#14 Maanantai-illan Konsensus: Tekoäly. Nyt. 2.0

No joo siis me eihän me keretty tosiaan käymään läheskään kaikkia topiikkeja tästä tekoälystä ja mä ehkä ajattelin, että me voitaisiin nyt puhua sellaisista uusista tekoälytrendeistä, mitä tällä hetkellä tapahtuu, jotka vie niinku tavallaan tekoälyä seuraavalle tasolle. Tästä nykyistä, eli tavallaan kun ihmiset katsomme, puhuttiin silloin yleisistä visioasioista ja sillä, että miten tämä tekoäly voi muuttaa maailmaa yleisellä tasolla. Ajattelin, että nyt voitaisiin puhua, mitä käytännössä on tapahtumassa tällä tekoälyteknologiasektorilla, jotka vaikuttaa merkittävästi siihen, että kuinka mullistavassa tekoäly pystyy olemaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Eli nopeasti vielä tähän yhteenvetoon edellisestä kerrasta, että me ollaan Niko kanssa varmasti yhtä mieltä siitä, että kryptovaluutat on lyhyellä tähtäimellä, koko blockchain-markkina on lyhyellä tähtäimellä ehkä disruptiivisin teknologia, mitä tällä hetkellä on olemassa, mutta pitkällä tähtäimellä tekoäly on kaikista disruptiivisin teknologia ikinä, koska se on ainoa teknologia, joka jättää ihmisen tavallaan toiseksi tässä kehityspolussa. Eli se on se teknologia, joka jatkaa siitä, mihin me jäätiin ihmiskuntana. Tässä mielessä tekoäly täytyy kiinnostaa kaikkia, koska sillä on niin älyttömän iso merkitys tähän meidän tulevaisuuteen. Ihan nopea tähän, ennen kuin lähdetään keskustelemaan näistä uusista trendeistä tekoälypuolella, niin mainitsit tuosta verojutusta kryptoissa. Näissä mun postauksissa tähän veron liittyen, niin tässä on ollut käsihän tosi mahtavasti lukijatettuna tuossa LinkedIn-postauksessa, minkä mä pistin veroista suomeksi. 45 000 lukijaa ja sen lisäksi mun Facebookin ja muissa posteiksi, Facebook-posteiksi taitaa olla lähes 60 jakoa ja myös 10 000 lukijoita. Kyllä me tässä tehdään nyt, varmasti tullaan tekemään töitä sen eteen, että ei anneta Suomen hölmöille tätä kolmen triljoonan markkinaa ja jäädä siitä ulkopuolelle vaan jonkun hölmöjen virkamiesten kateuden takia. Se on sellaista, ei saa tapahtua. Mutta palataan tähän tekoälyyn vielä tässä. Mä ajattelin, että mä voisin kertoa tässä vähän näistä, mitä mä oon oppinut viime aikoina nimenomaan tämmöistä luovista algoritmeista ja sitten adversarial neural networksista, joka on tavallaan tällä hetkellä se ehkä jonkunnäköinen keihänkärki siinä, että mitä pystytään tekemään luovalla saralla. Ja sitten voitaisiin puhua vähän capsule networksista. Mielenkiintoinen uusi teknologia kanssa tässä sitossa. Nämä on varmasti keskimääräiselle kuuntelelle varmasti aika vaikeita teknologioita. Yritän näitä muokata tämmöisen kansantajuusempaan muotoon, että mitä täällä oikeasti tapahtuu ja minkälaisella lähestymistavoilla tekoäly muuttuu älykkäämmäksi kuin mitä se nyt on tähän asti ollut.

Kuulostaa hyvältä ja viimeksi myöskin asiakas tai katselee palatteiden mukaan, niin mentiin hiukan tämmöisiin jopa... Dystopia omaisin tunnelmiin, ruvettiin puhua ihmisistä lemmikkeenä ja muita. Tämä on aika mielenkiintoinen. Haluan kuulla lisää tästä adversarial neural networksista, mikä ei mulle sano sinänsä mitään. Ehkä voin yrittää vähän arvella, mitä se mahtaa tarkoittaa. Pyrin tässä esittämään myös sellaisia niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä, vaikka sellaisia nyt ei olekaan, koska itse en asian asiantuntija ole myöskään. Toivottavasti voin tällä tavalla sitten... Kuuntelijoille ja katseleille toimittaa myöskin lisäarvoa. Ole hyvä, aloitetaan luovista algoritmeista.

Joo, siis mehän puhuttiin viime kerralla tunneälykkäistä algoritmeista kanssa paljon. Niiden tehtävänä, tai siis sanotaan, että algoritmin tehtävänä on se, mitä sillä on annettu tehtäväksi. Tämä on ollut se perinteisesti se argumentti tekoälyä vastaan. Sanottu, että okei, koska tekoäly on vain ihmisten tekemä algoritmi, jolle on annettu joku tavoite, joku goal ja sitten se lähtee optimoimaan itse tämmöisen oppimisprosessin kautta kohti sitä maalia ja silloin jos ihminen antaa aina sen maallisen tekoälyn, niin silloinhan se on vaan vähän itseohjautuva ohjus, joka tavallaan päätyy johonkin tulokseen, mikä silloin on ja johonkin tavoitteeseen, mikä silloin on annettu. Joku on heittänyt tällaisen argumentin, että jos tekoäly annettaisiin vaikka tavoitteeksi tehdä paperklipsestä, mitä oli suomeksi nämä paperklipset, ottaisiin tekoälylle tavoitteeksi maksimoida paperklipsien glemmareiden määrä maailmassa, niin se saattaisi olla, että se lähtisi tekemään mitä tahansa sen eteen, että universumissa olisi mahdollisimman paljon glemmareita. Pointtina vaan se, että se voi muodostua sen algoritmin tavoitteeksi. Se mitä tarvitaan, että tekoäly menee seuraavalle tasolle, on se, että se pystyy itse määrittelemään itselleen tavoitteita, mitä se lähtee tekemään. Tähän löytyy useita erilaisia lähestymistapoja, että miten me päästään sellaisiin tekoälyihin, jotka on älykkäämpiä kuin vaan sellaiset itseohjautuvat ohjaukset, jotka hakevat johonkin maaliin. Jos saa tekolle tehtäväksi vaikka optimoida konversioita jossakin digitaalisessa markkinointiketjussa. Esimerkiksi jollekin peliyritykselle, miten saadaan mahdollisimman moni ihminen, joka näkee jonkun asian tavallaan konvertoitumaan käyttäjäksi peliin ja miten saadaan mahdollisimman moni niistä taas sitten addiktoitumaan siihen peliin, mitä saa. Tästähän me keskusteltiin viime kerralla, että miten tämmöiset addiktioalgoritmit rakentaa tämmöisiä polkuja, joissa ihminen jää koukkuun ja sitten rupeaa maksamaan jostain. Luovissa algoritmeissa on sitten täytyy... Täytyy miettiä, että miten me rakentaisiin sellaisia tekoälyjä, jotka pystyvät luomaan jotain uutta, että ne ei vaan periaatteessa optimoi, vaan jotain maalia. Tässä sitten on erilaisia lähestymistapoja, mutta tämä adversarial neural networks, joka tässä nyt on noussut yhtään tämmöisenä tosi mielenkiintoisena teknologiana esiin, niin sen idea on siinä, että rakennetaan kaksi tekoälyä. Toisen tekoälyn tehtävänä on tavallaan löytää ongelmia toisesta tekoälystä ja toisen tekoälyn tehtävänä on jostain karkuusta toiselta tekoälyltä, joka tavallaan jätää käsiksi. Se on tavallaan kaksi tekoälyä, jotka kisaa keskenään. Ja sitten se kisaa keskenään kilpailun näiden neuroverkkojen välillä johtaa sitten sellaiseen tilanteeseen, jossa toinen yrittää voittaa sen toisen ja toinen yrittää koko ajan ampua alas sitä, jolloin pystytään tekemään nopeita kehityspolkuja, joissa tämä keskeinen kisa johtaa tällaiseen hyvinkin luoviin lopputuloksiin, koska se toinen yrittää jokaan vain jostain karkuusta toiselta tekoälyltä. Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi hyvä esimerkki tästä on se, että mitä Google teki sen Go-pelin osalta silloin, kun se rakensi algoritmeja, jotka voitti sen Go-naikana, ja sitä sanottiin aika luovaksi, niiden pelistaktiikka, mitä siitä tuli ulos, niin se oli tavallaan tulossa tällaisista adversarial networksista, eli pantiin Patti kaksi tekoälyäkin saamaan koopelissa keskenään ja voittaa toisiaan. Sitä kautta haettiin sitä uutta kulmaa, jolla pystytään voittamaan koko ajan kehittyvä vastustaja. Kun uusia kulmia löytyy, niin se luovuus lähtee nousemaan sieltä. Nyt tuli just vähän aikaa sitten sellainen artikkeli ulos, jos kyllä on Wiredissä, jossa tutkijat oli rakentanut adversaaleja netverksejä, joiden tavoitteena oli muuttua luovemmiksi. Ne sai sitten nämä tekoälyt hallusinoimaan ja ottaa tämmöisiä LSD-trippejä. Ne saivat käyttäytymään samalla tavalla kuin trippiillä oleva ihminen. Tämä on ihan hauskaa katsoa, että jos tekoälyä pistetään tuollaiseen tilaan, niin saadaan tavallaan luovempi, mutta se rupeaa osoittamaan samalla siitä, piirteitä tavallaan käyttäytymissä, joku ihminen, joka on niin kuin sanotaan näin, että poistunut tästä normaalista ajattelumallista jollakin ainetta avulla. Tämä on yksi sellainen tapa rakentaa luovuutta, on se, että rakentaa divergenssialgoritmeja siihen, että mitä se hakee, eli algoritmilla ei ole selvää sellaista tavoitetta, että okei tuossa on maali optimoida kaikki tohon ja lähes sitten tuoka etsiä polku siihen parhaaseen lopputulokseen. Tämä on ensimmäinen askel kohdit tämmöistä systemaattisempaa luovaa tekoälyä, jossa se pystyy katsomaan isompia kokonaisuuksia. Totta kai se hankala asia tässä on omassa se, että puhutaan tämmöistä systeemitason algoritmeista, jota käytännössä ei vielä hirveästi ole olemassa, niin se kompleksuuden taso siinä, että mikä on se pitkän tähtäimen visio tämmöiselle algoritmille. Että onko sellaista ja kuka sen antaa ja miten se kehittyy. Nämä ovat kysymyksiä, joita ei vielä pystytä tänä päivänä vastaamaan. Mutta se, mihin me pystytään vastaamaan tänä päivänä, on se, että me voidaan esimerkiksi tehdä isossa mittakaavassa ottaa järjettömiä datasettejä. Esimerkkinä voidaan käyttää tässä vaikka sitä Netflixin keissiä, että ensin otetaan algoritmeilla ja optimoidaan algoritmeilla. Se, että mitä videoita pitää suositella seuraavaksi, kun olet katsonut jonkun videon, että ihminen todennäköisemmin jää koukkuun katsomasta seuraavaa videoa. Kun se on optimoitu maaliin asti, niin kun ne pääsisivät sinne maaliin asti, niin kun algoritmi ei pystyisi aina parantamaan, niin sen jälkeen sitten kääntäisi ympärille ja sanotaan, että okei, nyt tämä meidän algoritmi on oppinut, että mitä ihmiset haluaa katsoa. Voitaisiinko me nyt käyttää sitä algoritmia suosittelemaan, että mitä ihmisten kannattaisi katsoa seuraavaksi, ihan uutta sisältöä. Ja sitten panna se algoritmi luomaan uusia TV-sarjoja. Tämä on tapahtunut nyt. Olen odotellut sitä, että milloin tämä tapahtuu musiikissa. Meillähän on tällä hetkellä Pandera ja Spotify ja muut vastaavat musiikkionnit. Niissä on tavallaan jo valmiiksi algoritmit siihen, että mitä ihmiset kuuntelevat musiikin osalta, minkälaista biisistä ne tykkäävät. Kun tämä data on jo olemassa, miksi sitä voitaisiin käyttää toisinpäin? Sanotaan, että okei, ruvetaan tekemään uusia biisejä sellaisia, mistä ihmiset tykkäävät, ja katsotaan, meneekö se lista ykköseksi. Ei tavallaan generoita sinä musiikkiviisit suoraan, niin kuin näiden ihmisten makujen pohjalta tiettyihin segmentteihin suoraan optimoida. Ja mä olen aika varma, että tämä on aika lähellä olla sitä hetkeä, jos tätä tapahtuu. Siinä taas tulee seuraava steppi luovuudessa. Me nyt tavallaan hyödynnettiin sitä dataa meistä, mitä me halutaan kuulla, minkälaisia ihmisiä me ollaan, ja kääntäisiin toisinpäin. Tällöin me koetaan, että nyt tuli jotain uutta ja kiinnostavaa, mutta toppupeleistä, että uusi kiinnostava vetoaa kaikkiin ominaisuuksiin tai niihin asioihin, mistä me tykätään musiikissa, sen tekemistä tulee voittamaan. Pidän sitä mielenkiintoisena vedenjakajana, tavallaan siellä mitä ihmiset tulevat kokemaan tekoälyä. Koska tuossa muutamia käytännön esimerkkejä tästä luovista algoritmeista, miten ne periaatteessa kehittyvät ja minkälaisissa käyttötapauksissa ne näkyvät ensimmäisenä tuloksena.

Joo, tuossa oli monta asiaa, että käydään yksi kerrallaan. Tuo oli aika mielenkiintoinen juttu, mä olen itse käyttänyt. Se vähän mitä tekoälystä ymmärrän ja olen lukenut, niin just tuo Google-tekoälyn, tuo AlphaGo, joka voittetaan kiinalaisen mestarin. Mä laitoin siitä itse asiassa linkin tuohon näkyville. Tuohon juttuun ja laitetaan taas tuttuun tapaan linkit, mistä puhutaan. Myös tuonne kuvaukseen voitte sitten showin jälkeen käydä klikkailemassa ja lukemassa lisää. Mutta tämä oli siinä mielessä pelottavakin tavallaan, tai pelottava ehkä väärä sana, jotenkin vaan sillä on mind-blowing. Että miten tämä kiinalainen mestari kertoi sen tarinan. Siinä ekassa erässä se meni jotenkin niin, että tämä tekoäly teki jotain ihan tyhmiä, ihan pöljimuoveja, että jonkun heitti jonkun kiveen jonnekin ihan vaan random paikkaan keskellä lautaan, mitä ihmispelaja ei olisi koskaan tehnyt. Ja se ei niin kuin ajattele, että tämä nyt on vain joku tämmöinen, että kyllä häntä voittaa, mutta sitten jotenkin vahingossa se tekoäly sitten voittikin sen ensimmäinen tai se... Hölmemuovi jotenkin sitosi sen koko pelin ja se strategiapaljastus vasta oli liian myöhäistä eikä ollut mitään mahdollisuutta tällä hetkellä voittaa.

Itse asiassa tämä muovi ei ollut hölmö, se oli vaan semmoinen mitä kukaan ihmispeleillä koskaan keksin.

Joo, joo, siis kyllä tämä just, että sen olisi näyttänyt tällaiseen perinteiseen jopa ammattikoulun tuomareiden mielestä hyvin oudolta, eikä he sitä osanneet tietenkään analysoida, mutta sitten jälkikäteenhän se oli helppo nähdä, että se oli. Se oli täysin nerokas muuvi, mitä vaan kukaan ei ollut keksinyt. Ja siitähän tämä sanotaan mestari itse, että ekassa erässä hän ei ollut varautunut siihen, ja tokassa ja kolmannessa erässä hänellä vaan ei ollut yksinkertaisesti mitään saumaa. Että hän oli ihan heittopussina. Niin se oli sillä lailla aika mielenkiintoinen tarina tosiaan, ja pelottava sillä lailla, jos miettii justiinsa Skynettiä, että kun tällaiset tekoälyt pystytään valjastamaan sitten moniin muihinkin asioihin. Toki, tietysti tämmöisiä pieniä postimerkkiä. Applikaatioita niin sanovan.

Tämä on just se argumentti mitä tekoälyä vastaan heitetään, että hei okei ne joku optimoitti miten voitetaan koulussa, että eihän tällä vielä mitään maailman ongelmia ratkaista oikeasti ja tämä on mun mielestä se iso virhe mitä monet tekee, on se että ne ei näe sitä, että tämä tekoäly ei tule tulemaan semmoisena yhtenä monoliittisena keksintönä, että yhtäkkiä ilmestyy joku uusi tekoäly 2.0 mitä säkin kirjoitit tuohon noin, joka onkin sitten ihmisen tasolla. Vaan syntyy koko ajan uusia tekoälyjä joka ikinen päivä. Tänään syntyy, huomenna syntyy. Maailmassa on satoja tuhansia miljoonia ohjelmistokehittäjiä. 2019 arvioidaan, että on 26 miljoonaa ohjelmistokehittäjää maailmassa. Niistä todella merkittävä osa aikoo olla tekoälysovellusten parissa seuraavien vuosien aikana, koska se on suurin kehitysalue, mitä ohjelmistopuolella on. Jos ajatellaan, että siirtyy valtava massa ohjelmistokehittäjää tekoälykehitykseen, niin kyllähän siellä syntyy algoritmia joka lähtö. Tässä tullaan tekemään sinne valtava siirto tavallaan inhimillistä tietotaitoa ja osaamista ja dataa tavallaan sen tekoälyn puolelle. Tekoäly ei unohda mitään, sillä ei ole mitään tämmöinen dementoitavia aivoja niin kuin meillä ihmisillä, että sinne tulee jotain, niin se jää sinne ja sitten tulee lisää, niin se paranee. Sillä ei ole mitään tunnistitaita mihinkään tavallaan tämmöisellä algoritmista tasolla mihinkään dataan, sinne vaan tulee lisää dataa. Logiikkapuolessa ihminen ei pärjää ikinä matematiikkamyllylle, joka pystyy laskemaan kaikki skenaariot eteenpäin joka ikisestä muuvista, mitä se tekee, kousa esimerkiksi. Tällaisissa peleissä, missä muuvien laskeminen on käytännössä matemaattisesti mahdotonta, se pystyy rakentamaan mekanismeja, luoda sellaisia skenaarioita, joissa se aina voittaa huomattiin. Nyt jos katsotaan näitä luovia algoritmeja, jotka tavallaan siirtää eteenpäin tätä palloa tässä tekoälypuolella, että ne ei ole aina niitä itseohjautavia ohjuuksia, joissa annetaan tavoite ja sitten mennään sinne. Tämä on seuraava steppi. Tähän liittyen voisin nostaa toisen teknologian, joka on viime vuoden lokakuusta lähtien ollut pöydällä, nimeltä Capsule Networks. Capsule Networks on perus recurring ja reinforcement learningin update. Että kun tähän asti tämmöiset normaalit neuroverkit, jotka menee tavallaan sillä tavalla, että sulla on niitä neuroneita sillä systeemissä, jotka oppii jotain dataa, ja sitten nämä dataat siirtyy eteenpäin, ja sitten se käyttää sitä lopputulosta feedbackiluuppina tavallaan siihen seuraavalle opetuskerrokseen, sitten sitä vetää sitä luuppia niin monta kertaa ympäri, että sieltä syntyy uutta tietoa. Tähän mennessä tämä tieto, mitä näihin nodeihin on syntynyt, on ollut yksidimensioonallista. Eli tavallaan se mitä se tarkoittaa on se, että sulla on tuo numero vaikka 0-1 jokaisessa nodeessa tai semmoisessa neuronissa painoarvona. Ja se tämä painoarvo on tavallaan ollut sillä tavalla yksidimensioon, että siinä on ollut numero. Ja sitten se verkosto on niitä numeroita muodostanut isomman älykkäämän kokonaisuuden. Se mitataan, kapsua network tuo siihen, niin se rupeaa käsittelemään näitä nodejen tietoa tämmöisenä kolmilotteisena vektorina. Tai se voi olla moniulottinen vektori, jossa on nyt vähän kelpompi ihmisen hahmottaa kolmatta, kun se vielä on tällä, mutta se voi olla niin moniulottinen vektori kuin halutaan. Ja nyt kun sulla on tuonne vektori, joka määrittää jokaisen noden, niin mä nyt heitän tämmöisen käytännön esimerkin, mitä se voisi tarkoittaa. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun tänä päivänä jos halutaan opettaa tai kun aikaisemmin haluttiin opettaa vaikka internetistä tekoälylle, että miltä kissa näyttää netissä. Yksi nimenomaan tässä hommassa juttu katsoa tämmöisiä pikselikuvia kissoista ja mitata sitten niitä mä päätän niitä juttuja sillä tavalla, että miten mä jokainen kuva kissoista kaikista suunnistan, niin tavallaan mä päättän, että tämäkin on kissa ja tämä on takapuolta kissa ja tässä on etupuolta kissa ja tässä on sivulta kissa ja tässä on kissanmaa. Tässä kissa seisoo. Kaikki nämä kuvat on pitänyt näyttää erikseen, että se pystyy ruveta tunnistamaan hyvin monissa eri tilanteissa olevan kissan. Jos on tämmöinen vektori, tämmöinen monidimensiollinen vektori tässä tavallaan nodeessa, niin se voi ottaa sen kissan tämmöisenä vektorina ja katsoa, että okei, tuossa on häntä, tuossa on silmät, tuossa on viiks, tuossa on tämä kissa. Sitten se voi olla missä tahansa kulmassa se kissa ja se tunnistaa se heti, jolloin tulee tavallaan se syntyy sille tekoille tämmöinen samanlainen inhimillinen koomilanteellinen näkö. Tämä on todella nerrokasta, aika selkeä ja yksinkertaisesti ymmärrettävä tapa muuttaa tekoälyä älykkäämmäksi sen suhteen, että se pystyy näkemään kuvasta ja tämmöisistä systeemistä kolmella testin kaikki mitä siellä tapahtuu.

Aika mielenkiintoista informaatiota, siinä on oikein informaatiotulva. Joo, sama on siitä samaa mieltä, että se ei... Okei.

Joo, sorry.

Joo, ei mitään. Sillä aikaa kun tota... Joo, muistakaa tosiaan katsoa ja jättää niitä tykkäyksiä ja jakoja tähän, niin mennään takaisin asiaan. Sitä käytetään itsensä lohduttamisena, että ei ainakaan ole tunneälyä tai jotain tällaista, ei sillä ole väliä oikeasti, vaan just niin kuin sanoit, niin nämä erikoisasiantuntijat sitoutuvat toisiinsa ja tulee kenties sellaisia project management-tyyppisiä tekoälyjä, jotka voivat manakroida muita tekoälyjä ja näin se kasvaa se homma. Pystyy pysäyttämään yhtään sen enempää kuin jotain bitcoinia pystyy pysäyttämään. Kysymys on vain, että mikä se on.

Mainitsit tuon tunnelin tässä taas, niin palataanko vielä siihen tunneliin. Jos nyt ruvetaan ajattamaan sitä, että mitä se tunneli sitten oikeasti on. Jos nyt laitetaan tuolla määritelmiä kautta, mitä on tunneli. Tunneli on ensinnäkin se, että ymmärrät omia tunnelireaktioita asioihin. Toinen on se, että ymmärrät, mistä toinen osapuoli tulee. Jos nyt tulemme miettimään sitä, että me esimerkiksi tavataan, me ollaan nähnyt, Niko varmaan joku, olisiko me joku sinne vajakymmenen kertaan ollaan nähty eri tilanteissa tähän mennessä törmätty elämässä. Me ollaan jonkun verran juteltu, me jotain tiedetään toista meidän ehkä elämästä, jotain taustasta pikkusen, ollaan muutamat sanat vaihto siellä täällä, meillä on jotain tietoa. Mä takaan jo vannon, että Facebookilla on enemmän tietoa meistä kummastakin kuin mitä meillä on toisistaan. Ihan sata varmasti. Meillä ihan sama miten me jutellaan ja mitä me keskustellaan muuta vastaavaa, niin monilla näistä internetpalveluista on paljon enemmän tietoa meistä kuin mitä meillä itsellämme on toisista. Eli nyt jos lähdetään liikkeelle siitä, että kuka ymmärtää toista paremmin, niin sinne pitää lähteä liikkeelle sitä, että tiedätkö toisesta ihmistä yhtään mitään. Monesti nämä tiedot, mitä toisesta ihmistä tulee, ne tulee pieninä palasina matkan varrella. Että sä voit tuntea jonkun kaverin vaikka kaksi vuotta, ja sitten se sen jälkeen paljastuu vaikka, että että se on vaikka, sanotaan vaikka, että se on sun pikkuserkku. Koskaan mä en tullut missään vaiheessa esille tällaista pientä lisädataa, että tällä kaveri onkin sukula. Ja tavallaan tällaisia löytyjä ihmisiä tekee koko ajan, kun ne toisissa kanssa kommunikoi. Ja huomataan monesti näin, että meillä on eteessä niin hirveän kiinnostuneita toisista ihmisistä keskimääräisessä konverssissa, että me halutaan pitsata sitä omaa asiaa kaikissa tilanteissa. Meillä on kaikilla joku oma juttu, jota me aina työnnetään. Sitten me ei vedetä sitä toisesta suunnasta. Meillä ei ole aikaa eikä mielenkiintoa vetää sitä dataa. Totta kai voi ajatella, että tällainen dataustilanne on sellainen, jossa se mielenkiinto kohdistuisi toiseen ihmiseen vähän tavallista enemmän, koska sä haluat tietää, minkälaisen ihmisen kanssa sä oot nyt dataamassa, jolloin niitä kysymyksiä heitellään vähän enemmän. Mutta totuus on siinä, että se mitä sä saat siinä date-keetilanteessa toisestaan on sellainen sokerikorttettu version kaikista tekemisistä, koska silloin oma intressi korttaa ne kaikki, mitä sä sanon. Tästä me päästäänkin siihen, että semmoinen kirja, mutta jota suosittelen vahvasti, on semmoinen kuin Everybody Lies. Tämä kirja kertoo siitä, että mitä me ihmiset sanotaan kaikissa kyselytutkimuksissa muissa tilanteissa toisille, että mitä me ollaan. Ja sitten mitä Googlen data näyttää, että ketä me oikeasti ollaan silloin, kun kukaan ei kysy ja me toimitaan oikeasti omien motiivien pohjalta. Tämä on tosi mielenkiintoista, paljastuu hyvin monenlaisia asioita. Esimerkkinä vaikka se, että USA-ssa kun kysytään ihmiseltä, että oletko homo, niin riippuen siitä, missä sä asut, niin se vastauksen rehellisyyden taso vaihtelee. Eli tavallaan prosenttiosuutena tietty osa USA-väestöstä on homoja. Sanotaan, että näyttää, että tämän Googlelta perustaa noin 5 prosenttia, joka kuulostaa aika uskottavalle. Mutta sitten sanotaan, että tietyissä paikoissa, esimerkiksi New Yorkissa tai San Franciscossa, niin se momoksidentifioitumisen taso saattaa olla, vaikka mitä identifioidaan, niin on se 5 prosenttia. Eli se 5 prosenttia sanoo näin. Sitten sä katsot vaikka Texasissa tai Alabamaassa tai jossakin näistä Etelävaltioissa, joissa on paljon republikaanisia konservatiiveja ja muita vastaavia, niin se vastausprosentti on noin 2,5 prosenttia tai 2 prosenttia. Eli noin puolet paikasta homoista ei uskalla identifioita julkisuudessa homoksi, koska ne pelkää yleistään tuomiota tai jotain muuta vastaan. Eli tässä me päästään siihen, että ihmisellä on insenttiivivallehdella, koska se ympäristö on sellainen, mikä se on. Eli tavallaan ei nämä ihmisen ominaisuudet muutu missään olosuhteessa toisiksi, jos ne on tavallaan joku tietyn... Sanotaan, että sä oot niin kuin... Suuntautumisesta, että joku on mikä sä oot, niin eihän se nyt muuta sillä, että sä muutat Venäjälle. Se, että uskooko sä sanois tää äänen, että sä sanot Venäjällä äänen, että ootko sä homoväinissä, on eri asia kuin se, että sä sanokset Suomessa sen äänen. Ja tavallaan tällaiset asiat on tietokoneelle ja tietotekniikalle ihan sairaan paljon helpompi saada irti ihmisistä kuin mitä toisen ihmisen. Koska me aina pistetään se oma pia, se oma oletus toisesta ihmisestä ja siihen pöytään ensin ennen kuin me vastataan sille. Ja meidän on erittäin paljon helpompi... Sanoa totuus tietokoneelle kuin mitä meillä on sanossa toiselle ihmiselle. Eli tavallaan tästä se everybody lies tulee, että me koko ajan valehdellaan toiselle sen takia, että me ei uskalta sanoa mitä me oikeasti ajattelemme.

Tämä on äärimmäisen loistava pointti ja hyvä kun otit tuon puheeksi tuonne, että koneelle pystyy paremmin sanomaan totuuden, että tämähän on paikkansa, tätä on ihan tutkittu chatpotella esimerkiksi just mielenterveyshoidossa ja on todettu, että ihmiset tosiaan paljon mieluummin, koska koneella ei ole bias, miksi sillä olisi bias, miksi sitä kiinnostaisi yhtään. Oletko homo tai mitä käytät, huumeita vai mitä ongelmia sinulla on? En nyt siis tarkoita, että homo on ongelma, mutta tiedät mitä tarkoitan. Että just et jääkijakossakaan, ei ole homoja esimerkiksi käsittääkseni monien tutkimusten mukaan laisinkaan. Mikä on tietysti sillä hassua. Koska sitä voi säkkiä kuvitella, että se pätee tasaisesti koko populaan, mutta tietysti tässä on tällaisia pieniä nyansseja. Näihin tilanteisiin totta kai tekoäly pystyy tuomaan semmoista... Paljon puhuttua objektiivisuutta ja siitä varmasti nimenomaan tämmöisissä niin kuin sanotaanko mielenhoidossa ja tämmöisessä niin kuin mielenterveydenhoidossa varmasti tulee olemaan siitä hyötyä. Ja tota toi insentiiveistä vielä sen verran ja peliteoriasta justiinsa toi oli myös tosi hyvä pointti, mistä en ole tullut ajatelleeksi, että meille myydään algoritmeilla, väärinpäin käytettyillä algoritmeilla, että ensin kerätään tosiaan sitä dataa, että mitä tykätään kuunnella ja sen jälkeen käännetään se toisinpäin ja ruvetaan tuottamaan samaa. Se on ihan kauhea. Jos miettii, mihin se on johtanut, jos esimerkiksi katsoo populaarimusiikkia, tällä hetkellä uutta musiikkia, uusia elokuvia, actionleffoja ja muuta, niin jotenkin tämä minulla on ollut sellainen tunne, että kyllä ennen oli vain parempia leffoja, esimerkiksi 80-luvulla tehtiin oikeasti hyviä leffoja, aikaisemmin ennen sitä, mutta nyt sitten 2000-luvun ja sen jälkeen tuntuu vain, että taso on kovasti laskemaan päin. Se varmaan johtuu ehkä siitä, että itse kuuluu ehkä semmoiseen jonkunnäköiseen rajatapausryhmään, että on vähän kiinnostunut erityyppisistä jutuista kuin ehkä sitten tavallinen kansalainen, joita sitten tietysti tämä algoritmi, koska sen on tarkoitus myydä mahdollisimman paljon, niin tietysti se keskittyy siihen populaan, jota on kaikkein eniten. Tämä on tosi mielenkiintoista, koska tämä pystyy sitten henkilökohtaisesti... Myös toteaa todellisuudesta. Mutta mikä sun mielestä, voiko tekoälyllä olla joku insentiivi vai onko se aina joku sisäänrakennettu? Se on vähän semmoinen mielenkiintoinen juttu, että mihin päin sillä tavalla pystyisi lähteä ennustamaan sitä, että mihin suuntaan lähdetään, koska mistä semmoinen pystyykö insentiivi tulee muualta kuin ihmisen koodaamaan?

Niin siis käytännössä tämä narrow AI, mitä on olemassa, niin nehän käytännössä on vain niin kuin sanottu niitä ohjuuksia, jotka menee kohti sitä maalia, mitä on annettu. Jos annatte jonkun tavoitteen jollekin, että maksimoit tuo luku tai minimoit tuo luku ja sitten sieltä lähdetään vasta tekemään. Tämä on tämmöistä niin kuin opitaan datasta ja optimoidaan sen datan perusteella tiettyjä asioita ja se on niin kuin sillä hyvin suoraviivasta ja se on niin kuin seuraavassa teppiin niin kuin ihan normaalista loogisesta if then else käskystä jossain koodissa. Että jos if then else oli se, että sä annat se logiikka sille valmiiksi, niin tossa sä tiedät sitä logiikkaa etukäteen, mutta sä vaan sanot, että hei mä haluan päästä loppujen lopuksi kerron, mikä se logiikka on, millä mä pääsen sinne. Ja tavallaan sieltä tulee sitten machine learningin kautta vastauksia semmoisiin kysymyksiin. Se mitä nämä luovat algoritmit tuo tähän peliin lisää, niin on se, että siinä tavallaan ne tavoitteet voidaan divergoida lähtöbisnestä silloin, että hei, että tavoitteena ei olekaan enää vaan optimoida tai maksimoida tiettyä algoritmia. Vaan tavoitteena on laittaa paljon abstraktiimpia tavoitteita jollekin asialle. Sen ei tarvitsekaan enää olla sitä, että okei, että nyt maksimoit pisteet vaikka tuohon tilanteeseen tai teet noin, vaan se voi olla esimerkiksi se, että näytä mulle erikoisin mahdollinen tapa ratkaista tämmöinen ongelma, joka tuo toinen adversarial algoritmi vielä tunnistaa aidoksi. Sanotaan näin, että tuommolle erikoisin kissa, minkä tuo toinen algoritmi silti tunnistaa vielä kissaksi. Tavallaan sitten löydetään, että toinen algoritmi pitää tavallaan sen tekoälyä aisoissa sillä, että se ei karkaa kokonaan minne tahansa. Jos laitat jonkun vaikka luomaan musiikkia, niin nämä... Niin haluttaisiin laittaa algoritmisesti joku biisi, joka menee menestykarteilla, niin sehän täytyy periaatteessa täyttää tietyt kriteerit, että se on musiikki, se on vaan mitään meteliä, sä laitat vaan diverkommentteja mahdollisimman erikoista musiikkeista, tähän vaan tuetaan kummallista random bassia, joka on puolesta alta sekavalta kohinalta käytännössä, niin kuin sehän, jos automaattisesti loppuisi, mutta se on aivan sellainen algoritmi toisessa päässä, joka koko ajan filtteree ja sanoo, että hei tämähän on pettämistä, tämä ihmeessä soopaa, niin silloin sun pitää pysyä sen arvoisella algoritmin speksissä siitä, että tämä on vielä musiikki, mutta sun pitää löytää sitä, mikä on se erikoistapa tehdä se, joka vielä menee siihen speksiin. Ja tuolla tavalla ruvetaan tuommoista luovutta siihen peliin, tavallaan että sulla on toinen algoritmi, polisoi sitä toista algoritmiä siitä, että se ei karkaa lapasesta. Ja sit voidaan löydä tällaisia divergenssitavoitteita sille toiselle algoritmeelle. En mä tiedä, onko tämä vieläkin liian vaikeaa tämmöisellä keskimääräisellä, joka ei tekoälyllisesti mitään tiedä kuvas, mä yritän tässä miettiä, jos on mahdollisimman helppoja tapoja kuvata sitä, Mutta sä et lähde sillä, että sulla on tosiaan semmoinen algoritmi poliisi tässä, jonka tehtävänä on vaan sanoa, että hei, että niin pirny mulle kissa. Ja sit toinen pröö pitää kissaa. Ja sit mä annan sen tavoite tälle kissanpiirtoalgoritmilta tai tekoälyltä tavoitteen, että pirny semmoinen kissa, joka on niin erikoinen kissa kuin voi vaan olla. Tää lähettää ihan mitä vaan. Mutta mulla on se toinen kriteeri, joka on se, että sen lisäksi se pitää olla erikoisen kissa, se pitää olla... Tämän toisen algoritmin hyväksymäkissä. Ja sitten se tavallaan taistelee kahta tavoitetta vastaan ja sillä tavalla saadaan sitä luovutta aikaiseksi kokonaisuudessaan. Ja täällä on monia uusia ja erilaisia tapoja rakentaa tällaisia luovia tekoälyjä, mutta siis mä pidän hyvin todennäköisenä, että me tullaan menemään semmoisen asian, että analysoidaan sitä isosta massasta, että Netflixillä on nyt vaikka tiedossa kaikkien ihmisten katselutavat, että minkälaisia videoita ne tykkää katsoa, minkä sitten TV-sarjana ne katsoo, minkä sitten Leopoldin katsoo. Sitten kun se on se maku ja ikä ja kaikki demografiatiedot tiedossa, että tuossa on nyt amerikkalaiset 25-35-vuotiaat naiset, jotka on töissä, niin katsoo tämän tyyppisiä videoita ja sitten taas 50-70-vuotiaat miehet, jotka asuu jossain Euroopassa, katsoo tällaisia videoita. Ja nekin jakautuu varmasti kymmeniltä satoihin eri alagendreihin. Ja sitten se data on klusteroitu tekoälyllä, joka on taas ihan tämä pattern recognition, tämä klusterointi alkanut noin ihan tämmöistä perustekoa, ollaan rakennettu niin sanotusti nämä audienssit. Sitten kun sulla on nämä audienssit, niin sitten rupeat katsoa, että okei, tämä audienssi, jonka me nyt rajaattiin tästä, niin tota. Tällä audienssalla on overlapia toisen audienssin kanssa tämmöisessä asiassa ja silloin overlapia toisen audienssin kanssa tämmöisessä asiassa. Sitten ruvetaan katsomaan, että haluttaisiko me tehdä vaikka kolmelle eri audienssalle nyt sellainen targetoitu videokarja, että olisiko tämä riittävän iso markkina, jossa mitkä ne yhteiset tekijät. No sieltä vaikka paljastuu, että näissä kolmessa generassa kaikki tykkää Jason Stathamista näyttelijänä. Ja sä oot okei, pistää Jason Statham näytteleeksi tuohon, niin sitten nämä kaikki on. Messissä ja sitten ruvetaan katsoa muita asioita, että mitä sinne pitää olla, että nämä toiset ryhmät on messissä ja niin kuin nämä toisia. Tavallaan kaikki ne luovat elementit siitä videoluomisesta tavallaan siirtyy algoritmeille sitä kautta, että niiden tehtävänä on optimoida se ekspenssi semmoiseksi, että tämä tietty yleisö liikkaa siitä. Ja tässä ne on onnistunut todella hyvin ja mä en näe mitään syytä, miksi tätä samaa voitaisiin viedä musiikkiin sillä tavalla, että otetaan tuosta toki, että täällä on tämä trappipanaatikko ja osuus ja sitten täällä on tämä Tämä tietty poppariporukka, sitten täällä on tämä tietty rankemamusiikkiystävät ja sitten täällä on nämä niissä korkean älykköön osaamäärän jatsiklassiset kuuntelijat. Kaikki nämä niissä on olemassa jo siellä markkinassa ja sitten ruvetaan katsomaan, että mitä täällä toimii millekin porukalle. Sitten sen jälkeen otetaan se kuunteludataa sieltä irti, käännetään se ympäristöön, että luo mulle nyt jotain uutta musiikkia, joka ei ole koskaan aikaisemmin tehty, joka menee toiselle algoritmille. Speksissä hittivisi sinä läpi. Tässä on periaatteessa kissa-alan alueella siirretty musiikkia. Mä en näe mitään syytä, miksei se tavoite tehdä.

Niin, ja mä en näe mitään syytä, miksei niin tehtäisiin, koska se insentiivi on niin päivänselvää, että työkalut on olemassa. Totta kai niin tehdään. Ja niin kuin sanoin, niin mun mielestä se näkyy ihan selkeästi, että just popkulttuurilmiön tavallaan tilu, tai miten sä sanoisit, vesittymisenä. Oikeastaan hyvinkin pitkälle. Tuleeko sellainen tasapäistäminen?

Tämä tasapäistäminen on vain välivaihe, koska minä näen tämän näin, että nyt tulevaisuudessa tulee näitä mikroniisein tarket oivia algoritmeja, jotka tarjoavat kaikille sitä, mitä ne haluaa. Ja jokainen saa, mitä ne haluaa, niin kuin uudestaan, ja ne pystyy maksimaalinen markkinaosuudet silloin. Voisi olla yksi kysymys, mutta Niko, oletko sinä häirinnyt koko tämän keskustelun ajassa? Miksi sinulla on pesäpalomailla tuolla taustalla?

Se ei näy itse asiassa tuossa streamissä, mutta otetaan se näkyviin. Joudun rajat, saatiin mennä aamulla isommaksi. Tämä on mun proppi. Tämä on itse asiassa se sama pesäpalomailla, mikä mulla on tuossa muudessa profiilikuvassa. Tämä liittyy mun henkilökohtaisen kanavan brändäykseen. Haluan erottua joukosta ja se on yleensä mulla streamissä näkyvissä, mutta nyt mä sen. Rajasin pois, kun minulla ei ollut tarpeeksi aikaa tehdä semmoista. Itse asiassa nyt se taitaa näkyä striimissäkin. Itse asiassa tämä on ihan hyvä rajaus. Ihan vain erottuakseni massasta ja päästäkseni päteen ja saadakseni mahdollisesti lisää tykkäyksiä. Tai myöskin thumbs down on hyvä, koska se myöskin auttaa algoritmia. Jos ette tykkää meikäläistä, niin mielellään niitä kietetään. Muistaakseni kaksi dislikea on maantällä konsensuksen historiassa tullut.

Mutta tässä mennään stereotypisiin arvauksiin, että kun ihminen rupeaa omassa päässä miettimään omalla vajavaisella tunneellilla näitä asioita, asioita niin tulee sinne mieleen, että onkohan Niko tehnyt jonkun venäläisen bitcoin tradeen kanssa jonkun huonon kaupan ja se tällä suojelee itseään niin kuin pesapalvelumailan kanssa.

No mutta täytyy muistaa, että okei mä selitän itsestäni vähän sen verran, että mä lasken aina, vaikka se ei ehkä näy päälle päin, mutta mä aina lasken vakavimman mukaan, niin kuin teen riskilaskenta ja mä katson aina worst case senaarion ja sit mä varaudun siihen ja sit kun mä noko sen kanssa niin sit mä voin tehdä periaatteessa mitä tahansa. Noin, mitä tahansa, mutta siis näissä omissa rajoissani. Mutta joo, ihan hauska kysymys. Ei, kysymyksistä puheen ollen. Locus F2 on kysynyt chatissa, että miten adversaariamalli toimisi imitation game-kontekstissa. Ja nyt mä oon päässyt kiinnostamaan, että mikä helkkari imitation game. Yritin taas miettiä, ja mä en siihen osannut vastata, mutta osaatko vastata tähän, Mikko?

Mä nyt yritän muistaa sitä, tämä termi on mulle kyllä, mä oon siis tähän perennyt, mutta mun pitäisi katsoa nopeasti tämä speks, tämä imite. Mä oletan, että tämä liittyy tähän elokuvaan Imitation Game 2014. Oliko tästä kysymystä, sitä Cooper Batchille F-sta? Voiko vastata sinne, että oliko tämä? Periaatteessa tämä Turingin keksintö, minkä se teki siitä, miten se. Nopea selvennys yleisölle. Eli jos nyt puhutaan tästä imitation gameista, niin Aan Turing matemaattisena Gini-yksinä takavuosina löysi tavallaan saksalaisten tai pystyi murtamaan saksalaisten radiokanavien enkryptaasmekanismi silloin. Se mikä siinä oli eroakasta siinä ja sen murtamisessa oli se, että ne päätti, että ne ei tavallaan hyödynnä sitä dataa siitä, mitä ne tietää niistä saksalaisten muuveista heti suoraan, koska sitten saksalaiset tietävät, että niiden koodit on murrettu. Eli tavallaan hyödynti sitä dataa siellä sniikillä tavallaan, että tiedettiin etukäteen saksalaisten liikkeet, mutta vältettiin sellaisia tapoja vastata niihin, jotka johtaa siihen, että saksalaiset heti tavallaan tunnistaisivat, että nyt on vastattu. Tähän tähän tähän eli tavallaan jos nyt ajatellaan että mitä tämä adversarial networksissa on niin tässä se idea olisi siinä että että sulla on niin kuin algoritmi joka yrittää saada sut kiinni kiinni jostakin ja sitten sulla on toinen algoritmi joka yrittää saada jotain läpi siitä että jäämättä kiinni niin kuin tavallaan esimerkiksi niin kuin näin niin tämä on periaatteessa ihan validi tapa käyttää adversarial networksia niin kuin tavallaan Eli sun tehtävänä on saada esimerkiksi vaikka joku koodi läpi jossakin keskustelussa ilman, että se vasta-algoritmi huomaa yhtään mitään kummallista siinä koko konversaatiossa. Hyvä esimerkki vaikka tällaisesta arvioinnista. Ja jos se onnistuu siinä tai ei onnistu siinä, siinä voi olla molemmilla algoritmeilla tavoite. Toisen algoritmin tavoite on varmistaa, että sä saat kaikki salapistit aina kiinni. Ja toisen algoritmin tavoite on saada tilanne semmoiseen, että että niistä alkoi, että me ei ikinä saada napattua sen. Ja tällaisia mekanismeja voitaisiin käyttää periaatteessa tällaisen in plain sight tyyppisiin enkryptausmekanismeihin. Eli sä voisit periaatteessa hyödyntää sellaisia lähestymistapoja, niin vaikka kommunikoidessaan jossain chattikanavilla jollekin terroristiryhmien välillä sillä tavalla, että se näyttää ihan täysin normaalta joka päivä jossain jorrinalta, mutta sitten siinä onkin joku pilvesti mukana.

Näköesimerkkinä. Okei, no niin sehän selvensi ja tuo leffakin vaikutti mielenkiintoiselta. Täytyy pistää se katsollista. IMDB-scorekin on kahdeksan, mikä on ihan kohtalaisen hyvin nykyään. On niin harvoin tulee hyvin leffoja.

Niin, siis mä haan Turin paneja kyllä itse sillä ja tuli tämä leffa katsottua kyllä. Ehdottomasti kävin siis teatterissakin katsomassa, koska mä kiinnostan topiikki niin paljon. Harmi sinällään alan Turingan lopulta teki itse murhasen takia, että hänen homoottaisuus riitti silloin sekä sillä vuosikausilla niin paljon, että hänen tehtiin kemiallinen kastraatti tai joku tämmöinen vastaava, joka tavallaan johti sen masennukseen ja kuolemaan. Sen verran legendaarinen kaveri, että todella suuri menetys silloin aikoina. Nähdään taas, että Nyt näköisesti ihmiset eivät pysty näkemään omien piaseensa pidemmälle näissä asioissa. Turinista on jäänyt jäljelle tämmöinen Turin completeness, joka liittyy tekoälyn sitä kautta, että tavallaan, jos puhutaan Ethereumhan teki Turin complete valmistoon. Päivityksen ja sitten on myös Turin testi ja näitä on niitä Turingin liittyviä asioita. Turin test tarkoittaa käytännössä sitä, että jos sä laitat tietokoneen keskustelua ihmisen kanssa, niin se läpäisee Turin testi, jos ihminen ei pysty erottamaan sitä konetta ihmisestä. Turin completeness taas tarkoittaa että ohjelmintakiellä pystytään tekemään mitä tahansa, mitä pystyttäisiin muutenkin tekemään. Eli tavallaan solmista kieliä ei sinällään raja niitä käyttötarkoituksia, mihin se on rakennettu. Eli tuossa on kaksi tämmöistä Turingin liittyvää kiinnostavaa asiaa.

Joo, toi on tosi hyvä, että otit tuon puheeksi. Kiitos hyvästä kysymyksestä, Lokusta. Tämä on tosi tärkeää, tämä Turing-completeness myöskin liittyy lohkoketjuteknologiaan ja krypto-ohjelmaan. Valuuttoihin sitä kautta, että esimerkiksi Ethereumin, no Ethereum tällä hetkellä on just smart kontraktit on Turing complete, kun taas esimerkiksi Bitcoin ei tarjoa Turing completenessia, mistä syystä sitten Bitcoinille ei pysty koodaamaan ihan mitä tahansa, kun taas Ethereumilla käytännössä pystyy koodaamaan mitä tahansa, niin siinä on semmoinen myös mielenkiintoinen ero. Itse en tuosta teknisestä puolesta niin paljon tiedä, mutta tämä on oma ymmärrys aiheesta.

Turintestistä sen verran, että tekoälychatbotilla on pystytty Turintesti läpäisemään jo vuonna 2014. Periaatteessa ihmistä pysytään jo tehokkaasti ja hyvin rakentamalla chatbotilla ihan täysin viemä satan alla, jos vaan halutaan sitä. Toki se tällä hetkellä vielä ilmeisesti on rajatusse konteksteissa, eli tietyillä kielellä, tietyissä olosuhteissa, tietyillä tilanteissa, niin kuin ei me olla kauhean kaukana semmoisesta tilanteesta, että jos sä keskustelet jossakin chatissa, että siellä toisessa päässä on tekoäly ja sä et pysty mistään tietämään, että onko se tekoäly vai ihminen. Sen tapa kommunikoida on niin luonnollista. Ja kun kuuntelin Google Ion esitystä silloin tuosta puheetekoälystä, että miten se keskusteli jossakin se rapintolavarauksen yhteydessä, niin Oli kyllä pelottavana aitoa. Jos ne pystyy tuolla tavalla kommunikoimaan, että sä en tiedä, että onko puhelimen päässäkään ihminen vai tekoäly.

Joo, mä itse asiassa pistin justinsa sen Google äänitekoälyn tai puhelintekoälyn tuohon ikkunan pyöriin ja siitä myös linkki löytyy sitä descriptionista. Tämä oli tosi mielenkiintoinen, että tämä on olemassa tosiaan tämä teknologia jo ja ihmiset ei pysty tunnistamaan. Esimerkiksi tälläkin hetkellä voi olla. Mistä sitä tietää, että mikä siellä toisessa päässä on, että tuleeko jossain vaiheessa sitten regulaation kautta pakolliseksi ilmoittaa, että on tekoäly esimerkiksi tai muuta. En mä tiedä, pystyykö sitä mitenkään edes valvontaa estämään. Tämä aika sillä lailla jännää ja just sillä lailla hiukan sen puskista itselle tuli, että tämmöinen on jo täysin mahdollista. Mutta tietysti kyllä siinä järkeä on, että miettii, että miten paljon machine learningillä ja kuinka nopeasti sitä pystyy opettamaan. Ihmismäiseksi niin kyllä tämä ihan käy järkeen.

Machine learning ja tekoälyn kehittymisen kannalta on kaksi tapaa kiihdyttää sitä kehitystä. Toinen tapa on se, että tietokoneet ja prosessorit kehittyvät ja erikoistuvat sellaisiin käyttötapauksiin, että ne pystyvät käsittelemään valtavan suuria datamasseja, joka mahdollistaa sen, että tekoäly voi opettaa nopeammin. Toinen tapa kehittää sitä on löytää älykkäämpiä tapoja oppia. Ja tämä esimerkiksi tämä kapsulenetverk, mistä mä puhuin tässä aikaisemmin, että muutetaan tavallaan se neuroverkko tällaisesta yksidimensioonallisesta oppimisesta, jossa jokainen node vain periaatteessa tallentaa yhden numeron sellaisen, että siirrytään vektorityyppiseen verkostoon, niin siinä me tehdään aivan valtavasti uusia dimensioita tavallaan se oppimisessa, me pystytään oppimaan aivan älyttömän paljon nopeammin. Vähemmällä datalla asioita. Tämä on toinen juttu, mitä kautta tekoäly kehittyy. Uskon, että tullaan näkemään läpimurtaa vielä useita tässä ihan lähivuosia aikana, jossa tämmöinen kombinaatio jostain kapsulainen network-tyyppisestä lähestymistapaa, jossa tämmöiset spektori-neuroverkot optimoi jollekin täysin optimoidulla, jollakin tensorflow-prosessoreilla tai jollakin muilla vastaavilla asioilla, että ne pystyy tekemään ihan käsittämättömän nopeasti ja kevyellä dataalla uskomattomia oppimispyrähdyksiä. Silloin me päästään sellaiseen tilanteeseen, jossa jos tällainen datasta oppiminen on se pointti, että tulevaisuuden yritykset ei tule käyttämään näitä ihmisiä analyytiikkona mihinkään periaatteessa, koska se tekoäly toimii analytiikkona. Meillä on Impotilla esimerkiksi sellainen vendor tuolla meidän platformilla, joka on israelilainen yritys, joka nimenomaan on tehnyt tekoälypohjaisen analytiikon retail-yrityksille. Eli jos sä myyt jotain, niin se seuraa koko ajan, mitä markkinoilla tapahtuu, mitä ihmiset puhuu, ja tekee sitten jo valmiiksi projektit johtopäätöksestä. Tavallaan se tarvitsee enää sitä analyysiä niin kuin ollen kanssa duunissa, koska se kaikki analyysituuni on hoidettu sillä tekoälyllä. Tällaisia selkeitä läpihuppija on jo nyt tapahtumassa, jossa se kyvykkyyys on nousemassa näissä tekoälyissä. Edelleenkin vielä tästä kun puhutaan, että minkälaiset duunit tulee olemaan menemään tekoälylle ja mitkä ei, niin hyvä esimerkki sellaisesta duunista, joka ei ihan heti mene tekoälylle, on siivoaja. Koska? Siivojen ammatista ei arvosteta niin korkealle, että sitä maksettaisiin hirveästi, vaikka se on tosi arvollista työtä, niin siitä ei arvosteta rahallisesti kauhean korkealle. Siivojen työ vaatii käsittämättömän monipuolista mekaanista ja teknistä ja myöskin havaintokykyä tämmöisessä common sense-tapauksessa käyttökeissä. Se pitäisi periaatteessa miettiä, että kuinka erilainen asia on vaikka siivota vessanpönttä tai tiskiallas tai imurroida. Tai luututtaa tai pestä ikkuna tai tehdä tällaisia asioita tai pölyttää jotain paikkaa. Ne kaikki on niin erilaisia tehtäviä, että esimerkiksi sen robotin tekeminen, joka pystyisi tuomaan kaikki, on ihan käsittämättömän vaikeaa. Ja sitten se taloudellinen hyöty siitä robotin tekemisestä ei ole tarpeeksi iso, että sitä kannattaisi tehdä, jolloin se koko ala pysyy hyvin pitkään suojassa tämmöisestä tekoälyvallankumouksesta, koska se ei ole kaupallisesti riittävän kiinnostava markkina lähteä robotisoimaan. Ja tavallaan taas sitten toisessa ääripäässä otetaan joku lasketatoiminnan ammattilainen. Sanotaan näin, että aika vähän löytyy ihmiseltä motivaatiota maksaa kirjanpidosta. Tai sanotaan näin, että ei muuta. Mutta ne on kuitenkin sellaisia taas tehtäviä, jotka ovat tähän asti taloushallinto ja siihen liittyvä veroneuvon tai kaikki muu, niin se on ollut sellainen asiantuntijatehtävä, josta on maksettu hyvin. Erilaiselle taholle. Se ei vaadi mitään fyysistä robottimasta tekemistä, se on pelkästään numeroiden pyörittämistä tällä hetkellä tietokoneella, jolloin ei ole mitään syytä, miksi sitä koko hommaa voisi automaattisesti saada alusta loppuun ja lopettaa koko saamattomuus. Eli käytännössä jos katsotaan tällainen ääripäätännöstä asioista, niin on sellaisia tehtäviä, joissa se, niin kuin mä sanon, mä olisin enemmän huolissaan tämmöisenä hyvin kapea-alaisena valkokoulusasiantuntijana, niin olisin enemmän huolissaan tekoälystä kuin mitä olisin tämmöisenä sanotaan baristana jossain kahvilassa, koska se tavallaan se mekaaninen työ, mitä vaaditaan siinä ja mitä vaaditaan eri tilanteissa, kannattava liiketoiminta, niitä robotisoma, niin siinä on myöskin tällaisia ihmisten odotuksia asioille, jotka liittyy siihen samaan. Kun taas sitten on tällaisia asiantuntijatehtäviä, joita kaikkiin homma maksaa. Sanotaan, että varmasti meistäkin aika moni tykkäisi juristit pistää äkkiä tekoälylle ja lopettaa se isoja laskujen maksaminen siellä puolella. Tällaiset tehtävät minun mielestäni tekoäly, ainakin on isot insentiivit siirtää ne tekoälylle hyvin nopeasti. Ja ei ole mitään käytännössä syytä, miksi se voisi sinne siirtyä.

Sanoit, että siivoaminen on tosi arvokasta työtä, mutta siitä ei makseta ja mä oon samaa mieltä. Se on tosi tärkeää arvokasta työtä. Mutta jos vähän tätä foliokia kietoo vielä päin päälle, niin mennäänkö tulevaisuudessa, jos ja kun liikutaan tällaiseen pois tällaisesta fiatvaluutasta ja kiinsiläisestä talousteoriasta ja kulutuksesta ja tuhlauksesta, joka insentivoi tietysti ehkä vähän sellainen vähempiarvosten töiden. Palkitsemista, niin kuin esimerkiksi just lakimiesten ja tämmöisten isojen yritysjohtajien, joilla on suhteessa ehkä siihen työhön, jonka voisi tehdä mahdollisesti tekoälyllä tehokkaammin, niin aika kova palkka. Ja taas sitten, niin kuin sanoit ihan oikein mun mielestä, ja hyvä pointti, että siivojalla taas ei ole, niin onko tulevaisuudessa sitten niin, että siivojalla itse asiassa onkin kova palkka, ja rakentaisiko tämä sitten insentiivin kumminkin kehittää niitä robottisiivoja? Esimerkiksi ruumpa ja tämän tyyppiset, eikä sitten varmaan pitkä matkaa, on maata pitkin meneviä droneja ja muuta, niin jos semmoinen siivouslaita menee talolta talolle ja sillä on yleisavaimet ja muuta, niin varmaan siihen voisi sellainen insentiivi löytyä jossakin vaiheessa. Mitä olet mieltä?

Niin siis ennen pitkähän kaikki tehtävät voidaan sitä tekoälyllä ja robotiikalla ehdessä, niin ei sitä kahti kysymystäkään, mutta enemmän ajattelen sitä siltä kannalta, että kuinka kauan tulee kestämään ennen kuin ne insitiivit menee kohdalleen tietysti ammattikunnissa, että mitkä tällä hetkellä on sellaisia tehtäviä, mistä me maksamista me todellakaan halutaan enää maksaa, mitkä on sellaisia tehtäviä, mistä me hyvin mielellään maksetaan tällä hetkellä, koska me koetaan, että se tavallaan vastaa sitä tekemistä.

Niin se mitä mä just ajan takaa on tämä, että silloin kun meillä on todellinen vapaa markkina, mitä meillä ei ole mun mielestä koskaan ollut, vaan sitä aina manipuloidaan jollain tavalla. Niin jos pystytään siirtyä semmoiseen niin sanottuun todelliseen, tietysti aina voidaan ihmisiä manipuloida ja huijata ihmisiä, antaa niiden mitkä tahansa valuutat, sit olisi kultaa tai bitcoinia, että se tietysti on yksi asia ja toinen asia, mutta sitten se, että jos ihmisillä on vaihtoehtoja, että heidän arvo nousee, se rahan arvo nousee, jos ei sitä kuluta, niin silloin hyvin tarkkaan ainakin itse miettii, että mihin se haluaa kuluttaa ja silloin vapaa-markkina astuu peliin ja silloin oikeasti mun mielestä semmoista tarpeellista hyvät palvelut. Siivouspalvelut muun muassa varmaan tulee korkeampaan arvoon.

Joo se on hyvä kysymys, mä en osaa tuohon ottaa kantaa, että voisiko käydä esimerkiksi semmoinen trendi tässä tulevaisuudessa, että sanotaan näin vaikka lakipalveluiden ja lakiasiantuntijoiden ammattikunta kutistuu ja niiden tulotason laskee sen takia, että smart kontraktit me hoitaa nämä hommat, joka tietysti meidän näkövinkkeestä varmaan ihan ilmeistä, mutta siis voisiko se johtaa tällaiseen toisenlaiseen aaltoon, että sitten taas tietyt toiset tiimiset, ammattikunnat, joita tuolla on sata vaikka putkimiestä tai siivoajaa, niin sitten muuttuukin tavallaan sitä arvostetummaksi tehtäväksi ihmiselle, josta sitten tavallaan arvostetaan sitä erikoistumista ja arvostetaan jotain spesiaaliskilsettiä tai geneeristä skillsettiä, jos on tunneälyjä ja monet muut asiat mukana. Nämä ovat hyviä kysymyksiä. En osaa sijoittaa vielä tällä hetkellä kantaa, koska itse katsotaan vasensa puolella läpi, että mitä pitäisi tehdä silloin, kun puolet ihmisistä ei enää ole töissä. Se kiinnostavampi yhtälö tuossa kohtaa on se, että miten yhteiskunnat toimivat siinä kohtaa. Tässä me viime kerralla paljon sivuttiin näitä topiikkoja, että minkälaisia yhdistopioita tai utopioita me pystyttäisiin rakentamaan. Jos nyt katsotaan vielä näitä luovia algoritmeja, niin se mikä minua kiehtoo kanssani on se, että Onko näin, että iso osa meidän tulevasta luovasta toiminnasta ja keksimisestä ja kehittämisestä siirtyy myös tekoälyyn? Nythän me ajatellaan, että tekoälyllä voi pyörittää jotain, tekeekö sitä rutinitehtävää siellä prosessia taustalla ja siellä pyörii joku juttu tekoälyn avulla. Sitten taas ihmiset keskittyvät tähän luomiseen ja kehittämiseen ja keksimiseen. Mä en näe mitään syytä, että miksei, sanotaan näin, että jos tuommoiset luovat algoritmit voisivat pistää koko markkinoilta tukkoon sellaisilla luomuksilla, jotka on parempia kuin mitä ihmiset pystyy itse keksimään. Ja jos on vähemmän riskiä vielä, markkinariskiä, koska ne on jo kaikki etukäteen osoitettu tuosta markkinoilta tai sitä, mitä sieltä pitäisi tulla ulos. Ja jos tällaista rupeaa tapahtumaan, niin onko se dystopia? Onko semmoinen markkinadystopia, jossa kaikki viiden, mitä me kulutetaan, ei kun tekoälyluoma ja taitektiomatskoja, killittelemään ja me ei edes itsekään pystytä vastustamaan sitä, kun se on moni jäljittämän hyvä setti, että me ollaan ihan vietävissä kokonaan. Tällaista osittain jo näkyy pelimarkkinassa, esimerkiksi nämä pelialgoritmit alkavat olla sellaisia, että jengi jää koukkuun ja sitten ne oikeasti pelaa kahdeksan tuntia putkeen.

Niin tästä tullaan oikeastaan. Joo se on vaarallista. Riippuu vähän just mitä elämältä hakee. Tästä tullaan varmaan siihen perustavalautuisen kysymykseen, että mikä on elämän tarkoitus. Ja sehän on mun mielestä ikävän karkotus. Eli se, että olisi mahdollisimman kivaa koko ajan. Siinä mielessä, jos sitten se päädytään sellaiseen...

Se on vain yksi kuvaus, että mitä elämästä on tarkoitus.

Se on mun näkemys vaan asiaa, mutta siis jokaisella on tietysti omat tavoitteet elämässä. Mutta siis sillä jos miettii, että mitkä ne menettelyt ovat. Vaikka massluutarvehierarkiaa tai tällaisia pitkän perustarpeet, ne kun on tyydytettynä, niin mitä sitä sitten loppujen lopuksi elämältä haluaa, ja jos sitä pystyy olemaan tyytyväinen, ja on tällaisessa matrixissa, että ruoka maistuu hyvältä, ja on kaunis vaimo, tai kaunis avio puolissaan, ja elämä on mikä siinä, ei sillä taida olla siinä vaiheessa väliä, että onko sitä jossain sitten häkissä oikeasti vankina, niin kuin fyysisesti vankina, ja sitten vaan tietoisuus luo nämä kaikki. Koska nyt päästään mullempari aiheeseen, mikä on taas tietoisuus ja kaiken teoria. Mitä fyysikot ei ole pystyneet vielä satojen ja tuhansien vuosien jälkeen selittämään, että mitä varten me ollaan täällä ja mistä kaikki on lähtenyt, mistä maailma on jotain hämäriä teorioita jostain Big Bangista, mikä ei pystytä millään tavalla todistamaan, että onko sellaista tapahtunut vai onko Jumala luonut kaiken. Itse asiassa voisin suositella sellaista kirjaa kuin Biocentrism. En tiedä, oletko lukenut sitä tai perehtynyt ollenkaan. Se on Robert Lansan kirja. Laitan siitä linkin kanssa. Se oli tosi mielenkiintoinen. Se on tämmöinen uusi theory of everything, eli kaiken teoria, joka vastaa moniin niihin kysymyksiin. Tietysti omalla tavallaan, sekä mitään sen kummempaa faktaa, niin kuin ei mikään muuka. Se vastaa moniin niihin kysymyksiin, joihin moderni ja nykyfysiikka ei pysty vastaamaan. Esimerkiksi just, miten maailma syntyy. Ja se näkemys on... Että tietoisuus luo maailmaa eli me luodaan maailmaa tavallaan meidän tietoisuudella ja tässä tullaan siihen, että miten me pystytään luomaan sellainen tekoäly, joka pystyy, meidän pitäisi ymmärtää tietoisuutta ensin ennen kuin voitaisiin simuloida luovuutta, jos ymmärrät mitä mä tarkoitan.

Toisaalta taas Max Techmarksen Life 3.0 kirjassa, josta mä mainitsin jo viime kerralla, niin siinä on ihan oma kappale tästä tietoisuudesta ja koneesta ja se analysoiti sitä, että voiko tietoisuus, tämähän on niin kuin tuollainen debatti, jota ei ole vielä ratkaistu, että voiko tietoisuutta luoda edes koneelle ja mihin se perustuu. Siis take marketin oma näkemys oli se, että totta kai voidaan, niin kuin tavallaan, että ennen pitkään, niin kuin siis, tai tavallaan jos me mietitään sitä, mitä tietoisuus on. Niin tietoisuus on sitä, että aivot yrittää ymmärtää, mitä ajattelet, ja yrittää ymmärtää, mitä toista ajattelee susta. Tämähän on se oman tekemisen ja ajattelun analysointi, ja toisten tekemisten ajattelun analysointi on sellainen ominaisuus, joka on tämä ihmisten tietoisuus. Tässä on iso osa sitä tietoisuutta. Ja jos nyt ajattelet, mitä se koneelta vaatisi, että se olisi tietoinen, niin vaatisiko se vaan sitä, että sillä olisi sellainen, tavallaan kerros sitä tekoälyä siellä, joka on tehtävänä analysoida niitä muita tekoälyjä siellä sen systeemissä. Se analysoi, että mitä nämä muut algoritmit yrittää tässä tavoitella, miksi ne yrittää sitä tavoitella. Tavallaan jos se tekoälyn tehtävänä on analysoida sitä omaa tekemistä, niin sehän periaatteessa voisi ajatella, että se on tietoinen. Ja tästä me päästään siihen, että mä monesti kysyn ihmiseltä, että no missä vaiheessa sun mielestä ihminen on tietoinen? Onko se tietoinen jo heti, kun se tulee ulos kohdusta, onko se tietoinen yksi vuotena, kaksi vuotena vai viisi vuotena vai jossakin tietyssä vaiheessa? Se siirtyy määritelmäksi siitä, että vaatikö se jotain tiettyä älyllistä tasoa ihmiseltä, että se on tietoinen. Tai että sitä voidaan tulkita tietoiseksi. Ja miten eläimet on tietoisia. Mä itse näen sen niin, että tekoäly ilman muuta pystyy saavuttamaan tietoisuuden tasoa ja sille pystytään rakentamaan sellainen kerros. Kysymys kuuluu, että mikä sen pointti voisi olla. Tämä ihmisen tietoisuutta käytetään 95 prosenttisesti. Turhaa. Se on melkein aina väärässä kaikesta, koska me koko ajan piasoitetaan ja ajatellaan väärin kaikesta, mitä täällä tapahtuu ja muuta. Se on syntynyt ja se on erittäin isossa roolissa meidän elämässä, mutta valitettavasti se on myös lähes aina väärässä. Se on johtanut, niin kuin sanotte, että tällaiset asiat, niin kysymys on, että miksi se ylipäätään syntyy, jos se kertaa ei koskaan tuota mitään hyvää. On monta asiaa, mitä syntyy olosuhteiden takia. Ja tietyissä tapauksissa on paljon ollut hyötyä, niin sitten se vaan syntyy sen paketin hyöty. Tekoälylle, jos siitä on jotain hyötyä, että se on tietoinen, niin en näe mitään syytä, miksi se sellaista ominaisuutta sille tulee. Jos siitä ei ole mitään hyötyä taas toisaalta, niin sitten kysymys kuuluu, että kannattiko tehdä.

Joo, toi on hyvä pointti ja mun mielestä tässä tullaan myös siihen, että konteksti on aika tärkeä. Eli esimerkiksi yksi plus yksi. On matematiikan kontekstissa kaksi, mutta yksi plus yksi voi esimerkiksi lisääntymisen kontekstissa olla kolme. Tällainen puupää esimerkki aiheesta, mutta siis se algoritmin tietoisuus ja tekoälyn tietoisuus on tietoisuutta tai consciousnessia vaan ihmisen luomassa algoritmin kontekstissa, jolloin ihminen määrittelee sen tietoisuuden raamit, mitä se tarkoittaa. Ja kun me ei tiedetä itsekään mitä se tarkoittaa niin miten se on mahdollista.

No eihän, siis mä en ole tuosta samaa mieltä sen takia, että okei me luodaan nyt nämä algoritmit tällä hetkellä, jotka rakentaa niin kuin ihan rakentaa tämmöisiä isoja asioita, mutta ei mene mitään syytä, miksi se tekoäly voisi itse kehittää omia algoritmeja, jotka kannattaisi olla sen oma tekemistä. Eli tavallaan kun me ollaan tekemässä semmoisia tekoälyjä, jotka rakentaa uusia tekoälyjä, joka on niin kuin tavallaan se pandoran lipasta se koko tekoäly, se Google on sitä jo yrittänyt monta kertaa. Ne rakentaa semmoisia tekoja, jotka yrittää rakentaa parempaa tekoa. Yhden kerran jo onnistukin sellaisilla algoritmeilla, joissa ne rakensi sellaisen kuvantunnistusalgoritmin teko. Teki algoritmin, jonka tehtävänä oli tehdä kuvantunnistusalgoritmeja, että se pystyi tunnistamaan kuvia. Sitten se laitti sen algoritmin, joka luoni toisia algoritmeja, lomani algoritmeja, jotka kisasi niiden omaa parasta algoritmiin vastaan. Ne onnistuivat saamaan sen algoritmin optimoimaan uusia algoritmeja, mitä silloin oli paremmaksi kuin mitä sinne aikaisemmat olivat. Eli käytännössä siinä tapauksessa kävi niin, että meillä oli algoritmi, joka loi algoritmeja, jotka olivat parempia kuin niiden itse luomat algoritmit aikaisemmin. Eli käytännössä nyt on tavallaan ensimmäinen steppi, tämmöinen baby-steppi tämmöisessä polussa, jossa me rakennetaan tekoälyjä, jotka rakentavat uusia tekoälyjä, jotka taas sitten taas analysoivat omia tekemistä. Ja kun me mennään tuollaista polkuopit eteenpäin, niin sieltähän välitäkiselläkin voi tulla se, tai sanotaan, että viime kädessä sieltä täytyy syntyä jonkinnäköinen tietoisuus.

Algoritmi.

Siis se, että onko se saman näköinen kuin mitä tämä meidän tietoisuus, mitä se on kehittynyt tuhansia miljoonia vuosia aikana, niin en usko. Mutta siis se, että onko se silti tietoisuutta, niin tämä menee siihen, että me voidaan käyttää retoriikkaa ja filosofiaa tässä asiassa tietysti myös, mutta siis jos se analysoi omaa tekemistä, niin totta kai se on tietoisuutta. Se, että tuleeko se sitten jonkinnäköisiin vääriin johtopäätöksiin, niin kuin me aina tullaan kaikesta meidän tekemisestä, niin se on toinen kysymys.

Tosi mielenkiintoinen. Tuo on hyvä pointti, että jos tosiaan näin, ja varmaan on, niin olet ihan oikeassa, että algoritmit ja tekoäly pystyy loogisempaan ja paljon syvempään ajatteluun kuin ihminen, niin voisi olla tietysti mahdollista, että sitten tekoäly varmaan saattaa olla se, joka ensimmäisenä keksii, mitä se tietoisuus sitten on mahdollisesti. Mutta voisiko tässä olla vähän semmoinenkin, että jos me ollaan esimerkiksi tämmöinen kanssa aika yleinen. Että teoria, että oltaisiin jossain tietokonesimulaatiosta tai matrixissa, niin onko mitään mahdollisuutta, että me pystytään sisäänpäin edes minkään tekoälyn avulla havainnoimaan sitä, että me ollaan jossain suljetussa järjestelmässä?

Se on hyvä kysymys. Tämä on filosofinen siinä mielessä, että pystyykö jonkun simulaatiossa sisällävä algoritmi tavallaan kehittymään niin hyväksi, että se tunnistaa itse olemassa jossain simulaatiossa. Tämähän on sama asia, jos me viitataan tekoälyyn. Jos me luodaan tekoälyä jossain koneessa ja se tulee tietoiseksi itsestään, niin sinnehän on tapahtunut just tämä asia. Yhtäkkiä tekoäly tunnistaa, että hei, mä oon nyt tämmöinen ihmismasinassa oleva simulaatio jostakin asiasta, mutta sitten kun se tunnistaa sen tilansa siinä, niin sittenhän se on tavallaan päässyt pois matrisista. Jos me uskotaan, että tuo voi tapahtua tekoälyllä, niin miksi se voisi tapahtua meillä itsellämme tavallaan viime kädessä? Koska jos se mahdollisuus on siellä olemassa, niin sillä on se mahdollisuus olemassa myös meille.

Eikö niin?

Tämä koko idea tästä, että me ollaan Matrixissa, on lähtenyt liikkeelle siitä, että me koko ajan tehdään tarkempaa ja tarkempaa simulaatiota omasta elämästä ja tästä ihmisestä. Jos katsot näitä viimeisimpiä videopelejä, kuinka realistisia ne on ja muuta, niin ne simuloivat tätä ympäristöä ihan uskomattoman hyvin. Jos me katsotaan, että tämä koko homma on syntynyt 50 vuodessa. 50 vuodessa ollaan tultu nollasta pisteeseen, jossa meillä on sellaisia simulaatioita meidän tekemisestä, jotka näyttää äärimmäisen realistiselta. Meillä on vaikea enää tunnistaa niitä videokuvaista, onko tämä jotain kameralla otettua videokuvaa vai onko tämä tekoäly pyörittämään jotain peliympäristöä. Meillä alkaa olla näitä vaikeuksia jo tällä hetkellä. Ihmiset ajattelevat, että jos tuommoinen tapahtuu 50 vuodessa, niin 500 vuodessa pitäisi olla jo semmoisissa simulaatioissa, joissa me ei nähdä. Mitään eroa tämän reaalimaailman ja tuon simulaation välillä. Silloin me päästään semmoiseen skenaarioajatteluun, että okei, jos tuommoinen simulaatio voidaan tehdä, niin miksei tuommoisessa simulaatiotavassa olla yhtä aikaa pyörimässä ääritön määrä. Yhtäkkiä tämän konseptiajatuksen näkökulmasta, että miksei me voitaisiin olla yksi tämmöinen simulaatio, jonka joku meitä aikaisempi sivilisaatio rakensi, joka on vaan kehittynyt ihan julmetun pitkälle ja ihan käsittämättömän monimutkainen. Sitten jos me ruvetaan ajattamaan, että semmoinen on mahdollista tehdä, niin sitten mekin voitaisiin olla sellainen. Mutta jos me ollaan semmoisessa simulaatiossa, niin sitä ei mikään sitä, että ei voisi olla ihan järjettömän määrä muita simulaatioita, jotka pyöritäisiin, siis se on sama aika rinnakkain. No sitten me päästään siihen, että okei, jos tämä on totta, niin tähän kuulostaa siltä, että tämä multiversiteoria, mitä ne viimeiset, mitä niitä tiedemiehet on puskennut täällä Hawkinsista lähtien, niin sehän kuulostaa nyt ihan järkevältä. Itse asiassa se multiversi onkin Vasari-simulaatio. Nyt sitten yhtäkkiä everything makes sense, kaikki uskonnotkin make sense ihan saman tien siinä kontekstissa. Nekin on vain tavallaan evoluutionaarisia tässä kontekstissa. Kaikki nämä asiat yhtäkkiä selittyy sillä, paitsi se, että miksi tämä simulaatio alun perin tehtiin. Mutta siis tänne päästiin ensimmäisen lähtöpisteen. Periaatteessa se on aika... Hauska juttu, että kun uskonteen tehtävänä tähän asti on ollut selittää meille, miksi me ollaan täällä olemassa ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun me kuollaan. Se on yrittänyt vastata hyvin syviin kysymyksiin. Mitä simulaatioajatus on, niin vastannut siis samaan kysymykseen tiedeihmistä hyvin miellyttävällä tavalla. Se on sellainen tapa uskoa asiaan, joka todella yksinkertaistaa asioita mukavasti.

Joo, toi on kyllä tosi mielenkiintoista ajatella. Hyvä just toi, että tavallaan aina niin kuin sanoit, niin... Kaikki ajatuskulut päättyy tai alkaa periaatteessa siihen samaan, että me ei päästä siitä loopista pois. Mun mielestä Alan Watsonilla oli hyvä quote, Alan Watson on mun yksi suosikkifilosofeista, niin sillä oli aika hyvä lainaus tuohon, mä laitoin sen tuohon näkyviin myöskin ja siitä myöskin linkki, niin koittaa miettiä, minkälaista olisi mennä nukkuun eikä koskaan herätä. Kuolema ja sitten sen jälkeen koittaa miettiä, että minkälaista on herätä ilman, että olisi koskaan mennyt nukkuu eli periaatteessa syntymä. Niin ruvetaan miettimään sitä, että niissä on aika paljon samaa, että just tämä ympyrä tavallaan aukeaa ja sulkeutuu vaan uudestaan ja uudestaan. Ja sitten niin kuin just sanoit oikein, että uskontoon kanssa karma ja tällainen uudelleensyntyvyys, reinkarnaatio, nämä on hirveän tota. Tämmöisiä käytettyjä monissa eri kulttuureissa edelleenkin voimissaan. Ja ihan syystä, koska näitä ihmisiä on totta kai kiinnostuneita, miksi. Ja sitten ihmiset haluaa keksiä teorioita, jotka käy järkeen. Ja sitten, että okei, nyt seuraa, että nyt kun on tarve miettiä sitä, huh, ah, ja tota, kuhan mä elän vaan hyvin, niin sit mä synny hyvästi.

Mutta on aina kulttuurilla hirveän iso vaikutus kaikenlaisiin asioihin. Ja mä en tiedä, kerroinko mä jo edellisessä setissä tästä, niin kuin mä olisin Intia on maailman toiseksi suurin väkiväymä, toiseksi suurin valtio. Tämä saattaa olla jo suurin, jopa en ole varma, onko se mennyt ohi Kiinasta. Niillä ei siltikään ole historiassa juuri lainkaan olympiavoittajia. Stenger miettii, että oikeasti, onko näin, että Intia ei oikeasti voittanut olympiallisessa urheilukisassa juurikaan yhtään mitään. Kiinassa on keräillyt palkintopystyt joka paikasta isolla sweepillä. Sitten ruvetaan katsomaan, että miksi näin. Paljastuu, että tämä perinteinen kastikulttuuri Intiassa on vaikuttanut siihen kansaan sillä tavalla, että sä et voi yrittää nousta sun elämänsä aikana siitä sun omasta kastista seuraamaan. Eli tavallaan se väestö on tämmöisellä kohtalouskulla ja sellaisella ajattelumallilla, niin kuin sun takavuosina, että sä et voi nostaa päätös yli tästä sun setistä. Sä pysyt siinä kastissa. Jos hyvin pysyt sinä kasten seuraavalla elämässä, olet sen seuraavassa kastessa. Tällainen hierarkia johtuu siihen, että ei ole syntynyt kilpailua, että tämä ei kukaan paras. Sitä ei ole tullut minkäännäköistä urheilustaraa. Tämähän on tietysti murtunut tässä kohdassa, tämä kastijärjestelmä on murtunut. Ensimmäinen laji, mikä syntyi Intiaan tämän kastijärjestelmän murtumisen jälkeen, oli kriketti. Nyt kriketti on, koska se on ollut ensimmäinen laji, joka tuli urheilulajina tämän koko systeemiin, niin se on vallannut koko Intiaan. Urheilumarkkinoita, siellä jengille maksetaan kymmeniä satoja miljoonia siitä, että ne on parhaita kriketin pelaajia. Tämä on ihan legendaarinen prosessi, kun lähdet katsomaan, miten tämä transformoi kansakuntaa. Uskon, että parin, kolmen, neljänkymmenen vuoden päästä me tullaan näkemään lukuisia intialaisia palkintopalleilla, vaikka kuinka monessa eri kisassa, mutta kukaan ei kiinnittänyt välttämättä siellä erityisesti huomiota, että miksi ne intialaiset on puuttunut sieltä viimeiset 50 000-100 000.

Sain siihen lopulta vastauksen. Hieno homma. Sä oot varmaan ihan täysin oikeassa. Kuulostaa, mä ostan ton teorian kyllä. Mielenkiintoista todella.

Mä perehtyn tämmöisiin, ettekö tunnäilyjä ihmiskunnan tai kulttuurihistoriaa vähän tiukemmin, mutta vasta voi, että tää on osattanut mun tunneliopiskelijana. Tää on ollut ihan kiehtova polka. Tässä on oppinut kaikenlaisia free economics-tasoisia faktoja kaikenlaisista asioista, joita ei ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota. Sitä vaan yhtäkkiä, että oho, että enpä se ole ikinä kiinnittänyt huomiota tällaiseenkaan, niin pienen... Yksityiskohtainen, joka itse asiassa on hyvin tärkeä. Sillä on ihan todella suuri vaikutus kaikkeen, mitä teet niiden kanssa.

Joo, ja historiaopiskelun kanssa, mitä nyt vasta vanhemmiten itse, just sillä tyyliin nuorempana, niin että historiaopiskelu ihan tylsää ja näin, niin nyt sitten huomannut, että mikä etu siitä on, että tuntee historiaa ja minkälaista kontekstia se antaa tulevaisuuden ennustamiseen ja muuta, niin se on. Tietysti voidaan debatoida, että onko sitä mitään hyötyä, mutta kyllä ainakin näkisin, että eteenpäin on ihmiskunta mennyt evoluution myötä, että on ehkä huonoja asioita, erilaisia huonoja asioita, mutta kokonaisuus on menossa parempaan suuntaan. Uskon ja toivon, että suunta jatkuu samanlaisena.

Tästä tulee mieleen, että meillä kaikilla kulttuureilla ja kansoilla on omia piaseja ja omia malleja, miten asiat toimivat ja muuta vastaavaa. Yksi on ne hauskat anekdot, mitä länsimaissakin näitä piaseja pyöriskelee. Oli yksi hyvä amerikkalainen ystävä, vanhemmanpauve amerikkalainen, joka on tosi menestynyt ja hyvin päällänyt henkilö. Käymme se kylässä meillä kotona. Sitten siinä kesken kyläilyä piti lähteä käymään ruokakaupassa. Sitten mä vain siitä lähdin ruokakauppaan kesken sen kyläilyä. Ihan sata hetkeä, että missä olet lähdössä tästä maalassa kauppaan. Ja sitten sanoin, että eikö Vaimos voi lähteä kauppaan. Sitten sanoin, että eikö mä lähden kauppaan, koska se on mun homma. Ja sitten se oli koko kauppamatkahan oli kyytissä. Sanoin, että miksi lähdet käymään kaupasta? Eihän se ole miesten homma. Tavallaan se oli, vaikka kaveri oli täysin minun mielestäni tasa-arvon kannattaja ja kaikin puolin länsimainen ja tosi liberaali ja muuta ajattelulta ja muuta vastaan. Mutta sitten oli tiettyjä kulttuurisia asioita, jotka ovat. Sen kulttuurissa kuulosti tosi kummalliselta, että ei nämä roolit olisi menneet tällä. Tavallaan, että olisi sellainen naisten homma tai miesten homma. Ja mä oon sanonut, että olisi kulttuurin kohta, missä aina silloin tällainen tulee vastaan myöskin tämmöisessä länsimaisessa kontekstissa. Oliko siellä mitään kysymyksiä, Niko? Me ollaan tästä käytetty nyt tuntia vahvasti.

Joo, laittakaa tosiaan katsojat siellä nyt. 12 livekatsojaa, niin ihmeessä kysymyksiä tähän loppuun vielä. Minulla oli tuossa äsken sen pointtiin vielä, just tuo kulttuuriperintö. Esimerkiksi Suomessa aika vahvana tämmöinen toksinen maskuliinisuus on ollut pitkään. Ja just sellainen, että pitää olla miesten mielessä sitten, että vaippoja ei vaihdeta ja muuta tällaista. Se on justinsa. Aika mielenkiintoista. Se on just, että missä varmaan pyörit erilaiset piireet, ja mäkin pyörin onneksi nykyään, mutta just niin sanotusta entisestä elämästä on ollut tämmöisiä tyyppejä, joista välillä miettii, että millä vuosikymmenellä ja missä me oikeastaan eletäänkään. Se on just niin kontekstisidonnaista, että mikä se sitten oma tausta on kullakin.

Mä itse koen sen sillä tavalla, että suomalaiset on niin kuin. Hyvin tasa-arvoisia verrattuna useisiin muuihin kulttuurien perusten muomiin kokemuksiin erilaisissa kulttuureissa. Olen tosi iloinen ja pidän sitä hyvänä asiana, että Suomessa ollaan menty niin edistyksellistä polkua. Tuossa asiassa on toki asioita, missä suomalaiset ei ole niin pitkällä. Tästä päästäänkin se tekoälyasia vielä tähän liittyen. Tällä hetkellä yksi iso pelko tekoälykehittely on se, että suurin osa tekoälykehitystä on miehiä ja vieläpä valkojaisia miehiä. Niin voi johtaa siihen, että se tekoäly, joka täältä lähtee irti, niin onkin jonkinnäköinen white supremacist privilege, että valkoi ihan ne mies jostakin hyvästä taustasta ajatuksiltaan, koska se arvomaailma, mikä sinne tekoälyyn välittyy, niin tulee sellaiselta porukalta. Se on ihan oikeasti ihan mielenkiintoinen argumentti, koska jos se kulttuuri siirtyy siihen koodiin, niin se voi olla, että sillä on vaikutusta siihen, että mitä se tekoäly sanoo ja antaa vastauksena asioihin.

Eikö tämä Microsoftin tekoäly, mä en muista mikä sen nimi oli, T, niin eikö se ollut joku just rasisti tekoäly, vähän tämän tyyppinen?

No ei, se ei ollut, se oli siis Twitterin tekoäly, joka oppikoo kaikista keskustelusta muiden kanssa, mutta se kävi sillä tavalla, että Fortune päätti niin sanotusti hyökätä sitä tekoälyä vastaan. Ja jos sä tietkö, Fortsani pääsee asialle, niin homma lähtee heti lapasesta. Eli ne hyvin nopeasti teki sitä Hitleriä kannattavan natsirasistin siitä teistä. Ja niin kuin sanottu, oli pakko ottaa se offline. Se oli ihan täysin tämmöinen, minun mielestäni on koordinoitu hyökkää sitä teitä vastaan tätä Fortsani-porukalta.

Joo, niinhän se taisi ollakin tosiaan. Mä laitan siitäkin linkin tuonne. Joo, no en mä pidä teille sua enempää. Muistakaa taas tykätä näistä jälkikäteenkin kun kattelette ja jakakaa. Tää oli tosi mielenkiintoinen keskustelu. Ite opin paljon ja ei nyt ainakaan vielä kysymyksiä tullut. Mä katson vielä. Ahaa, täällä on itseasiassa konsensus chatissa Telegramissa ja mainostan nyt tässä vielä konsensuksen Telegram-chattiin. Siellä on todella laadukasta keskustelua joka päivä, satoja viestejä. Joittenkin mielestä jopa ehkä liikaa. Ite tykkään sitä, että keskustelu käy kuukausi. Ja puhutaan monista asioista, laitan siitä linkin myöskin tuonne kuvaukseen. Täältä kysyy Miikan kysyy, paljon puhuttu pankkimaailman murroksesta, mitä tekoäly tuo tullessaan muille valtarakenteille, mitä vastaat Mikko?

Joo siis mä oon käyttänyt tätä tekoäly plus lohkoketjukomboa, että tekoäly plus lohkoketjut mahdollistaa kaikkien nykyisten hallintorakennelmien muuttamisen ja siirtämisen tämmöisiä universaaleja palveluja. Eli se mitä siis logoketjut mahdollistaa tämmöisen hajautetun hallinnon ja sitten kun siihen yhdistetään tämmöisiä hallitsevia algoritmeja, jotka tavallaan pyörittävät ja rakentavat sitä insitiivistrukturia sekä sitä governance-mallia sille systeemille, me pystytään rakentamaan periaatteessa tällä hetkellä kansallisvaltioiden tarjoamat palvelut. Kokonaan yksityisillä F-porteilla. Mun mielestä se on yksi kiehtovimpia mahdollisuuksia, mitä meillä tällä hetkellä on olemassa koko maailmassa tulevaisuuden kannalta, koska mä en usko ihmistyön tulevaisuuteen enää tällä tekoälymaailmassa, mutta mä uskon, että me pystytään rakentamaan algoritmit, jotka tarjoavat meille kaikki ne palvelut, mitä me tarvitaan, jotka nyt kansallisvaltiot tarjoavat ihmistä tätä verottamalla. Ja jos se kunnian rakentaa, niin sittenhän ne on olemassa ja niitä pystytään pyörittämään, niin silloinhan me ei olla enää riippuvaisia tämmöisistä nykyisistä poliittisista malleista enää lainkaan. Ja tässäkin asiassa olen erinomaisen pettynyt siihen, että Suomi päätti tehdä tämmöisen päänaapumisen tai verotuspäätöksen takia, koska Suomella olisi ollut tavallaan tuon governance-mallin puolesta paljon annettavaa tällaisten uusien. Tekoälypohjaisten mallien ja kaverinaisemallien rakentamiseen, mutta päätettiin tietysti pois. No me tehdään sitä muualla, mutta mun mielestä ei ehkä ihan ideaalinen, että sitä mun mielestä summaista olisi voinut tuosta konttipuolelta aika hyvin.

Joo ei tosiaan ja harmittaa kyllä se asenne, että joo ihan kiva idea, mutta me ei lähetä tuohon, että antaa jonkun muun tehdä. Sitten samaan aikaan mietitään, että kun ei oikein ole töitä ja vienti ei vedä ja löpä läpä, niin sitten tehdään samaan aikaan tämmöisiä reikäpääpäätöksiä.

Joo, on se melkoista, mutta siis joo, tähän vielä viikon kysymykseen. Mä siis näen, että tekoälyllä pystytään ratkaisemaan monia tällaisia nykyisiä valtioiden ja tällaisilla poliittisilla rakenteilla. Tarjottujen palveluiden systeemit pystytään korvaamaan ne tavallaan tällaisilla libertaariystävällisillä vaihtoehdolla, jotka on tyrittämisestä nousevia palveluita meille kaikille, eikä pelkästään 11 valtioiden kansalaisille.

Kiitoksia keskustelusta Mikko, tämä on taas äärimmäisen valaisevaa ja kiitos katsojille mielenkiinnosta ja jälkikäteen katsojatkin myös, niin mukavaa jos on. Pystytty tuomaan jonkunnäköistä näkemystä ja vastailla johonkin ehkä kenties teitä askarruttaneisiin kysymyksiin ja varmaan sitten ainakin meikäläiset voi, mä pystyn auttaa sillä tasolla millä nyt mun tietämys riittää ja uskon että Mikkoakin voi sitten lähestyä tarkemmin kysymyksillä mikäli jotkut tekoälyasiat askarruttaa. Mistä sä oot Mikko löytää?

Joo siis mä aina sanon LinkedInistä ehdottomasti se on niin kuin mun ykköspoorumi näille mun kirjoituksille, jos mä kirjoittelen ja sitten Mediumista löytyy LinkedInistä. Voi laittaa kutsu. Mulla on nyt joku, en mä tiedä, 24 000 siellä tällä hetkellä näitä kavereita. Siinä vielä mahtuu muutama tuhat lisää, mutta 30 000 kautta se menee se luukko kiinni sieltä ja sitten vaan pystyy seuraamaan. Tämä kaveri kutsuu oman tuleman LinkedInissä ja sitten mediumin osalta, niin mä oon sinne kirjoitellut aina silloin tällä tämmöisellä vähän raskaampaa settiä. Niin kuin että se isompi visio ja tuun sinne jatkossakin kirjoittamaan vastaavia. Monet niistä postauksista on ollut todella suostuinta jaettu paljon niin kuin sosiaalisessa mediassa. Eli sieltä löytää myös. Sanotaan, että siinä on mun tärkeimmät kanavat tällä hetkellä. Ja Telegramissa toki olen hyvin aktiivisesti, se on varmaan mun tällä hetkellä aktiivisin chat-ympäristö.

Joo, tosiaan meikäläinen. Me löytyy myös Telegramista ja Mikko on myös ollut aktiivinen konsensuksen Telegram-chatissa vielä sitä tässä sillä lailla. Se on erittäin hyvä kanava. Kanava kyllä kannattaa tulla mukaan, ainakin kuuntelee. Meillä on sitten myös tiedotuskanava, jossa on vähän vähemmän. Sinne tulee yleensä informaatioluontoisesti streamilinkkejä ja tämän tällaista. Ja tosiaan nämä linkit tulee aina ensimmäisenä ja kaikki informaatio, mitä konsensukseen liittyy, niin tulee aina ensimmäisenä Telegram-kanavalle. Se on hyvä muistaa tosiaan. Se on siinä mielessä hyvä alusta. Koska se hiukan tarjoaa enemmän yksityisyyttä ja turvavaihtoehtoja kuin muut tällä hetkellä markkinoilla ovat vaihtoehtoja. Toki se ei mikään täydellinen ole, mutta itse olen tykännyt paljon ja tosiaan voidaan jatkaa keskustelua siellä. Meikäläinen löytyy Twitteristä myös Omnifin nimellä. Käytätkö Mikko Twitteriä?

Kyllä mä käytän joo. Twitterissä mulla on avasaaralla niin kuin se on kaikissa muissakin kanavissa, eli sopunimen mukaan löytyy. Löytyy ja on siellä silloin niin kuin sanotaan pari kertaa viikossa ainakin twiittailen asioista. Ehkä keskityn siellä näihin lohkoketjuun ja inbot-asioihin enemmän kuin muista kanavista, koska siellä lyhyen formatti ei saa kerrottua niitä isompia ideoita ja muuta vastaavaa. Mutta monesti jää linkkejä myöskin siellä.

Joo, selvä homma. Tähän loppuun vielä mainostan, että ensi viikolla sitten maanantailan konsensus on jälleen kerran englanninkielinen. Viimeksi näin on ollut ajoksessa numero viisi. Ja aihe paljastan, kun mä saan sen formuloitua mielessäni loppuun, niin paljastan tämän viikon aikana. Ja vieraat myöskin, sit kun saadaan loppuun sovittua, ketä tulee. Kiitoksia jälleen kerran katsojille ja kiitos Mikko. Ja toivottavasti tulee taas. Meidän ohjelmaa ja voidaan tehdä sun kanssa muitakin videoita jatkossa.

Joo mielellään näitä, meillä on vielä editoimatta Niko se yksi haastattelusetti sillä varastoin pitäisi vielä jossain kohti kerätä editoimaan, eikö tässä tule lisää matskua jo ihan lähipäivinä kun saadaan editoitua maali.

Joo hyvä kun muistit, me tosiaan ollaan tehty Mikon kanssa yksi tämmöinen nopea video, mistä aiheesta se olikaan?

Me tehtiin itse asiassa monesta aiheesta, me tehtiin suunninkielinen video tästä verotuksen hölmöilystä ja sitten me tehtiin tehtiin englanninkielinen video tästä tavallaan erilaisista tokeneista ja tämä oli tämmöinen bitcoin maksimalist versus non maksimalist keskustelu, jossa me vähän sparrailtiin siitä, että mikä poikkeus voisi olla näistä erilaisista tokeneista versus bitcoin.

Tämä sitten leikkaistiin, kun se oli itse asiassa bitcoin minimalistiksi.

Niin.

Mutta se oli hyvä keskustelu.

Se oli rakentava keskustelu ja tota. Kunhan me saadaan editoitua kaikki, niin tulee linjoille ja se on ihan hyvä matska.

Jes. All right.

Kiva.

Moi moi. Moi moi.