#12 Maanantai-illan Konsensus: Bitcoin ja peliteoria

Tässä kahden tunnin suomalaisessa live‑streamissä isäntänä Niko Laamanen keskustelee vieraansa Aleksis Suomalainen kanssa Bitcoinin ja peliteorian leikkauspisteistä sekä laajemmista kryptovaluuttojen ekosysteemeistä. Alussa he selittävät peliteorian peruskäsitteet, Nash‑tasapainon ja miten Bitcoinin proof‑of‑work‑mekanismi luo taloudellisesti vakaata, itse‑kannustavaa verkkoa, jossa louhijoiden oma ahneus takaa verkon turvallisuuden. Keskustelu laajenee peliteorian soveltamiseen yhteiskunnallisissa kysymyksissä, kuten perusansio, työttömyyskorvaukset ja ihmisten taipumus hakea "laiskuutta" optimoivina strategioina. Seuraavaksi siirrytään Ethereum‑verkkoon, jossa Aleksis kuvaa sitä "maailmantietokoneeksi": tokenit, älysopimukset ja Ethereum Virtual Machine (EVM) muodostavat alustan, jossa jokainen transaktio suoritetaan erillisenä laskentayksikkönä ja sen tulos tallennetaan lohkoketjuun. He pohtivat, miksi täysi "maailmantietokone" ei ole vielä toteutunut, sekä miten Rootstock pyrkii tuomaan ERC‑20‑tokenit Bitcoinin ketjuun. Keskustelun keskeinen osa on peliteoreettinen näkökulma kryptomarkkinoiden manipulointiin: FUD‑artikkelit, peliteoria‑työkalut ja eri toimijoiden agenda, jotka voivat ohjata hintakehitystä. Aleksis ja Niko korostavat yhteisön merkitystä – Konsensus‑Telegram‑ryhmä, Blockchain Finland – sekä niiden roolia tiedon jakamisessa, projektien käynnistämisessä ja uusien yhteistyökumppaneiden löytämisessä. He mainitsevat myös käytännön asioita: merch‑myynti, verkkokauppa, live‑stream‑sovellus, podcastit, YouTube‑kanavan kasvattaminen ja sisällöntuotannon rahoitus. Lopuksi he puhuvat orakeleista – ulkopuolisen tiedon tuomisesta lohkoketjuun – ja niiden peliteoreettisista haasteista, sekä laajemmista filosofisista pohdinnoista tarkoituksesta, etiikasta ja median vaikutuksesta. Keskustelu päättyy kutsuun osallistua tuleviin meet‑up‑tapahtumiin ja kehotukseen katsojia tukea kanavaa tykkäyksillä ja lahjoituksilla.
Chapters
TranscriptAuto-generated · 60 min
Katsotaan, että pyöriikö live. No niin, näyttäisi siltä, että livessä ollaan. Hyvää maanantai-iltaa, rakkaat katsot. Tervetuloa maanantai-illan konsensukseen numero 12. Tänään puhutaan aiheesta Bitcoin ja peliteoria. Ja mikäli taas äänessä on jotain vikaa tai muuten näitä teknisiä vaikeuksia, niin ilmoittakaa chatissa. Seuraan Telegramin chattia tässä sivussa, mutta se ei tule striimiin. Striimiin tulee vaan YouTuben chatte tällä kertaa. Ja mietin, että handlaaminen oli hiukan hankalaa. Okei, pitämättä puheitta. Mä oon Niko Laamanen toimintajani isäntänä tänään, ja puhutaan tosiaan bitcoinista ja pelliteoriasta, ja mitä sen soveltaminen kryptovaluutoissa voi tarkoittaa. Ja meillä vieraana Aleksis Suomalainen, Etereon vaikuttaja. Kerrotko Aleksis itsestäsi vähän lyhyesti, mitä teet, mitä puuastelet, ja mikä sun tausta on tähän hommaan?
Joo, tosiaan on Helsingin etelän miitappia tästä viime vuoden kevästä asti hostannut eri näissä paikoissa, muun muassa tuolla reaktorilla. Ja on myös, mutta ei ollut minun aikana, mutta oli muun muassa Nordealla ja Osuuspankissa oli erittäin mielenkiintoisia tapahtumia järjestettiin. Joka kuukauden toinen keskiviikko aina voi tulla käymään ja keskustelemaan Ethereumista. Ei olla kyllä mitenkään uskovaisesti sitä noudatettu, että voi muistakin ketjututajutuista tulla keskustelemaan. Meillä on ollut muun muassa Sippiestä, tai elokuussa tulee. Sitten esityksen.
Kuulostaa kiinnostavalta. Mun täytyy tunnustaa, että mä en ole käynyt vielä yhdessäkään etereon meet-upissa. Varmaan täytyisi käydä laajentamassa tietämystä tästäkin alasta.
Joo, kyllä kerkeä vielä.
Ettei me liikaa pitkoin mehusteluksi, vaikka sekin on toki tietysti tärkeää minun mielestäni. Joo, kyllä. Mikä sun lähestymistapa, jos määritellään tässä alkuun, kun tästä on ollut vähän. Keskustelua tuolla Telegramin chatissa ja sitten ihmisten ei oikein aina ehkä ymmärrä, kun mä rupean puhumaan peliteoriasta, vaan aina tunnen sitä joka paikkaa, niin määritellään vähän, että mitä me ymmärretään tässä kohtaa peliteorialla ja mitä se pitää sisällään, niin kerrotko Aleksi vaikka, mitä peliteoria tarkoittaa sulle, niin mä voin täydentää sitä.
No mulla on peliteoria, on... Vähän pakostakin on sillä lailla, että on joku pyrkimys johonkin tiettyyn asiaan. Se on ehkä se kaikkein abstraktiin keino ja pyritään maksimoimaan omaa tuottoa jossain määrin. Joskus voi riittää, että pelataan vaikka joukkuepeliä ja siinä tulee sitten joukkuevuotosta esimerkiksi pelataan. Se on minulla hyvin tämmöinen. Yksinkertaistettu kuin peliteoria sen enempää tiedä.
Joo, en mäkään mikään asiantuntija varsinaisesti, mutta mitä enemmän tähän on ja just nimenomaan bitcoinin kautta olen ruvennut perehtymään enemmän peliteoriaan ja tajunnut sitten niin, että se pätee ihan kaikkeen ihmiselämässä. Pelihän on, voidaan määritellä karkeasti interaktio kahden tai useamman pelaajan välillä. Eli tässä pelissä on pelaajia, jotka voi olla sitten vaikka just voidaan miettiä, että yritys, yrityksen johto, yksittäiset henkilöt, valtiot, ehkä on tämmöisiä pelaajia kautta sitten pelinappuloita tietyssä määrin. Ja sitten jokainen pelaaja saavuttelee itselleen edullisinta lopputulosta, mutta missä peliteoria tulee sitten mielenkiintoiseksi ja mistä John F. Nashille myönnettiin myöskin talousnobelin, niin oli tämä tasapaino. Eli päästään tilanteeseen, jossa Jokaisen pelaajan tekemät toiminnot hyödyttää tavallaan symbioosissa toisiaan, eli heidän ei kannata muuttaa kenenkään strategiaa niin kauan kuin he voivat olla varmoja, että muut jatkaa samalla strategialla, eli puhutaan Nashin tasapainosta. Eli tämä on se nerokkuus, mikä Bitcoin on tuonut oikeastaan ensimmäistä kertaa meidän nähtäville, että tällainen on mahdollista.
Joo, tosiaan Nashilla oli muitakin hyviä teorioita, en nyt sen enempää, mutta esimerkiksi tämmöinen upoutus matematiikassa, niin se oli sellainen, minkä Nash ratkasi. Se oli se tunnetu, mistä matematiikassahan ei tunneta, ja tietysti Kandismiel oli ihan hyvä dokumenttielokuvaa ja muuten. Siinähän tietysti sanottiin kaikista eniten sitä, että minkä takia hän sen talouden Nobelin voitti.
Joo, elokuvista puheen ollen, niin voin kyllä suositella, että minun yksi henkilökohtainen suosikkielokuvista on pitkään ollut jo tuo Kaunis mieli, missä Russell Crowe näyttää tätä John F. Nashia. Suosittelen kyllä elokuvaa hyvin viihteellinen, ja siinä voi sitten samalla oppia jotain, varsinkin kun sitä tarkastelee sitten tällä lohkoketjujen näkökulmasta ja peliteorian näkökulmasta. Mitä hän silloin keksi, niin mihin kaikkeen se on vaikuttanut perustavanlaatuisesti. On hyvin kiehtova ja mielenkiintoinen elokuva, voin sitä kyllä lämpimästi suositella. No tota, mihin sitten peliteorialla yleensä pyritään? Voitko osaessa antaa jotain esimerkiksi reaaliajalle esimerkkejä hyvästä peliteoriasta, mikä sun mielestä on, ja sitten huonosta peliteoriasta?
Voisi huonosta nyt sanoa vaikka, että pasianssi, koska sinne pyritään vain ajan kuluttamisen periaatteessa. Vastustajana on se, että miten olet sekoittanut pakan esimerkiksi. Hyvä peliteoria nyt. Mun mielestä kaikki nämä joukkourheiluhommat, niin ne on mun mielestä hyviä peliteorioita. Se annaa, että pyritään johonkin tietynlaiseen sääntöjen muodostamaan johtoasemaan, niin se on mielenkiintoinen asetelma.
Niin ja oikeastaan vielä se nimenomaan, että tutkitaan muiden pelaajien aktioita ja ollaan niistä kiinnostuneita. Mun mielestä se on niin kuin, jos esimerkiksi miettii bisneksessä tai just joukkourheilussa, niissä on paljon yhtymäkohtia, niin miten tällaisesta voisi olla hyötyä. Miten sanoisit, mikä on sellainen sopiva indikaattori tai sanotaan työkalu, millaisilla työkaluilla näitä peliteoreettisia tilanteita voidaan saada aikaan? Mä annan nyt esimerkki niitä, esimerkiksi ihmisen ahneus. Sehän on sellainen, mistä meikään ei tykkää puhua monesti. Eli varsinkin Bitcoinissa, koska mun mielestä se on nerokasta, miten Bitcoin on valjastanut ahneuden semmoiseen hyvään käyttöön, että se tukee verkkoa. Ja mitä ahneempia ihmiset on, ja mitä ahneempia käyttäjät on, niin sitä turvallisempi ja parempi siitä verkosta tulee. Mikä on todella vallankumouksellista ja nerokasta.
Joo. Sillä nimenomaan, että ajaa otetaan sitä vastuuta, ei pelata pelkästään itsekseen, vaan siihen voi myös liittyä siihen peliin muitakin ihmisiä. Se on arvokasta mulle ainakin henkilökohtaisesti, että siihen on vapaa pääsy. Välttämättä ainakaan mitä nyt sitä bitcoin-mainoksesta tiedän, tai bitcoin-toiminnasta yleensäkin, niin se mainos on. Mainos pitää sitä verkkoa yllä, mutta se varmistaa myös sen, että siitä tulee myös maksua osapuolille, jotka tekee sitä mainosta.
Joo, kyllä. Eli suomeksi sanottuna se on taloudellisesti vain huomattavasti kannattavampaa tukea bitcoin-verkkoa kuin hyökätä sitä vastaan. Eli täytyisi olla melkoisen vahvat toisenlaiset, ei-taloudelliset agendat. Pelissä, että esimerkiksi pitkoin verkkoon vastaan hyökkääminen olisi kannattavaa. Tämän tietysti puolesta puhuu se, että sitä vastaan ei onnistuneesti hyökättykään. Viimeisen yhdeksän vuoden aikana noin 99,99 prosentin toimintavarmuus puhuu puolestaan. Ei ole varmasti siitä kyse, että ei olisi ollut haluja hyökätä tätä verkkoon vastaan, vaan ehkä se vaan ei yksinkertaisesti ole kannattavaa, mikä tarkoittaisi, että tässä peliteoria ja nässin tasapaino on löydetty. Hyvin harvinaislaatuisesti, kenties ainutlaatuisesti koodin ja matemaattisten avulla. On pystytty ennustamaan, että ihmiset menevät tähän malliin. Tietysti tämmöisiä tasapainotilanteita syntyy luonnollisesti luonnollain mukaan, koska ihmiset tekevät valintoja perustuen marginaaliseen käytettävyyteen tai marginaaliseen hyödyllisyyteen. Jos miettii vaikka vaihtoehtoa A tai B, että otanko auton töihin vai menekö kävelleen. Jos mulla on kiire, niin silloin on järkevää ottaa autoa, jos taas haluaa huolehtia pitkässä jouksussa terveydestään ja ei ehkä stressata niin paljon, niin sitten voisi miettiä, että peliteoreettisesti järkevämpi ratkaisu saattaisi olla pelata sitä long gamea riippuen tietysti tilanteesta ja mennä kävelle.
Joo, kyllä.
Mutta mikä sun mielestä, jos mennään tällä vähän vielä... Pudotaan tässä kaninkolossa alaspäin, niin elämän perimmäinen tarkoitus, jos voitaisiin sitä kautta lähteä miettimään, että jos kerran mietitään, että miten pystytään ihmisten psykologisia impulseja manipuloimaan ja hyödyntämään, päästäksemme tietynlaiseen lopputulokseen, niin silloinhan on erittäin hyödyllistä ymmärtää, mikä ihmisiä ajaa ja mikä on ihmisten perimmäinen pyrkimys elämässä. Mikä sun näkemys tähän?
Joo, se on ihan luonnollinen johtopäätös. Ja se tietysti toimii sekä hyvässä että pahassa. Ja se, että miten sitä voi itse manipuloida, niin on se, että varoa niitä, jotka yrittää huijata. Ja sitten pyrkii itse kuitenkin sillä lailla moraalisesti pelaamaan. Käyttää sosiaalisia tilanteita sillä lailla hyödykseen, että edistää myös sitä yhteistä hyvää. Ainakin näin mä itse haluaisin toimia mahdollisimman paljon.
No yhteistä hyvästä puheen ollen, niin mennään tästä Aasen sillä lailla tohon toiseen peliteoreettiseen esimerkkitilanteeseen, eli laiskuus ja tavoitteellisuus. Laiskuus on toinen asia, mistä mä tykkään puhua monesti. Koska mun mielestä monilla ihmisillä on ehkä semmonen mainstream kuva, että laiskuus on jotenkin tosi paha asia. Jos sä oot laiskari, sä oot jotenkin huono. Mut itseasiassa mitä laiskuus parhaimmillaan on, on tehokkuutta. Mä takaan, että se tyyppi, joka keksi pyörän, niin ei se ollut mikään ahkaran työ, kovan työmiies, vaan se oli nimenomaan laiskamies, joka miettii, että millä tän asian sais hoidettua paremmin. Ja niin silloin, jos on tavoitteellisuutta... Tietysti jos olet laiska pelkästään ja ei sulla ole mitään tavoitteita, niin silloin tietysti jää sängyn pohjalle venyttelee kikkelejä ja pelaan pleikkaria helposti. Mutta sitten jos sulla on tavoitteita ja sä oot laiskaan, silloin sä pyrit sen pienimmän vastuksen tien löytämään siihen lopputulokseen. Ja sama tietysti pätee koodaamisessa. Niin tästä pitkästi Aasen sillalla tämä peliteoreettinen tilanne. Eli esimerkiksi Suomen valtio. Minkälaisen peliteoreettisen tilanteen sinun mielestä, Aleks, Suomen valtio aiheuttaa vastikkeettomilla kannustin palkkoilla, esimerkiksi työttömyyskorvauksilla?
Joo, pitäisi osia ylipolitiikkaan. No, okei. Jossain määrin ne vastikkeettomat on hyviä asioita siinä mielessä, että joko se Gandhi, joka sanoi, että valtio on niin kuin ollut. Tuomittavissa helpoimmin sillä, miten he kohtelevat heikompia ihmisiä. Ja jos heikolla ihmisellä tarkoittaa sitä, että jotka ei meneisty elämänpelissä, niin se on jossain määrin ihan hyväksyttävä. Mutta se, että sitä käytetään hyväkseen ja sitten eletään, miten sattuu alkoholismia, jos on tai muuta, niin ei hankita siihen hoitoa. Se olisi mielestäni kaikkein tärkein tulokulma siihen ongelmaan. Eli ei tän sellaista holtinonta elämää. Toinen, mikä tulee mieleen, niin se toisaalta auttaa niitä, jotka ovat erittäin huonossa jamassa, mutta haluavat myös päästä elämässä eteenpäin ja mahdollisesti kontribuoida yhteiskuntaa takaisinpäin.
Joo, mä ymmärrän ton pointin. Mutta jos miettii tällä reaalimaailman tilanteessa, että sä oot vaikka työtön henkilö ja saat työttömyyskorvausta tietyn määrän ja sitten jos menis töihin, niin sais tuplamäärän kuin ettei menis töihin, niin minkälainen on todennäköisyys keskiverto pelaajalla? Että hän mieluummin menisi töihin kuin jäisi kotiin.
Se on vähän yksilötasolle mentävä ehkä jossain määrin.
Ei oikeastaan, koska tämä on nimenomaan sellainen, että mitä isompi otanta, niin sitä paremminhan päästään semmoiseen, jos mietitään ihmisten perimmäisiä motiiveja. Eli palaan tähän edelliseen pointtiin, vähän nyt hypitään aiheessa, mutta tämä liittyy. Eli just tämä perimmäinen tarkoitus elämässä, että mitä... Mikä on elämän tarkoitus? No sehän on ikävän karkotus, minun nähdäkseni. Eli se, että pyritään tekemään tavallaan eläminen helpoksi ja tavallaan poistaa semmoinen epämukavuus elämästä. Sitähän se kasvua kerätään resursseja, jotta voidaan elää mukavampaa elämää ja päästä helpommalla lomailla ja ostaa asioita. Se on tavallaan se tylsyyden tappaminen tietyllä tavalla on myöskin. Myöskin tämmöinen hyvin perustavanlaatuinen tarve. Silloin meillä tulee peliteoreettisessa tilanteessa kysymys, että tämä kyseinen valinta, poistaako se sitä epämukavuuden tunnetta, vaikuttaako se siltä, että se poistaa se epämukavuuden tunnetta, mutta todennäköisessä todellisuudessa ei poista, vai voiko se nähdä suoraan, että se ei poista?
No ei, en ainakaan itse näe sitä, että... Voisi sanoa, että se poistaisi mitään varsinaista huonoa aloa, jos on työttömänä, mutta silti pystyy elämään eteenpäin jotenkin elämänsä, vaikka se ei helppoa olekaan ja se ehkä voi olla helpompaa olla ilman töitä. En tiedä.
Tämä on just sellainen, mitä mieltää, eikä siitä tietysti olemassa. Tämä muistaa, että näyttääkin vain keskustelua. Kuin mitä yritetään faktoja esittää tai toimia minkälaisena asiantuntijana, vaan ennemminkin vain keskustella mielipiteistä. Tästähän ei ole minkäänlaista konsensusta löytynyt käsittääkseni. Itse hänen hirveästi seuraa politiikkaa ja pitää vielä sekin mainita, että konsensus on huolopoliittisesti täysin sitoutumaton ja niin on minäkin henkilötasolla. Mutta nämä on logiikan näkökulmasta minun mielestä kiinnostavia keskusteluja.
Logiikan mielestä, jos pyritään siihen, että helpotetaan elämää mahdollisimman paljon, niin silloinhan se kannattaa olla tekemättä töitä, jos peräisin rahaa tulee jostain muualle.
Joo, kyllä.
Yksilön omasta tahdosta kiinni, mitä haluaa tehdä.
Niin, se riippuu just siitä elintasosta, että mihin on tottunut oikeastaan tai minkä on valmis hyväksyä. Että onko sitä ekstravaivaa valmis näkemään. Ja näkisin, että monelle se on helpompi ratkaisu ehkä jäädä kotiin. Mutta jos nyt ei sitten enempää puhuta tuosta sosiaalipolitiikasta, koska siitä varmaan, paitsi tietysti jos joku chatissa on kiinnostunut ja heittää kysymyksiä, itse asiassa täältä on tullut YouTubessa kysymys, perustulokysymysmerkki. Tämä varmaan viittaa lähinnä peliteoreettiseen tilanteeseen, että jos olisi perustulo nykyisen järjestelmän sijaan, eli nykyisen järjestelmän pääasiallinen ongelma on se, että suhteessa työmäärään saa vähemmän korvausta, eli saa vain esimerkiksi kaksinkertaisen määrän, vaikka tekee 100 prosenttia periaatteessa. Huomattavasti vielä enemmän töitä, niin muuttaako perustulo sitten sitä? Eli sehän tähän käytännössä minun nähdäkseni tarkoittaisi, että kaikille riippumatta tilanteesta tai tulotasosta, niin myönnettäisiin sama perustulo. Näin mä ainakin asian ymmärrän. Ja se on varmaan semmoinen peliteoreettinen keino, mikä voisi olla ihan toimiva. Mutta miten se käytännössä ratkaisee, niin se onkin mielenkiintoinen kysymys. Tämä on kyllä aika mielenkiintoinen asia. Onko sinulla jotain, Aleks, näkemyksiä tähän? Voitaisiin tästä vähän puhua.
No siinä mielessä, että joku osan täytyy sekin maksaa. Ja sitten jos halutaan tätä tukiviidakkoa jotenkin kaventaa, niin kaikki se ylläpito, mihin on käytetty henkilöstöresursseja esimerkiksi Kelalla tai kaupunkien tai kuntien toimesta, niin... Niin ne nyt sitten laitetaan, tässä on sitä infrastruktuuria kehitetty varmaan semmoiset terapiat 50 vuotta tässä, niin jostain sen rahan on tultava ja se, että miten se muotoutuisi esimerkiksi Suomen yhteiskunnassa, niin en näe sitä mitenkään helppona ratkaisuna kuitenkaan. Se, miten se käytännössä toteutetaan, niin se tulee olemaan erittäin vaikeaa. Koska Suomessa on jo erittäin tietty määrä, tietty raja asti hyvä suhteellisuus kuitenkin. Pyritään siihen, että ihmisillä on katto päin päällä, ruokaa saa kaupasta, vaikka se ei laadukasta ole ulkona, eikä pysty syömään, eikä pysty käyttämään autoakaan esimerkiksi. Se on sellainen minimi, joka on jossain tapauksessa riittävä ja jossain tapauksessa se ei ole riittävä.
Joo, toi on kyllä niin sanomaan.
Niin, että nykyisen tilanteeseen otin kantaa lähinnä.
Joo, kyllä. Ja jos vielä miettii, että miten perustulo voisi tavallaan auttaa asiaa, niin esimerkiksi miten tämä liittäisi kryptovaluuttoihin erityisesti, niin joku tämmöinen. Perustulo kryptohan voisi olla yksi mahdollisuus. Tämähän oli tämä somalainen projekti, myöskin Fimki vai mikä se olikaan, joka vähän tämän tyyppistä yritti, mutta en ole sen tarkemmin perehtynyt, mitä kyseiselle projektille kuuluu. Voi laittaa kommentteja, jos joku tietää. Mutta siis periaatteessa tämmöinen krypto, joka jollain tavalla se arvo vaan pitäisi saada pumpattua siihen kryptoon. Se pitäisi olla tämmöinen joku esimerkiksi sosiaalisen median alusta tai esimerkiksi tämä vaihtamisen alusta, Wikonomy, minkä parissa me työskennellään nyt. Jos olisi rajapinta. En tiedä, mitä sä oot mieltä, miten se ongelma voisi ratkaista?
No en ainakaan lähtisi kryptolle heti ratkaisemaan, eikä en ainakaan nykymuodossaan miten. Miten ne teknisesti toimii ja miten pienet transaktiot sitten hoidetaan sillä lailla, että se ei sitten tuki koko verkkoa ja siinä on tällaisia teknisiä kysymyksiä, mitkä mua itselleni kiinnostaa tosi paljon.
Niin mua kiinnostaa erityisesti sentralisaation näkökulmasta, että jos siihen on tarkoitus pistää jonkunnäköinen sentraloitu piste, joka sitten kontrolloi ja asettaa sen perustuloja ja sitten kontrolloi sitä kuitenkin ja niin mä en sit näe sitä ihan älyttömän hyödyllisenä, että se pitäisi olla joku tämmönen desentraloitusysteemi, että joku älysopimus maksaa automaattisesti jokaiselle, mutta sitten miten, ei semmoista ole kukaan pystynyt kehittämään vielä, että se on mielenkiintoista kyllä nähdä, että kun ensimmäinen yritys tulee, niin mä luulen, että joku kryptovaluutta on sellainen, joka sen pystyy ratkaisemaan, jos sen pystyy ratkaisemaan, mutta tosiaan kun sitä ei ole ratkaistu vielä, niin vaikea sanoa, minä en sitä todennäköisesti on ratkaisemassa, mutta kuitenkin mielenkiintoista miettiä, että minkä tyyppisiä tämmöisiä projekteja on mahdollista tehdä ja minkälaisia on olemassa.
Joo, on totta kai ja se on tärkeää, että vaikka olisikin tällaisia ideoita, mitkä ei välttämättä loppuun asti menekään, niin se on tärkeintä kuitenkin, että se innovaatio on se käyrä säilyy koko ajan todella korkeana, että tulee jatkuvasti uusia ideoita. Niin, se tuli tuosta älyisopimuksesta mieleen, että voidaan sitä tietysti ylläpitää, mutta kaikki mitä älyisopimuksella teet, niin maksaa joka tapauksessa ja transaktiot sinne maksaa myös.
Joo, se pitäisi olla sitten jonkunnäköinen systeemi, mikä kerää sitten käyttäjien transaktioista johonkin treasuryyn. Josta sitten maksataan nämä kaikki ponukset ja muuta. Siitä tulisi sellainen ikiliikkuja, mutta tiedetään, että ikiliikkuja ei ole vielä käsittääkseni ratkaistu. Ehkä sellainen nähdään vielä tekoäly- ja machine learningin kautta. Saattaisi olla, että pystyisi opettaa sellaisen älysopimuksen, joka osaisi sitten koodata itteensä lennossa tai jotenkin näin, koska siellä ei voisi olla mitään sentraloitua pistettä.
Joo, nimenomaan kyllä.
Ja itse asiassa tästä voitaisiin mennä, kun sä oot Ethereum, voisinko sanoa asiantuntija ainakin meikäläiseen verrattuna, niin miten esimerkiksi Ethereumissa ja älysopimus, siis Ethereumilla on älysopimus, tämmöinen platformi ja protokolla, niin miten esimerkiksi peliteoria toimii Ethereumissa?
No mulla on... Siitä eniten kokemusta, että miten sitä on käytetty hyväksi, että älyisopimuksia on kohdattu. Meillä on yksi tyyppi, joka on näistä formaalista menetelmistä. Olen luennut omassa monta kertaa hänen omasta projektista. Kertoo hän sitten, kun hän saa näiltä luvan, että miten ja milloin kerron. Hänellä on ollut tällainen aikomus, että tehdään se kerralla oikein, se älyisopimus, että sitä ei pysty hyväksikäyttämään. Ja tämä hyväksikäyttäminen on ollut se keino, millä esimerkiksi koulutus on ottanut vallan siinä eri röymissä lyöttöksiin avulla. Tämä on ollut pukeja ja niitä on sitten hyväksikäytetty ja sieltä on rahaa vedetty erittäin paljon pois. Esimerkiksi Taossa oli.
Joo, toivottavasti se on äärimmäisen hyvä pointti. Ja sitten just tämä peliteoreettista, mitä ei heti tulisi ajatelleeksi, niin esimerkiksi just nämä Ethereum-scammit Twitterissä, mitkä on mun mielestä ihan käsittämätöntä. Että niitä tehdään ja että ihmiset niihin menee, mutta niitä ei tehtäisi, jos ihmiset ei niihin menisi. Samalla tavalla kuin nämä nigerialaisprinsikirjat, niin nekin perustuu peliteoriaan siihen, että kun tietyn määrän niitä lähettää ja tekee spämmää, niin sieltä jää tietty pohja. Prosenttia aina haaviin, koska vedotaan niihin tiettyihin ennustettaviin asioihin ja mun mielestä yksi niistä ennustettavista asioista on nimenomaan ahneus, johon voi aina luottaa, että löytyy muutama, joka antaa ahneuden viedä voiton järjestöönsä. Hyvin tämmöinen klassinen peliteoreettinen tilanne.
Joo, se on totta vaan. Pääsee, että tässä keinot eivät ole muuttuneet, mutta tekniikat kylläkin. Ihmisten huijaaminen on ollut muotia ties kuinka pitkään.
Joo, sen takia mun mielestä hauska tämä regulaatiokeskustelu. Meillä on regulaatio, meillä on itse regulaatio. Jos homma ei miellytä, niin voi forkata tehdä mitä itse huvittaa. Kaikki vähän tekee omia juttujaan ja huolettiin omista asioistaan. Ja pitää homman siistiä. Ja semmoinen regulaatio on hyödyllistä. Mutta jos pyritään siihen, että kielletään asioita ja ei rajoiteta ihmisten vapauksia, niin silloin mennään aina metsään.
Kyllä, samaa mieltä. Sitä ei ole kuin lyhyelle aikavälille, niin siitä on vain hyötyä. Että kielletään nyt jotain, niin se tarkoittaa sitä, että jossain tapauksessa estetään jotain sitten tulevaisuudessa, mikä ei liity ollenkaan siihen kieltämiseen.
Niin kyllä. Tulevaisuudesta puhe ollen ja tulevaisuuden ennustamista, mitä tässä skenessä tietysti kaikki tykkää jatkuvasti harrastaa, niin miten... Näkisit, että tämä vapaa tahto kautta illuu siellä vapaasta tahdosta. Ja sitten tämmöinen ilmiö, niin kuin Shelling Point. Ja katsoille tiedoksi, mitä Shelling Point tarkoittaa, niin tämä myöskin selviää sitä kaunis mielelleffasta, jos sen katsoo. Hyvin kevyt ja mukava, hyvä mielelleffa. Shelling Point on sellainen piste, esimerkiksi jos pitäisi arvata, että missä sun pitää tavata kaveri. New Yorkissa ja sulla on vaan päivätiedossa eikä kellonaikaa eikä mitään paikkaa, mikä olisi semmoinen shelling point, mihin sitten ihmiset tavallaan keräytyy suurimmalla todennäköisyydellä. Ja semmoinen paikka on esimerkiksi Grand Central 12 päivällä. Se olisi se, mikä loogisesti peliteorian mukaan suurin osa ihmisistä valitsisi. Ja se olisi shelling point. Niin mä oon miettinyt tätä vapaan tahdon ja tietoisuuden kautta, että kuinka paljon tämmöiset challenge pointit oikeesti on kirjoitettu valmiiksi, me vaan seurataan jonkunnäköistä käsikirjoitusta, vai kuinka paljon siitä on sitten oikeasti vapaata tahtoa ja manipulaatioa. Onko tämä liian korkealentoinen, osaatko sanoa tuohon mitään?
Ei, ei, tämä on hyvin mielenkiintoinen, mulla on kiinnostanut myös tämä tosi paljon, että miten vapaatahto... Esimerkiksi silloin, jos tämä conformity, sellainen psykologinen ilmiö, en muista suomenkielistä.
Sovinnaisuus.
Mitä?
Sovinnaisuus taitaa olla.
Joo, sovinnaisuutta. Se varmaan on just sellainen, mihin tämä selling pointkin liittyy, että se on sovinaista mennä johonkin tällaiseen tiettyyn paikkaan. Eikä jonnekin siinä Grand Central Stationin kilometrin päässä olevan. Voinhan niin tehdä, mutta sitten sitä kukaan ei löydä sinua siellä. Haluatko olla sitten lomman mukana vai et, niin se on aika iso valinta. Ja ei se silloin ole vapaata tahtoa, jos tarkoituksena on se, että miellyttää muita ihmisiä. Sillä, että menee muiden mukaan.
Joo, toi toisten ihmisten miellyttäminen on kanssa semmoinen mielenkiintoinen, koska ihminen on lauma elää ja evolutiobiologistakin näkökulmasta ryhmässä on pärjätty paremmin kuin yksin. Silloin on luonnollista, että me haetaan ryhmän hyväksyntää ja halutaan olla siihen ryhmään kuuluvaisia, mikä on myöskin tämmöinen instrumentti, mitä peliteorias voidaan hyödyntää ihmisten. Manipuloimiseen eli se, että etkä nyt halua jäädä vaan tästä porukasta ulos, tuosta tämä sama lippis, mikä kaikilla on tai otat tämä sama tatska samaan paikkaan, niin kuuluu tämä heimoon tai pidät tätä jalkapallokannatusta ja paitaa, niin se kuuluu johonkin ja se on hyvin luonnollinen ilmiö. Tätä voidaan käyttää hyödyksi, mikä mun mielestä on paljon vielä kiinnostavampi ja tehokkaampi, jos miettii, kun mun mielestä monesti puhutaan vapaudesta ja anarkiasta, niin että mitä sitten jos ei ole tämmöisiä lakeja ja sääntöjä ja bla bla bla, että miten, eikö silloin ajauduta kaaukseen? Niin minun mielestä ei, koska tämä sosiaalinen yhteenkuuluvuuden tarve on niin suuri, että sosiaalinen ulosjättäminen on rangaistus ja tehokeinona kaikkein paras, koska ei kukaan halua olla loppujen lopuksi yksi. Ehkä jotkut haluaakin, okei. Mutta suurin osa ei ainakaan evoluutio biologisesta ja peliteoreista näkökulmasta. Oletko samaa mieltä?
Joo, no siinä mielessä, että mitä sitten tehdään, kun nämä ulosheitetyt muodostavat oman ryhmän?
No hehän on tietysti vapaita niin tekemään, mutta onko se sitten hirveän todennäköistä, että näitä ulosheitettyjä on niin paljon, vai olisiko todennäköisempää peliteoreista näkökulmasta, ehkä sitten kuitenkin parantaa omaa toimintaansa ja palata siihen ryhmään, josta hänet on tavallaan suljettu ulos, koska sekin on mahdollinen peliteoreettinen valinta. Siinä tullaan just siihen henkilökohtaiseen preferenssiin, että onko se henkilö, joka viettää mieluummin aikaa hyvin tietyn tyyppisten ihmisten kanssa tai kenties yksin kokonaan, niin silloin tietysti ollaan tämmöisessä rajatapauksessa. Jos puhutaan tämmöisestä general population, mikä mun mielestä on sanotaan 80 prosenttia ihmisistä on sitä periaatteessa massaa, jotka on helpommin manipuloitavissa ja ohjautavissa.
Joo. Mulla oli tuossa mieleen, joo ehkä se tuli jossain vaiheessa takaisin mieleen, mutta tota se on just näin, niin se tuli tota mieleen, että tässä on miettinyt tota tahtoa, että Jos ihmisellä on omaa tahtoa, niin se voi johtaa myös erittäin todennäköisesti konflikteihin. Jossain vaiheessa varmasti. Aika kun kuluu, niin ihmisten tekemät valinnat vaikuttavat toisiin ihmisiin ja niin edelleen. Se, että ihmisillä on omaa tahtoa, niin se myös luo konflikteja. Mutta sitten täytyy olla sitä tahtoa, että puretaan niitä konflikteja. Miten tällainen paradoksi sitten ratkaistaan?
No oikeastaan siinä varmaan tullaan siihen, mennään tavallaan Masloon tarvehierarkiaportaissa alaspäin taas sinne perustasolle ja mietitään just sitä, että mitä se ihmisolento perimmiltään haluaa, eli se ikävän poisto, epämukavuuden poisto. Siihen vaikuttaa se, mikä se preferenssi on. Jos haluaa olla osa tämmöistä yhteisöä, jos haluaa rakentaa, niin kuin uskon, että suurimmalla osalla evoluutiopiologisesta näkökulmasta jälleen kerran, jos ei näin olisi, niin ei me oltaisiin täällä, koska me ollaan aina pyritty parempaan, me ollaan aina pyritty rakentamaan jotain. Minun nähdäkseni kertoo, että suurin osa ihmisistä on sellaisella mielentilalla, että he haluaa rakentaa jotain. Tai heillä on tarve rakentaa ennemminkin jotain. Haluthan tulee sitten vasta tosiaan siellä tarvehierarkkia ylemmillä tasoilla. Mutta se, että pitää ensin päästä tyydyttämään perustarpeet, kun on ruokaa ja suojaa ja seksiä ja kaikki perustarpeet on kunnossa, niin sen jälkeen tämmöinen rakentaminen ja status rupeaa merkitsemaan taas.
Joo, kyllä.
No okei, puhutaanko tuosta, meillä on tässä ihan hyvinkin aikaa vielä, mä halusin vielä tuosta Ethereumista ja älysopimuksista, mun mielestä ne on tosi kiinnostavia ja vaikka mä oonkin aika bitcoin maksimalisti ja oon työskentelemässä tuon Rootstockin kanssa, että saataisiin nuo ERC20 sopimukset bitcoiniin, niin se on joka tapauksessa älysopimukset on tosi kiinnostavia ja erityisesti mistä mä haluaisin puhua niin on yksi älysopimuksen muoto, joka on nimellä orakeli. Tällä tarkoitetaan periaatteessa kolmatta osapuolta, joka on tavallaan desentraloitu, vaikka nähdäkseni se ei koskaan voi olla täysin desentraloitu, tai ainakaan tiedän vielä, sitä ei ole minun mielestäni pystytty ratkaisemaan, miten orakeli toteutetaan desentraloidusti. Eli orakeli on peliteoria, joka välittää totuudenmukaista informaatiota. Yksi hyvä esimerkki voisi olla vaikka pörssikurssit. Jos on joku älysopimus, missä pitää saada tietää jonkun assetin päivän tai sekunnin kurssi, niin se hakee esimerkiksi vaikka top viidestä pörssistä ja laskee niistä keskiarvo. Joku tämän tyyppinen. Voisi olla orakkelisopimus. Mutta siinä on just se, että jonkun täytyisi sitten hostaa se, koodata se ja sitten siinä on kuitenkin... Nämä pörssien apit ja muuta siinä on keskellä, siinä on paljon muuttuja eli minun nähdäkseni se ei ole kaukana täydellisestä ratkaisusta. Mutta onko sulla tästä enemmän tietoa, oletko perehtynyt, mikä sun mielipide, toimiiko se rakenteet, onko ne kehittyneet mihinkään?
Ei ole rakenteista itsessään, mutta tällaista ennustusmarkkinoista kyllä on kuullut. Käytetään periaatteessa vedonlyöntiä siihen, että tehdään päätöksiä tai ennustetaan asioita, että markkinat yleensä pystyy ennustamaan aika hyvin. Esimerkiksi olikohan se Kolumbian sukkulla, jossa tapahtui se räjähdys, niin tietyt pörssikurssit oli heti alhaalla ja sitten tuli Tuli takaisin kurssit nousi paitsi yhdellä yhtiöllä, mikä oli sitten tämän polttoainesäiliön suojakuoren valmistaja. Markkinat ennustivat, että siellä se vika on ennen kuin oli tehty tätä virallista selvitystäkään vielä. Ehkä semmoinen voisi olla jossain määrin tuota. Hyvä ainakin ennustamiseen, en tiedä että onko se nyt totuudenmukainen, vaikea sanoa.
Joo toi mielenkiintoinen pointti on ennustusmarkkinat ja miten niillä voidaan hetkaa tulevaisuuden muutoksia vastaan, tavallaan ei ehkä niinkään ennustaa tulevaa vaan varautua siihen sillä tavalla, että sitten jos Jos joku asia menee vähän eri tavalla kuin on suunnitellut, niin sitten on turvaa sitä vastaan. Kai sitäkin voi ennakoineksi tai ennustamiseksi kutsua. Kukaan ei tietysti tulevaisuutta osaa ennustaa. Toinen orakkelin käyttötapo voisi olla esimerkiksi tämmöisessä EU-urheilussa. Vaikka kaksi tiimiä voisi haastaa toisensa tämmöiseen älysopimukseen ja orakkelin olisi tämä peli itsessään, joka. Joka sitten kertoo, että kumpi voitti ja vapauttaa sitten esimerkiksi palkkia.
Okei, siis pelaajien koe ei tarvitse tehdä mitään?
No siis ne peläjät pistäisiin siinä, esimerkiksi oletko sä semmoiseen projektiin perehtynyt kuin First Blood?
En.
Mulla oli sitä jossain vaiheessa viime vuonna. Se on aika mielenkiintoinen. Niillä on muistaakseni tällä hetkellä pelkkä Dota, mutta niillä on tulossa kai muitakin pelejä. Siinä on ajatuksena, että voisi periaatteessa kirjoittaa smart kontraktin kahden tiimin tai vaikka pelajalta ihan miten vaan välillä. Lyödään vaikka veto, että me voitetaan tai pidetäänkö turnaus tai whatever. Ja sit se peli toimii siinä smart kontraktissa orakkelina, joka sitten kertoo, että mitä siinä pelissä kävi oikeasti. Ja sit sitä kautta vapauttaa sen escrow. Eli escrow on tällainen, minne ne molempien pelaajien rahat menee. Talteen kolmasosa puoli, joka sitten orakkelilta saa tuon tiedon, niin vapauttaa ne varat sitten sen orakkelin tiedon mukaisesti. Tällainen käyttötarkoitus voisi olla periaatteessa leikit, koska tällä hetkellä muutenkin luotetaan sentraloituihin systeemeihin vastaavassa applikaatiossa.
Joo, ihan järkevä. Ja toi tonkussaan sillä lailla, että se Lähdekionissa on sentralisoitu, eli siihen ei pysty vaikuttamaan nekä helposti ulkopuolisesti, niin sitten on aika hyvässä mallissa asiat.
Joo, näinhän se on just. Ja sehän se ongelma on, että semmoista systeemiä on vähän vaikea keksiä, että mikä olisi sentraloitu, mutta ei sentraloitu, että mihin ei sitten tavallaan pitäisi lukita Devailtakin pääsy kokonaan, että he ei pääse enää vaikuttaa siihen muuta kuin sitten jonkun pitkällisen implementointiprosessin kautta. Bitcoinin koodit. Se onkin just se nimenomaan se hankaluus. Ja mä luulen, että ensimmäinen, joka sen ongelman ratkaisee, niin tulee olemaan varmaan ensimmäinen triljonääri maailmassa, voisi melkein sanoa. Siitä mä oon melkein varma, että kryptoihin se liittyy joka tapauksessa, kun ensimmäinen triljonääri löytyy. Mutta mä luulen, että se on vielä henkilö, joka ratkaisee orakkelit. Ja niistä projekteja tekee niistä ensimmäisen onnistuneen eikon. Miten täällä on kirjattu tällainen väite, että lohkoketju kannustaa ihmisiä toimimaan totuudellisesti? Miten kommentoisit tällaista väitettä? Pitääkö tämä paikkaansa?
No, se on lähinnä, siirretään ongelmaa sitä, että se on vaikeaa toimia valojen mukaisesti. Mun näkemyksen mukaan se, että jos halutaan väärentää jotakin lohkoketjussa tai edellä omissa pitkoinnissa, niin tarvitaan se, onko vaikka 51 prosenttia hyökkäys. Että päästään siihen haluttuun lopputulokseen, että päästään huijaamaan. Se tapahtuu joka tapauksessa, mutta se, että se kannustaisi ihmisiä erikseen, niin ehkä se vähän, niin me siirtää sitä ongelmaa siihen, että se on vaan vaikeampaa se tämä valeellisesti toimiminen. Mulla on vähän kyyninen kuva ehkä ihmistä, mutta no, se on mun mielipide.
Joo, se on ihan hyvä mielipide ja sehän siinä justiinsa onkin, että no Suomessahan meillä on semmonen sanonta, että Suomi on ainoa, enkä usko, että on ainoa maa, mutta Suomi on ainoa maa, jossa maksat sataisen, ettei naapuri saa viittäkymppiä. Niin tämän tyyppinen mindset tietysti voi tulla siihen peliteorian eteen. Tällaisia epäloogisia tunteiden perusteella tehtyjä päätöksiä tai muuttujia oikeastaan. Itse asiassa tämä onkin sellainen mielenkiintoinen, mistä voisi kanssa puhua, koska tämä on sellainen tosi tärkeä ymmärtää, että miten esimerkiksi maita ja miten koko maailmaa johdetaan, ihmisiä johdetaan ja ohjelmoidaan. Ja se on kaikki peliteoriaa. Esimerkiksi jos otetaan semmoisenkin... Esimerkiksi Hitler. Sehän on peliteoreettinen nero, koska pystyi masinoimaan sellaisen koneen omien agendojensa toteuttamiseen, joka periaatteessa oli itse kantava ja ideologisesti johdettu. Hän sai sellaiset peliteoreettiset komponentit kasattua ja kasattua niistä sellaisen koneen, joka tuotte sitten mitä. Mitä tuotti. Sehän on peliteoreinen menestys, mutta äärimmäisen hyvä esimerkki siitä, että mitenkään peliteoreisesti toimiva konsepti voi aiheuttaa myöskin valtavasti tuhoa. Se on mielenkiintoinen.
En nyt tiedä, miten tähän Hitler kohtiin vastaisi, mutta se on ihan oikeassa olla, että Hitler toimi, miten toimi, ja se oli erittäin väärin, miten hän toimi. Mutta se, että millä lailla hän esimerkiksi edisti Saksan kansantaloutta, no toisaalta ryöstettiin Puola, se nyt on pikku juttu ja ehkä, mutta en näe mitään väärää sinänsä siinä, että jos tarkastellaan loogisesta toiminnasta, niin ok, sehän oli ihan ok, mutta... Eettisesti en menisi nyt sanomaan, että hyvin meni.
Joo, etiikka on myös hyvin mielenkiintoinen asia. Me eletään vähän sellaisesta, eikä mitenkään vähänkään, me eletään vahvaa propagandistisessa maailmassa, jossa edelleenkin pyritään vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin hyvin vahvasti tämmöisen propagandan ja populismin kautta ja vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Tästä on mun mielestä hyvä olla tietoinen, että mitkä ne agendat on. Hyvin todennäköisesti ne agendat ei välttämättä saattaa kohdata hyvinkin sun henkilökohtaisten agendojen kanssa, mutta yleensä väittäisin, että ihmisillä on omasta agendasta poikkeava. Sen takia korostaisin just tätä henkilökohtaista vastuuta, nimenomaan miettiä, minmoisessa tilanteessa on. Työpaikassa, mistä ei tykkää. Miettiä, miten sitä omia insentiivejä voisi vähän miettiä ja mitkä seikat vaikuttaa esimerkiksi siihen peliteoreettiseen tilanteeseen. Esimerkiksi sun päätäntäkykyä saattaa sumentaa sellainenkin fakta, että jonkun sun vaikka sun isän tai äidin mielestä sulla pitää olla päivätyö ja he olisivat pettyneitä, jos sulla ei olisi päivätyötä. Esimerkiksi vaikka sä pystyisit tekemään paljon parempi, olisi paljon onnellisempi tekee paljon paremman uran vaikka sisällön luojana tai YouTube-videoiden tekijänä tai tällaisena, niin se, että sä valitset silloin väärin ja sä valitset omia vaihtoehtoja vastaan, kun sulla on ulkoisia motivaattoreita.
Joo, kyllä.
Ja tämmöisiä ulkoisia motivaattoreita on just esimerkiksi, niin sori sanova.
Joo, ei mitään, tässä ajattelin sanoa tähän väliin, että tämä niin kuin, millä lailla nykyään media toimii, niin kuka tahansa pystyy toimimaan mediana. Ja se, että miten poliitikot ovat vaikuttaneet median aikeen saatossa, niin aina on ollut se, joka on voittanut, koska hän on käyttänyt uusinta mediaa. Esimerkiksi Teddy Roosevelt piti ensimmäisiä radiopuheita, John F. Kennedy luotti televisiopuheisiin ja nyt sitten... Trump katto Obama on käyttänyt sosiaalista mediaa. Tämä ei ole sinänsä uutta. Se on uutta toisaalta, että miten se vaikuttaa koko maailmaan. Ei niitä jenkkilän puheita tai radiolähetyksiä kuunneltu ympäri maailmaa oikeastaan mitenkään muuten kuin jälkikäteen.
Niin, eikä pelkästään se, että kuuntelee, mikä on vielä enemmän mind-blowing. Taijunnan räjäyttävää on se, että pystyt keskustelemaan näiden julkisuuden henkilöiden kanssa globaalisti Twitterissä esimerkiksi. Kuka tahansa voi mennä vaikka Donald Trumpin sivulle ja laittaa sinne viestin. Ehkä hän ei siihen vastaa, mutta saattaa olla, että vastaa. Ainakin hän saattaa sitten nähdä sen, että tämmöinen mahdollisuus on. Ja tosi monet julkisuuden henkilöt nimenomaan hyödyntää tätä interaktiota, koska silloin pääsee todella samalle levelille ihmisten kanssa. Ja silloin pystyy rakentamaan huomattavasti pidempiä ja taloudellisempia suhteita ja poliittisesti kannattavia suhteita myöskin. On kyllä mielenkiintoista nähdä, miten tämä kaikki tulee vaikuttaa, mitä sosiaalinen media on jo tehnyt, plus sitten, miten lohkoketjuteknologia on tämmöinen totuudellisuus ja henkilökohtainen vastuu ja tämmöisen oman elämän peliteoreettisesta tilanteesta hallinnan ottaminen. Miten se tulee vaikuttaa globaaleihin valtasuhteisiin. Luulen, että se tulee tekemään isoja asioita.
Kyllä. Ihan samaa mieltä. Mielenkiintoisia juttuja kyllä tulevaisuus tuo tullessa, että nyt on Bitcoin toisaalta ollut se tierlaiva ja tässä kaikessa lohkoketjussa ja Ethereum tuli tekemään koodaamisen helpoksi näissä lohkoketjussa ja Bitcoinissakin on se tietysti se koodausmahdollisuus, mutta se ei ole samalla tavalla. Samalla tavalla kuin Ethereumissa, että on keskitytty siihen, että on oikeasti se maailmantietokone. Ja siihen mä oon itse ollut kaikista eniten kiinnostunut, miten sitä saisi käytettyä enemmän.
Tuo on itse asiassa kiinnostava, harvemmin kuulee, muutaman kerran on tuon maailmantietokone-sanan kuullut käyttöön. Mä tykkään siitä kyllä kuvauksena siitä, että mitä Ethereum on ja mitä se tekee. Kerro vähän lisää, että miten maailmantietokone toimii.
Se on se ydin, mihin kaikki tokenit ja smart kontraktit, vaikka ne on samaa asiaperiaatteessa kuin tokenit, luodaan aina smart kontraktista. Ja sitten se Ethereum Virtual Machine on siellä alapuolella oleva, joka toimii aina kun teet jonkun transaktion, niin jos se laskenta tuottaa jonkun tuloksen, niin se tallennetaan aina sitten lohkutuksiin. Ketju suoraan ja se menee globaalisti kaikille siinä lohkoketjussa osallistuville. Mutta se, että se ei ole päällä normaali tietokone, niin se on erittäin mielenkiintoista, miten se on saavutettu sitten. Eli jokaisessa transaktiossa sä voit sanoa, että tehdään tähän älyisopimukseen tietty muokkaus näillä parametreilla. Ja siitä jää vaan se globaali tila sitten lopputuloksena eli se laskenta tehdään jossain ja siitä tietysti jää, että mitä sillä on suoritettu ja onko mennyt jotain väärin, onko kässiä tarpeeksi tai muuta. Se on vaan sen hetken päällä, kun mineri tekee sen transaktion sinetön. Toisaalta se, että miten se toimisi tällaisena jatkuvasti päällä olevana tietokoneena, niin en osaa sanoa vielä tarkemmin, että pitää tutkia vähän enemmän asiaa.
Onko se totta, että Ethereum Node ei pysty periaatteessa enää ajaa kukaan kunnolla, tai kovin moni ei pysty ajaa kunnolla?
En mä ole ainakaan huomannut mitään, mutta en mulla toisaalta ollut päälläkään. Pitää aikaa. En ole ihan varma, että mitä nyt sitten liittyy siihen.
Sekin on vähän semmoinen justiinsa, että kun tuommoisia, just foodihan on, eli fear, uncertainty, doubt, tämmöisten foodi-uutisten levittäminenhän on myös hyvin tehokas peliteoreettinen työkalu, millä pystyy markkinoitakin liikuttaa ja ihmisten sentimenttiä. Niin tällaisia artikkeleita sitten queryleirit julkaisee ja missä se totuus on, niin näissäkin on hyvä muistaa just se, että jokaisella on agenda, ihan jokaisella. Meilläkin on oma agenda, me halutaan, että krypto menee mainstreamiin ja meidän pääkit kasvaa massiiviseksi sen jälkeen. Se on ainakin hyvin selkeä agenda todennäköisesti. Mä en puhu nyt omasta puolestani tietenkään, Aleksin puolesta.
No niin hyvä. Minulla ei ole niin paljon sijoituksia, että voisin hirveästi kehuskella niitä.
En mäkä kehuskele niillä. Kuhan vitsailen tässä. Mutta siis se, että kaikilla on oma bias, kaikilla on omat agendat ja useimmiten ne ei matchaa teidän agendojen kanssa. Jos pystyt löytämään sellaisia ihmisiä, joilla on samat tarkoitusperät, niin silloin kannattaa mennä tiimiin ja tehdä vain kyhäisprojekteita, tehdä yhdessä videoita. Omasta kokemuksestani niistä on tullut just parhaat tulokset, että samanmieliset henkilöt samalla tavoitteella. On vaan viettää aikaa yhdessä niin syntyy tällaisia yhtäkkiä peliteoreettisesti kannattavia tilanteita. Esimerkiksi useita projekteja on startattu sillä lailla ja nyt ollaan starttaamassa tätä uutta firmaa, mistä nyt en sen enempää puhu, koska se ei ole vielä ihan finaalissa, että miten se tehdään. Mutta siis just ei niinku ilman mitään sen kummempaa eforttia, että nytpäs lähdetään tästä ja perustetaan firma, vaan tietyn tyyppisten ihmisten kautta. Kasantunut samaan paikkaan ja hetken aikaa keskustelee, niin tämmöisiä tilaisuuksia tulee. Mun mielestä se on hienoa, voisin tästä yhteydessä sanoa, että on ollut tosi kiitollinen kyllä, että toi konsensus Telegram-ryhmä on kasvanut noin hyväksi ja siellä on hyvää keskustelua, hyviä tyyppejä ja tietysti vielä parempi ryhmä on toi Blockchain Finland, mikä on Suomen paras ryhmä ylivoimaisesti, mistä löytyy fiksuimmat skenneläisten vaikutteet. Oletko sinä muuten siellä ryhmässä? Yleensä et ainakaan puhunut hirveästi. Pitää laittaa sinulle kutsulinkkisen, se on ylivoimasti paras meistä. Sen ennen päästä sillalle. Tähän silliväliin voisi vielä muistaa yrittää sillata konsensuksen nettisivua. Pieni hetki. Ja meidän kauppaa. Eli muistakaa, enää ne on alennusvoimassa, mutta silti ihan kohtuuhintaan parilla kympillä saa konsensuksen kannatuspaittoja. Me saadaan niistä pieni katti ja saatte hyvän hienon paidan. Kuulemalatua on ihan ok, ensimmäiset tilaukset on tullut perille. Siitä vaan käymään meidän kaupassa. Sitten nettisivut, pahoittelen, että mobiililla ei toimi vielä ihan hirveän hyvin, mutta yritetään löytää resursseja ja aikaa laittaa nämä kondikseen ja myöskin kääntää englanniksi. Ja tosiaan jos joku yhteisöstä on innostunut tämmöisistä hommista, niin meikäläisen vaan yhteyttä, niin nakkiviuhattaa kyllä ihan salettiin. Lisäsin tänne tämmöisen live-streamin appin, mistä löytyy aina konsensuksen tuoreen streami, tai käynnissä oleva streami, tai seuraavaksi alkava streami. Ja semmoisessa osoitteessa kuin konsensusry.fi kautta live-streami. Ja näkyy tossa sivulla. Sitten meillä on tietysti videot löytyy tältä nettisivulta. Kaikki meidän tekemät videot on soittolistoihin järjestetty. Ja samalla tavalla sitten löytyy podcastit, ainakin toistaiseksi. Se on oikeastaan semmoinen asia, mistä haluaisin katsojalta ja kuulijoilta vähän palautetta, että onko noin podcastit sellaisia, mitä jengi haluaa kuunnella, koska tällä hetkellä hirveästi niitä ei kuunneltu ja niissä Soundcloudissa on aika korkea... Kuukausimaksu. Lopetan sen sitten, jos ei niillä ole käyttöä. Tai vaihtoehtoisesti, jos joku tietää vastaavan palvelun, joka on ilmainen, niin saa ilmoittaa itse, en ole löytänyt. Sitten täällä on liittymislomake, jos ette ole vielä liittynyt, suosittelette teitä sen saman tien. Ei maksa mitään. Päästä mukaan edustaa Suomen, ainakin tavoitteemme on olla Suomen de facto. Kryptovaluuttayhdistys ja puhuva entiteetti, joka puhuu alan puolesta ja kehittää alaa, kouluttaa ihmisiä, hankkii, luo työpaikkoja ja toimii konsulttina. Siinä meidän konsensus sille, että niin, että tosiaan liittykää meidän telegrammiin, konsensus ry nimellä löytyy meidän telegrammi. Ja konsensuksella on Twitteri myös konsensus ry nimellä, se ei ole hirveän aktiivisesti. Käytössä tällä hetkellä, mutta jos meikäläisen tweetit kiinnostaa, niin ne löytyy nimimerkin Omnifin takaa. Kerrokaa Aleks, vaikka tähän, mistä teikäläisen Twitteri löytyy.
Joo, se on tämmöinen kuin lokuusf, eli l-o-c-u-s-f.
Joo, kiitos. Mä laitan linkit tosiaan tonne kuvaukseen vielä, niin päästä sitten pitämään yhteyttä. Käydään tuossa... Kello rupeaa olemaan, meillä olisi vielä viitisen minuuttia lähetysaikaa. Voitaisiin ottaa vähän kysymyksiä, jos meillä on 12 katsojaa vielä. Nyt voisi tähän loppuun ottaa vaikka yhden hyvän kysymyksen, ennen kuin jatketaan sitten muita hommia. Täällä joku on kysynyt, onko Blockchain Finland joku Telegram-kanava, miten saisi inpiteen. Joo, kyllä se on. Pieni hetki. Tämä on vähän sellainen ryhmä, mitä ollaan suhteellisen tiukasti kuratoitu. Tämä ei ole missään julkisessa jaossa, just sen takia, että se on pysynyt toistaiseksi tosi siistinä ja hyvänä ryhmänä. Me halutaan pitää se sellaisena. Mutta tässä konsensuksen ryhmässä varmaan sen pystyn nyt jakamaan. No niin, se on nyt YouTube.
YouTube-chattissa. Joo, ja tässä itse pyrittiin kulmakarvoja, että aini en ole vieläkään liittynyt kolmisen sukseen.
Ai ai ai, no siinähän se on auki se lomake, ei muuta tarvita kuin sähköpostiosalta etunimi ja sukunimi. Ja siitä tulee vahvistus ja tervetuloa paketti. Pitäisi tulla sähköpostia. Jos se ei tule, jos ei tämä toimittaa lomake, niin please laittakaa mulle viestiä. Telegramissa meikäläin löytyy nimellä N1KOFI tai sitten ihan Niko Laamana hakemalla. Eli liittyy noihin konsensuksen ja blockchain Finlandin tai korjaan toi blockchain revolution ryhmiin, niin mä löydyn niistä molemmista adminina. Eli sieltä saa sitten kiinni ja vastaanen kyllä kaikenlaisiin kysymyksiin aikataulun rajoissa.
Ja muut löytää tietysti samalla Nikillä Telegramista ja Irkistä, ainakin Irknetistä ja FreeNodista, että ei ole kukaan pienempi mikkiä tuostaiseksi.
Jes. Ei nyt näitä tule vaan sen enempää niin sanovaaleksi.
Niin, että kiitos kutsusta ja erittäin mielenkiintoista keskustelusta.
Joo ole hyvä ja kiitos kun pääsit tulemaan pelasti tämän showon, koska meidän toinen panelisti peru justiinsa, että tuosta tulikin pääakti, mutta tämähän meni oikein mainiosti ja toivottavasti voidaan tehdä sun kanssa videot jatkossakin esimerkiksi just etereomista, että mä luulen, että meillä on yhdistyksessä varmaan on jäseniä, joita sekin puoli kiinnostaa ja vaikka muistakin aiheista sitten, mistä sulla on tietämystä enemmän.
Joo joo, se mulla on niin, mulla kyllä löytyy ryhmä. Meidän omasta meet-up-ryhmästä löytyy kyllä osaajia tietysti mistä.
Milloin se oli se seuraava meet-up? Oliko se ensimmäinen keskiviikko vai?
Joo, se on nyt 11. päivä tätä kuuta. Paikka on vähän akuusessa, että se on tuolla Marianolla ykkösessä. Ainakin näillä näkymiin ei siellä korjaamukafeissa, missä normaalisti on. Aion pientä eritystä pitää, mikä jäi siitä isommasta tapahtumasta viime kuulta pitämättä.
Jos sulla on se Meetup-linkki, niin mä voin laittaa sen tuonne YouTube-deskriptioniin. Porukka voi löytää sinne. Pitää itsekin yrittää tulla paikalle. Se olisi sitten ensi viikon keskiviikkona. Joo. Joo, siellä voitaisiin sitten nähdä ja keskustella vielä tarkemmin. Kiitoksia tosiaan katsojille taas mielenkiinnosta. Kysymyksistä ja tykkäyksistä. Ja tosiaan muistakaa, että tykkäyksestä auttaa meitä tosi paljon, ei maksa teille mitään. Me päästään YouTube-algoritmissa paremmin näkyville ja saadaan sitä kautta lisää seuraajia. Seuraajamäärä onkin kasvanut ihan mukavasti. Ei sitä kauan ole, kun mentiin satasan ylittäen, nyt ollaan kohta puolen kahdessa sadassa. Pikkuhiljaa ja varmaan sitten kun härkämarkkinat iskee kunnolla, niin saadaan oikein kunnolla lisää käyttäjiä. Jatketaan vaan sitä sisällön luomista. Ja tosiaan vielä sisällön luojille ja kiinnostuneille ja videoitten tekijöille, niin mulla olisi kyllä paljon hommia sisällön luonnissa ja sisällön editoinnissa ja näin poispäin. Jos kiinnostaa, niin mielelläni opetan homman ja otan siinä apua. Tällä hetkellä mitään palkkio ei pysty maksamaan vielä, mutta kun toiminta kasvaa ja saadaan lahjoituksia, niin sitten varmaan jotain vielä palkkiokin pystytään järjestämään. Tällaiset mainokset ja näihin tunnelmiin. Kiitos Aleksi sun ajasta, sun hyvistä mielipiteistä ja osaamisesta. Ja otetaan uudestaan jo piakko.
Joo, näin tehdään.
Näkemiin.
Näkemiin.
More from Niko

Achieving #Freedom: Overcoming Jealousy & Finding #Success. #inflationstrategies #investing

#FreeMarket: The Alternative to the Old Nation State. #inflationstrategies #economicrecovery

Nation State: The End - Examining #Future #Security #inflationstrategies #economicrecovery

#Bitcoin Escape Velocity: Why I Stopped Talking About It. #crypto #inflationstrategies

American Dream: Freedom, #Government Size, and Opportunity. #freedom #sovereignty





