä käsitystä toisesta. Mietitään jotain asioita, saataan jutella jonkun kanssa ehkä jopa syvällisiä, mutta keskimäärin me käydään vain tällaista joka päivästä arkista juttua. Ja sitten meidän ainoat käsitykset siitä toisesta ihmisestä muodostuu sitten tämmöisen eilen kielen pohjalta, ja se ei ole kauhean kummasta. Kun taas sitten tekoälyllä, joka aloitetaan analysoimaan ihmisen motiveja taustalla, niin pystytään ensin vetämään koko datasettisen ihmisten historiasta, miten se on käyttäytynyt erilaisilla foorumeilla, mitä se on sanonut, mitä se on tehnyt, minkälaisella asenteella se liikkuu, onko se ylpeä, onko se nöyrä, onko se muuta, kaikki tämmöiset pystytään analysoimaan suoraan siitä kirjoitusta, puhutusta ja kuvallisesta datasta. Sillä taustalla pystytään jo analysoimaan motiiveja paljon syvemmälle. Sen takia tekoälyllä on tänä päivänä, sitä käytetään aika paljon siihen, että otetaan huomioon ihmisen taustat ja manipuloi ne tekemään asioita, mitä ne algoritmit haluavat.

Tämä on tosi mielenkiintoinen tunnelipuoli ja itse asiassa siitä kanssa luin, miten chatbotteja esimerkiksi käytetään mielenterveyshoidossa, mikä oli mun mielestä todella mielenkiintoista. Siinä oli argumentoitu myös sillä tavalla, että ne saattaa olla, tai on monissa tilanteissa todettu, että jopa parempia ihmisille perustuen siihen, että kun ihminen tietää, että häntä palvelee tekoäly kautta robotti tai miten sitä nyt haluaa ajatella, niin... Niin pystyy sitten esittämään ehkä asiat avoimemmin kuin pystyy ihmiselle, joilla kuitenkin, joita siitä on jonkunnäköinen inhimillinen bias ehkä sitten ja on tämmöinen, voi olla ehkä tuomituksetuomisen tunne tai muuta vastaavaa, mitä sitten toinen kanssa keskustelussa ei olisi. Mitä sä oot tuosta?

Niin on tuosta tehty useita eksperimenttejä tuosta samasta aiheesta, eli on yliopistoissa ja myöskin ohjelmisto kehittäjät on rakentanut erilaisia malleja, jossa on katsottu, että pystyttäisikö tekoälyterapeetilla sama parempi tulokset kuin ihmisen kanssa. Tähän mennessä poikkeukset ja tulokset ovat sellaisia, että ihminen paljon mieluummin jakaa omia tuntemuksiaan tekoälylle kuin ihmiselle, koska se ei koe sitä niin piasoituneeksi, eikä se koe sitä, että se vuotaisi tieto muille yhtä helposti kuin toiselta ihmiseltä. Meillä on se pelko, että jos mä kerron jotain, mutta tosi synkkiä tarinoita, että muutenkin toiset sekä kertomassa ne eteenpäin. Tämä pelkoo vähäisempää tietokoneen kanssa.

Täällä on herra Kani esittänyt sinulle kysymyksen, Mikko, jos haluat vastata tähän. Löytyykö AI-sta jotain Explain me as I were an engineer-opasta?

Tekoälyssähän löytyy tosi paljon hyviä teoksia. Muun muassa Suomestakin löytyy nyt kirja kuin tekoälymatkauppa-asiohtajille, joka on Antti Merilläkin kirjoittanut, joka on ilmeisesti ollut suosituin bisneskirja tänä vuonna. Se toisi hyvin back-to-basics-tyyppinen malli, jossa ei yritetä tehdä mitään liian vaikeita asioita. Mutta sitten jos mennään kansainväliseen kirjallisuuteen, niin aloittaisin tietysti, jos haluaa opetella vain teknologiaa, siis tekoälypuolelta, niin Andrew and again. Videot ja videokurssit on ehdottomasti paras pakka aloittaa. Ne on hyvin suosittuja, kaikki tykkää niistä, ne on todella selkeitä. Jos haluat ymmärtää miten machine learning toimii, mitä on neural networks, miten reinforcement learning toimii, niin poispäin lähdetään perusteista ja mihin se menee. Sitten kun mennään sinne ihan... Ihan sinne terävimpään kärkeen, niin sitten joudutaan siirtymään kirjallisuudesta sitten tällaisiin blogeihin ja vähän lyhytmuotoisempaa tekstejä, jota tapahtuu tässä ihan eturintamassa. Tänään muun muassa oli sellainen uutinen, että tämä OpenAIin porukka, joka on selon muskiranottama, oli pystynyt rakentamaan sellaisen tekoälyn, joka pääsee top 1 prosenttiin Dota 2 tässä pelissä eli 3D taistelupeleissä viisienkin joukkoja vasta. Siinä vaiheessa kun Dota 2 pieksää tekoälyä, niin me aletaan olla aika monimutkaisissa algoritmeissa, koska se ei ole millään tavalla yksinkertainen se miljoonien ympäristö siellä. Kyllä nämä nopeisten kehittämät ovat lähdetty siitä, että Shaki, joka on hyvin looginen ja helppo ja simppeli peli, tavallaan matemaattisesti mallintaa. Koska siinä on rajallinen määrä siirtoja, mitä sä voit tehdä päästä päähän koko universumissa. Se jo masterluottiin tekoälylle joskus 90-luvun puolivälin jälkeen. Tänä päivänä mennään siinä, että mikä tahansa 3D-virtuaalimaailman peli pystytään tekoälyllä hyvin nopeasti oppimaan paremmaksi kuin ihminen pienillä resursseilla. Mikä on seuraavaksi? Se onkin se hyvä kysymys. Sitten kun pystytään simuloimaan ihmistä tavallaan virtuaalimaailmassa, niin eihän siitä nyt niin hirveän pitkä matka siihen, että ruvetaan hyödyntämään sitä ihmisen simulaatiota käytännössä myöskin tuottavissa ratkaisuissa ammatillisesti. Tänä päivänä pystyttäisiin korvaamaan lääkäri aika pitkälle tekoälyllä. Miksi sitä ei ole korvattu? Regulaatio estää. Tänä päivänä tekoälylääkärin allekirjoitusta ei hyväksytä. Se on ihan päiväselvä, että... Eihän nykyiset lääkärit tulisi omaa asemansa kovin mielellään vähentämään, niin siinä käy niin, että tulee kestämään todennäköisesti kymmeniä vuosia ennen kuin tekoäly on ottanut varsinaisesti haltuun tällaiset asiantuntijaammat, vaikka ne teknisesti pystyisi ottamaan haltuun paljon paljon nopeammin.

Joo, siinä on varmaan paljon tällaista muutosvastarintaa. Tietysti ihmiset pelkää omien työpaikkojensa puolesta ja voi tietysti harmittaa, että jos on paljon laittanut rahaa kiinni, tutkintoja ja yhtäkkiä ei ole töitä, niin se on tietysti pelottava paikka ja hyvin ymmärrettävä, että tämmöinen vastaisku tulee.

Tästä me päästäänkin tähän keskusteluun siitä, että mikä se työn pointti, se työhanta ihmiskunnalle on tosi paljon merkitystä nykyajan ihmiskunnassa, mutta se on aika tuonut. Jos me katsotaan, että ihmiskunnan pitkä historia 100 000 vuotta taaksepäin, ruvetaan katsomaan, jos luolamies on jos lähtien, niin silloin ihmisen tehtävä oli pysyä hengissä ja sitten lähdettiin etenemään. Ihmisen tehtävä pyörittää maatilaa, jolloin saatiin pidettyä perhe hengissä vähän eri tavalla kuin siellä metsästämällä ja marjastamalla aikaisemmin. Ja sitten jossain kohti sitten ruvettiin erikoistumaan ammatteihin, niin kuin saatiin tehokkuutta ylös. Mutta edessä se viimeinen erikoistumisvaihe, mitä meillä on tapahtunut, ei edes ole kestänytkään ihan lyhyen aikaa. Tämä teollistuminen ja muu on muutamassa vuotta erikoistunut. Suurin osa ihmisistä oli vielä maatilan pyörittäjiä vielä 1800-luvulla. Oikeastaan me puhutaan tästä erikoistumisesta hyvin lyhyellä aikaa. Jos me nyt mennään takaisin semmoiseen moodiin, jossa meillä ei ole enää mitään varsinaista ammatillista tehtävää, niin en tiedä, onko se loppupeleistä niin iso juttu. Se tuossa ottaa tuntoon nykyihmisille ehkä isolta ja tuulta, mutta luulen, että me keksitään kaikkea mielenkiintoista tekemistä. Mä luulen, että se isompi ongelma on siinä, että meidän nykyiset yhteiskuntarakenteet kerkeästi muodostuvat vastaamaan tätä nykyistä erikoistumismallia. Kaikki yhteiskunnan rahoitukset perustuvat työverottamiseen, joka ei enää kauhean järkevä rahoitusmalli tässä tulevaisuudessa, kun ihmistyön arvo on vähäisempi kuin tekoälytyön arvo. Sitten saa pelasiippuiset verot päälle ihmisille, mutta et laita tekoälylle, niin se on haastavaa. Sitten jos laitat tekoälytölle. Verot päälle ei ole samaa asiaa, sitä ei ole vaan sitten sellaisen maahan, missä niitä veroja ei ole, kun siirtäminen on paljon helpompaa kuin ihmisten siirtäminen. Käymään väitän, että tässä joudutaan miettimään aika pitkälle uusiksi näyttöksi, kun rakenteet seuraavien muutamien kymmenien vuosien aikana. Toivottavasti sitä etu kauhean, mitä mä tosiaan sanoisin, että innoittavaa taistelua siirtymästä. Jos ihmiset hyväksyisivät ja suostuisivat hyväksymään se tosiasia, että tämä malli muuttuu nopeammin kuin me ehkä halutaan. Siihen pitää vastata.

Joo, ja tämä on just nimenomaan se syy, mitä varten halusin, että sä tulit tähän ohjelmaan myös, koska tämä liittyy isona osana siihen suureen disruptioon, mikä tulee tapahtumaan. Ihmisillä ei tule olemaan töitä samalla tavalla kuin nyt on, eikä varsinkaan samalla tavalla kuin joskus kymmenen vuotta sitten.

Ja mä en ole vieläkään ihan varma, että katsot kuinka paljon Engi mainitsi, että jes, mä pääsen lomalle ja kaikki, että hei, nyt mä oon vapaalla ja muuta. Onko se lopulta niin iso asia, että ei ole töitä, jos sulla ei ole taloudellista huoltotua sillä, että sä et ole töissä? Mä väitän, että iso osa ihmistä äänestäisi vapaa-ajan puolesta, jos ei ole mitään pakottavaa tarvetta käydä töissä. Mä ymmärrän sen, että työ luo tarkoitusta ihmiselämään ja muuta vastaan, mutta kyllä ne on harrastuksetkin. Kyllä niitä löytyy monenlaisia tapoja meillä kuluttaa aikaa, jos meillä ei ole aikaa kuluttamista työpöydän ääressä.

Joo, mä joudun tässä vähän säätämään. Ilmeisesti läppärissä ei riitä tehot, niin tuo kuva väälkyy, niin mä kokeilen nyt ilman videoa hetken aikaa. Ääni kuitenkin pitäisi toimia ihan mainiosti.

Tänne näkyy itse asiassa todella hyvin tämä kuva, että ei ole minkäännäköistä tökkimistä, mutta tämä on tietenkin tämän zoomin sisällä. Mä en tiedä, miten se näkyy tuolla YouTubessa.

Joo se on tossa, mä luulen että se on tässä mun läppärissä kun täältä pitää streamata niinku useita eri lähdettä, äänilähdettä ja videolähdettä niin jos mä leikkaan noi ison bandwidthin videostreamit pois niin saattaa ehkä toimia vähän paremmin. Mutta tota sillä aikaa kun mä tässä säädän niin sä voit tietysti jatkaa puhumista. Kerro mulle vaikka mitä sä tarkoitit noilla kahdenlaisilla lohkeilla. Tekoälyllä, että päästään tähän sitoon vähän tätä lohkoketju kautta kryptovaluuttamaailmaan enemmän vielä.

Joo eli meillä oli puheita tuossa Nikon kanssa aikaisemmin, siis mä pidin tuossa Berliinissä C3 kryptokonferenssissa, pidin tämmöisen keynote speakin aiheesta lohkoketjuta tekoäly ja mä siinä nostin esille sen, että lohkoketjutekoäly on kahdenlaista, että on tämmöistä yhteisötekoäly ja sitten on tämmöistä computing eli laskentapuolen tai tietoteknistä puolen tekoäly. Jos nyt katsotaan erilaisia lohkoketjuhankkeita, mitä on tällä hetkellä menossa tekoälypuolella, niin meillä on näihin molempiin löytyy startteja. Esimerkiksi otetaan Deep Brain Chain tai SingularityNet tai tai Ocean Protocol, jota on nyt tuolla lohkoketjupuolella, niin ne keskittyy tavallaan tokenisoimaan rajapintoja tekoälyihin ja datasetteihin sillä tavalla, että tämmöinen general intelligence eli yleistekoäly pystyisi rakentamaan itsensä tällaisten rajapintojen päälle. Ja sitten tämä yhteisötekoälypuoli tässä on sellaista, että Tavallaan hyödynnetään sitä lohkeettia siihen, että voidaan tarjota älykkäitä insentiivejä ihmisille tehdä asioita ja ohjataan sitä insentiivistruktuuria tekoälylle. Tämä on esimerkiksi Inbotin malli. Eli meillä tavallaan rakennetaan tunneälykkäillä algoritmeilla malleja, joissa ihmiset tekee asioita, jotka hyödyttää sitä yhteisöä ja hyödyttää toisia. Eli tavallaan motivoidaan, insentivoidaan yhteisöjä tällaisen automatisoitujen insentiivien kautta. Pelithan teette tätä jo pitkään, mutta siinä lopputulos on tietenkin vähän turha ihmiskunnan kannalta, että siinä tuhlataan aikaa johonkin näppäilemään jotain grindataan, jotain pelejä. Totta kai se on hyvä bisnes niille, jotka keräävät massit pois, mutta tavallaan samoja mekanismeja pystytään hyödyntämään. Tällaisilla tokensuilla insentiiveillä ja algoritmisesti, niin päästään aika mielenkiintoisiin lopputuloksiin.

Joo, eli tässä puhutaan peliteoriasta oikeastaan, puhuitte insentiiveistä, että miten ohjataan sitten ihmisiä, että millä tavalla voidaan järjestää ihmisten elämää eli peli, jotta sitten saadaan toivottuja lopputuloksia aikaan.

Joo, mä oon kirjoittanut tostakin semmoisen ihan erillisen blogipostauksen aiheesta. Ihmisen rajapinnat, the human API. Tavallaan tekoälyllä pystytään tällä hetkellä jo lähestymään ihmistä hyvin monella eri tavalla. Älypuhelina on se tietysti se paras työkalu. Eli älypuhelimen osalta meillä on käytössä tuntoaisti, kuuloaisti ja näköaisti. Eli me nähdään visuaalisesti notifikaatiot, me kuullaan piippauksia ja sitten meillä värisee puhelinta askus. Jos tulee jotain uutta. Tällä tavalla pystytään herättämään ihmisen huomio ja poittaamansa sellaisen suuntaan, jota se algoritmi haluaa. Näitä notifikaation optimointia harrastaa kaikki ja se on ihan oleellisessa osassa näiden sovellusten menestyksen kannalta. Eli jos et pysty rakentamaan sellaisia notifikaatioketjuja, jotka johtaa ihmisten käyttäytymisiin, sellaisen toivottu ihmisen käyttäytymiseen, niin sä et pärjää enää tuossa leikissä. Mutta ihmiset on yllättävän helposti ohjattavissa, eli nämä notifikaatiosankarit on onnistunut ottaa haltuun hirveätä ihmismassoja tekemään asioita, mitä ne haluaa. Tällä hetkellä kaupallisesti sitä hyödynnetään pääasiassa addiktoimaan ihmisiä pelaamaan. Mä oon ottanut tässä screenshotteja App Storeen top-appien ratingissä, ja sitäkö siellä ainakin Androidilla näkyy eniten käytetyt termit siitä, miten on reitattu apppeja. Tällä hetkellä top 10 käytännössä kaikissa appeissa ykköstermi on adjektive. Eli nämä sovellukset ja pelit, jotka tällä hetkellä dominoidaan, noita eniten rahaa tekevät sovellukset, niin listaa, niin ne kaikki tekee rahansa adjektioiden kautta. Mä en näe tätä kauhean terveenä kehityksenä. Tässä on laajaanotettu siihen, että kilpailu ja ihmisen halu tehdä rahaa on johtanut hillittämään addiktiokisaa.

Joo, se on totta kyllä. Itsekin videopeliä paljon pelannut, niin voin kyllä vahvistaa, että ne on hyvin addiktiivisia. Niissä on rupeilla niin isot budjetit, vielä isommat kuin leffateollisuudessa. Heillä on psykologit ja arkeologit ja joka alan osaajat on palkattu miettimään näitä ihmisalkorytmejä tai mitäkäs haluaisit sanoa, rajapintoja. Millä tavalla saadaan mahdollisimman paljon koulutettua ihmisiä. Se on siitä samaa mieltä, että se ei ole kauhean tuottavaa kyllä. Tietysti se on tuottavaa näiden pelien tekijöille, mutta ihmiskunnan kehityksen kannalta pidän vähän myöskin huonona asiana.

Joo, siis mä oon aina sanonut tätä, että meillä on kykylähestyä isompia ihmismaassa kuin koskaan historiassa ihmiskunnalla on ollut. Ja tällä valtavalla kyvylä lähestyä isoja maassa, niin kuin sanottu, mullakin tuossa viime syksynä, niin mä postailin LinkedInin tosi aktiivisesti. Niin noin miljoona lukijaa kuukaudessa mun postauksella. Mä ajattelin, että kyllä tässä on aika paljon, mitä pystyy tavoittamaan ihmisiä sosiaalisella medialla, kun rakentaa jotain mielenkiintoista tarinaa. Mutta sitten mä mietin sitä, että käytännössä tällä hetkellä, jos sulla on se miljoonia seuraajia jossakin Instagramista tai muuta, niin sä pistät käytännössä sinne jotakin, sanotaan näitä takapuolen kuvia tai kissakuvia tai jotain muuta tuommoista ja jaatetaan turhaa hö-sopaa käytännössä. Sitten miettii sitä, että käytetäänköhän tätä meidän historiallisesti korkeaa asemaa, kykyä vaikuttaa positiivisesti ihmiskuntaan mitenkään järkevällä tavalla. Jos se influenssi, mitä me saadaan, käytetään siihen, että diktaattorit käyttää sitä manipuloimaan ihmisiä, palvomaan itseään ja tukemaan heidän rosvohankkeitaan. Ja sitten taas pelintekijät käyttää sitä tekemään massia jollain turhalla grintaauksella. Ja sitten taas somesankarit tekee jotain ihan täysin turhaita investereitä ja sitten käyttää sen siihen. Miettii nyt, jos oikeasti olisi löytänyt sellaisia keinoja artikoida ihmiset johonkin asioihin, jotka oikeasti hyödyttää suoraan niitä itseään myös monella tavalla, niin saa se aika mielenkiintoinen potentiaaliinpa, jos pystyttäisiin rakentamaan algoritmeja, jotka johtaa isossa mittakaavassa positiiviseen käyttäytyisiin. Tämä on sellainen, mikä kiehtoo mua todella paljon ja tämä on yksi juttu, mitä minä Inbotilla yritän saada aikaiseksi. Pystyttäisiin rakentamaan malleja, joissa valtavia ihmisiä pystyisi ohjaamaan sellaisen käyttäytymisen, joka on kaikille positiivista ja hyödyllistä.

Kerro, millä tavalla Inbot hyödyttää yhteiskuntaa. Teillä on ollut token launch vai onko teillä pre-sale käynnissä? Mikä siinä on se tilanne?

Pre-sale on tällä hetkellä käynnissä. Siis Inbotin tavoitteena, tokenisonin tavoitteena on rakentaa sellaisia insentiivejä, jotka johtavat siihen, että kun ihmiset tekee keskenään kauppaa, niin se perustuu luottamukseen. Ja me tavallaan kompensoidaan meidän yhteisen jäseni luottamuksen rakentamisesta. Ja se on se oleellinen pointti tässä meidän hommassa. Se tunneellinen kysymys algoritmissa siinä, että Kun toimit tavallaan, joka rakentaa luottamusta liiketoiminnassa, niin tiedät sillä enemmän. Tietenkin vedotaan ihmisen perustarpeisiin tätä kautta, mutta minun mielestä se on tosi mahtava tapa, koska insentiivit toimivat ihmisille aina ja kaikki perustuu insentiiveihin. Jos rakennat sellaisen insentiivisyystä, joka johtaa käyttäytymiseen, joka lisää luottamusta ja lisää positiivista. Luottamusta rättävät toimintaan liiketoimissa, sehän on ideaalinen lopputulos. Se mitä meidän toisena kulmakivenä ja meidän filosofiassa on se, että me yritetään auttaa sellaisia tekoälyyrityksiä kasvamaan ja sellaisia yrityksiä, jotka oikeasti kontribuoivat jotain positiivista tähän ihmiskuntaan, eli sellaisia tekoälyjä, jotka auttavat meitä ihan oikeasti eteenpäin. Mua kiinnostaa henkilökohtaisesti kaikki tekoälyt, jotka ratkaisee terveyden ongelmia ja ratkaisee liikenteestä ja kaikista muista paikoista konkreettisia ongelmia, joita meidän tarvitsisi ratkaista. Mä en ehkä välttämättä niin paljon kiinnosta peliadjektioalgoritmit tai jonkinnäköiset huijausalgoritmit mainonnassa, jotka on tänä päivänä ehkä eniten käytetty algoritmit, mitä kehitetään isommalla budjetilla tänä päivänä.

Se on hyvin ymmärrettävä, missä se johtuu. Siinä on paras rahantekopotentiaali mahdollisimman pienellä vaivalla. Se aiheuttaa huonon peliteoreettisen tilanteen, että jos haluaa vain tehdä nopeasti rahaa, niin kannattaa tehdä tällaisia huijauksia. Mutta ehkä tulevaisuuden suunta voisi olla sellainen, että näistä... Hyödyllisistä malleista tulisi myöskin kannattavampia, että on olemassa sellaisiakin järjestelmiä. Esimerkiksi Bitcoinhan on siitä hyvä esimerkki, että siinä on ihmisen ahneus valjastettu hyödylliseen käyttöön. Eli siinä voi luottaa siihen, että ihmiset haluaa tehdä itselleen vaurautta mahdollisimman paljon ja sitä kautta he toimii itselleen optimaalisimmalla tavalla, niin tällaista ajatusmallia mun mielestä voisi hyödyntää monessa muussakin alas. Mitä olet mieltä?

Joo, siis mä toivon ainakin niin, että lohkoketjujen tavallaan se, miten se tavallaan pitäisi toimia erona nykyiseen rahajärjestelmän rahojen, niin esimerkiksi jos puhutaan kryptorahoista, niin sen pitäisi ottaa sellaiseen toimintaan, jossa tavallaan ne lohkoketjut ja ne kryptoyhteisöt, joita syntyy, niin jossa laajen yhteisö hyötyy, niin tavallaan voi. Että jos kaikki keskittyy jollekin top yhdelle prosentille jossain kryptoekosysteemissä, niin on hyvin mahdollista, että ketään muuta ei kiinnosta olla siinä mukana ja lähtee vetämään siellä. Kun taas fiatirahalla, jos keskityt kaikki dollarit ja eurot yhdelle prosentille, niin et sä voit tehdä sille mitään, kun ollakin sä et esiin maksutapaan. Mäkin ehtoisin ajatella, että käykö niin, että ihmiset haistaa, kun ne homma lähtee keskittyä liikaa ja siirtyy vaan seuraavaan. Ja jos näin käy, niin silloinhan tämä on paljon demokraattisempi ja paljon kiehtomampi tapa rakentaa ekosysteemeitä näin krypto-yhteisöt kuin mitä nykyiset systeemit.

No miten sitten lohkoketjut mahdollistaa yleistekoälyn? Ja mitä ylipäätään se tarkoittaa yleistekoälyn?

No siis artificial general intelligence on semmoinen termi, joka on englanniksi. Mä en osaa sitä välttämättä kääntää suomeksi. Mä en tiedä, onko se tällä hetkellä suomekkiallisesti termi olemassa. Käyn sisään vaan suoraan sellaisena yleistekoälyksi. Se on sellainen tekoäly, joka pystyy itsenäiseen ajatteluun. Eli sinne ei ole enää ihminen annanut mitään tavoitteita, mitä sen pitäisi suorittaa, vaan se tekoäly tavallaan pystyy itse rakentamaan itselleen tavoitteita ja ohjautumaan täysin itsenäisesti.

Ja sä oot myös kirjoittanut tästä ilmeisesti?

Joo, mä oon kirjoittanut tästä useitakin blogipostauksia. Käytännössä tämä artificial general intelligence vaatii sitä, että tekoälyllä on pääsy hyvin monenlaisiin datasetteihin. Koska jos sillä on vain käytössä joku tietty data, niin sen on aika vaikea oppia yleistä ymmärrystä. Sanotaan, että jos sinulla tekoälyllä on vaikka pääsy kuvadataan, mutta ei äänidataan, niin se voi oppia näkemään, mutta ei kuulemaan. Ja jos sinulla on niin kuin... Tekoälyllä pääsy vain yhteen settiin kuvia tai staattisen settiin kuvia tai jotain, niin se pystyy oppimaan sen pidemmälle kuin mitä se siitä datasta saa irti. Ihminen tavallaan oppii koko ajan joka paikassa, missä se liikkuu, jotain. Ja tavallaan se on se ihmisen versatiivisuus tulee siitä, että sä voit heittää ihmisenä uusiin tilanteisiin, ja sitten se aina siinä tilanteessa oppii, jos ei se vielä mitään sitä tilanteesta tiedä. Ja tavallaan pystyy hahmottamaan tällä tavalla kokonaisuuksia. Ei ole mitään estettä sille, etteikö tekoäly pystyisi tekemään samaa. Se este on lähinnä ollut tässä dataan pääsyssä. Ja se miten lohkeutu voi auttaa siinä, niin on se, että tänä päivänä jos sä aloitat vaikka nyt videokuvaa vaikka Lontoon, niin kuin sanotaan vaikka kadulta, siitä, että miten ihmiset käy erilaisissa kaupoissa ja miten siellä jalkatrapiikki erilaisiin kauppoihin toteutuu. Niin sinun pitäisi neuvotella jonkun firman kanssa, jolla se data on, ja sitten se neuvottelu on ihminen välissä, eli käytännössä tulee sinne kaupallinen neuvottelu. Tämä ei ole mahdollista, jos sinulla on tämä artificial general intelligence, sillä pitäisi olla jonkun täysin automaattinen kyky hankkia se datasetti jollakin keinolla. Tokenisoidut rajapinnat olisivat datasetteihin mahdollista se. Eli käytännössä, jos sinulla on joku älyisopimus, kentällä ulkona, jonka kautta sä voit vetää jonkun datasetin, mitä sä sillä hetkellä tarvit käyttöön milloin vaan. Ja sit sulla tavallaan sillä AGIllä on käytettävissä tokeneita riittävästi, että sä pystyt tuohon ottaa accessiin. Periaatteessa ei pitäisi sulla mitään estettä sille, etteikö sä olisi aina hankkia tarvitsemassa datasetin minkä tahansa asian oppimiseen. Ja tollainen niin kun... Iso kenttä täynnä erilaisia älysopimuksia, jotka sisältää pääsyn jonkin rajapintoihin, on tosi kiehtova, koska se mahdollistaa tämmöisten algoritmisten liiketoimien rakentamisen. Olen ennustanut, että 2020 vuoden loppuun mennessä me nähdään ensimmäinen firma, joka pystyy menemään nollasta miljardiin alle viikossa. Se, mitä sitten tulee tapahtumaan, niin se tulee tapahtumaan sillä tavalla, että joku onnistuu rakentamaan jonkun algoritmi, joka pystyy täppämään riittävän monen rajapintaan, joka on olemassa, ja hankkimaan sieltä lisäarvoa täysin autonomisesti ilman ihmistä. Heti jos sä poistat ihmisen mistä tahansa yhtälöstä, niin sä pääset tämmöiseen eksponentiaalisiin kasvukäyviin. Tämä on kiehtoa, ja tämä on seurannut, jos tänä päivänä katsotaan, mikä on nyt enin nopeiten maailmassa nollasta miljardiin mennyt firma ikinä, niin on Pinaase. Joka on tietysti Crypto Exchange ja se meni kuudessa kuukaudessa uusi miljardi. Jos nyt katsotaan, että mennään kuudesta kuukaudesta yhteen viikkoon niin kuin tässä kolmen vuoden sisällä, reilun kolmen vuoden sisällä, niin mitä se käytännössä voisi tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että ihmisillä ei enää minkäännäköistä kontrolli enää siitä, miten tämä maailma kehittyy. Siis meillä kokonaan karkaa lapasesta meidän kyky hallita tätä meidän ympäristöä. Kaikki on kuplaa ja kaikki on sekavaa sen jälkeen, koska tavallaan me ollaan ohitettu se ihmisen kyky ajatella vauhdissa.

Eikö tämä ole vähän pelottavakin kulkusuuntaa, että ihminenhän perinteisesti on halunnut olla kontrollissa? Luomakunnan herran niin mitäs sitten kun tällaiset tekoälyt rupeaa yksinkertaisesti vaan tekee asioita niin paljon paremmin ja tekee ihmisistä enemmän ja enemmän oppisalaisia.

Se näyttää kauttiselta, meidän tulevaisuus tulee näyttämään todella kauttiselta, koska nämä muutokset tulee olemaan niin järjettömän nopeita. Toisaalta jos sä katsot kun miten kryptopörssit on heilunut tässä niin sehän on ollut aika kauttisen näköistä meininki. Saattaa päivässä heilua ihan järjettömiin määriin ja paljon paljon enemmän kuin mitkä pörssit on heilunut. Ikinä missään. Tai noin sanottuna on ne varmaan joskus voinut heilottua vähän samalla tavalla, mutta mä muistan historiasta tommosia heilontia pörssissä, mitä tää on tää kryptomarkkina tehnyt tässä viimeiset pari vuoden aikana.

Niin se on kyllä mielenkiintoista. Ehkä se on keskimääräistä vielä spekulatiivisempi markkina.

Niin on, mutta mä uskon siihen, että tavallaan niin kuin just tää uusi maailma, jossa kaikki tapahtuu vähän eri tavalla ja jossa hyvin kaottisesti kaikki uudet ideat pystyy tavallaan ottamaan jalansijaa. Mä esimerkiksi näkisin näin, että kryptopuolella ei ole mitään käytännön kynnystä sille, etteikö joku voisi perustaa uuden kryptopörssin, joka kilpailee näitä nykyisiä vastaan, joka nousee ykköseksi viikossa. En näe mitään syytä, miksi se niin voisi käydä.

Voisiko se olla? Olisiko sulla esimerkiksi tuommoinen desentraloitu pörssi?

Mahdollisesti. Se voi olla joku sellainen hanke, joka on parempi kaikille kuin mikään nykyinen systeemi. Koska sulla ei ole enää mitään esteitä kenelläkään joka puolella maailmaa liittyä mukaan. Ja sun tokee, että siirtyy tuohon uuteen pörssiin, niin kauanko se menee joku minuutti kaksi. Ja sitten sä oot ylhäällä, se menee viisi minuuttia, sä tappia. Jos nyt yhtäkkiä sulla on kyky ottaa vastaan. Jollain desentrualta muulla mallilla niin yhtäkkiä 100 miljoonaa uutta käyttäjänkin pörssiä, joka vaikka näyttää kiinnostavalta, niin en näe mitään syytä, miksei se voisi viikossa joku mennä ykköseksi.

Siinä on kyllä ihan vinha perä, että kun ihmisen poistaa yhtälöistä, niin varmasti se on se pullonkaula kaikessa kasvussa. Että jos pystyy algoritmin toimimaan tehokkaasti ja tosiaan keräämään dataa, ja mistä se sitten kerää ne datat, niin sekin on... Kanssa toinen asia, että pitää olla riittävän iso datasetti, että sitä ei helposti voi korruptoida. Mielenkiintoista miettiä, että millainen sellainen olisi sitten semmoinen, joka sitten tekoäly myöskin pystyisi selviytymään ja adaptoitumaan.

Niin, niin kuin mä sanoin, että me ollaan tulossa aikaan, jossa tämäkin on yksi semmoinen, mitä mä oon koinanut tällaiset termit. Me ollaan siirtymässä aikakaudesta, jossa ihmiset käyttää algoritmeja, aikakauteen, jossa algoritmit käyttää ihmisiä. Tämä on toiseksi viimeinen steppi tässä puhtaassa polussa siihen vaiheeseen, jossa algoritmit käyttää algoritmeja ja ihmisten ei enää tarvita mihinkään. Eli tämä toiseksi viimeinen vaihe tässä tekoälyn valtaan tulossa on hyvin erinäköinen kuin se edellinen. Tässä edellisessä tasoissa tavallaan kaikki ohjelmistot, mitä me rakennettiin, niiden tehtävänä oli toimia työkaluna ihmisen tuottavuuden lisäämiseksi. Tänä päivänä algoritmit eivät enää, siis kukaan ei itseään kunnettaa yrittää perustaa jotain työkalufirmaa, joka vaatii ihmistä siihen väliin, koska jos sun pitää tämän rollaattia jollekin tuhannen ihmisen organisaatiossa sun työkalulla, niin se alkaa olemaan tänä päivänä aika kitkanen prosessi. Sun on paljon helpompi myydä sille firmalle joku algoritmi, joka poistaa tarpeelliselle tuhannen ihmisen organisaatiossa kokonaan. Sillä löytyy paljon kysyntää sellaisista firmoista, jotka tekee tällaista, mikä sopii paljon nopeammin.

Mikä sun mielestä sitten on ihmisen rooli sanotaan vaikka sadan vuoden päästä?

Tuossa on useita tekoälyisen tuntijoita, jotka on näitä asioita pohtinut ja siellä on erilaisia skenaarioita koinnut ja heitetty. Eli yksi on se, että jos nyt tekoäly tosi joutuu superintelligenssitasoon sadassa vuodessa, jos se nyt tapahtuu sadassa vuodessa, vaan se tapahtuu 300 vuodessa tai 50 vuodessa, me ei sitä pysty. Että tässä mennään ennustamaan. Mutta ihan mahdollinen skenaario, että tässä tässä vuodessa ollaan siirretty tällaisen moori. Muun muassa Nick Boström, joka kirjaa superintelligenssi, ennustaa, että se nimenomaan tapahtuu 2100-2130 välissä, se superintelligenssin siirtyminen. Ja jos me nyt katsotaan tällaiselta näkövinkkeliltä, niin siellä on muutama skenaario mahdollinen. Yksi on se, että jos se tekoäly kehittyjä lähtiä, joka tavallaan se meidän lapasesta karkava tekoäly lähtee militärisovelluksista, joka on täysin mahdollinen skenaario, niin todennäköisesti se tuhoaa meidät kaikki. Ja sitten jos taas tuotaisiin lähteä jostain enemmän empaattisesta lähtökohdista, se tekoäly, joka lähtee liikkeelle, niin on mahdollista, että me päädetään se lemmikeeksi. Ja sitten jos se taas lähtee jostakin ihmisneutraalista lähtökohdista, niin on mahdollista, että se vaan menee oma elämänsä ja ei tavallaan antikoata ihmisellä oma elämänsä. Totta kai kokonaiset yhteiskuntamme muuttuu aika rajusti, koska sitten ei ole enää samanlaisia rakenteita mitä tämmöisessä ihmisvetoisessa yhteiskunnassa. On täysin mahdotonta ennustaa, että minkälaisen polun se ottaa. Eli me voidaan tänä päivänä yrittää tehdä kaikkea. Tänä päivänä esimerkiksi on useita projekteja, joissa... Keskitytään tekoälyn turvallisuuteen, jossa ideana on rakentaa kielshvitchejä ja muita tekoälyjä, joilla pystytään ihmisenä ainakin katkimaan sähköä, kun karkaa lapasista. En usko, että tuolta pystytään kauaa tekemään, koska jos tekoälyn taso nousee riittävästi, niin ei sillä ole mitään väliä, mitä me sinne tehdään. Se pystyy hyvin nopeasti oppimaan itse sinne ympäri. Eli käytännössä tämä internet mahdollistaa sellaisen tekoälyn, jossa niin kauan kuin internetissä tieto liikkuu vapaasti, joka on täysin ihmisen kontrolli ulkopuolella. Mutta se käytännössä vaatii olemassa olevaa internettiä. Jos internettiä ei ole olemassa, niin kaikki tietot on jonkinnäköisissä siiloissa ja se taas ei mahdollista tekoälyn syntymistä samalla tavalla tai tämmöisen generaalinteliikensä syntymistä.

Näekö sä tämmönen mahdollinen joskus 2100-luvulla, että olisi tämmönen tekoälyvetonen yhteiskunta, joka käyttäisi bitcoinia valuttanaan, se ihmisiä ei olisi enää missään?

Siis 2000, mun ennuste on se, että superintelligentitasolle päästään hyvin monissa asioissa jo seuraavan 3-40 vuoden aikana. Eli mä oon tämmöisen vähän samantyyppisen lähestymistavan kuin Howard Lipson, joka on Kolumbian yliopiston tekoälyprofessori. Juttelisin kanssa tuossa SpaceX Singularity Universityn One Conferenceissa, jossa olin itsekin puhumassa, niin juteltiin hänen kanssaan. Hän sanoi, ja minun mielestäni oli tosi hyvin sanottu, että ihmiset aina ajattelevat, että tätä tekoälyä syntyy yhtenä eventtinä. Tämä tulee yhtäkin kuin Frankenstein syntyi, vähän niin kuin lapsi. Se mitä tässä oikeasti tapahtuu, niin niin joka päivä menetetään muutama skilli tekoälylle. Tänään me menetettiin data ja niin poispäin. Jos me katsotaan, että joka päivä tulee aina muutama asia, jotka tekoäly tekee paremmin kuin ihminen, ja sitten se on edellä jossain määrin kiihtyvällä tahtolla ottaa niitä tehtäviä vastaan, niin lopputuloksena tästä päädytään siihen, että meiltä vaan tippuu koko ajan pienissä palasissa niitä kykyjä, joita me aikaisemmin ihminen on ollut parassa, niitä avataan tekoälylle. Sitten siinä vaan pitää päättää, että missä kohti, koska todennäköisesti siinäkin kohdassa, kun se on jo vaikka puolessa eri asiasta parempi kuin ihminen, niin on silti toinen puoli, jossa se ei ole parempi kuin ihminen. Me osataan ihmiset aina ratinnoissa olla se tilanne, että ei se ole ihminen, kun se ei vielä osaa tätä toista puolta. Mutta se kysymys kuuluu, että missä vaiheessa sen merkitys sille lakkaa, että ihminen jossakin asiassa on vielä parempi, tai onko siellä sitten mitään väliä. Enää siinä kohtaa.

Mielenkiintoista. Alexi on kysynyt chatissa kysymyksen Ethereum-älyssoppareista ja tokeneista. Eli Ethereumissa älyssopparit ja tokenit on periaatteessa sama asia. Olisiko tämmöinen proaktiivinen tokeni hyvä idea? Mitä mieltä?

Joo, siis mä oon nyt mielenkiinnolla seurannut tuo Ethereum, mikä on nyt tuossa uusia älyssopparia. Sehän ensin tuli se 721 ERC kautta, oli tämmöinen immuuta tai tämmöinen mikä se on, non-fungible vai miksi se sanotaan, semmoinen pilkkamaton sopimus, jossa sä voit tehdä tällaisia kryptokittiisejä ja muita vastaavia Ethereumin päälle. Eli sulla on tavallaan jotain asetteja, joita voit treidata, mutta ne asetteet eivät ole pilkkoa. Ja nyt on tulossa uusia, nyt on muistanut, että tuli esitys tämmöistä identiteetistä ja sitä toistakin asiasta. Tuli nyt tänään vai eilen ehdotuksena uusi ERC-standardi. Käytännössä kun me tulee lisää erilaisia sopimustyyppejä tai sinne tiputellaan ketjun päälle, niin ennen pitkään on täysin mahdollista, että me voidaan rakentaa tällaisia ohjelmallisia governance-malleja ihan globaalilla tasolla. Se on tosi mielenkiintoista kiehtoa. Mä kiehtoin tuohon ihan julmetusti itse. Päästään skaalautusti siihen.

Mitä lohkoketjuprojekteja on sellaisia, mitkä sun mielestä on hyviä ja niin sanottu futuraproofeja?

No siis kyllä mä seuraan Hysgraphia tosi tarkkaan ja Iota on nyt on sen niin kuin tämän hetken käytössä oleva tavallaan pikkuveli tai tässä sanotaan aikaisempi tai olisiko se nyt sitten niin kuin setä. Hankkeen alana tällaiset kevyillä rakentaa rakennetut lohkoketjut on kiehtovia. Sitä mä en tiedä, että milloin me päästään semmoiseen pisteeseen, jossa tämä volyymi löytyy semmoiseen kriittiseen massaan sisään tulevissa transaktioissa ja siinä aktiviteetissa, että tavallaan tämmöinen myöhemmin tulevat transaktiot hyväksyy edelliset transaktiot ja lukitsee ne sinne verkkoon sisään. Tavallaan mallina se on tosi... Tosi skaalautuvaa, koska siinä mitä enemmän tulee transaktioista, sitä paremmin se skaalautuu, se verkkoketju on tuonne linjaarisi skaalautuvuuden malli, mutta sitä mahdollisuutta sanoa, että kukaan noista iskee ensimmäisenä semmoiseen kriittiseen massaan, joka alkaa tavallaan tukemaan itse itseään, että se on ihan kiehtoa nähdä, jos ne rupeaa tulemaan noita machine to machine, kun kauppaa semmoisella tahdilla tuolla siinä verkostoon, jossa Tavallaan sellainen kriittinen massa täyttöä, mitä kontrollereita enää tarvita siinä verkossa. Kalautumisen kannalta se on äärimmäisen kiehto.

Joo, ehdottomasti. Tässä vaiheessa katsoja, meillä on 25 kappaletta. Kiitos hyvästä mielenkiinnosta tässä vaiheessa, mielenkiintoista keskustelua. Muistakaa tykätä myöskin ja jos pystytte, niin tilakkaa kanava, koska se auttaa meitä pääsemään tuossa.

Haluatko koko ajan video uudestaan, että toimiko se nyt vai onko se ollut niin?

Voidaan tietysti kokeilla sitä, ei täällä näyttänyt vaikuttavan yhtään paremmin tähän paranevaan päin tähän, että mä voin laittaa sen takaisin päälle, varmaan ei ole mitään vaikutusta tolleen. Noniin, sieltä ilmestyy. Noin. Sitten otetaan vielä tuosta streamistä ne näkyviin. Noin, pahoittelut säätämisestä. Katso, että niin kuin te olitte sanomassa, niin käykää tykkäämässä. Se auttaa meitä tuossa YouTube-algoritmissa pääsemään näkyville ja saamaan tätä hyvää sanaa esille. Ja nyt päästään taas nauttimaan meidän myöskin livenä meidän kaunista kasvoista. Mikko, että päästään takaisin asiaan, niin sulla oli pari muutakin artikkeliä, mitä sä halusit jakaa. Mistä muista asioista sä oot kirjoittanut?

Joo siis mä kirjoitin sitä, johon me vähän viitattiinkin tuossa aikaisemmin sen, että kuinka tavallaan yhteiskuntamallin täytyy muuttua, kun tämmöinen tekoäly etenee. Tavallaan kun me menetetään niitä skilsejä pois sieltä matkan varrelta. Eli sanotaan näin, että jos nyt vaikka, mä ehdotan, että esitän tämmöisen perusasian, että se mikä kanssa ihmisillä ei ole helppoa hahmottaa, niin on se, että kun tekoäly pystyy tekemään lääkärin hommat, niin se ei tarkoita sitä, että sun pitää ne lääkärit yksitellen korvata jollain robotilla, vaan se tekoäly hoitaa kaikkien lääkärin hommat kerroin. Siis kun sä pääset kriittiseen massaan siinä osaamisessa, niin sun kaikki duunit siltä toimialalta katoaa. Tämä on semmoinen konsepti, joka on vaikea hahmottaa, koska mulla on aina ajatus sillä, että tämmöinen niin kuin... Teidän työntekijä. Mitä se herra siellä kyselee?

Saatko käännettyä työpistettä 45 astetta vasemmalle?

Mikä siinä?

Mä en ymmärrä.

Onko nämä parempi? Mä en tiedä kumpaa suuntaa tätä pitäisi kääntää. No joo, mutta siis... Eli tavallaan me ollaan hahmotettu se sinikaulusduunien tai tämmöisen, en tiedä mikä se Suomessa on, blue collar eli käytännössä tämmöinen duunerihommeen kautta. Mä ajattelen sillä, että duunerihommat loppuu eli vaikka autonkuljettajahommat loppuu tai tehdystöntekijähommat loppuu tai niin poispäin. Mutta käytännössähän tekoälyllähän kannattaa paljon mieluummin korvata nämä asiantuntijatehtävät. Eli semmoiset omat, missä tarvitaan auton, että toki voidaan korvata tekoälyllä, mutta se vaatii myös robotiikkaa. Se vaatii sen auton pannaan oikeasti robotit kauheasta autojen muotoista. Se on skaalamisen kannalta paljon haastavampi tehtävä kuin tehdä ohjelma-algoritmi, joka korvaa vaikka tilintarkastajan globaalisti. Jos sä nyt ajattelet sillä, että mistä tilintarkastajan tarvitaan robotti meille, se ei yhtään mihinkään. Joku analysoi pitkään tuolla ehteerissä, että onko täällä tilit kunnossa muotoista, niin sehän tuntui ihan käsittämättömän tyhmältä, että se tarvittaisiin yhtään mitään. Mitään ihmistä yhtään mihinkään. Tämä on se iso juttu tässä tekoälypuolella. Eli tavallaan kun me mennään tämmöisten asiantuntijatehtävien perään, niin siellä tulee regulaatiota lobbaus vastaan, mutta loppupeleistä kun me saadaan tehtyä sellainen riittävän hyvä tekoälyjuristi tai tekoälylääkäri tai tekoälytilintarkastaja tai tekoälykonsultti, niin se voi kartoittaa ne kaikki kerroon. Ihan kaikki. Kun koko renmi lähtee kerolla, niin sitten ruvetaan katsoa sitä, että miten tämmöinen yhteiskunta vastaa tämmöisessä ympäristössä uuteen tilanteeseen, jossa tämmöiset disruptiot etenevät hidastain ainoastaan regulaation kautta. Ei mitenkään teknologisesti hidastain, vaan regulaation kautta hidastain. Ja nyt sitten kuitenkin viime kädessä vaikka ne pakottaisivat ihan väkipakoilla kaikki käyttämään jotain ihmistä johonkin asiaan. Sanotaan vaikka Saksassa notare. Sä täytyy istua notarilla kuuntelemassa, kun ne kertoo sulle, mitä sen sopimuksen lukee. Sä täytyy kuunnella, kun ne lukee sen sopimuksen läpi. Sä pitää nyökkää sen aika, kun ne luee sitä. Sen jälkeen panna leima päälle per 1300 euroa. Sieltä tuli sellainen fiilis, että me ryöstettiin totaalisesti. Pelkästään ryöstettiin, mutta me kidutettiin siinä prosessissa. Ja tavallaan sitten sä voit miettiä, mihin tätä edes tarvittiin, koska sama asia ajaa USA ja Suomessa. Vaikka se, että USA ja me menemme käymään UPS-pisteellä. Päästä sormen jäljellä, otat videokuvan naamasta, näet passi, otat siitä skannin ja sitten laittaa nimen paperiin ja perustat 30 000 hommapaketissa. Se on vain organisaatio, joka onnistuu regulaatiolla lopuksi hankkimaan itse asiassa asemaa, jossa ne pakottaa ihmiset tämmöisiin asioihin, joista ne voisivat väittää, että sillä on jotakin lisäarvoa, joista ne voivat perjantai rahaa. Ja nyt jos mennään tuolla tekoälyllä ja korvataan, koska tuohon pystyy korvaamaan tekoälyllä todella helposti. Ja nyt sitten mennään tuollaisiin ammattikuntiin, niin sitten tulee esimerkiksi mielenkiintoisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Että sun täytyy miettiä, että miten se yhteiskunta toimii silloin, kun tämmöisiä kokonaisia ammattikuntia ei ole näitä edes olemassa. Ja se on semmoinen malli, jossa mä itse uskon täysin tämmöiseen perustuloon ja perustulomalleihin, koska perustulolla me poistetaan se tarve, että ihmisen tarvitsisi tehdä jotain duuniin verojen takia, vaan mennään semmoiseen malliin, että jos joku tuottaa jollakin tavalla lisäarvoa sen perustulon päälle, niin siitä verotetaan. Jos jotakin rahoitusta tarvitaan johonkin yhteiskuntaan jollakin tavalla. Toinen vaihtoehto on se, että siirrytään joku yhteiskunnan palvelu settiin tekoälylle. Se on yksi sellainen hanke, mitä yritän katsoa samalla, koska inbotin avulla yritän promotoida sellaisia tekoälyjä, jotka pystyvät tekemään näitä yhteiskunnan funktioita. Eli sanotaan vaikka näitä, jos pystyisi tekemään se tekoälylääkäri ja tekoälyopettaja ja niin poispäin, niin mahdollista olisi tarjota kaikki ne yhteiskunnan palvelut ilmastoksi. Ja sitten jos me mennään siihen, että nämä tekoälyt ei tuottaneet palveluita, ehkä toki, niin se on muuten ilmaiseksi. Me päästään esimerkiksi mielenkiintoiseen lopputulokseen, että niin sä et enää tarvi nyt kansallisvaltiota yhtään mihinkään. Ja sitten se, että kansallisvaltiota ja niiden verotuksia alkaa muuttaa aika mielenkiintoiseksi yhtälöksi. No joku voi sanoa, että me tarvitaan tämmöinen turvallisuuden ylläpitämiseen, koska aina löytyy rosvoja ja aina löytyy ulkoisia uhkia, että tarvitaan armeijaa ja muuta vastaavaa. Mutta sitten täytyy miettiä sitä, että missä vaiheessa me ihmiskunnassa päästään semmoiseen pisteeseen, jossa Me tajutaan, että eihän keskimääräinen kansalainen missään maassa ole sulle uhka, vaan se uhka on sen maan johtaja, joka on hullu tässä tapauksessa. Sitten sanoo lasketa, että se koko maa olisi uhka, vaikka oikeasti sun uhka on ainoastaan se hullu vallanhimoinen johtaja. Toinen maailmassa sitä käytiin Hitlerin takia, että jos Hitler ei olisi olemassa, tämä ei olisi olemassa koko sataakaan. Eikä se käydy sen takia, että saksalaiset ja muut ovat aivopesuja, se systeemi ja kaikki ne mallit, mitä rakennetaan, se on johtajan ympärillä. Ilmastajohtajasta ei ole olemassa. Me päästään tekoälyjohtamiin yhteiskuntiin, niin ehkä me voitaisiin päästä lopputulokseen, jossa me ei tarvittaisiin turvarakenteita, vaan me pystyttäisiin elämään keskenämme sovussa. Mutta nämä on mielenkiintoisia spekulaatioita, että mikä se polkutollisin malli on ja onko sellaiset polkut olleet olemassa. Ainakin uskon siihen, että peruspalveluita, jotka suojaavat lapsen elämää, sanotaan koulutus, terveydenhoito, jos ne pystyttäisiin tekoälyllä tarjoamaan globaalisti ilman yhteiskuntia, niin voitaisiin kaikissa sellaisissakin diktatuureissa, joissa ne diktaattorijohtajat kiristävät ja ajaa kansansa ahtaalle, niin niissäkin pystyttäisiin tarjoamaan kuitenkin peruspalvelut ihmisille riippumatta niiden diktaattorien hulluudesta. Silloin mä kokisin, että minulla olisi tehty isoja impaktia ihmiskunnan tasolla. Kuka tahansa synnyt mihin tahansa, niin sulla on aina oikeus ilmaisen terveydenhoitoon ja ilmaisen koulutukseen. Ja niin kuin sä toheet, ei tarvitse yhdenkään valtion suostua, ne voi pakottaa sut käyttämään niitä ihmisopetta ja muita, mutta se silti on olemassa siellä. Sä voit aina täpäillä se, jos sulla tuntuu siltä, että on parempi.

Joo, toi on äärimmäisen hyvä pointti toi, että diktaattori, mikä nyt tällä hetkellä kaikki nationalismi on tietynlaista. Kansakuntien alistusta, että luodaan semmoinen väärinpäin oleva suppilo, joka ohjaa varoja ja resursseja yhteen suuntaan ja tavalliset kansalaiset on sen yleensä maksumiehenä. Tietysti tämmöinen tekoälyllä johdettu yhteiskunta on siinä mielessä tavalliselle kansalaiselle varmaan parempi, mutta se, että mistä se muutosvastarinta tulee, niin on todennäköisesti just se, että näitä valtaa käyttäjiltä menee, ehkä siinä kohtaa vähän leipäsuusta tai valta oikeastaan. Valtahan on varmaan sellainen, mitä tietyn rahamäärän jälkeen ihmiset tavoittelevat. Onko sun mielestä tässä mahdollista, että tekoäly tekisi maailmasta reilumman paikan ihmisen?

No periaatteessa kyllä, jos tekoäly ei ajaudu jonkun yksittäisen diktaattorin haltuun ja se tekoäly ainoa tehtävä on palvella se diktaattorin mielihalo, jos ei mennä semmoisen skenaarien kautta. Jos me päästään rakentamaan tällaisia geneerisesti hyödyllisiä tekoälyjä, jotka ei tavallaan toimi tällaisten itsevaltaisten mielipiteiden kautta, niin uskon, että on mahdollista tarjota ihmisille palveluita hyvin epäreilussa olosuhteessa hyvin kustannustehokkaasti. Eli tavallaan me pystytään siitä huolimatta, että nämä diktatorit pilaakaan aikanaan, ja pystytään tarjoamaan niitä palveluita ihmisille. Se on kiinnostavaa. Tämä on se, mitä yritän löytää, että kuuluisi tähän tekoälyn kehittymistä. Voisiko ne rakentaa sellaisia tekoälyjä, jotka auttavat ihmistä riippumatta siitä, haluavatko ne edes tulla autetuiksi? Tai ymmärtääkö ne edes sitä, tai onko niillä oikeus ottaa sitä vastaan? Jos se on olemassa, niin ennen pitkää, mutta se tuntuu, että oikeus voisi voittaa tuossa. Jos sulla on ilmainen lääkäripalvelutarjolla kaikille, niin joku valtio kieltäisi sen sen takia, että ne haluaa jollakin regulaatiota monopuolella pitää sille. Se vaikka näyttää aika huonolta idealta kansalaisten mielestä, jos jengä kuolee vaikka ihan turhaan, jos ei tarvitse.

Joo, siitä mitä sanotaan aikaisemmin perustulosta, niin olen tietyllä tavalla kanssa sen kannattaja just tuossa mielessä, että näkisin, että se on parempi, jos ihmisillä on niin sanotut perusasiat kunnossa, jolloin saadaan enemmän luovuutta ja kehitystä sitä kautta. Näkisin, että tämmöinen superälykäs tekoäly myöskin pystyisi. Pystyisi sen hahmottamaan. Ja mun mielestä siitä on olemassa riittävästi dataa myöskin, että onnellisesti ihmiset on tehokkaampia. Ja ennemminkin tämmönen oppressio on ehkä vanha keino, jolla on saatu sitten tiettyjen rajojen sisään kahlittuja ihmisiä hallittua nationalismin kautta. Ja tää nationalismihan nyt on murtunut muutenkin internetvaltion kanssa, jossa paikallisvaluuttana käytetään bitcoinia tulevaisuudessa ja kielenee englantia. Niin tällainen valtiohan on olemassa jo milleniaan näille käytännössä.

Tämä on mielenkiintoista, että milloin päästään sellaiseen pisteeseen, että nämä internetin kautta tulevat palvelut ovat niin monipuolisia ja hyviä, että ihan sama mitä se valtiodiktatuuri saa tehdä, niin sen ainoa keino rajata ihmiset tulostalosta palveluiden piiristä on rajata niiden pääsy internettiin, joka tietysti sekin on tällä hetkellä aika vahvasti tapahtunut aika monissa maissa. Kiinan rajoittaa, mien kansalaisten saa pääsyä internetiin hyvin vahvasti. Tämmöisessä paikassa, jossa itsevaltiot nousevat, niin kuin Turkissa esimerkiksi, on aika paljon rajattu ihmisten pääsyä erilaisiin paikkoihin. Toki on näin, että ne tulee käytännön haasteita tänä päivänä vastaan myös Kiinassa, että niiden on pakko pystyä sallimaan yrityksille VPN, jotta ne pystyvät toimimaan niiden alueella turvallisesti. Sitten yritys VPNin kautta pystyy luokahtelemaan aika paljon individuaaleja myöskin sitten näihin kove-markkinoihin. Nyt on aika vaikea pysäyttää sitä kokonaan.

Yllättävän hyvin kyllä Kiinassa, täytyy sanoa, kun itsekin olen siellä asunut jonkun aikaa, niin yllättävän hyvin se toimii kyllä se firewall ja tuollaisia määriä ihmisiä pystytään kontrolloimaan, se on aivan käsittämätöntä, miten paljon se voi todennäköisesti viedä resursseja niiltä, mutta tosiaan niin kuin sanoit, niin hidastaa sitä varmaan voi, mutta tuskipa pysäyttää, että VPN yleistyy sielläkin. Enemmän ja enemmän ihmiset pääsee Googleen.

Yksi ihmisten yleinen väärinkäsitys on se, että USA olisi erilainen kuin Kiina tai Venäjä tai Turkki näissä asioissa. USA on ihan täsmälleen yhtä pahaa paikka kuin nämäkin kaikilla samalla mittareilla. Justiinsa vähän aikaa sitten Trump hyväksyi taas uusimman satapudetin, joka oli suurin Irakin piikkivuosiaikä kuin 720 miljardia. Jos sä mietit, että ketään vastaan ne oikein sotii tuommoisilla rahoilla, niin sä tajuat, että ei ne sovi ketään vastaan, keksi itse omat vihollisensa. Ja koko homma idea tässä on se, että siellä on joku bisnes rakentunut, joka pitää pitää yllä, ja sitten se bisnes ja ylläpito menee tuon. Ja siitä tulee ihan valtavasti harmia kaikille. Se on vähän samaa kuin tämä pelien addiktoimishomma, kun nämä firmat on saatu rakennettua, ja ne tekee niitä aseita ja työpaikkoja eri puolilla USAta. Niitä pitää pitää yllä valtion budjeteilla. Niitä pidetään väkisellä yllä ja ne tekee asioita, jos ei ole mitään muuta kuin haettaa koko ihmiskunnalle. Elon Musk on hyvin hiffannut ja se on keksinyt tällaisen projektin, että se haastaa SpaceXillä koko sitä USA-masinaa avaruusseikkailuun. Koska se tajuaa, että jos ne rakettipisteet voisivat laittaa muihinkin ohjuuksiin, niin sehän saattaisi olla ihan hyödyllistä ihmiskunnalle. Jos me päästäänkin Marsiin sen sijaan, että. Tiputellaan siellä joku damaskus kivikasaksi, niin enemmän sitä on hyötyä meidän ihmiskuntaamme.

Joo kyllä ja toi kryptovaluutat tarjoaa mun mielestä noin rahoitusmahdollisuudet ja sitten se ylipäätänsä, että jos päästään siihen, että päästään tästä fiat-rahan printtaamisesta, niin ylipäätänsä kaikki tulisi silloin melkein joukkorahoituksen piiriin ja silloin valta on aika pitkälti ihmisillä ja kuinka paljon ihmiset silloin haluaa rahoittaa maiden puolustusbudjetteja tai näitä pommitusbudjetteja.

Tämä on mielenkiintoinen, taas kun seuraan tätä, että tässä nyt on, mä sanon, että tämä koko lohkoketjubisnes on itse asiassa eurooppalaiselle tuhannen talon paikka tai sanotaan tuhannen bitcoinin paikka tässä tapauksessa rakentaa jotain oikeasti johtavaa teknologiaa. Eli käytännössä USA-ssa pankkimonopoli ja pankkisektori, niin kuin tämä oli karkia, niin rajoittaa tällä hetkellä SCC ja muiden regulaattorien kautta rajustiin kryptomarkkina kiinnostaisi valtioita ja ottaa sitä omien kontrollihaluiset kautta. Euroopassa ei ole niin paljon kenelläkään hävittävää siinä, että mennään kryptoihin, jolloin tavallaan Saksa ja Ranska on hyväksynyt kryptoa, Sveitsissä ne on hyväksytty, Viroissa ne on hyväksytty. On toki vielä tämmöisiä hitaita maita, niin kuin Suomi, joka ei osaa tehdä mitään järkevää järkevässä aikataulussa, mutta siis jos katsotaan kokonaisuutta, niin Eurooppa on mennyt aika positiivisesti kryptojen osalta. Tässä on sellainen sauma, että me pystytään tavallaan rakentamaan uusia tämmöisiä disruptiivisia liiketoimia, jotka perustuvat varallisuuden reilumpaan jakoon Euroopasta käsin. Jenkki teki aika jarruttaa sitä omista intresseistä, koska tavallaan Jenkki yrittää, että hän ihan mielellään voisi olla messissä tuossa hommassa, niin se olisi varmasti kaikki rakentamassa piilauksia tuosta starttia, mutta pankki oli karkea tykkää siitä, että valta vähenee. Sama juttu Kiinassa, Kiinan valtio tuli antamaan periksi siitä, että valtionkontrolli vähenee, jolloin Tässä on nyt Euroopan saa olla tai jenkkiläisten ja kiinalaisten jarrutella, mennään me täysillä eteenpäin. Se olisi hyvä juttu. Toki voi olla niin, että eurooppalaiset onnistuu tämänkin opportunity sössimään sillä tavalla, että rakennetaan jotain tyhmää byrokratiaa, jos ei ole mitään järkeä. Vai ihan vaan siitä ilosta, että voidaan jotain rakentaa ja jarrutella omasta hommasta muilla tavoin. Mutta tässä ei ole tämmöisiä intressitahoja, jotka periaatteessa, jolloin kaikki intressit tuhotaan tämä kehitys.

Tämä on ollut todella mielenkiintoinen keskustelu. Meillä rupeaa aika tässä loppuun. Voitaisiin ottaa tähän vielä kysymyksiä, jos yleisöllä on heittää Mikolle vielä kiperiä. Muutama tuossa tulikin jo. Tämä vielä varmaan herättää kysymyksiä. Moni oli etukäteen tästä aiheesta kovin kiinnostunut ja itse ainakin olen oppinut paljon uutta. Itse asiassa voisin vielä, Mikko, pyytää sinulta muutamat. Resurssit, jos viittit heittää, että sulla on ainakin se yksi kirja, mikä mäkin tuossa lataisin, niin jos viittit siitä vielä mainita ja laitetaan linkkiä sitten tuonne myöskin kuvaukseen ja sillä aikaa kun mietit vielä viimeiset kysymykset.

Joo eli life 3.0 Max Tegmarkin kirja, viime vuoden paras kirja mun mielestä, kertoo tekoälyn tulevaisuudesta, miten tekoäly voi ottaa ihmiskunnan haltuunsa ja mun mielestä tosi realistisella skenaariolla se, miten se kehityspolku voisi mennä. Todella hyvä kirja kaiken puolin, suosittelen kyllä todella lämpimästi. Sitten tällaisia tukevaa kirjallisuutta, jos puhutaan tekoälypuolella, niin on useat data-pohjaiset kirjat. Siellä on muun muassa Dataism, joka kertoo datavallasta. Sitten on How Not to Be Wrong, on sellainen kirja, jossa debatoidaan. Matemaattisia tai algoritmipohjaisia asioita. Sitten on Weapons of Math Destruction, ei siis mass vaan math, eli matematiikka. Math Destruction on mielenkiintoinen, että miten voidaan big datalla saavuttaa kummallisia lopputuloksia niin kuin tuommoisesta datasta. Tässä on muutama, tässä heittäisin. Toki jos haluaa katsoa tämmöisestä evoluutionääräisestä näkövinkkelistä, niin Homo Deus, joka katsoo tästä ihmiskunnan kehitystä ehkä enemmän kulttuuri- ja antropologian näkövinkkelistä kuin tekoälyn näkövinkkelistä ja miten tämä meidän merikirjan teknologian kanssa johtaa siihen, että otetaan kontrolli omasta evoluutiosta, joka on ihan realistinen skenaario siinä mielessä. Mitäs on muuta? Mä vielä heittäisin tässä nyt tuon useita, tulisi tosi hyvin kirjantamaan viime aikoina lukea tosiaan. Tässä datapuolella ja tosi kiehtovaa, minkälaisia asioita, mitä uskomattomimpia asioita voi datalla tänä päivänä tehdä. Tosiaan, Everybody Lies, siinä on hyvä kirja kanssa, se kertoo siitä, kuinka me pystytään datasta näkemään, minkälaisia ihmiset oikeasti on versus se, mitä ne sanoo olevansa. Ihminen sanoo, että olen oma kattelin päivän kissakuvinetiso, jos ne oikeasti katsoo jotain hardcore-pornoa ja niin poispäin kaikki muuta. Tämä pystytään kuitenkin käyttäytymisestä katsoa, mitä se oikeasti teki siellä. Eli käytännössä tavallaan, kuten sanoin aikaisemmin, että tunnelikat algoritmit ymmärtää ihmisiä paremmin kuin me ihmiset itse ymmärretään. Tuossa on käytännössä kirja, joka näyttää toteen niitä asioita, että kuinka me koko ajan huijataan toisiamme. Mutta algoritme on paljon vaikeampi huijata kuin ihmisten.

Joo, tämä on kyllä varmasti ihan täysin totta. Ei nyt tullut varsinaisesti kysymyksiä, mutta kehuja tuli, että paljon asiaa ja toivotaan uutta konsensusjaksoa tästä ja mikä siinä voidaan mun puolesta ainakin jatkaa keskustelua ja ottaa vaikka lisää vieraita, jos Mikko oot kiinnostunut.

Voi tehdä, mä oon tulossa heinäkuun neljäs päivä, eli onko se nyt jo ensi viikon keskikoko torstai päivänä, mutta toivottavasti Helsingiä mä ajan olla siellä suurimman osan heinäkuusta.

Joo, mä oon itseasiassa halunnutkin pitää jonkun näistä, ei tarvi olla edes maanantai jollain konsensus, voi olla joku ihan vaan erillinen juttu, niin voitaisiin kokoontua jossain ihan mestassa ja pitää semmonen fireside gathering, se olisi ihan naista.

Niin, jos sattuu kelit antaa periksi, niin voi olla vaikka jossain ulkotilassakin, että joku semmonen outdoor gathering, se olisi aika siisti. Suomessakin voi ainakin parina päivänä voida tehdä sellaisen.

Joo, ehdottomasti. Kerro Mikko vielä tähän loppuun, mistä sut löytää ja tavoittaa kaikkein parhaita.

Joo, siis mä aina mainostan sitä, että mun kanssa saa kyllä laittaa LinkedIn-kutsuja, saa laittaa tulemaan, mä oon siellä hyvin aktiivinen. Twitteri on tietysti toinen. Facebookikin mä käytän, mutta lähinnä ryhmissä, niin kuin Facebookin seinä jää vähän vähemmälle. Vähemmälle tuolta osin. Sähköpostiin mä luen sporarisesti, kun mä oon joku 38 000 lukematonta sähköpostia tuolla mun inboxissa, niin se menee vähän vaikeksi, mutta Telegramilla, WhatsAppilla, niin kuin noilla chattiäppillä, saa muuta aika hyvin kiinni. Joskus viiveellä, jos mulla tulee liikaa viestejä kerralla. Mutta niin, LinkedInissä olisi hyvä puoli, että mä postailisin siellä seinällä edelleenkin aktiivisesti, vaikka mitä. Ja siellä saattaa tulla joskus aika hauskaa postauksia, että jos haluaa tosiaan nähdä, että mitä ajatukset kehittyvät tässä matkan varrella, niin se on ehkä se ykköspaikka. Mediumissa mulla on myös blogi, jolla on aika paljon lukijoita. Semmoista long formia, jos haluaa alkaa katsoa, niin voi käydä kyllä. Tässä on nyt piitotti moni story, mitä mä oon kirjoittanutkin siellä. Eli medium.com kautta app-alasaralla, niillä on semmoinen formatti sinne. Siinä medium linkissä. Olisiko tuossa nyt tärkeimmät?

Joo ja mä laitoin linkit noista kaikista tonne. YouTuben kuvaukseen voitte sieltä käydä sitten klikkailemassa. Käykää tosiaan seuraamassa Mikkoa. Mikolla on hyvää juttua aina LinkedInissä. Mäkin seuraan häntä. Meikäläinen löytyy myös LinkedInistä ja Twitteristä löytyy Omnifin nimellä. Jos kiinnostaa seurata meikäläisen juttuja. Kiitoksia Mikko äärimmäisen paljon tästä informatiivisesta showsta ja otetaan pian uusiksi.

Joo kiitti Niko jutellaan taas kohta ja tosiaan katsotaan tuossa heinäkuussa, että jos löytyisi joku aika.

Tehdään näin.

Jes, moi moi.