(2/2) Aikapreferenssi, luja raha, peliteoria, henkilökohtainen vastuu

In this Finnish panel discussion, the participants explore a range of concepts surrounding cryptocurrencies and monetary design. They begin by introducing the idea of time preference, using the classic Stanford marshmallow experiment to illustrate how delayed gratification can affect financial decisions. The conversation then moves to the notion of "hard money" – Bitcoin’s fixed 21 million supply, its stock‑to‑flow ratio, and the upcoming halving – contrasting it with inflationary fiat systems. A game‑theoretic framework is presented, describing Bitcoin’s ecosystem as a Nash equilibrium among users, miners, and developers, which underpins its security and trustlessness. Technical challenges of Ethereum are examined, especially the 2.5 TB full‑node requirement, the strain on storage, and the rationale behind the transition to Ethereum 2.0. The speakers discuss how blockchain size impacts the Internet of Things and why simply increasing block size is not a sustainable solution. Bitcoin’s 99.997 % network uptime and lack of central control are highlighted as competitive advantages. The panel then critiques stablecoin designs, focusing on Facebook’s Libra (now Diem) and its basket‑pegged, centrally‑controlled model versus decentralized cryptocurrencies. Investment perspectives are offered, suggesting that buying into the underlying infrastructure can be more rewarding than short‑term speculation, while emphasizing the high risk and long‑term horizon of the sector. Misconceptions about entry barriers are cleared up by explaining satoshis, the smallest Bitcoin unit, and the phenomenon of lost private keys, which effectively reduces the circulating supply and can increase scarcity. Finally, broader societal implications are debated: corporate‑issued digital money challenging state‑issued currency, governance and protocol upgrades, and practical use cases such as low‑cost cross‑border remittances and the limitations of traditional banking on weekends. Throughout, personal anecdotes, humor, and references to real‑world experiences ground the theoretical discussion.
Chapters
TranscriptAuto-generated · 63 min
G-hankkerit on nyt muuttunut tähän seuraavaan, nyt puhutaan vähän aikapreferenssistä, puhutaan lujasta rahasta, avataan toki nämä termit kaikki kun niistä ruvetaan puhumaan ja voitte taas samaan tapaan jatkaa kysymyksiä, eka puolikas meni oikein maini, jos teillä oli hyviä kysymyksiä peliteoriasta ja sit vapaudesta ja vastuusta puhutaan ja sit lopuksi vähän mainostetaan vielä meidän omia projekteja, muun muassa just toi Bitcoin standardin käännös, mistä aikaisemmin puhuttiin tossa pihalla, eli joku kyseli, että mikä olisi hyvää kirjallisuutta suomen kielestä, meiltä on tulossa Bitcoin standardin käännös. Ulostos syksyllä. Mutta halusin vielä tähän tai haluttiin tähän vielä tai jos nyt ei vastattu kunnolla siihen alkupäin kysymykseen, että mistä tunnistaa sitten tämmöisen niin sanotun oikein kryptovaluutan tai lainausmerkeistä tai voitaisiin ehkä puhua hyvästä tai hyödyllisestä kryptovaluutasta sijoitusmielessä. Niin ehkä Rafael voisi siitä vähän haavata ja kertoa tuosta niin kuin just tämän verifioinnin tärkeydestä.
Joo siis tuosta oli kanssa just iso. Tuosta tauolla tuli vähän kysymystä myös Ethereumista. Itse asiassa siihen olen jonkun verran myös keskittynyt ja sitä olen tutkinut. Siinä on ollut paljon sellaista hyvin mielenkiintoista juttua. Mä tykkään todellakin siitä Ethereumin ideasta. Eli sen sijaan, mitä Bitcoinissa on, Ethereum siis nyt on toisiksi isoin kryptovaluutta tällä hetkellä. Ja tosiaan Bitcoin, kun pyrkii olemaan tämmöinen... Valuutta, niin Ethereum pyrkii olemaan älysopimusalusta. Kuulostaa ehkä vähän monimutkaiselta, mutta se tarkoittaa loppujen lopuksi sitä vaan, että tiettyjä toimia pystytään automaattisesti tekemään. Eli esimerkiksi ihan vaan näin yksinkertainenkin asia kuin se, että mä lähetän vaikka yhden Ethereum-kolikon jonnekin ja se sitten automaattisesti lähettää sen vaikka kahteen eri osoitteeseen. Eli mitä tahansa tuommoista tavallaan automaatiota. Ja siinä on ollut silleen, että tosiaan mun mielestä idea on hyvä Ethereumissa, mutta siinä on ollut paljon tätä teknisestä toteutuksesta, niin paljon ristiriitoja, paljon keskustelua aikaisemmin. Eli esimerkiksi nyt mitä Ethereumilla on tapahtumassa, niillä on aikaisemmin nyt tätä lohkoketjua on tosiaan tehty semmoiseksi, että siinä pystytään tekemään todella nopeasti niitä siirtoja toisiin kuin sitten Bitcoinissa. Ne on tosiaan ottanut tämän erilaisen polun. Ja nyt se on johtanut siihen, että koska niitä transaktioita ja siirtoja pystytään tekemään niin paljon, että se koko lohkoketju itsessään, sinne tulee niin paljon tietoa ja dataa, että siitä tulee raskas. Ne, joilla on tietoteknistä kokemusta tai ymmärrystä, niin siis tällä hetkellä Ethereumin noden ajaminen, niin se on noin 2,5 teraa, mitä sä tarvitset kovalevitilaa, jotta sä pystyt validioimaan sen itse. Totta kai vielä oikeastaan siihen validointiprosessiin vaaditaan paljon enemmän tilaa.
Nykyläppäreissä on semmoista yhtä teraa suurin piirtein, eli se veisi koko läppärin kova levyn.
Niin se vaatisi oikeastaan kahden ja puolen läppärin tilan, jotta pystyisit ajamaan sitä ja verifioimaan, mitä kaikkea Ethereumissa tapahtuu. Tämä on ollut just iso ongelma Ethereumissa. Siitä on pitkän aikaa tapeltu ja nyt ne on oikeastaan päätynyt myös siihen Ethereumissa, että ne on muodostanut kokonaan ne. Meinaa vähän jättää tämän nykyisen Ethereumin kokonaan käyttämättä, luoda kokonaan uuden tämmöisen Ethereum 2.0, mihin sitten siirretään nämä vanhat kolikot. Eli jos sä oot omistanut vanhaa Ethereumia, sä omistat myös saman verran sitä sitten siinä uudessa ketjussa. Mutta siihen tulee ihan täysin erilaiset säännöt. Ja pointti vaan on, että jopa niinkin korkealle arvostettu kolikko, jopa niinkin tunnettu kolikko, niin teknisesti se tavallaan on nyt todettu, että okei, se nyt vähän meni mönkään. Vähän liioiteltiin sitä, että kuinka paljon transaktiot kannattaa tehdä, se paisui liikaa, kukaan ei pysty verifioimaan sitä. Nyt tehdään sitten uusi versio.
Tämä on just hyvä ottamatta kantaa siihen, että tuleeko tämä Ethereum 2.0 onnistua yhtään sen paremmin kuin 1.0, niin tämä on hyvä esimerkki just siitä, mitä aikaisemmin puhuttiin, että Bitcoinissakin, just se protokolla, millä on isommat verkostoeffektit, niin niihin voidaan... Ottaa käyttöön kaikki uusi teknologia, vaikka varmuuskopeamalla ketjun sisältö uuteen ketjuun ja jatkaa sillä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä ne on Ethereumissa kokeilemassa, että se on ihan mahdollista.
Ja ihan vaan siis tämmöistä tavallaan statistiikkatietoa, niin tosiaan Ethereum-projekti on ollut nyt olemassa noin viisi vuotta ja ne on kerryttänyt lohkoketjussa tilaa tosiaan sen 2,5 teraa. Kun sitten taas Bitcoin esimerkiksi, niin se on ollut kymmenen vuotta olemassa. Ja sen lohkoketjun koko on noin 10 kertaa pienempi. Eli se on ollut tuplas pitempään olemassa, mutta sen bitcoinin lohkoketjun se on about nyt noin 250 gigaa. Eli Ethereum 10 kertaa enemmän tilaa vaatii sitten, että sä pystyt tekemään ne samat toiminnat ja varmistamaan kaiken.
Tämä on äärimmäisen ongelmallista, just niin kuin puhuttiin aikaisemmin siitä, että jos menee kaikkiin laitteisiin tämä Internet of Things tai tämän tyyppinen systeemi, todellakin se tila siitä tulee kriittinen vaikka sanotaan, että jatkuvasti muistikapasiteetti kehittyy ja näin, mutta ei se loputtomimmin, koska se skaalautuu taas niin nopeasti, jos ajattelet joka jääkaapilla kahvinkeittimellä olisi nettiyhteys, niin sehän vaatii häilyttävän määrän tallennustilaa globaalisti. Sen takia se lohkokoko on itse asiassa hyvin relevantti, että jos joku sanoo, että nostetaan vaan lohkokokoa, niin saadaan enemmän transaktioita, niin se argumentti ei kestä vettä kovin pitkään.
Mutta joo, pointti on tavallaan oikeastaan se, että on paljon erilaisia projekteja, mitkä oikeasti kuulostaa myös todella hyvältä, mutta niissä on tosiaan, tämä on tämmöinen kokeiluasteella oleva tämä koko skene. Mä oon ite ollut siitä erittäin tyytyväinen, justiinsa Bitcoin-protokolla on toiminut yli kymmenen vuotta silleen, että se ei oikeastaan ikinä pysähtynyt tai kaatunut. On ollut yksi tilanne, muistaakseni 2011 vuonna, missä se on hetkellisesti silleen, että kaikki siirrot on kestänyt tosi kauan, se on toiminut kyllä, mutta siinä on vaan kestänyt pitempään ennen kuin ne menee läpi. Monissa projekteissa justiinsa on ollut sitä, että ne sitten kaatuu tai tulee jotain isoja buggeja tai ongelmia ja joudutaan tavallaan peruuttamaan jotain tapahtunutta tai jotain tämmöistä.
Joo tosiaan bitcoinin uptime eli se aika milloin verkko on ollut käyttökunnossa niin on 99,997 prosenttia. Se on aika vaikuttavaa. Ne on sellaista protokollaa, että ei ole käynyt kenenkään hallinnassa, vaan täysin anarkiassa. Ja tämmöisessä peliteoreettisessa tavallaan Nashin tasapainossa. Onko John Nash matemaatikko tuttu? Kaunis mieli leffa, oletteko nähneet? Se on tehty just John Nashissa. Kannattaa katsoa, jos puhutaan peliteoriasta vielä myöhemmin enemmän, mutta tässä kohtaa vain haluaisin tuoda se esille, että silloin kun jätetään ihmiset rauhaan ajamaan omia etujaan omista lähtökohdistaan, niin syntyy tavallaan tämmöinen efekti, minkä Adam Smith. Lanserassa 1700-luvulla näkymätön käsi. Eli silloin ihmiset, kun ajaa omaa etuansa, niin itse asiassa ne tulee ajaneeksi yhteisön etua myöskin samalla. Mutta mitä John Nash toi siihen mukaan, niin oli vielä se, että jokainen pelaaja, joka pelaa tätä peliä, niin heidän ei kannata muuttaa heidän strategiansa, millä he pelaavat muiden pelaajien kanssa, koska kaikki hyötyy siitä pelistä samalla tavalla. Eli tässä älyrahakontekstissa se peli, minkä tämä älyraha luo ympärille, siinä on kolme pelaajaa. Siinä on käyttäjät, eli me kaikki ollaan käyttäjiä. Sitten siinä on louhijat, jotka hoitaa sen tilikirjan varmistamisen. Ja sitten siinä on kehittäjät, jotka vastaa siitä protokollan kehittämisestä. Se pysyy toimintakuntosena, siihen tulee bugipäivitykset, siihen tulee uusia ominaisuuksia. Ja näillä kaikilla on yhteinen motiivi. Kaikki haluaa ajaa omia etujansa ahneesti, kerätä itsellensä resursseja. Ja se on hyvä asia, se tekee sitä protokollasta vahvan. Koska ei ole mitään yksittäistä tahoa, joka hyötyy eniten, vaan ne kaikki nimenomaan hyötyy toistensa toimista myöskin, vaikka he toimii itsenäisesti. Tässä on peliteoria, koko älyrahan koossa pitää olla voimaan, on tuo peliteoria, eli voidaan luottaa siihen, että ihmiset aina ahneesti ajaa omia etujansa. Tässä kohtaa se ei ole mitenkään huono asia, vaan täytyy vain rakentaa sellainen peli, jossa kaikki voi voittaa.
Kyllä.
Avataan vielä tuo luku, mitä sä kirjoitit kymmenen vuoden aikana. Voitaisiin sanoa, että joitain sekuntia.
Muistaakseni kuusi tuntia, jos on ihan väärin.
Siinä oli joku kuuden tunnin tämmöinen, että siitä löytyi jotain vikaa bitcoinin koodista, mikä ei ollut mitenkään kriittinen, mutta semmoinen, että sun ei ollut järkevää lähettää nyt siirtoa, että se voi olla vähän riskiä. Joten käyttäjiä pyydettiin, että joo, hei, otelkaa tämä kuusi tuntia. Tämä on justiin se mun mielestä hieno juttu. Kymmenen vuoden aikana tuommoinen oikeasti ei minkään yrityksen tai ison korporaation kehittämä ohjelmisto, vaan ihan täysin vaan meidän kaltaisten ihmisten kehittämä yhteinen projekti, mikä on menestynyt ja pysynyt noin hyvin toiminnassa, kun edes just nämä isot korporaatiot, niin kuin Visat ja Mastercard ja muut, nekään ei pysty pitämään noin kovin ylläpitoaikoja. Niillähän tulee todella usein kaiken maailman palvelu. Päivityksiä tai jotain muita tämmöisiä, että hetkellisesti nyt ei nämä ja nämä järjestelmät ole pois päällä tai ei ole käytössä. Ja tuo on todella iso saavutus, että sulla ei ole mitään. Esimerkiksi nytkin pankeissa on mun mielestä hyvin absurdia, että esimerkiksi ihan vaan tilisiirrotkin ei toimi viikonloppuisin. Mikä tämä juttu on meille tämä 2019 luvulla ja niin kuin, että kyllähän ihmiset tekee kaikkea viikonloppuisinkin, että kyllä silloin pitää vielä rahaa pystyä liikuttelemaan. Tämä on niin kuin ihme juttu.
Niin kyllä, moni ihminen pitää sitä hassuna sillä, että jos vaikka keskellä viikonloppua tai arkipyhänä, niin lähettää vaikka Kiinaan rahaa tuosta vaan. Esimerkiksi minun vaimoni on kiinalainen ja meillä on Kiinassa asunto, niin monesti tulee tarve oikeasti, että pitää lähettää kansainvälisiä siirryttäjiä. Itselle se on päivän selvää, että okei, bitcoin-alhaisen kannattaa tehdä. Ei siinä ole mitään ongelmaa, koska bitcoinit voi myydä kelle tahansa missä tahansa päin maailmaa ja saada sitä paikallista valuuttaa. Vaikka kukaan ei käytännössä hyväksy bitcoinia vielä normaali maksamisessa. Niin on justiinsa sitten näitä keinoja, muutetaan se vaan paikallisessa käteiseksi ja sitten se käy. Tämä on se vahvuus, pysäyttämättömät kansainväliset, käytännössä välittömät, käytännössä ilmaiset transaktiot.
Joo, siis tuo on nimenomaan yksi minunkin mielestäni niitä mullistavimpia asioita, eli se, että miten epätehokasta se tällä hetkellä on tänäkin päivänä. Ihan vaan nyt tämmöinen esimerkki, siis mä olin tuossa vielä nelisen vuotta sitten, niin asustelin Jenkeissä myös vuoden verran. Ja ihan vaan niin kuin mä asuin silloin Floridassa, mulla oli yksi ystävä, joka asui Coloradassa, eli vähän toisessa osavaltiossa, mutta kuitenkin molemmat Jenkeissä. Ja mun piti lähettää sille mun kaverille 50 dollarin edestä rahaa. Se meni sitten siihen, kun mä katsoin niitä muutamia erilaisia vaihtoehtoja, että miten se onnistuu, niin siinä oli ensin, että pankista, kun mä kävin kysymässä, että se tosiaan vetäisi mun 50 noin 25 dollaria itselleen välistä, ja että se raha tulee perille ne loput 25 dollaria ehkä parin kolmen päivän päästä. Ne olivat vähän silleen, että jaa, tämä nyt ei ihan ole niin toinen. Sitten sen jälkeen menin ja kysyin näitä erilaisia palveluita. En muista mitä niiden nimi oli, oliko se joku MoneyGram tai jotain tämmöisiä, mitä sitten käytetään yleisemmin siellä näissä rahansiirroissa. Se oli silleen, että jopa sain lähetettyä sen viisikä dollariin sen päivän aikana sinne mun kaverille, mutta se maksoi mulle joku avaus kymmenen dollariin. Eli ihan järjettömän isot kulut siihen, että mä saan rahaa liikutettua toiselle Sitten saatit varsinkin eri maihin, esimerkiksi täältä Suomesta jonnekin, esimerkiksi Venezuelaan, missä on kaikkiin näitä sanktioita. Se on oikeastaan mahdotonta lähettää sinne. Jos sun perhettä siellä Venezuelaan, niin sulla on tosi sääli, että sä et voi auttaa niitä täältä. Sä teet vaikka itse täällä rahaa, mutta se on hirveän laitonta tai ongelma, että sä autat niitä. Siinä menee laki tai säännöt ja moraali menee jo vähän ristiin. Noissa mun mielestä kryptovaluuta tauttaa todella paljon. Nyttenkin mä voin lähettää tässä saman tien silleen, että siinä on vaikka ihan yhden sentin kulu, mun voi lähettää sinne Venezuelaan tästä kymmenes minuutissa, se on siellä perillä ihan samalla tavalla, onko se määrä yksi dollari vai onko se vaikka kymmenen miljoonaa dollaria. Tämä on mun mielestä myös aika mullistava juttu.
Yksi tapa ajatella sijoittajan näkökulmasta olisi, että ostaa periaatteessa infrastruktuuria. Käytännössä tulevaisuuden maksuverkko, josta se on mahdollisuus ostaa osuus.
Ja se siinä itse asiassa vielä kanssa pitää huomauttaa, että jos nämä asiat olisi helppoja, jos nämä olisi yksinkertaisia, jos meidän teknologia olisi tällä hetkellä jo silleen, että kryptoilla maksaminen olisi ihan vaan tosiaan se yksi pyyhkäsy ja kuka tahansa pystyisi tekemään, niin siinä ei todennäköisesti ole sijoittajan kannalta niin paljon potentiaalia. Nimenomaan silloin, kun sä oot mukana jossain semmoisessa, mikä kehittyy vasta. Mikä on koko ajan kasvamassa, missä on mahdollisesti potentiaalia tulevaisuudessa. Ne on mun mielestä niitä juttuja, mihin mä ainakin itse mielelläni lähden mukaan. Koska silloin siinä kaikki ei ole vielä varmaa. Siinä on totta kai omat riskinsäkin myös, mutta silloin se mahdollinen voitto tai muu, niin sekin on myös paljon isompi.
Tosiaan, ettei tule mitään epäselvyyksiä, niin olla niin alkuvaiheessa on täysin mahdollista, että kryptovaluutasta ei vain yksinkertaisesti tule mitään, että mikään protokolla ei pysty siihen. Me ei tietysti uskotaan siihen ja itse olen henkilökohtaisesti monellakin tasolla pistänyt kaiken peleihin, maineen ja ammatin ja rahat ja sijoitukset. Uskon siihen niin vahvasti, mutta ymmärrän kyllä, että se on vaikea ymmärtää toisille ihmisille. Jokaisen pitäisikin tehdä se oma päätös, että tietysti me ollaan suhteellisen nuoria ja meillä on aikaa menettää kaikki rahat. Mä ymmärrän, että ihmisille, joilla on vähemmän aikaa, niin erityisesti rupeaa kiinnostamaan se, että tuleeko tästä mahdollisesti mitään vai meneekö kaikki. Tyyli eläkekassa hukkaa. Ja sen takia, niin anteeksi, sen takia en missään nimessä, tietysti mä en anna muutenkaan sijoitusvinkkejä edelleenkään, mutta missään nimessä ei pitäisi mennä kenenkään alliin samalla tavalla kuin mä oon alliin ehkä. Vain ennemminkin se, että mä oon sanonut monille, että olisi mun mielestä aika hassua ja erikoista ja oikeastaan isompi riski, että ei olisi yhtään kryptovaluutta tai bitcoinia, spesifisti kun... Koska se on kuitenkin tällä hetkellä se varmin ja paras protokolla. Jos ei sulla yhtään ole sitä, niin se on mun mielestä hassua ja outoa. Vaikka se olisi prosenttiportfolioon sisällöstä, niin kyllä se täytyy nollasta pitäisi päästä pois. Vaikka nyt edelleenkään en kehota ketään ostamaan mitään tai hankkimaan mitään, mutta kehotan miettimään sitä just omalta kannalta, että jos sulla olisi mahdollisuus esimerkiksi ostaa globaalista tieverkosta palanen, niin eikö se olisi ihan hyvä, tai vaikka sähköverkosta. Tässä on kysymys vielä isommasta asiasta, globaalista rahasta, mihin on mahdollisuus päästä sijoittamaan, mitä ei ole koskaan ollut oikeastaan käytännössä mahdollista.
Ja sitten tälleen yleisesti oikeastaan sijoittamisesta kanssa, niin monellahan on oikeastaan myös se, että heti sitten kun tulee joku hyvä projekti, niin ei muuta kuin kaikki sitten omat säästöt sinne ja toivotaan parasta. Mä en itse ainakaan ikinä suosittele ihan semmoista vaan, että pitäisi pyrkiä pitämään silleen malttia aina. Vähän miettiä niitä asioita pitemmälle, varsinkin just tämmöinen ala kuin just kryptovaluutat. Tämä on vielä todella uutta. Tässä on tosiaan paljon vielä potentiaalia, paljon voi vielä muuttua, mutta ehdottomasti pitää pitää mielessä se, että milloin tahansa voi käydä vielä ihan mitä vaan. Tässä ei ole mitään semmoista isoa yritystä takana, esimerkiksi Bitcoinissa, millessä voit käydä lähettämässä oikeussyytteet, kun rahat on kadonnut tai jotain muuta tällä tavalla. Mutta just tosiaan, kuten ollaan huomattu, niin kymmenen vuoden aikana ei ole mitään kadonnut eikä ole mitään tapahtunut. Sehän siinä just onkin, että jokainen tosiaan varmistaa sitä koko ajan itse. Siinä ei luoteta johonkin kolmanteen osapuoleen ja toivota, että no tuossa se ei vie meidän omaisuutta, vaan että sä tosiaan itse katselet siellä, että joo, nämä ei muuten saa huijata näihin.
Niin kuten sanottua, niin siinä on iso tai pitkä matka siitä, että haluaa tehdä jotain tai ei pysty tekemään jotain.
Nimenomaan se ei ole siitä, että. Ihmisten ei halua huijata bitcoinissa esimerkiksi, vaan se ei vaan ole teknisesti mahdollista. Jos sä yrität tehdä jotain, mikä muut ei hyväksy, sä lennät itse ulkopuolelle sitten verkosta.
Siitä varmaan voidaan olla yhtä mieltä, että huijarit ei ole menossa mihinkään. Huijareita on aina niin paljon kuin on huijattavia. Se ei ole niinku nigerialaiskirjo, että kaikkeen muuttaa vaan muotoonsa. Aina löytyy hyväuskoisia ihmisiä. Tämä on se ehkä muutos, että vihdoinkin meillä on mahdollisuus itse perehtyä siihen, vaikka me teknisesti ei siihen oltaisi kykeneväisiä. Me voidaan hakea apua ja voidaan hakea verkostosta, just niin kuin mekin ollaan Telegramissa joka päivä puhumassa itseämme fiksumpien kanssa. Ihan vaan, että pystyy ne spotit, missä meillä ei ole tietämystä, niin pystyy täyttämään ja pystyy saamaan sen parhaan informaation.
Sen takia mä haluaisin kysyä tarkennusta, kun sä sanoit, että se on nyt niin älyttömän hidas. Onko siinä minä jokainen? Anteeksi, jos joku teistä on urpo. Kun käytän sanaa, että on täysurko tietokoneiden kanssa, niin onko mahdollista, että joku näistä valuutoista lakkaa olemasta sen oman mahdollisuutensa takia?
Joo, on oikeastaan kyllä. Semmoinen mahdollisuus hyvinkin usein on. Tarkennan siitä, että Ethereumissa ongelma ei ole se, että se olisi nyt hidas. Pointti on oikeastaan se, että sä et nyt enää itse pysty verifioimaan niitä asioita. Nyt tällä hetkellä se on siinä tilassa, että sun pitää joku jossain erittäin kovilla resursseilla, jolla on erittäin hyvät tietokoneet, just ja just mun käsittääkseni joku kourallinen ihmisiä enää oikeasti ajaa sitä omaa full nodea, eli pyörittää sitä ohjelmistoa omalla tietokoneellaan ja vahtii toisiin käyttäjiin, että ne ei huijaa. Se on nykyään niin resurssivaativaa, että sitä ei moni tee. Eli vielä toistaiseksi se kyllä toimii ja se kyllä kulkee siis eteenpäin, mutta koko ajan vaan pienenee se määrä, että kuinka monista pystyy itse oikeasti luottamuksettomasti käyttämään, eli verifioimaan kaiken niitä, että kukaan ei ole huijannut. Mä en ole ihan varma, että milloin se tulee, mutta tosiaankaan semmoinen juttu, mitä pitää myös sanoa siitä Ethereumista, että mun käsitys ainakin on nyt siis se, että kaikki, mitä Ethereum 1 on luotu, niin ne tulisi siirtymään sitten siihen 2-versioon. Eli suoranaisesti Ethereum ei kuole tai mitään tämmöistä, se siirtyy vain ihan erilaiseen systeemiin, mikä on. Joidenkin mielestä erittäin iso ja radikaali asia, että alun perin kun ollaan sovittu nämä säännöt, niin yhtäkkiä se muutetaankin protokollaa. Joillekin se ei ole millään tavalla ongelma. Mutta just... Teidänkin vaan tiedoksi, että Leopoldi just mihin tehdään ne ensimmäiset. Joo.
Joo, mä luin siitä tietysti.
Joo, siis mäkin just luin siitä ja tosiaan mun käsitys on tosiaan se, että nyt sitten kaikki samat kolikot, kaikki toukeni...
...nopeus on muuta, mutta ne, ketkä tekee sen työn... Niin alkaa pienentyä, koska se syö niin paljon resursseja, että se ei tule enää kannattamaan. Se ei tule uusi versio, jolloin tämä meidän Leokoini kyllä toimii edelleen.
Joo, siis se ei ole ongelma ollenkaan, että se ei toimisi. Niin kuin sanoin, siinä on kahta eri tuotetta, vaan tämä on eri asia, tämä kilpailee. Justiin saisi esimerkiksi, mä en nyt Leokoinista en osaa sanoa, mutta vaikka Librakoini, justiin se tämä Facebookin, niin ne kilpailee just PayPalin ja näiden perinteisten maksuvälittäjien kanssa.
Artikkelee ihan tässä viimeisen viikon tai kahden aikana. Sehän siinä on oikeastaan just se tavallaan vaihtokauppa, minkä ne on tehnyt sitten just esimerkiksi verrattuna bitcoiniin tai ethereumiin eli Librassa eli siinä tosiaan Facebookin kolikossa niin ei edes anneta mahdollisuutta, että meidän kaltaiset peruskäyttäjät voisi itse vahvistaa tai varmentaa, että näin ja näin tämä koko systeemi toimii, kuinka paljon sitä rahaa on, onko joku uijannut. Sitä mahdollisuutta ei saa anneta meille. Mun mielestä se oli joku tämmöinen, että jos sä haluat päästä vahvistamaan sitä asiaa itse, niin se olisiko ollut joku 10 miljoonan dollarin ensisijoitus, että sä pääset siihen mukaan. No joillaan meillä voi olla mahdollisuus siihen, mutta nämä on näitä vaihtokauppoja, mitä tehdään. Mä en sano missään tapauksessa, että tämä Facebookin kolikko olisi mitenkään täysin tyhmä tai turha, mutta silloin sä luotat Facebookiin ja heidän rahapolitiikkaansa, heidän päätöksiinsä ja silleen. Tarkistamaan ne asiat, niin sitä enemmän se menee siihen luottamukselliseen systeemiin. Ja sekin, että vaikka olisi viisi eri tyyppiä, jotka pystyy verifioimaan tai vahvistamaan tällä hetkellä sitä, mikään ei estä, etteikö ne viisi henkilöä keskustelisi toistensa kanssa ja päättäisi huijata kaikkia muita.
Käytännössähän tämä on nykyinen rahasysteemi, miten se toimii. Eli siellä on se pieni elitti, joka huijaa kaikkia muita.
Mulla tuli mieleen semmoinen, että kuinka moni täällä... Kyllä, se on neljä vuotta Facebookin. Niin, kuinka moni käyttää Facebookia?
Kuinka moni on Facebookissa? Ainakin seitsemän prosenttia.
Mitä käytätte nyt, mitä haluatte? Joo, siis se siinä just on kanssa, että vielä pitää tarkentaa tosiaan tämä Facebookin kolikko. Tämä ei tule olemaan semmoinen sijoituskohde, tai ainakin olen nyt hyvin varma siitä, että tämä ei tule olemaan semmoinen, mihin ihmisten kannattaa mennä, laittaa rahaa ja toivoa, että se arvo nousee. Se ei tule olemaan se asia. Facebookin kolikko tullaan sitomaan euroihin, dollareihin, jeniin ja johonkin neljänteen valuuttaan. Niistähän on oma kori, mihin sidotaan tämä Facebookin kolikko. Eli sen on tarkoitus olla tämmöinen stabiili kolikko, jonka arvo ei heilahtele. Eli sillä olisi tarkoitus pystyä vain tekemään näitä maksuja helpommin, mutta se ei ole niinkään sijoituskohde.
Mutta se mikä LibraCoinissa on mun mielestä hienoa, että se pakottaa ihmiset miettimään, että hetkinen, miksi meillä ei 2019 ole mahdollisuutta lähettää välittömästi arvoa jollekin toiselle ihmiselle toiselle puolelle maailmaa. Ja LibraCoin tekee sen ainakin mahdolliseksi. Eli se pakottaa miettimään uutta, tulevaisuutta erilaista toimintamalleja. Vaikka se olisi tuommoinen tavallaan tarpeeton välisteppi, mutta se voi olla monille tarpeellinen just se, että rupeaa kiinnostamaan tämä asia, että vaihtoehdot, koska tällä hetkellä suuri osa ihmistä ei tiedä, että on vaihtoehtoja nykyisysteemillä. Siinä mä pidän Libraa äärimmäisen hyvänä, että se tuo sen... Tulee breikkaan älyrahat ja kryptovaluutat mainstreamiin, vaikka se ei itsessään ole älyraha, vaan se on enemmänkin älytön raha, koska se on Facebookin kontrollissa. Mutta yrityksethän toimittaa palveluita käyttäjille, eikö niin? Jos haluatte käyttää yrityksen palveluita, se on ihan ok, mutta tiedostakaa, mitä palveluita te käyttämässä ei ole korvike, bitcoinat tai muille älyrahoille, jotka ei ole kenenkään kontrollissa, jotka on omia periaatteessa organismeja ja tekoälyjä, jotka ei vaadi. Eikä kaipaa, eikä niitä pysty kontrolloimaan kukaan. Eli siinä on kaksi täysin eri tuotetta.
Joo, ja se mikä siinä mun mielestä kanssa tuossa Facebookin omassa kolikossa tulee olemaan hyvin mielenkiintoista on se, että miten paljon se muuttaa sitä, että aikaisemmin meillä on ollut tosiaan vaan, että valtiot ja niiden keskuspankit on niitä, jotka on saanut luoda rahaa. Ja kaikki kilpailijat oikeastaan ne on pyritty tuhoamaan, ei haluta sille kilpailua. Mutta että nyt kun lähtee noin iso korporaatio kuin Facebook, joka on levittäytynyt ympäri maailmaa, jota ei periaatteessa yksi valtio tai yhdet säännöt suoranaisesti kontrolloi. Tämä tulee olemaan hyvin mielenkiintoista, kun ihmiset joutuvat törmäämään siihen, että yrityksetkin voi luoda nykyään rahaa. Tämä ei ole mikään pankkien etuoikeus enää. Voi olla totta kai, että pankit tulevat todennäköisesti käymään myös isoja taisteluita tämän kanssa, että korporaation raha vastaa valtion raha. Tämä tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, että ylipäätään tämä tuo sitä muutosta, että se ei ole semmoisessa monopolissa, että vain ja ainoastaan valtio pystyy luomaan rahaa. Kaikki muut tuoltaan.
Joo, me ollaan tavallaan meiletään sellaisessa globaalissa kyläyhteisössä jo, minkä internet on mahdollistanut. Eli kuta kuinkin suurimmassa osassa maailmaa, niin pystyy netin välityksellä olemaan yhteydessä, niin kuin videopuhelimen välityksellä kehen tahansa. Nyt me pystytään lähettämään arvoa kenelle tahansa. Eli rajoilla on vähemmän ja vähemmän merkitystä. Nationalismilla on vähemmän ja vähemmän merkitystä. Valmiiksi ollaan jo semmoisessa maailmassa, jossa korkeinta valtaa käyttää Google. Facebook, Amazon, isot korporaatiot. Älyraha tuo siihen mielenkiintoisen kulman, koska se tuo taas valtaa, mitä tällä hetkellä korporaatiot käyttää vielä enemmän kuin valtiot. Ja just datan kerääminen ja datan louhinta ja näin, ne tuo siitä vallasta ison osan takaisin käyttäjille. Eli käyttäjät, sä voit edelleenkin käyttää sitä yrityksen Facebookin palvelussa haluat, mutta sä voit myöskin olla käyttämättä sitä. Eli librakoini tässä tapauksessa tai sitten euroja. Tähän mennessä sulla ei ollut vaihtoehtoa, se on ollut pakko käyttää, jos haluat pysyä hengissä. Ja se on pakko olla maksaa vielä veroja. Ja tästä oikeastaan voitaisiin kaasin sillä lailla ottaa, jos teet mitä tapahtuu, mikä tuolla tupakkipaikalla käyttiin nopeasti kysymys, mitä tapahtuu semmoisessa yhteiskunnassa, jossa verojen maksu muuttuu oikeasti vapaaehtoiseksi. Sitä voi jokainen miettiä omalla kohdallaan. Eli käytännössä mihin me ollaan menossa, niin se, että ihmiset voi valita. Että okei, haluanko mä maksaa tästä palvelusta vai en? Silloinhan se ei ole verotusta enää, koska verotus on automaattisesti, sulla ei ole vaihtoehtoa, sulta otetaan se vero, halusitko se tai et.
Ja toi on yksi niitä asioita, että minkä takia, joskus kysyttiin sitä, että minkä takia Ruotsi mahdollisesti haluaa ottaa kokonaan käteisen pois, niin sehän on nimenomaan just ehkä totakin varten, eli että mieluummin nyt koitetaan saada ajoissa ja kaikki äkkiä kirjoihin ja kaikki tiedot yhteen. Ylös muilta ihmisiltä, että pystyttäisiin hankaloittamaan sitä, että ne ei saa tehdä asioita ilman, että me tiedetään siitä tai että isot herrat tietää siitä. Se on ainakin mun mielestä todennäköisen vaihtoehto.
Vähän ruvettiin rönsyä tuosta aiheesta, aikapreferenssistä. On ilmeisesti tuossa aikapreferenssissä käyttänyt sellaista analogiaa tuosta Stanfordin vahtokarkkikokeesta. Mun mielestä se on kaikkein paras ymmärtää se. Kuka kuuluu Stanfordin vahtokarkkikokeista 60-luvulta? Okei, muutama. Hienoa. Eli mistä siinä on kysymys? Siis siinä tutkittiin lapsia eri taustoista. Ja ne pistettiin huoneeseen, lautane, kello ja pöytä. Ja sitten se lapsi siihen huoneeseen ja yksi vahtokarkki siihen lautaselle. Ja sille lapseen sanottiin, että vahtokarkki on sun, sä voit syödä sen milloin sä haluat. Jos odotat 15 minuuttia, niin sä saat toisen vahtokarkin. Ja sitten ne on molemmat sun. Mutta vaan jos odotat se 15 minuuttia. Ja sitten ne lähti sinne ja jätti sen lapsen vahtokarkikas yksi huoneeseen 15 minuuttia ja kuuluu osa lapsista söi vahtokarki heti ja osa lapsista odotti ja sai sen toisen vahtokarkin. No sitten, koja oli siltä osin ohitte, odotettiin että lapset kasvaa aikuisiksi ja meni työelämään ja tutkittiin, että minkälaisia ammatteja, miten ne pärjäisivät tämmöisessä ammattielämässä. Ja todettiin yllätys yllätystä, että ne jotka oli malttanut odottaa sitä toista, vaahtokarkkia, niin pärjäsi huomattavasti paremmin keskimäärin elämässä ja oli rikkaampi. No miten tämmöinen on selitettävissä? No se on just se aikapreferenssi. Eli mä otan mun nykyisestä päivästä tai nykyisestä mukavuustilasta pois, siirrän sitä tulevaan, jotta mä voin nauttia tulevaisuudessa enemmän. Mä luulen, että meissä esimerkiksi voisi olla omenan kerääjä, joka kerää tietyn määrän omenoita päivässä, että se pystyy ruokkiin itsensä ja perheensä. No jos se nyt päättääkin, että mä rupean kehittämään keppiä, ja minä voin sorkkia ne tomenot korkeammalta, mutta minä tarvitsen aikaa sen kepin rakentamiseen. Esimerkiksi vaikka 20 prosenttia joka päivä minä käytän työajasta syödä ehkä vähän vähemmän, perhe kiristää vyötä, minä teen sen kepin valmiiksi viikossa, jonka jälkeen pystyn keräämään tuplamäärä omenoita, jonka jälkeen minulla on enemmän omenoita kuin perheen ruokkiminen vaatii, jonka jälkeen minä pystyn ruveta myymään niitä omenoita toiselle tai vaihtaa johonkin muuhun. Eli tämä on se kaiken... Kehityksen alkuja juuri on se aikapreferenssin madaltaminen. Matala aikapreferenssi tarkoittaa sitä, että en halua kaikkea välttämättä heti. Totta kai, jos meillä on vaihtoehto, että saat 100 euroa nyt tai saat 100 euroa viikon päästä, niin saatetaan aina sen 100 euroa nyt. Ihan joka kerta. Siinä ei ole mitään kysymystä. Mutta mitä yhtälö muuttuu silloin olennaisesti, jos sanotaan, että saat nyt 100 euroa tai saat viikon päästä 120 euroa, kun mä oon saanut? Eli tästä on kysymys tästä lujassa rahassa. Eli se inflaatio on pois kuvioista. Eli silloin kun sinun ei tarvitse huolehtia siitä, että vuoden päästä sinun rahan arvo on vähemmän, ei se välttämättä ole enempääkään, mutta ainakin sinulla on peliteoreettiset mahdollisuudet siihen, että se on. Jos otetaan ihan tämmöinen matemaattinen yksinkertainen esimerkki, bitcoinia tulee ikinä olemaan 21 miljoonaa. Monta ihmistä on maailmassa? Ei lähellekään yhtä bitcoinia, ei edes jokaista miljonääriä kohti riittää yhtä bitcoinia. Eli se on ihan puhdasta matematiikkaa, että jos haluat nyt ostaa bitcoinia, se maksaa 10 tonnia tai 11 tonnia, mitä se on tällä hetkellä se hinta. Joulukuussa jos olisi ostanut sanonut kolmella tonnilla aika hyvä alle tai jos olisi ostanut muutaman vuoden sitten niin vielä halvemmalla. Ymmärrätte pointin eli kysyntä nousee mutta tarjonta ei nouse. Eli puhutaan stock to flow ratiosta eli sama niin kuin kullassa eli miten nopeasti uutta kultaa louhitaan kiertoa vastaan se että kuinka paljon sitä kulutetaan tai kuinka paljon sen kysyntä nousee. Niin bitcoinissa. On seuraava halving, mistä puhuttiin aikaisemmin, eli se lohkopalkkion puolitus on seuraava ensi vuonna, eli 2020. Silloin se putoaa 12,5-6,25 bitcoiniin joka kymmenes minuutti. Niin silloin se stock-to-flow-ratio, eli tämä, miten nopeasti uutta bitcoinia tulee kiertoon, niin on itse asiassa parempi käyttäjän kannalta kuin kullassa ensi vuonna. Tällä hetkellä se on vielä huonompi kuin kuulossa, mutta ensi vuonna se on parempi.
Joo, ja sekin, mikä itse asiassa on justiinsa, että tuossa pahtokarkkikokeesta, niin tuo justiinsa mun mielestä on se iso muutos, mikä meille tulee mahdollisesti aikapreferenssiin. Jos tavallaan tuossa pahtokarkkikoe esimerkissä, jos meidän tämä nykyinen euroraha olisi, ja me oltaisiin niitä lapsia siinä tuolla pöydän äärellä, meillä tulisi just se yksi pahtokarkki, mikä vastaisi nyt sitten meidän euromäärään, niin se mitä meillä tällä hetkellä tapahtuu on se, että mitä kauemmin me odotetaan, koko ajan siitä vähän nakertaa pois siitä sun vahtokarkeista.
Murhaiset syösi.
Eli mitä enemmän sä jäät odottelemaan, niin tavallaan vähenee se mitä sul on. Ja tää on justiinsa erittäin iso muutos, että jos oikeesti sitten tuodaan tää tämmönen vaihtoehto, että mitä kauemmin sä odotot, niin sä saatkin lisää niitä vahtokarkeja. Tää muuttaa huomattavasti sitä, että miten ajatellaan säästämistä. Siitä tulee paljon järkevämpää, paljon merkittävämpää. Ja sitä kautta, kun me ruvetaan säästämään, me ruvetaan miettimään myös asioita paljon pitemmälle. Eli esimerkiksi nyt, miten tämä meidän euro-dollar-järjestelmä toimii. Tämä siis kutsutaan keinesialaiseksi talousjärjestelmäksi. Ja tämä keines oli semmoinen, no vähän kyseenalainen kaveri omasta mielestäni, että esimerkiksi se tiedosti jo silloin, että tämä nykyinen järjestelmä, mikä meillä on, mikä kannustaa kuluttamaan, tämä tulee vaatimaan sitä, että meidän pitää koko ajan luoda uutta ja uutta rahaa ja että vanha menettää arvoa. Se oli silloinkin jo tiedostettu ongelma, mutta esimerkiksi miten tämä keines silloin sai koko asian syrjäytettyä tai muut unohtamaan sen, oli se, että se vaan sanoi, että no hei, meistä ei ole kukaan enää sadan vuoden päästä elossa, etteihän siinä ole mitään ongelmaa.
Niin se argumentti on, että pitkässä jouksossa olemme kaikki kuolleet.
Niin, ja tämä sitten taas on johtanut siihen, että me ei nimenomaan mietitä ihan asioita kovinkaan pitkälle. Nyttenkin tämmöiset asiat kuin vaikka Suomen valtion velkaantuminen. Mikä mun mielestä on todella radikaali ja järkyttävä juttu. Me koko ajan hommataan lisää ja lisää velkaa. Me saadaan joinaan satunnaisina vuosina vähäisen lyhennettyä valtionvelkaa ja sitä seuraavina ne otetaan taas hirveästi lisää. Ja tää on just niitä juttuja. Ei toi toimis kenenkään yksityishenkilön taloudessa. Pankit ei antais meille vaan lisää lainaa. Toi ei toimis, me oltais konkurssissa. Mutta nykyisessä järjestelmässä... Se on ollaan annettu vaan mennä ja tavallaan jätetään ne velat, ne ongelmat sitten siitä, kun se pitää ruveta maksamaan, niin se jätetään vaan seuraaville sukupolville, ettei mietitä sitä. Ja se on todella huolestuttavaa.
Onko herrat laskeneet, olivat täytyy olla bitcoin, että voisi jäädä eläkkeelle?
Mä en ole laskenut, mutta siitä itse asiassa on joku laskenut sen, siitä on olemassa kaavaa. Se voi kyllä netiskun laittaa, että how many bitcoins. Olisiko jopa semmoinen kuin howmanybitcoins.com, jos ei ihan väärin muista, niin semmoinen on olemassa kyllä jo.
Joo ja siis itse asiassa tämä on myös semmoinen yleinen perustason juttu, mikä monella on myös saattanut mennä ohi tai tullut väärä käsitys. Bitcoin ja vaikka tosiaan yhden bitcoinin hinta on tällä hetkellä just se joku 11 500 dollaria, se ei todellakaan tarkoita, että sun pitäisi pistää sen verran rahaa sinne, että sä saat bitcoinia. Yksi ei ole se minimi, mitä sä tavallaan voit ostaa niitä kolikoita. Sieltä ostetaan pieniä palasia yleensä. Siellä on siinä, missä dollari esimerkiksi jaetaan sataan osaan, eli sentteihin, niin yksi bitcoin jaetaan sataan miljoonaan osaan. Ja se pienin yksikkö, sitä kutsutaan satoshiksi. Se on oikeastaan se ihan oikea yksikkö, mikä on koko bitcoinin systeemissä. Eli tällä hetkellä noin dollarilla sä saat muistaakseni, Olisiko ollut 10 000 vai 20 000 satosiin? Eli tämä on just myös sellainen, että ihan riippuu siitä, miten ihmiset ajattelee asiaa. Monesti just media antaa semmoisen kuvan, että bitcoin on kallis ja siihen ei voi osallistua. Se vaatii tämmöisen hirveän ison määrän rahaa ennen kuin pääset mukaan siihen. Ei, sä voit ostaa ihan vaan pelkkä viidellä dollareilla bitcoinia. Sä pääset ihan pienilläkin summilla siihen mukaan.
Joo, tuo oli äärimmäisen hyvä pointti ja tämä on tosi yleinen väärinkäsitys, mitä ihmiset ajattelevat, että heidän pitää ostaa kokonaisia bitcoinia. Missään nimessä vaan tulevaisuudessa ennen. Sanotaan, että nyt kun se on 11 000, niin se on jo monelta, se yksi bitcoin on jo tavallaan käden ulottuvattomissa, mutta esimerkiksi vuosi sitten, olisi sanonut sen tosiaan kolmella tonnilla, niin se on jo monen kuukausipalkan verran. Eli se on ihan realistinen ainakin pitkässä vuoksi, että monet puhuu just DC-asta eli dollar cost averaging. Eli ihan perussäästöpläni, vaikka 20 viikosta tai vaikka satanen kuussa. Kellon tarkasti bitcoinia ja sitten sillä tavalla voi suojella itsensä sieltä kurssihan heittelyltä. Aina vaan ostaa. Semmoisella sopivalla summalla.
Mä nyt heitän ihan kans vaan hatusta tämän arvioon, mutta mun muistaakseni suunnilleen siis se, että jos meitä on niinku 7 miljardia ihmistä tällä hetkellä maapallolla ja 21 miljoonaa bitcoinia, niin muistaakseni se summa, että jos kaikille jaettaisiin... Tai saman verran, niin se olisi ollut muistaakseni joku ihan tyyli tämmönen summa, että jokainen saisi ton verran bitcoineja. Ja toi olisi mahdollisesti se, että jos kaikki rupeaisi käyttämään, niin ihan vaan noinkin pieni summa antaisi sulle täysin samanlaisen tai yhtä suuren siivun kuin kaikille muillekin, että jos ne jaettaisiin tasaisesti. Eli mitä tää niinku... 0,004 bitcoinia suunnilleen tällä hetkellä maksaisi, saisi noin 4 euroa, vähän alle. Ja että sillä, jos tosiaan mietitään tällainen oikeasti tulevaisuuden rahaprotokollan osuudesta siitä, että kuinka paljon sä omistat sitä, niin tällä hetkellä tasaisen osuuden hommaaminen on vielä huomattava halpa. Siis silleen just vaan ja ainoastaan sen takia, koska nyt se on vielä pientä.
Tämä vaatii tosiaan se ymmärtämiseen, että sä sulle riittää 0,004 bitcoinia, niin sä oot niin kuin sulla on enemmän rahaa kuin keskiverto ihmiselle.
Ja tämä on just se juttu oikeastaan, että miten ihmisillä psykologisesti me ollaan aina totuttu siihen, että yksi kokonainen on se minimi, mitä me käsitellään ja kaikki tavallaan alle se tuntuu pieneltä. Ja tämä on ehkä ollut pieni ongelmakin siinä, että miten bitcoinia on alun perin esitelty, kun sen arvo on ollut niin pieni. Niin se on kannattanut mitatakin kokonaisissa bitcoinissa. Mutta se oikea yksikkö on nimenomaan ne satoshit. Ne pienin mahdollinen osuus. Eli se, että jos sä nyt pistät sen 40 NS sinne, niin sä saat loppujen lopuksi... Mitähän se on? Niin, se on 400 000 satoshiä, mitä sä saat. Eli... Tai no, siitä tulikin paljon mielenkiintoisempaa silleen. Mähän onkin melkein miljonääri, että ihan vaan ollaan huntilla, niin pääsen bitcoin miljonääriksi. Siinä on erittäin suuria psykologisia juttuja, mitä... No, mä vaan ollaan totuttu siihen, että se sadasosa on se pienin mahdollinen, millä jaetaan.
Kuka tietää, mikä on ensimmäinen kirjattu bitcoin-transaktio, niin kuin oikein elämä hyödykkeen on ostettu bitcoinilla? Kuka tietää, mitä ostettiin ja paljon maksoi? Käsi ylös. Pizza oikein. Kuka tietää, paljon maksoi? Kaksi pizzaa. 10 000 bitcoinia. Siis 10 000 bitcoinia, eli mitä se nyt sitten on tällä hetkellä. Mutta silloin sillä ei ollut mitään arvoa, silloin se oli päinvastoin tyytyväinen, että hei joku otti mun bitcoinit vastaan, että vauh, mä sain kaksi pizzaa. No ihan täysin käsittämätöntä nyt kymmenen vuotta myöhemmin ajatella.
Kerro, tarina, että oliko se hyvä pizza?
Sitä tarinaa ei kerro, mutta toivottavasti oli.
Mitä mä oon kuvissa nähnyt, niin noin jenkkipizzojen laadukkaus vähän niin kuin heittelee aika paljon, että itse mä en niin kuin...
Papa John's oli se paikka, että en oo itä käynyt.
Joo kyllä, kyllä mäkin ostan aina joka vuosi silloin kun on tää päivää, että milloin se ensimmäinen pizzaosto tehtiin, niin kyllä mäkin oon sen jälkeen just nimenomaan tilailemassa Bitcoinilla pizzaa.
Mutta se kun sitä rupeaa käyttämään itse ja varsinkin jos on useampia vuosia ostoja, esimerkiksi siitäkin on katsonut, jos on jotain vanhoja kuitteja, mitä on joskus tehnyt ostoja, niin jotenkin rupeaa hirvittää just sillä tavalla, että kun sitä on mennyt vaan tällä näin ja nyt siitä just tuommoista 0,00... Neljä bitcoinin määrät, niin on itse asiassa ihan merkittäviä. Niillä saa ostettua juttuja, mikä aikaisemmin oli ihan pölyä.
Sain hirveän tarkoitus, että oli älyrahan konferenssi bitcoinilla.
Sait yksi niistä.
Mutta just nimenomaan, että tämä on siis se muutos, että aikaisemmin tosiaan se 10 000 bitcoinin, niin se oli pieni summa. Sä soit sillä vaan parit pizzat. Kun sitten taas justiinsa silloin esimerkiksi 2013, kun mä tulin skeneen, mä muistan silloin, että Mä ostin silloin tupakkaa Moldovasta ja maksoin bitcoineilla. Se oli silleen, että mä maksoin ehkä yhdestä kartongista tupakkaa, muistaakseni 0,5 bitcoiniä. Eli tämän hetken hinnalla noin 5500 dollaria per kartsa. Mutta pointti onkin siinä se, että jos mä siis olisin madaltanut sitä mun aikapreferenssiä, lykännyt niitä mun haluja myöhemmäksi. Halunnut tavallaan korjata sen voitot ja potin tavallaan myöhemmin, niin mä olisin voinut tehdä niin. Toisaalta se ei ollut mulle millään tavalla tappiollista tai ongelmallista silloin, koska siitä oli paljon hyötyä. Mä sain paljon halvemmalla sitä tupakkaa silloin tilattua sieltä Moldovasta kuin se, että mä olisin tilannut sitä Suomesta. Joten kaikki on vähän siitä, että miten asioita haluaa miettiä.
Ja missä myyt vielä voitot.
Niin, nimenomaan just sekin, että siinä on... Paljon tämmöisiä asioita, mistä muuttuu ajan mukana. Nyt tällä hetkellä se voi tuntua justiinsa, että toi 0,004 bitcoinia on pieni määrä. Jos sen haluaa ajatella, että sen kuulostaa paremmalta silleen, että sä sanot, että se on 400 000 satoshiin, sekin käy. Jossain välissä todennäköisesti tulevaisuudessa toi tulee olemaan ehkä todella merkittäväkin summa.
Niin hyvä esimerkki tosta, miten se tuntuu kourin tuntuvasti omassa. Omassa elämässäni just se, että joku tämmöinen hilu lompakko, missä on vain jotain hiluja pyöritellyä, hukanut siitä avaimetkin aikoja sitten. Mulla on yksi semmoinen lompakko, missä on joku 0,2 pitkoinen, mikä ei ollut minkään arvoinen. Se on just kaikkein hienointa, kun tiedät, että sä et koskaan enää pääse käsiksi niihin, mutta sä sieltä edelleen näet lohkoketjussa, kun sulla on tiedossa se osoite, että paljon siellä on, mutta sä tiedät samaan aikaan, että sä et koskaan enää pääse niihin käsiksi. Niin se luo semmoisen ajatuksen, että hetkinen, mä en ole varmaan ainoa, joka on hukanut. Koodia ja itse asiassa joidenkin arvioiden mukaan jopa kolmasosa kaikesta bitcoinista olisi jo hukkunut. Eli se vielä laskee 21 miljoonasta about 16-17 miljoonaa. Mitä te arvelette, että kun ihmiset hukkaa nämä bitcoinit ja sitten niihin ei koskaan enää pääse käsiksi, niin miten se vaikuttaa sitten tähän toimintaan ja kaikkeen?
Se ei oikeastaan millään muulla tavalla justiin, se kuvaa se, että tosiaan siitä 29 miljoonasta, mitä alun perin oli suunniteltu, että niitä luotiin. Nyt niitä onkin vaan vähemmän. Ja pointti on just se, että se sitten taas tavallaan nostaa vaan sen ostovoimaa niiden olemassa tai jäljelle jäävien kolikoitten. Niistä tulee harvinaisempi, niiden arvo nousee.
Niin, jos sä hukkaat avaimen, niin sä lahjoitat muille verkon käyttäjille arvoa.
Kyllä. Ja tosiaan, noita bitcoinia siis tosiaan moni on hukannut, mutta pääosin semmoisetkin tilanteet on ollut just niitä, että kun se on ollut just silloin joskus 2011-2012 niin alussa, Kukaan ei ikinä olettanut, että siitä tulisi mitään sen suurempaa. Se oli vaan semmoista, että me vaan testaatiin, leikittiin, kokeiltiin tämmöisestä taikarahaa siis silleen internetissä. Ja silloin porukka ei välttämättä oikeasti kiinnittänyt huomiota siihen, että ne pitää turvata ja säilyä oikeasti, miettiä, että minne sä tunnet ne ja tälleen. Nykyäänhän se on jo paljon yleisemmin porukalla tiedossa. Vieläkin tosiaan pitää ymmärtää se, että... On niitä vaihtoehtoja, että sä pystyt antaa tai jättää esimerkiksi sun bitcoinit jollekin yrityksen hallintaa tai ne pitää siitä huolen. Silloin ne todennäköisesti ei katoa. Esimerkiksi perintöjutut on paljon helpompi hoitaa silleen, että kun siinä on joku luotettava taho mukana. Mutta pointti on, että sulla on aina vaihtoehto, että sun ei tarvitse luottaa kehenkään. Sä voit hoitaa kaiken itse.
Ja nyt kun otit puheesta varainhallinnan, mä lisäsin sen tuonne yhtenä topikkina, koska mun mielestä se saattaa olla ehkä semmoinen, mikä mahdollisesti teit. Sijoittajina myöskin kiinnostaa ja esimerkiksi perintöjärjestelyitä ja tällaiset, niin sehän avaa ihan uusia mahdollisuuksia tämä älyraha, koska pystytään tekemään esimerkiksi semmoinen lompakkotason sovellus, vaikka ihan yksinkertaisimmillaan ajatellaan, että mulla on ohjelmoituna sinne, että mun pitää käydä kuittaamassa mun lompakosta, että mä oon hengissä vaikka joka viikko, vaikka perjantai johonkin, tota kello 16 mennessä esimerkki. Jos mä sitä teen, niin se ehkä hetkeä aikaa odottaa. Että tuleeko sieltä, tuleeko sieltä, jos ei se tuu, niin sitten se ohjelma laukaisee, että se vaikka sen jälkeen vapauttaa ne kaikki mun varat johonkin tiettyyn.
Esimerkiksi kaikki tämmöisiä, eli kaikki nämä tämmöiset automaattiset toiminnot, niin tämä tulee olemaan myös mielenkiintoinen juttu, että mitä pystytään ennakoimaan tulevaisuuteen. Yksi esimerkiksi, mitä mä oon nauraskellut silleen, mikä on kyllä nytkin mahdollista, mutta en ole vielä tehnyt, on se, että kun ihmisille tulee esimerkiksi kovia hinkuja, tulee niitä semmoista, että hei nyt tekee mieli myydä tai että nyt tekee mieli tässä kohtaa sitten luopua näistä omista omistuksista ja tuo voi parastaa, että tämä olisi ollut hyvä kohta. Monille se on hankalaa pyrkiä säästämään, mutta justiinsa mitä mä oon nauraskellut niin jos mä teenkin koodin pätkän, minne mä lähetän mun bitcoinit ja se on semmonen, mikä pakottaa sen, että se on lukossa ne bitcoinit esimerkiksi vuodena ja se tavallaan pakottaa mut säästämään. Se on vähän niin kuin säästöpossu, mitä mä en pystyisi rikkomaan. Totta kai mun pitää olla huomattavan paljon varovaisempi sinne rahoihin laittaessa, mutta kaikki tämmöiset jutut, aikaisemmin sitten taas, jos mä oon halunnut noin tehdä, niin mä oon tosiaan joutunut luopumaan tai pyytämään joltain pankilta kolmennelta osapuolelta, että hei, pidätkö sä nämä mun rahat, vie huolta, että mä en sekoile niidenkaan nyt vuoteen. Nyt se pystytään taas sen täysin vaan ohjelmistoon tehtäväksi.
Mikä on toki pelottavaa, että mulla ainakin noin niin kuin... Multisikit pelottaa ihan järkyttävästi edelleenkin, koska se joudut itse, tehän me nyt kaikki varmasti oikein, koska sit ei oo ketään, kelle sä valitat, vaan sä ite mokaa tai hoidat asiat. Eli se on se just se vapaa, se vastuu.
Ja tääkin on siis mielenkiintoinen silleen, että missä ihmisillä on aina kestänyt jossain määrin kanssa, tai ollut hankaluuksia ymmärtää siis silleen, että kuinka pahva toi teknologinen kehitys oikeesti on. Että ihan vaan semmonen, kun me mietitään nytkin, että luotetaanko me mieluummin kolmannen osapuolen tai johonkin yritykseen, Ensisijaisesti kyllä tulee mieleen, että joo, mieluummin mä annan tälle yritykselle mun rahat, mutta toisaalta teknologia on aina ollut paljon vahvempi tai tiukempi asioissa kuin mitä ihmis mieli. Tai ylipäätään paljon parempi arvioimaan asioita. Ihan vaan sekin, että nykypäivänä me luotetaan just nimenomaan kelloon siihen, että me arvioidaan, että mikä aika päivästä nyt tällä hetkellä on. Se ei ole silleen, että me katsotaan tuolta jonkun kiven ja auringon kulmaa ja mietitään, että no nyt se on about ehkä 15 yli. Viisi tai jotain muuta, vaan me luotetaan siihen teknologiaan. Se on paljon tarkempi, se pysyy paljon paremmin kärryillä kuin kukaan meistä. Sama juttu on esimerkiksi lentäjät. Ne ei kato siellä lentokoneen ikkunassa, vaan suunnittelee varmaan kymmenes kilsassa. Kyllä me luotetaan siihen teknologiaan, ne on huomattavan paljon varmempi ja tarkempi systeemeitä. Siinä vaan kestää meillä aikaa homma tässä luottamus siihen. Tai todetaan, että okei, se on varmempi.
Joo, voitaisiin ruveta ajan tätä loppua kohde. Voitaisiin ottaa tähän loppuun vielä kysymyksiä.
Kuulostaa vain hienolta, että sä vaan teet jonkun koodipätkän meikäläinen, kun lähtisi sijoittelemaan rahoja, niin sä saisit saman tien sanoa goodbye forever.
Joo, siis sehän siinä just on, että nimenomaan samalla tavalla kuin se sähköpostikiinni, se tuntui niin vaikealta silloin aikanaan, että nythän koko ajan tehdään paljon töitä sen eteen, että justiin se tehtäisiin asioista mahdollisimman yksinkertaisiin. Niin kuin nyt nämä jutut, mitä me teille puhutaan. Tässä on paljon tätä teknistä taustajuttua, että miten se toimii. Eihän meistä kukaan oikeastaan hyvin harvataju ylipäätään, että miten sähköposti sitten loppujen lopuksi toimii. Siellähän lähetetään ykkösiä nollia sähköverkkoja pitkin eteenpäin, mutta ei sillä ole mitään merkitystä suuremmalle osalle käyttäjille. Me vaan halutaan tietää, että se nyt vaan menee. Nämä on just niitä juttuja. Senkin takia me ollaan vähän niin kuin siinä pioneeritasolla, koska nyt me vielä puhutaan näistä protokolla. Tason jutuista tulee näitä paljon uusia sanoja, erilaisia tekniikoita. Lopuksi minäkin kyllä toivon, että jos tosiaan oletan, että viiden vuoden päästä, niin se on hyvin pitkälti sitä, että pyyhkäsi.
Itse olen myös kehittämässä sellaista applikaatiota kuin Weconomy, missä on ajatuksena just tuoda mahdollisimman käyttäjystävällinen applikaatio ihmisille, joka käyttäisi Bitcoinia pohjana. Mutta se ongelma on se skaalautuvuus, että kun Bitcoin-protokolla, mikään protokolla ei ole vielä siihen valmis, niin tällä hetkellä se kehitys tuo enemmän just sitä peliteorian miettimistä, että mietitään semmoisia. Että miten saadaan ihmiset toimimaan omien etujen mukaisesti oikein, ilman että rikkoa sitä systeemiä. Se insentiivimalli on se kaiken A ja O, että ihmiset haluaa toimia oikein, ihmiset haluaa noudattaa niitä yhteisiä sääntöjä ja myöskin valvoa muita, koska ei ole olemassa mitään valvovaa tahoa, vaan ihmiset keskenään pääsee konsensukseen. Se on se voima ja päätöksentekemisen tulevaisuus mun nähdäkseni. Mistä voisikaan pitää kokonaan oman luennon organisaation malli, että miten tämä vaikuttaa?
Kuinka monta prosenttia maailman ihmisistä on kuullut sanan älyrahaa tai on tietoinen tästä älystä?
Älyrahaan itsessään on meidän lanseeraama termi, mikä me lanseattiin alkuvuodesta. Ihan vaan selkyttää virtuaalivaluutta, kryptovaluutta, älyraha-narratiivia. Älyrahat on nimenomaan niitä kaikkein desentraloidumpia, kaikkein omaorganismimaisia, itsenäisiä protokolleja, mihin ei kellään ole puuttuminen. Sitten kryptovaluutat voi olla toisten ihmisten kontrollissa olevia tai tahojen kontrollissa olevia virtuaalivaluuttoja, joissa on kryptografinen varmennus. Ja sitten on olemassa virtuaalivaluutat, jotka ovat ihan puhtaita tokeneet, niin kuin pelirahat ja tällaiset, jotka ovat virtuaalista arvoa.
Kuinka monta prosenttia maailman ihmistä tietää digitaalisesta?
Mä vähän veittäisin kyllä silleen, että ollaan todennäköisesti kryptovaluuttojen osalta.
Maailmanlaajuisesti.
Jos meillä on noin puolet ihmisistä on kai mun mielestä internetin äärellä. Se on pieni mun mielestä se summa tai määrä. Ehkä joku kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä on internetin äärellä. Niistä mä olettaisin, että ihan yli joku alle kaksi prosenttia ihmisistä on varmasti kryptovaluutus. Voi olla, että huomattavasti pienempikin määrä. Eli meillä on todella paljon vielä sitä kasvupotentiaalia. Me ollaan nimenomaan erittäin pitkällä jo tästä. Me ollaan nimenomaan niitä edelläkävijöitä. Samalla tavalla kuin silloin internetin aikana siellä oli niitä muutamia erikoisempia kavereita tietokoneiden äärellä vähän testailemassa ja törkkimässä kaikkea ja opiskelemassa, että miten tämä systeemi toimii. Me ollaan nyt niitä.
Kaikki maailman tuottavalluutta ei ole. Se on vain samanlainen kuin aina.
Se on vain uutta.
Tietty toimintatyyppi on aina uusi kekkaus. Tai miten aina se viestintä lähettää.
Niin, kyllä. Vitsi kun mäkään muistan ne ihan tarkalleen. Mun mielestä siis se oli ihan semmoinen, että tyyliin bitcoinin hintakin on nyt tällä hetkellä. Siitä, että mihin ihmisten sijoittaa kuultaa just semmoisenaan. Varallisuuden säilyttäjänä tai arvon säilyttäjänä. Jos kaikki on vähän kriittisimpinä aikoina, milloin ei olla ihan varmaa, mitä sille eurolle tai dollarille tapahtuu, yleensä silloin korkka hyppää tosi paljon kultaan, koska se on vähän vakaampi systeemi. Mun mielestä se arvo tai rahamäärä, mitä bitcoinissa on, niin se on tyyliin varmaan jotain ihan prosenttiluokkaa siitä, mitä on sitten kultaan varastoitu. Ja jos mietit just näitä kahta... Bitcoinia kuultaa ihan vaan fyysiseltä ominaisuukselta tai ylipäätään, mitä ne tekee eri tavalla. Kullassa on paljon sitä historiallista pohjaa, ihmiset tunnistaa sen jo, että se on kallisarvosta, sillä on paljon jo näitä vaihtoehtoja, mutta se on hyvin, hyvin hankala käydä sillä tai tehdä sillä yhtään mitään globaalisti. Me voidaan tällä, kun me ollaan käden ulottuvilla toisistamme, niin me voidaan käydä kauppaa kullalla. Mutta se menee hyvin vaikeiksi, jos haluan taas tehdä jotain kauppaa sen venezuelalaisen kanssa.
Niin, ja täytyy muistaa, että kuulta on kuitenkin takavarikoitavissa aseista, mutta miehet voi tulla oven taakse ja viedä sun kuulla lopulta sitten. Jos ei se ole piilotettuna, kaivettuna jonnekin. Ja sitten jos haluat sen kuluttaa, sen täytyy kuitenkin mennä sinne kätköön ja kaivaa sieltä esiin. Tämä on se kiistämätön etu älyrahassa, mikä siinä on. Esimerkiksi rajojen ylitteen. Puhutaan, että ei saa kuljettaa rahaa 10 tonnia, niin jos sulla on nälirahakoodit, niin kuljetat oikeastaan rahaa, ja jos ne on lohkoketjussa ne rahat, et sä oikeastaan kuljetat mitään muuta kuin pääsykoodit, samalla tavalla kuin sä kuljetat salasanoja päässäsi, niin muutetaan ihan erilaiseen.
Ja sama juttu siis just sekin, että tämmöiset, mitkä nyt ei ole välttämättä meille niin oleellisia, ei todellakaan tiivaltamatta, mutta ihan vaan tämmöinen esimerkki kanssa silleen varovaisuuden säilyttämistä. Vaikka nyt esimerkiksi justiinsa eurolla tai käteisellä, niin sillä on nämä huonot puolet, että se koko ajan menettää arvoa. Mutta käteisessä on ollut se hyvä puoli, mitä jos monet on arvostanut, on se, että sitä ei seurata. Sun ei tarvitse kirjoittaa siihen sun omaa nimeä siihen seteliin, että joo, kuka tämän on nyt käyttänyt ja mihin tai mitään muutakaan. Eli siinä on tietyn tyyppistä tämmöistä, että annetaan sun olla rauhassa. Mutta toisaalta sitten taas käteisen säilyttämisessä on hirveästi niitä ongelmia, kaiken maailman. Rota voi tulla syömään, ne sun seteli tai ne voi homehtua tai ihan mitä vaan. Se vie hirveästi tilaa, ne on tosi epäkäytännöllisiä, epähygienisiä. Esimerkiksi ihan vaan siinä kiinni, just niin kuin sanoin, mä pystyn siirtämään ton kokoiselle, kahden euron kolikon kokoiselle pienelle fyysiselle metallinpalalle, voin siirtää äärettömän määrän varallisuutta. Ja se on niin helposti liikuteltavissa, säilyttävissä, piilotettavissa, vaihdettavissa, myytävissä. Ja niin kevyesti kanssa. Tai mä voin käyttää sitä virtuaalisena, ihan miten vaan. Mutta mun mielestä älyraha antaa huomattavasti paljon enemmän sulle mahdollisuuksia ja joustavuutta siinä, että miten sä käytät ja milloin sä käytät sitä, miten sä säilät sitä kuin esimerkiksi kuuta.
Tässäkin asiassa varmaan hajauttaminen kannattaa, jos joku tulee aseen kanssa ohivalle ja tarkoittaa, että pitkään aloittaa, kun nyt sulla on selontakko.
Äärimmäisen hyvä pointti. Toi on esimerkiksi semmoista, jos nostat lompakoista nopeasti, vaan koska kello on jo yli kahdeksan, täytyy mennä seuraavaan paikkaan, mutta ihan vaan nopeasti nostetaan lompakoista se, että esimerkiksi Treasure ja Ledger olivat siis sulla. Niissä on molemmista, no molemmat ensinnäkin tosi käyttäjäystävällisiä. Joo, kattokaa tuommoinen uusi piti, kun näköinen vehentää.
Tällainen kapula, tosiaan fyysinen palikka, se ei ole tällä hetkellä millään tavalla internetissä kiinni. Siinä ei ole mitään yhteyksiä, se ei lähetä mitään tietoa mihinkään suuntaan. Mutta tuonne sä voit säilyä äärettömän määrän bitcoineja tai mitä tahansa muitakin oikeastaan kryptovaluuttoja.
Mä en ole varmaan ledgeristä, mutta tresorissa ainakin sä voit luoda myös rajattoman määrän osoitteita. Eli sulla voi olla vaikka sata lompakkoa, eikä kukaan tiedä monta lompakkoa sulla on. No jos joku pakottaa sitten, että puhutaan tämmöisestä viidentaalan jakoavainhyökkäyksestä. Eli se on ihan sama, mitkä kryptaukset sulla on läppärissä. Joku hakee viitosen jakarin ja hakkaa sua päähän sillä niin pitkään kunnes sä avaat sen sun läppäri ja annat ne rahat. Niin se ei paljon auta sua siinä vaiheessa. Mutta jos sulla on tietty määrä, vaikka jossain decoilompakossa tämmöisessä, mikä ei ole sun päälompakko. Siellä on vaan riittävästi rahaa, että hyökkäjä uskoo, että se on sun päälompakko. Niin sit sä menetät sen.
Niin siis just toi, että sulla ei tarvitse olla kaikki varallisuus myöskään yhdessä paikassa.
Eikä kannata tietenkään.
Niin nimenomaan, että... Senkin sijaan, että myös todellakin kannattaa hajauttaa silleen, että ei pistä mihinkään kaikkia omia tulevaisuuden säästöjä tai ylipäätään eläkesäästöjä tai mitään muitakaan kaikkea kerralla johonkin, vaan ehdottomasti kannattaa vähän huomata erilaisia sijoituskohteita, erilaisia juttuja sinne omaan portfolioon. Sitten kun, jos jollekin jotain tapahtuu, niin se pysyy paljon tasaisempana se arvo myös siinä. Samalla tavalla on myös se, että ei kannata siirtää mitään. Ja kaikkiin yhteen osoitteeseen, koska jos sille ikinä mitään käy, jos sua tullaan yrittää ryöstämään tai ihan mitä vaan, joku saa selville sen koodin, silloin ne näkee, että kuinka paljon sulla on siellä varallisuutta. Mutta mikään ei estä sua luomasta vaikka tuhatta erilaista bitcoin-osoitetta, pistämään niihin ihan mitä vaan erilaisia summia. Se on yllättävän helppo jopa kontrolloida semmoisia määriä. En tiedä, onko salasana muista. No siis siinä ei välttämättä edes pakko käyttää salasanaa.
Missään nimessä suosittele kenellekään, että ruvetaan käyttämään paperilompakoa, että se on tosi vaikea tehdä turvallisesti, älkää tehkö sitä, mutta sitten kun olette perehtyneet tarpeeksi, tiedätte mitä olette oikeasti tekemässä, niin sä voit vaikka paperilapulle tulostaa sen riva-avaimen ja säilyä sen ihan minne tahansa. Sitten kun sulla on se paperilappu, niin sulla on ne rahat siinä paperilapussa.
Niin, no siis esimerkiksi se voi olla, mutta se voi olla just nimenomaan yksi tämmöinen tikkua, niin kuin tässä yhdessä tikussa, niin se voi sisällyttää just tällaiseen yhteen, sulla ei tarvitse olla tuhat vaan yhdellä tikulla vaikka tuhat eri lompakkoa.
Joo ja sit eli salasanalla avaat vaan sen lompakon minkä haluat.
Tämähän tässä on se ison juttu, että miten tämä kryptovaluutoissa, minkä tämä iso ero onkaan. Aikaisemmin kun me ollaan aina luotettu siihen, että tosiaan pankki tai joku muu kontrolloi meidän valuuttajärjestelmää, niin pitää huolta siitä, että se toimii ja silleen. Nyt meidän, tässä on iso muutos, se ehkä NS huono puoli siinä, että... Että kun me ruvetaan oikeasti varmistamaan tai hoitamaan sitä meidän rahajärjestelmää itse, ihmiset, eikä että me luotetaan muihin, niin se huono puoli on siinä, että me joudutaan ottamaan myös paljon itse vastuuta. Eli siinä on kyllä mahdollisuuksia, sä voit luottaa kolmanteen osapuoleen, mutta että mikäli tosiaan haluaa olla luottamatta kehenkään muuhun, niin se on vaan ja ainoastaan se sun tiedot, mikä tahansa just salasana tai jonkun muun. Sun pitää pitää siitä huolta, jos se katoaa niin ei ole ketään, kelle sä voit valittaa tai pyytää, että ne palauttaisit. Siinä on paljon tuommoista riskijuttua, mutta ei mitään. Se on vähän sama asia kuin justiin, mitä muistaa jonnekin sähköpostiin, vaikka esimerkiksi salasana. Ainoa vaan on, että sä et saa unohtaa sitä siinä, jos semmoista palautus on.
Eikä tarvitse olla mustavalkoinen, että sä voit osan säilyttää itse avaamista ja osan vaikka jollain pankkipalvelulla, osan vaikka mummoilla, ei sillä ole mitään väliä. Se on sun valinta, se on se pointti. Eli sä itse valitset, mitä sä teet sun rahoilla. Ruvetaan lopettelemaan tässä. Kiitos paljon. Tästä voisi puhua vaikka monta tuntia vielä, mutta ikävä kyllä mun on mentävä seuraavaan paikkaan. Mä loppuun vaan haluan mainostaa tosiaan vielä kerran tätä Bitcoin Standard-kirjaa, eli meillä on käännösprojekti. Tää ei kerro pelkästään Bitcoinista, vaan ylipäätänsä rahahistoriasta, rahan tulevaisuudesta ja nimenomaan lujasta rahasta ja mitä se tarkoittaa tulevaisuudessa. Tästä on meillä tulossa. Käännös, toivon mukaan aikataulu on syksyllä, ei ole tarkempaa päivää vielä, tällä hetkellä on käännetty noin neljä kappaletta raakakäännöstä ja kymmenestä, eli homma etenee ja toivon, että harkitsette ennakkotilaamista, se helpottaa nopeuttaa meidän käännösprosessia, jos haluatte ennakkotilata, niin saatte vielä T-paidan kaupan päälle, niitä on muutama jäljellä. Eli konsensus.network nettisivuille, kun menette, niin sieltä löytyy yläreunasta toi käännökset. Translations ja sieltä bitcoin standardi niin tää voi tilata ja voi maksaa bitcoinilla tai voi maksaa paypalilla ei oo väliä sinänsä arvostan todella paljon jos haluatte tätä tukea ja tosiaan tarkoitus olisi lähettää kirjat sitten ilman mitään postikuluja niin syyskuussa jossakin vaiheessa tai en sano syyskuussa syksyllä ennemminkin sanotaan näin kiitän omasta puolestani tosi paljon ja tosiaan Rafael varmaan puhuu tos vielä omasta puolestaan mitä palveluita hänellä on tarjolla, mutta me tosiaan tehdään näiden tyyppisiä luentokoulutustilaisuuksia, räätälöidä yleisölle jatkossakin, eli voimme ehdottaa kumpaa tahansa yhteyttä ja suunnitella tämmöisen ihan oman.
Ja tosiaan siis joo, semmoista minun piti myös vielä vähän tuossa mainita, että mä siis teen tämmöisiä koulutuspalveluita, vähän justiin tämmöisenä yleistä puhumista tai sitten ihan vaan henkilökohtaista opastusta, niin mulla on siis oma firma, minkä kautta mä tarjoan tämmöistä mahdollisuutta. Olen yksi konsultti. Niko on itse asiassa myös semmoisella sivustolla kuin HODL Hotline, minne voi periaatteessa soittaa ihan milloin vaan ja kysellä ihan mitä vaan kryptovaluutta-aiheisiin kysymyksiin. Se on siis maksullinen soittopalvelu, mutta mä itse suosittelen silleen, että Teidän ei kenenkään kannata luottaa tai uskoa kaikkeen siihen, että mitä minä ja Niko sanotaan. Kehenkään oikeastaan yksittäiseen ihmiseen ei ikinä kannattaisi luottaa. Pointti ylipäätään kryptovaluutoissa on, että sä vahvistat asiat itse, verifioit mahdollisimman paljon itse. Ja siinäkin mielessä yksittäistä tahoa kuunteleminen, niin se antaa vaan tietyn tyyppisen perspektiivin. Joten mä suosittelisin kaikille, jotka on kiinnostunut kryptovaluutoista ja just bitcoinista erilaisista vaihtoehdoista. Tulkaa keskustelemaan erilaisiin ryhmiin, missä on paljon erilaisia ihmisiä, paljon erilaisia näkemyksiä, niin saatte todella hyvän kokonaiskuvan siitä, että miten eri tavoilla ihmiset ajattelevat koko tätä skeneä, mitkä on ne mahdollisuudet ja mihin porukka keskittyy. Tässä on just tosiaan Telegram on tämmöinen viestittelyalusta, vähän niin kuin WhatsApp tai mikä muu tahansa tämmöinen. Siihen pääsee tosiaan rekisteröitymään ihan ilmaiseksi. Siellä meillä on suurin osa kaikesta keskustelusta. Tämmöisissä ryhmissä kuin Konsensus RY ja BTC Finland. Enimmäkseen olen itse painottanut tähän BTC Finlandiin. Tosiaan sieltä löytyy kaikenlaisia muitakin eri ryhmiä. Voi olla, että joku varmaan haluaa luoda myös jonkun leoyhteisön kanavan tai jonkun tämmöisen, mutta siellä pääsee ainakin helposti sitten juttelemaan ja vaihtamaan ajatuksia ihmisten kanssa. Ja oliko se, niin, oliko se kom? Kai se oli. Joo, tosiaan. Tommoset ja muut löytää tuolla Telegramissa tollaisella nimimerkillä. Ja Niko, mikä se sunnava oli?
Omnifin, tupla-ainolopussa. Telegramissa N1KFI.
Eli tässä on tosiaan, meidät löytää näillä nimillä. Ihan milloin vaan haluatte, niin voitte tulla tuonne Telegramiin, kysellä vähän kysymyksiä. Voi lähettää just tosiaan privaviestiä tai voi ihan sinne ryhmään mennä ja kysellä siellä asioita. Siellä on tosiaan todella monipuolista porukkaa, paljon kaiken maailman vitsejä ja muuta hauskaa, mitä me siellä jaetaan, uutta informaatiota, uutisia. Ei muuta kuin kaikki vain tervetuloa.
Kiitos mielenkiinnosta. Saatiin jakaa meidän tietämystä ja mielipiteet ennen kaikkea teille. Just niin kuin Raffe sanoi, älkää missään nimessä luottako vaan meidän sanaan, vaan tehkää oma tutkimustyönne. Nämä on meidän mielipiteet, meidän tutkimustuloksia, me uskotaan näihin juttuihin. Ei tarkoita sitä, että me ollaan kaikessa välttämättä oikeassa, mutta parhaamme mukaan yritetään tuottaa teille hyvää informaatiota.
Ja jos jotakuta jää vielä kiinnostaa siis silleen tämmöinen henkilökohtaisempi koulutus aiheista, esimerkiksi ihan siihen, että käydään ihan niin kuin kädestä pitäen näitä erilaisia longakkovaihtoehtoja läpi, erilaisia pörssejä, mistä sä voit käydä hommaamassa erilaisia kryptovaluuttoja, vähän, että miten säilyttää niin turvallisesti kaikkia tämmöisiä asioita, voitte ottaa minuun yhteyttä. Yhteyttä. Minulla on tällä hetkellä itse asiassa oman firman nettisivut on nyt tällä hetkellä vähän kesken. Siellä on paljon kaikkea pientä muutosta eli ne saattaa näyttää vähän erikoisilta kesken eräisiltä muuten. Mutta löytää myös tai mun nettisivun löytää ihan binotic.net ja siellä tosiaan aina välillä on järjestelyt tämmöisiin koulutustilaisuuksiin missä sitten käydään. Vähän tarkemmin ja yksilötasolla sitä lompakkohallintaa ja erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia läpi. Jos vaan kiinnostaa, niin ei muuta kuin pistäkää sieltä yhteenotto pyyntöä just mistä tahansa kanavasta. Sieltä vinotip.net-sivuilta löytyy myös mun oma sähköposti ja muut tuommoiset tiedot. Kiitoksia.
Mä jätän kanssa nyt kortteja tähän, jos joku kuulee yhteydessä.
Kiitoksia paljon teille.
More from Niko

Achieving #Freedom: Overcoming Jealousy & Finding #Success. #inflationstrategies #investing

#FreeMarket: The Alternative to the Old Nation State. #inflationstrategies #economicrecovery

Nation State: The End - Examining #Future #Security #inflationstrategies #economicrecovery

#Bitcoin Escape Velocity: Why I Stopped Talking About It. #crypto #inflationstrategies

American Dream: Freedom, #Government Size, and Opportunity. #freedom #sovereignty





