#4 Maanantai-illan Konsensus: Kryptovaluuttojen regulaatio, verotus ja alan yrittäminen

Joo, hyvin sanottu. Sä oot ollut kohtalaisen pitkään kuitenkin ottaen huomioon, mitä kryptos genee kokonaisuudessaan noin kymmenisen vuotta vanhana siitä bitcoinista alkaen, niin sä oot ollut kuitenkin suhteellisen pitkään mukana. Miten sanoisit, että nykyinen ilmapiiri verrataan tuo esimerkiksi siihen, kun sä itse aloitit? Eli puhutaanko kuinka paljon? Lähempänä tuon niin sanotusti mainstreamistymistä, jos näin voi sanoa.

No onhan se tässä viime vuosina muuttunut tosi paljon kyllä se ilmapiiri yleensä, että mitä se silloin pari vuotta sitten oli. Silloin oikeastaan siellä oli sitten sellainen enemmänkin sitten sellainen hyvin idealistinen suuntaus. Sitten se järki ei ollut ihan aina siinä samalla tasolla mukana. Kyllähän se alkuinnostus siinähän on hirveästi kaikkea sellaista oikeastaan positiivista innostusta, mutta sitten se menee välillä vähän yli ja sitä pitää sitten vähän konkretisoja. Ja sitä konkretiaa on kyllä tapahtunut tässä viimeisen vuoden aikana tosi paljon.

Viittaako se konkreettisella päivityksiin tai protokolla päivityksiin vai?

Oikeastaan siinä, että on sitten tullut Suomenkin sitä sellaista halua ja ymmärrystä sitten opettaakin näitä asioita. Nimenomaan, että tavallinen ihminenkin voi sitten kokettaa omaksi jutuksiin. Se ei ole ihan semmoinen. Niin hivistelyjuttu enää silloin pari vuotta sitten.

Niin, mä oon huomannut kyllä kanssa sama, että ei ole enää sellaista ihan niin hikistä nörrettelyä, mitä se on aikaisemmin ollut. Toki isossa määrin vielä sitäkin, mutta teknologian kehitys on ehkä etunokassa käyttäjäystävällisyyden kustannuksella selkeästi edelleenkin. Mutta tietysti tuotteet itsessään on vielä aika keskeneräisiä. Jos vaikka katsoo, mitä kryptovaluuttoja tällä hetkellä on, jotka antaa oikeastaan toimivan tuotteita ratkaisee jonkun oikein käytännön ongelman, esimerkiksi paremmin kuin kilpailevat tuotteet, niitä on aika vähän kuitenkin vielä. Itse vertaisin justiinsa vähän samantyyppiseen tilanteeseen kuin... Netti rupesi yleistyä 90-luvun loppupuolella, niin vähän ehkä samanlainen tilanne. Onko sinun mielestä tällaista havaittavissa?

Joo, no itse silloin kun se netti yleistyi, niin itse ihmettelinko vasta sitä. Ja kyllä sitä kokeilinkin silloin, että miten se toimii. Olihan se ihan ihmeellinen silloin, että menin oikeastaan ihmetellä se ensimmäiset vuodet, mitä nyt oikein tapahtui. Kyllähän sitten ne mahdollisuudet nimenomaan, kun ne sitten saa sitä nimenomaan sitä käyttäjäkokemusta ja käyttäjäystävällisyyttä sitten tavallisilta ihmisiltä, niin sitä kautta syntyy sitten sitä luottamusta, mitä varmaan nyt on. Se ei ole pelkästään sitten sellainen spekulointikohde, mikä monesti varmaan ajatellaan. Kyse on pelkästään spekuloinnista, mistä sitten ilmeisestikään ihan täysi ei ole kyse, koska siellä teknologia on kuitenkin aika paljon takana.

Joo, tästä päästäänkin hyvällä asensilalla meidän illan aiheeseen. Eli olisiko näitä, mä näinkin vähän johdattelen tätä, mun näkemys on sillä tavalla ainakin, että regulaatio on avainasemassa tietyllä tavalla. Mainstreamistymisessä juurikin tuon spekulatiivisuuden takia, että saadaan ehkä tietynlaista viitekehystä tai mitenkään hyviä toimintatapoja ja että joku tavallaan katsoo päältä, niin näkisin, että tällä on iso vaikutus niin sanotun tavallisten ihmisten mukaan tulossa. Mitä olet mieltä?

Joo, kyllä siinä ihan samaa mieltä. Kyllähän se... Yleensä on, että kun halutaan saada ihan tavalliset ihmiset mukaan, niin kyllä he haluaa, että siellä on joku, johon voi ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa. Nimenomaan sellainen luotettava osapuoli, mihin voisit luottaa, kuka ei ole sellainen, että se voi olla tänään tavattavissa tai sitten ensi vuonna, tai se voi vaihtua koko ajan. Kyllä siinä sellaista. Hyvinkin konkreettista pitäisi aina olla, että syntyy se luottamus. Kyllä siinä kestää omaa aikansa sitten, että varsinkin tuo sijoituspuolen ymmärtäminen, niin kyllähän Suomessa vielä sijoituspuolellakin ollaan aika pitkälti sitten vielä siinä sellaisessa rahastosijoittamisessa, että siihenkin varmaan pystyy sitten auttamaan ihmisiä, että ymmärtämään, että mitä se sijoittaminenkin on, että ei se pelkkää, spekulointihan on yksi osa sijoittamista ja tarkoituksena on ansaita sitten rahaa siinä, mutta yleensä ne pitkäajasspekuloinnitkin ne perustuu siihen, että sitten ymmärtää siitä sijoituskohteesta vähän enemmän.

Joo, tuosta sijoittamisen laadusta niin tuli mieleen just tässä Warren Buffet, tai sanoi hetki sitten, että kryptovaluutat ei ole oikeaa sijoittamista. Mitä olet tällaista lausunnosta mieltä?

Niin, kyllähän se tietysti omalainen auktoriteetti tuolla sijoituskentällä Warren Buffettkin on. Kyllähän häntä monet kuuntelee. Tietysti hän sitten aikanaan varotteli näistä muistakin sijoituskohteista. Warren Buffett on kuitenkin oman linjansa. Edustaja, että olen jonkun verran tutkinut häntä, että miten hän sitten sijoittaa. Hän on semmoinen hyvin pedaantti ja sijoittaa nimenomaan sellaiseen yksinkertaiseen teollisuuteen, mikä on helposti ymmärrettävä ja aika pitkälti tämmöisiin valtion projekteihin hän sijoittaa, mitkä on niin kuin voisi sanoa, että tosi varmaa rahaa hänelle sitten. Mutta se on tietysti. Eri asia puhua nyt sijoittamisesta, jos on maailman kolmanneksi rikkaimpi mies, kuin ihan tavallinen sijoittaja. On se erilainen näkökulma, mutta arvostan kyllä hänen näkökulmansa siinä, että hyvä kun sanoo, mitä on mieltä.

Niin, tietysti sijoittamisen ehkä perinteisempi sijoittaja, että se mitä itse on perehtynyt. Kyseiseen henkilöön käsittääkseni missä olisi myöskin internet-sijoittamisen aika pitkälti. Ehkä se on vain hänen varauksellisen tyylinen ja kaikki kunnioitus siellä, mitä hän on saavuttanut sijoitusmaailmassa. On tietysti hienoa, mutta sinänsä pidän sitä vähän hassuna antaa mielipiteitä aiheesta, jota ei tunne riittävän hyvin. Siinä voisi olla vähän ehkä tarkempi sanomisissaan, koska selkeästi osaamista ei tästä puhuta. Uudestaan ottamisen lajista on. Tästähän on ehkä, jos taas saisin sillä lailla mennä tuohon regulaatioon, niin mun nähdäkseni yksi iso ongelma regulaatiossa on just se, että pyritään tätä uutta tavallaan hyödykeluokkaa, jos näin voi sanoa, tai sijoitusinstrumenttia työttää olemassa olevaan regulaation piiriin tai olemassa olevaan sääntökirjastoon, kun se ei sinne sovi. Mitä olet mieltä tällaisesta lausunnosta?

Se on kyllä hyvä pointti oikeastaan omastakin mielestä siinä olla ytimessä. Että ei se sellainen, jos lapsena on tullut pelattua palapeliä ja koettaa semmoista neljön palikkaa laittaa semmoisen kolmion tilan, niin kyllä sitä väkivallan pitää siihen survua ja ei siitä tule yleensä hyvää jälkeä sellaisesta. Se pitää kohdella sellaisena, mitä se sitten on. Yleensä sitten tuo, mitä tuossa verohallintokin on vähän jo vihjailu, että oikeastaan sanon ihan suoraan, että he pitää sitten syrkkävalittajia ihan sopimuksina, että sopimusoikeudellisesti, jos mennään asioissa eteenpäin, niin ne oikeuden ratkaisut, niin ne ohjaa sitten. Aika pitkälti sitä. Mutta niitä päätöksiä tulee useampia, että yksi ei sitten riitä. Jos monet pelkää sitä, että tulee yksi tapaus ja se kieltää koko skeneen, niin kyllä niitä pitää olla aika monta päätöstä, että saa selkeän linjauksen siitä aikaiseksi.

Tässä on vähän tietysti osittain sellainen munakanaongelma, että kun ei ole ennakkotapauksia, niin. Ei päästä kehittämään myöskään sitä viitekehystä periaatteessa.

Joo, no se oikeastaan itse olen aika pitkälti opiskellut yhdysvaltalaista ja brittiläistä sitä common law-tyyppistä oikeusjärjestelmää. Ja se ei kovinkaan kaukana sitten ole tästä tuota. Sopimusoikeudellisesta järjestelmästä. Siinä mielessä nimenomaan siellä kannetaan nimenomaan vastuu niistä omista päätöksistä ja nimenomaan se, että ihmiset sopii keskenään asioita. Se on sitten ehkä Suomessa tällaiset vakiosopimukset on nimenomaan tutumpia, että joku kertoo meille, mitä meidän pitää ennakkoon tehdä, että sitten me tiedetään, miten toteutetaan. Se on myös kulttuurieroki, että sitäkin tämä kryptovaluutta varmasti opettaa Suomessa sellaista oma-aloitteisuutta sopimusten tekoon?

Tästä oma-aloitteisuudesta päästään sopivasti yhteen iso osa-alueen, mikä regulaatioon liittyy, eli verotukseen. Oletko sinä tähän perehtynyt, olet ollut pidempään jo kryptovaluuttojen kanssa tekemisissä, niin varmaan jollakin tasolla sinulla on käsitystä, miten verotus toimii ja ehkä kenties näkemys siitä, miten sen pitäisi toimia.

Niin kyllähän se verotus on yleensä sellainen asia, mikä sitten ainakin mitä keskustelussa huomaa, että se herättää tosi paljon tunteita. Onhan siellä hyvin paljon sitä, että verohallintohan tietysti käsittelee niitä sopimuksina, että siinä on tosi paljon vapautta nimenomaan se, että miten esimerkiksi se lähtökohta kun sopimusoikeuden mukaan mennään, niin se on se sopimusvapaus, se lähtökohta. Ja sitten tämä verohallinto on ehkä vähän ihmeisenä yleensä siitä, kun verohallinnon työntekijät eivät välttämättä ole niitä kaikkein, ehkä potentiaalisimpia kryptovaluuttoihin sijoittajia, että heitäkin pitää yleensä vähän auttaa ja opettaa ja kertoa, että mitä oikeasti ollaan tekemässä. Mihin ollaan sijoittamassa ja minkälaista tämä on. Koska kyllähän monesti sanoo, että hei, ymmärrä ollenkaan, että mitä teette, että miksi te haluatte saada vähennyksiä jostain riskisijoituksesta johonkin ihan ihmeelliseen asiaan, mitä he ei ymmärrä edes, mistä ei ole lainsäädäntöä, niin se on se tilanne, mikä siellä on. Kyllä tämä vaatii sellaista vuoropuhelua ihan molemmin puolin ja opettamistakin sitä. Pitää ihan rohkeasti opettaa niitä. Ei sillä tavalla päälle pääsmärröidä, vaan kertoa, että mitä tekee. Että ei synny sellaista vaikutelmaa, että oltaisiin jotenkin tekemässä jotain sellaista salailevaa tai tällaista. Tämä on uskoa johonkin teknologiaan tai sitten uskoa jonkun kurssikehitykseen, niin sillä on tarkoitus sitten saada tuloja tai hyvinvointia tai mitä sellaista. Kyllähän se, enkä usko, että oikeasti se verohallinto katsoo negatiivisesti näitä kryptovaluuttoja. Se on vain kyse siitä, että pitäisi päästä siihen samalle linjalle keskustelupöytään, että miten ne kertoo näistä ihan yksittäisistä asioista, miten kukakin näitä aina sitten näkee näitä asioita. Mikä se oikeasti on se tarkoitus sillä? Kryptoihin sijoittamalla esimerkiksi.

Niin eihän verottaja varmaan sinänsä mitä asiaa vastaan ole muuta kuin tietysti veron kierto, että jos jää veroja saamatta tulonteosta, niin sen ymmärrän kyllä, että verottajaa se kovasti kiinnostaa ja se heillä varmaan päämotivaattorina onkin ymmärtää tätä teknologiaa. No miten sitten, mitä me voitaisiin tehdä käyttäjinä? Ja alan yrittäjinä esimerkiksi tämmöisen positiivisen regulaation vauhdittamiseen. Puhuit, että pitäisi vähän opastaa ja pidellä kädestä. Miten tämä käytännössä sun mielestä kannattaisi hoitaa?

Kyllähän tietysti se nimenomaan, että ihan semmoinen perinteinen tapa tietysti voi olla, että sopii tapaamisia ja näin. Mutta tietysti nykyaika on se, että tekee esimerkiksi opetusvideoita. Tarjoaa sitten vaikka jotain koulutusta, mihin on tosi helppo päästä. Ja nimenomaan osoittaa sen, että mistä tässä on kyse. Näissä lohkoketjuteknologiat ei ole viemässä työpaikkoja, vaan tuomassa niitä. Ja nimenomaan tarjoaa sitä turvallisuutta tälle yhteiskunnalle ja tarjoaa sellaisia ratkaisuja, mitkä oikeasti voi vaikuttaa ja parantaa sitä. Maailmaa. Sitten ihan se oikeastaan tietysti kryptovaluuttapuolella se vapaus on hyvin tärkeä asia. Tietysti pitäisin oikeastaan tärkeämpänä sitä turvallisuuden korostamista, koska se on varmasti se vielä tärkeämpi osa tässä sitten tuota yleensä koko yhteisössä. Se turvallisuus ja niiden arvojen arvostaminen, että joku on sitten turvallinen järjestelmä, mihin voi luottaa paremmin kuin tulevaisuudessa. Ehkä ei nyt voi sanoa, että nykyinen järjestelmä olisi huono tai huonompi, mutta pystyisi tarjoamaan tosi paljon mahdollisuuksia nykyiselle järjestelmälle.

Ehkä se on just se erilaisuus, mikä siinä pelottaa, mikä perinteisesti on, eli muutos johonkin. Erilaisen, mikä tietysti on evoluutiopiologian näkökulmasta ymmärrettävä, koska suurin maassa ihmisen olemassaoloajasta uudet asiat on saattanut johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Sitä kautta se impulssi kaiken uuden hylkemiselle on hyvinkin ymmärrettävä. Mutta justiinsa tämä, että mitä esimerkiksi konsensus pyrkii tekemään, niin meillähän on nyt suunnitteilla, no meillä on nyt esimerkiksi tällä viikolla on se veroiltama, en tiedä oletko sinne tulossa. Torstaina veroiltamalla. Ne on tällä tasolla linkki siitä. Meillä tulee krypto-veroasiantuntija sinne vähän kertoa, koska nythän veroilmoitusta jättö on muistaakseni, oliko kahdeksas päivä? Joo. Tai ensi kuuta, pian kuitenkin. Niin ajateltiin, että pidetään se ja sitten toinen eventti on suunnitteilla, mihin ollaan pyritty saamaan median ja... Median ja mielipidevaikuttajia, jossa sitten kerrottaisiin tästä kolmannesta pointista tästä tämän päivän aiheesta, eli yrittäminen, yhteisöllinen yrittäminen Suomessa, mikä tarkoittaa lohkoketjuyrityksiä ja kryptovaluutta-alan yrityksiä. Ja sitä surullista faktaa tuoda esiin, että uudet projektit menevät lähes poikkeuksetta, ainakin mun tietojen mukaan, Suomesta pois, mikä tietysti ei voi Suomen näkökulmasta olla hirveän hyvä asia.

Joo, itse mietin tuota asiaa, että kun Suomi kuitenkin on hyvin vahvasti tällainen insinöörivaltio, niin kyllähän sinne insinöörit yleensä haluaa olla tekniikan kärjessä. Sitten mietin sitten niitä, jos miettii, että varmaan lohkoketjuteknologia on se asia, jos haluaa olla kärjessä jossain, niin siihen sitten pitää panostaa. Ihan oikeasti, että se on semmoinen mielenkiintoinen pallo heittää yleensä esimerkiksi oppilaitoksille tai yleensä.

Niin Suomessahan on tosiaan aika insinööripainotteista tämä koulutus ylipäätänsä, että on hirveästi erilainen insinöörejä ja tietotekniikka-alan insinöörejä. Ja käsittääkseni vielä ihan poikkeuksellisen paljon. Siinä on just ehkä se fokus, että ruvetaan liikkumaan sieltä mobiiliaa, pelipuolen koodaushommista, niin lohkoketjun päin. Koska lohkoketjukoodailla nähdäkseni tulevaisuudessa tulee töitä kyllä riittää. Siinä on tuommoinen, niin kuin sanoit, koulutuksellinenkin näkökulma tavallaan. Edelleen koulutetaan ihmisiä kenties sellaiseen maailmaan, jota ei enää ole olemassa, mutta tuon vuoden päästä ei ehkä enää ole edes olemassa. Kuinka moni valmistuttuaan pääsee oman alan töihin, niin varmaan vähemmän ja vähemmän.

Kyllä, se on itse kuin insinööri olen, mutta tietysti aika paljon insinöörejä tunnen, niin kyllähän heillä on sitten se... Sellainen identiteetti on tosi tärkeä siinä. Suomessahan on hyvät järjestelmät sen suhteen nimenomaan teknologiapohjalta. Kun miettii sitä, että miten sitä identiteettiä oikeastaan voisi insinööripuolella vahvistaa vielä enemmän, kun tämä Nokia-juttu oli vielä, jotenkin tuntui vielä vaikuttavan tuolla taustalla, että jotenkin tuli kauhea pettymys siihen sitten, niin kuin Nokian kautta sitten.

Mä oon huomannut vähän samanlaista, että olisiko siinä joku tämmönen kansallinen häpeä aspekti, että ollaan epäonnistuttu tai ollaan oltu huipulla ja sitten vähän sitä haikaillaan saman tapaan kuin 1995 lätkämestaruutta. Tietyllä tavalla kaipaillaan niitä hohtonkausia sen sijaan, että katsottaisiin eteenpäin ja mietittäisiin, mikä se voisi olla. Proaktiivisesti, mikä se voisi olla se seuraava aluharja, mihin pyrkiä. Ehkä tämmöistä pientä jämähtäneisyyttä on itse havainnut myös.

Joo, se on varsinkin sitten tuolla kokeneemissa insinööripiireissä. Siellä on jopa katkeruutta ja sellaista, mutta aivan uskomatonta osaamista ja keksiä puolellaan Suomihaa on. Varmasti maailmaa kädessä edelleen, mutta se ei vaan sitten pääse näkymään. Kyllähän tämä lohkeutupuoli olisi sellainen, että sitä osaamista varsinkin tarvittaisiin aika paljon. Itse en osaa koodata enkä tiedä näistä teknologioista niin paljon, mutta Suomessa on niin paljon insinöörejä, että eihän ne tarvitse koota jonkun asian puolesta, niin kuukausi syntyy jotakin ihan varmasti.

Samaa mieltä. Jos mietitään käytännön ratkaisuja, miten eteenpäin, jos joku tätäkin jälkikäteen kattelee ja miettii, mitä haluaisi elämään tehdä, niin mitkä ovat esimerkiksi sun suosikki- ja lohkoketju projekteja ja mitä ongelmia ne ratkaisevat? Voisiko siinä olla jotain, mihin kannattaisi jotain tiettyä alaa tai tiettyä sovellusta? Mihin kannattaisi mielestäni satsata?

Oikeastaan en osaa sanoa noista lohkoketjuteknologiasta niin tarkkaan, että ajattelin sitä sillä tavalla, että kun on kyse sellaisesta hyvinkin teknologiasta, mitä markkinat ei välttämättä ymmärrä ihan suoraan, niin tällä hetkellä just keskityn siihen, että katson, että se nyt jollain tavalla on sellainen hyvällä pohjalla se idea siinä ja sitten katsoa, että miten markkinat reagoivat näihin. Jos sitä esimerkiksi näkyy, että vaikka media sanoo mitä bitcoinista, niin kyllähän se näkyy markkinalla, että siellä ne tasot, mihin se tippuu, niin kyllähän se nousee niistä takaisin sellaisella vauhdilla yleensä, että kyllä se kertoo siitä, että markkinat tosiaan uskovat bitcoinista. Eikä se bitcoini siitä tule kaatumaan. Yleensä keskityn tällä hetkellä niihin markkinareaktioihin sen suhteen, että kyllähän se opettaa koko ajan. Kyllähän esimerkiksi Ethereum ja IOTA näyttää sellaisilta hyvinkin mielenkiintoisilta kohteilta. Sitten Ripple ei, siitä en ole sanonut oikein selvää. Sitten katsoo esimerkiksi Tetri-liikkeitä markkinoilla, niin siinä on kyllä aika muista liikettä vielä tällä hetkellä. Kyllä siinä on hyvä day trader, jos tietysti on, niin sitten mikä siinä on. Ehkä tällä hetkellä oma.

Joo, tuossa just kun luettelit noita projekteja, niin lupasin miettiä, että Ei se mikään ihme ole, että ihmiset tätä regulaatioa tietyllä tavalla kaipaa. Vaikuttaa aika villiltä lännältä. Just Tether on hyvä esimerkki siitä. Minulla ei ole mitään hirveän vahvaa mielipidettä kyseisestä projektista ole, mutta pidän kyllä aika riskialttiina. Ylipäätänsä tietysti kryptosiottaminen on aika riskialtista. Tehdään se kaikille varmastikaan sovi. Mutta jos ymmärsin oikein, niin... Sulla ilmeisesti portfolio on aika bitcoin painotteena?

No itse tällä hetkellä rakentelen sellaista uutta strategiaa eli siellä nyt portfoliossa ei bitcoinin lisäksi hirveästi sitä ole. Oikeastaan tällä hetkellä tämä ajottaminen näyttää siltä, että tässä tänä vuonna ainakin nyt testaillaan näitä kryptovaluuttoja sitten. Mikä on oikeastaan ihan hyvä homma, että onko tämä sitten tulevaisuudessa valuutta vai onko tämä hyödykesopimus, että mikä tämä sitten on ja millä tavalla tämä sitten nämä oikeastaan sellaiset perusarvot kehittyy nyt tässä. Kattelen tämän vuoden tässä nyt ihan rauhassa. Eihän tässä sijoittamissa koskaan mikään kiire ole. Nämähän se menee sitten fear of missing out menneeksi, jos käy pelkään.

Perinteisestä sijoittamisesta ei oikeastaan laisinkaan voi sanoa, mutta kryptosijoittamisessa varsinkin kello tahti on aika tiivisti, se on se when moon when lambo tyyppinen investointiporukka, niin tietysti tietyllä tavalla ajaa hintaa ainakin mun nähdäkseni hypen kautta ja jos just katsoo projekteja, mä en tiedä mikä sun mielipide ikoihin on, kun mielipide on se, että niistä varmaan 99 prosenttia on ihan täysin tarpeettomia ja osa niistä vielä kaikkeleiseksi ihan suoria huijauksia. Miten sä näet esimerkiksi just IK-rahoituksen startuppien työkaluna ja onko se sellainen asia, mitä toivoisit näkevän esimerkiksi Suomessa enemmän?

Kyllähän se itse näen sen ICOt sitten tuota. Pääomaan sijoittamisen näkökulmasta. Kyllähän Suomessa pääomaan sijoittaminenkin on aika vielä nuorta ja kyllähän se vielä kehitystää hyvin paljon siinä, että sitten jos ottaisiin siihen ICOt mukaan ja tekisi kerralla hyvin, niin sehän vaikuttaisi siihen imagoon ihan toisella tavalla. En itse se ICOt ja osakeantihan siinä ainakin oman käsityksen mukaan on sitten kyseessä. Se vaatii yleensä aika paljon markkinointia ja tällaista, että sitten hypetystä ja kaikkea muuta. Se hinnanmääritys siinä on sitten yleensä vähän sellainen, että ei tehtykään katsoa, tuleekohan siitä, minkälainen hinta siitä tulee ja sitten jälkeen vaan katsoa, että mihin päin tästä nyt mennään.

Aivan. Ja tosiaan, jos joku ei tiedä, niin ICO, eli ICO, niin on Initial Coin Offering. Eli vähän niin kuin tämmöinen kolikko-anti-osakeannin tyyliin. Eli sillä erotuksella, että IK-ssa ei ole tällä hetkellä olemassa olevaa mitään universaalia tai hirveänkään toimivaa regulaatioa. Ja sitten tästä on ollut paljon puhetta, että suuri osa IK-ista olisi tämmöisiä reguloimattomia arvopapereita, joihin ei saisi tavallisesti ihmiset investoida suurimmassa osassa valtioita. Eli tästä on ollut paljon puhetta, että mitenkään ne kannattaisi toteuttaa, miten ne pitäisi toteuttaa ja onko niistä ylipäätänsä hyötyä. Koska niitä ei mitenkään voi reguloida, niin kerätään periaatteessa rahaa, voi kerätä kuka tahansa kirjoittamalla A4 verran tekstiä ja laittamalla siihen muutaman kuvan. Periaatteessa hyvällä idealla voi kerätä miljoonia tällä hetkellä. Se on sellainen hyvin mielenkiintoinen uusi rahoitusmalli kyllä.

Joo, kyllähän siinä on se. Se on tietysti ihan noita samantyyppisiä, jos puhutaan siitä, että nopeasti rahaa, niin kyllähän se hyvä kuverpoint-esityskirja on riittänyt siihen muutaman kymmenten vuotta ja sitä on aikaisemminkin kaiken näköistä solta. Se on tämä nykyajan malli sitten. Se tietysti monille tarjoaa sellaista. Nopeita rahaa ja se kun pystyy sitten pystyy sen nopean rahan keräämään sitten koko maailmasta samaan aikaan niin kyllähän se vaan se ihan selvää että se luo sinne sitä kaiken näköistä yrittäjää sitten siihen.

Niin tämähän se just on niin kuin globaali 24-7 markkina niin totta kai se houkuttelee ja pystyt myymään sen tuotetta globaalisti niin kuin nettisivut pystyy pistämään. Käytännössä kuka tahansa nykyään pystyy aika suhteellisen pienellä budjetilla. Ja tosiaan hyvällä idealla. Mutta siis ei sillä, ei pidä ymmärtää väärin, mun mielestä siinä ei ole mitään väärää, että jos sulla on vaan hyvä idea ja A4, niin sä keräät sillä miljoonaa, tai kymmenen miljoonaa, jos sulla on joku selkeä kläni, selkeä suunnitelma, mihin rahat menee, ja että sä tuotat niille jonkun tuotteen tai palvelun, joka ratkaisee oikein reaalielämän ongelman. Sehän on ihan mahdollista, se vaan ei ole... Ikävä kyllä kauhean yleistä, koska viimeinen on tietysti taipuvainen hakemaan tämmöisiä pikavoittoja. Ja sitten tämmöinen paikka, missä on mahdollista huijata ihmisiä käytännössä ilman kovinkaan isoa riskiä jäädä kiinni, niin ei se mikään ihma, että sitä hyväksi käytetään. Ja tietysti regulaatio on hyvin hankalaa valtioiden puuttua, koska millä tavalla sitä pystyisi estämään? Onko tähän jotain keinoa?

Jos esimerkiksi miettii sitä, että Facebookhan heillähän on ja sitten on monta tällaista samantyyppistä tapausta, missä Facebookin kaikki tapaukset käsitellään esimerkiksi Kalifornia yhdessä tuomioistuimessa ja sen lain mukaan. Ja sitten tietysti miettii, että kryptovaluutat, onko niillä sitten sellaista tuomioistuinta, jokaisella kryptovaluutalla voisi olla oma tuomioistuin, missä ne käsiteltäisiin, tai sitten yhteisesti. Tämäkin on sellainen mielenkiintoinen asia, että miten se sitten voisi käytännössä toteutua. Onko se yhteisö esimerkiksi tällainen? Mennään tietysti muutama sata vuotta taaksepäin, kun oli kansankäräjät, missä tämä yhteisö, ketkä tunti toisensa, niin he sitten antoivat siellä sen yhteisen. Rangaistuksen, jos siihen olisi tarvetta. Aina näitä yhteisöjä, mitkä sitten voidaan laittaa joku bänin tai muuta. Siinä mielessä sen kummampi juttu kuitenkaan on.

Eli jos ymmärsin oikein, se kannattaa tällaista enemmän self-regulaatioa, että vähän yhteisö katsoo itse päältään, että miten toimitaan tietysti henkilökohtaista vastuuta. Ymmärsinkö oikein?

Joo, kyllä se aina kun puhutaan vapaudesta, niin kyllähän siihen liittyy aina se henkilökohtainen vastuu. Muuten se ei voi toimia, että se menee sitten sellaiseksi oman edun tavoittelukseen. Sitä monet sitten pelkäävät. Kyllähän se tietysti tähän järjestelmään se opettaminen ja Sitten saisi sen luottamuksen siihen, että esimerkiksi mikäs näitä nyt oikaa, tämän maineen perusteella kehittyvä sellainen järjestelmä, mistä sitten pystyy katsomaan, että okei, minkä tyyppinen tapaus tässä nyt on kyseessä, voiko tämän kanssa tehdä sopimusta. On se vähän niin kuin luottoluokitus ihan samalla tavalla. Ja sitten olisi sillä taustalla, mikä auttaisi sitä yhteisöäkin luottamaan paremmin.

Joo, tästähän on ollut, mäkin olen yhdessä sellaisessa projektissa kuin Weconomy, missä ollaan mietitty tätä luottamusta ja tämähän popularisoi eBay aikanaan, että annetaan palautetta jokaisesta transaktiosta, niin samantyyppinen systeemi voisi olla sitten lohkoketjussa. Joka perustuisi sitten sun online-identiteettiin, johon sä keräät sitten hyvää karmaa ja hyviä... Kun sä oot toiminut niin sanotusti oikein ja et oo kenellekään tuottanut harmia, niin sit sulla on hyvää karmaa ja sä pystyt sillä osoittamaan luotettavuutesi. Luottamo ilman, että kukaan muu tai kukaan periaatteessa on tavannut sua henkilökohtaisesti tai tietäis ostaa yhtään sen enempää muuta kuin... Sen yhden neutraalin lukeman, mikä sitten kuvaa tätä sun yhdellä luvulla sun käyttäytymistä tässä yhteisössä. Voisiko tämmöinen olla tietynlainen kontrolli?

Kyllä se varmasti on. Esimerkiksi Suomessakin miettii sitä, että miten paljon ihmiset luottaa luottoluokitukseen yleensä. Ihan lainsäätäjät. Sama asiahan sitten on tuolla esimerkiksi kryptovaluuttayhteisössäkin. Tällainen luottamus löytyy sieltä, niin kyllähän sitä samaa luottamusta voi sitten esitellä. Tämä on samanlainen luottoluokitus kuin sitten esimerkiksi ihan yhteiskunnassa muutenkin. Kyllähän viranomaisille sellaista voi esittää, että okei, tämän tällainen järjestelmä on nyt kyseessä ja tällä tavalla hankitaan sitä. Luokitusta ja näin tämä toimii, niin sitä huomattavasti helpompi saada heitäkin luottamusta siitä.

Kyllä mä siinä olen samaa mieltä sun kanssa, että paljon tässä on just sitä tietämättömyyttä ja osaamattomuutta ja sitten tietysti tuppaa olemaan niin, että media tuo mielellään esiin tämmöiset negatiivisemmat aspektit ensin. Se sitten ehkä ruokkii semmoista ei niinkään... Hyvää ilmapiiriä koko kryptoalan ympärillä. Tietysti näkisin, että jokaisella projektilla on henkilökohtainen vastuu myöskin, että kantaa kortansa kekoon ja tekee legittäjiä projekteja enemmän. Mutta se on tietysti yhteisöltä ehkä liikaa vaadittu. Aikaa siihen varmasti tulee vielä menee. Itse näen, että tämä tulee vielä jatkua jonkun aikaa. Tällainen villilänsitilanne ehkä tämän vuoden ainakin. Mitä olet mieltä, kun on väläytelty Jenkkien SCC ja jotkut muut regulaattorit, niin on vähän niin kuin väläytellyt ruoskaa tai vasaraa, että saattaisi olla tulossa alas. Oletko sitä mieltä, että tänä vuonna tulee jonkunnäköistä vahvaa regulaatioa esimerkiksi Jenkkien puolelta?

Kyllähän siitä on ollut ilmapiirissä aika paljon. Tietysti siellä Amerikassa on sitten. Yleensäkin se, että lähtekö se heidän päämiehensä sitten mukaan siihen millä tavalla. Sehän saattaa olla todella mielenkiintoista touhua sitten, jos Donald Trump lähtee olle tai toiselle tässä. En sisälty aika paljon sellaista hyvin mielenkiintoista. Kyllä uskoisin, että tässä nyt regulaatio tulee kyllä jonkun verran. Kyllähän se näkee siitä, että aika monet sellaiset. Pitkään markkinoilla olleet toimijatkin, niin hekin haluaa sitten mukaan vähän ja sitten regulaation kautta sitten tulee vähän sellainen tasaantumisvaihe, jonka jälkeen he pystyttyy hyppäämään mukaan silleen sopivasti. Onhan se aina sitten ihan ymmärrettäväkin heidän kannaltaankin. Ei mene liian nopeasti.

Tuo oli mielenkiintoista, kun toi te siitä on Donald Trumpia ruveta puhumaan. Ja tietyn tavalla politiikasta myöskin ja mediapelistä, missä hän on tietysti valtavan taitava, niin se varmaan näkisin itse, että lausuisi hän mitä tahansa kryptovaluutoista, niin se olisi varmaan hyvä asia julkisuuden kannalta, jos miettii, että paljon hänellä on esimerkiksi Twitter-seuraajia.

Joo, kyllä varmasti. Voin sanoa, että... Sitä mitä kuuli, että Donald Trump pääsi valkoiseen taloon, eihän ne budjetti sattainut olla kovin paljon kuitenkaan, vaan hän osasi niin hyvin palata sitä mediaa. Vaan se asetti tietysti ihan kummalle puolelle tahansa. Melkein sellaista yhteisymmärrystä tässä varmaan kokeillaan nyt tämä vuosi ainakin, että mistä tässä nyt on. On sitten kyse, mutta oppiluus pitää päästä sitten yhteisymmärrykseen. Varmasti kun miettii esimerkiksi Suomenkin tilannetta, että Suomessa väestö on suuria ikäluokkia aika paljon ja heidän näkemyksensä kryptovaluutto, he ei varmaan osta niitä kaikkein sellaisia suotuisimpia, koska he sitten oikein, ei kiinnosta, että heillä on työraa alkaa olla takana ja kaikki on sitten kunnossa. Suomessa suurin työantaja on kuitenkin valtio ja kunta. Pitää muistaa, että he eivät halua sellaista projektia tietenkään, mikä vie heiltä työpaikat ja muuta. Kyllä siinä sellaisia hyvin käytännöllisiä näkökohtia on takana.

Siinä voi helposti tulla sellainen oh shit moment. Kun huomaa, että on tekemisessä tuotteen kanssa, joka mahdollisesti johtaa omaan työttömyyteen pitkässä jouksussa, mikä on varmasti monien projektien kohdalla ihan täysin totuus, jos ajattelee, miten monta tekoälyprojektia esimerkiksi lohkoketjupohjasta on tällä hetkellä käynnissä. Robotiikkaan liittyviä kaikkia tämmöisiä itseajavia autoja, koneita ja systeemeitä, jotka sitten tämmöisessä iotan tyyppisessä tangallisysteemissä pystyy esimerkiksi jakamaan tietoa keskenään ja tekemään mikrotransaktioita ja muuta, niin kyllä siinä monen työpaikka on ihan oikeasti vaakalaudalla. Ja ei minulla henkilökohtaisesti mitään epäilystäkään, että kymmenen vuoden päästä on tosi huono työllisyystilanne perinteisten töiden kannalta. Millä tällaiseen tilanteeseen apua ja oletko ensinnäkin minun kanssa yhtään samaa mieltä?

Joo, kyllä se esimerkiksi kun tota... Tuossa oli vasta viikko vai pari sitten yhdessä seminaarissa, niin kyllä siellä puhujat oli sitä mieltä, että esimerkiksi tämmöinen kuin Seth Godin on puhunut siitä, että nytten on tämä teollistumisen aika, mikä alkoi joskus silloin 1800-luvulla lopulla, niin se alkaa pikkuhiljaa nyt olla ohi, että ei niitä tehtäitä vaan synny enää. Esimerkiksi Suomeen koko ajan jatkuvalla syödöllä. Vaan nyt ollaan siinä vaiheessa, että nyt tämä muistuttaa enemmän sitä 1800-luvun, 1700-luvun tilannetta, jossa tosi monet sitten oli siinä tilanteessa, että heillä oli se oma maatila tai sitten heillä oli joku sotilaite jossain tai jotain sellaista hyvin pitkälti yrittäjämäistä, yrittäjätyyppistä ja tällaista. Yhteisöthän se oli ihan selkeä kuvio silloin, että yhteisöjen kautta sitten elettiin hyvin pitkälti. Tässä ollaan menossa ihan siihen samaan suuntaan ja sen takia tämä sopimuksellisuus, mikä oli 1800-luvulla aika vahva tuossa lainsäädännössä, niin siihen ollaan siirtymässä nyt takaisin ihan selkeästi.

Onko tämä verrattavissa paikalliseen sopimukseen, esimerkiksi jos puhutaan työsopimuksesta?

Aika laajalla rintamalla tämä sopimusten mukaantulo on näkynyt. Esimerkiksi paikallisopimus on yksi asia. Sitten kun puhutaan esimerkiksi veroa. Verotuksesta, niin siellä on nämä verosopimukset. Ne on sitten sellaista samantyyppistä nimenomaan sopimusta valtioiden välillä ja Apple ilmeisesti ja nämä isot yhtiöt, ne tekee omat sopimukset verottajan kanssa ja verottaja kattoo sitä, että tämä on mahdollista. Tietysti jos miettii ihan pk-yrittäjää. Niin sen toteuttaminen voi olla vähän haastavampaa ainakin aluksi, mutta kyllä näen, että siihen suuntaan ollaan ehdottomasti menossa. Ja vaan sitten pitää tähän verottajalle helposti yleensä se käytäntö, että he voivat sitten katsoa nopeasti, että okei, mistä tässä on kyse, ekalla sivulla kaikki selkeästi ja sitten liitteenneen kaikki ne ja sellainen käytännöllisyys on se. On sitten tässä sopimuksellisuus ainakin itse näen, että se olisi se luontaus.

Joo, toi on hyvä pointti kyllä, että jos joku miettii lohkoketjuyrityksen perustamista ja varsinkin jos Suomeen, niin siinä kannattaa huomioida just se, että tekisi semmoista rajapinnat heti suoraan verottajalle tietynlainen raportointisysteemi, että eihän sen tarvitse olla mikään sellainen, joka vasikoi sun tiedot tai käyttäjän tiedot mihinkään, tietenkään se olisi koko ajatuksen mutta että olisi mahdollisuus käyttäjän helposti esimerkiksi ottaa raportti ja toimittaa se verottajalle esimerkiksi vaikka PDFn saisi ulos ja tekee sillä PDFllä sitten kukin mitä haluaa. Jokaisen omalla henkilökohtaisella vastuulla olisi sitten se verojen maksaminen. Tavallaan tämmöinen 80-luvun käteispaluu, niin kuin jossain uutisoitiin, että pahimmillaan paluu 80-luvulle, että käteisen paluu. Onko sun mielestä tällainen riski olemassa tai onko se riski ylipäätänsä?

Kyllähän noissa tietysti on se, että se saadaan mahdollisimman käteväksi ja helpoksi. Sitten ihan sille, kuka sitten vaikka maksaa niitä veroja. Ja jos joillekin tulee sellainen ilmoite, että okei, nyt joudut itse tekemään kaiken, niin kun verot selvitykseen ja... Se on kyllä aika hankala tilanne monelle sitten, että pitäisi perusteet löytää ja kaikki, miten tämän tehdään. Silloin verottajakin katsoo, että okei, mitä sinä nyt olet tehnyt. Ymmärrätkö, että onko tämä riskisijoitusta, onko tämä sitten, että mitä on oikein tapahtunut. Jos itse ei tiedä edes, mitä on tapahtunut, niin kyllä se verottaja ihmettelee vähän, että mistä tässä meni.

Joo, toi on kyllä hyvä pointti. Ja tietysti itse olen sitä mieltä, että varmaan suurin osa ei halua kuitenkaan kiertää veroja välttämättä, vaan uskon kyllä siihen, että aika isoltio osa taso on just sitä, että ei ole työkaluja ja ei ole tietämystä ensinnäkin, että miten se tehtäisiin oikein ja mitä työkaluja siihen voisi käyttää. Olisi mahdollista esimerkiksi vaikka yhdellä napin painauksella applikaatiosta, tyylin lompakosta saada ulos printti, joka kävisi suoraan. Se olisi verottajan kanssa myöskin katsottu, että siellä on ne tietyt tiedot, mitä he haluaa. Ja sitten käyttäjä pystyy sieltä myöskin katsoa omat tiedot ja sitten jakaa sen tarvittaessa eteenpäin joku tämmöinen systeemi. Sillä varmaan saataisiin kaikki osapuolet tyytyväiseksi.

Joo, ei mitään kritiikkiä verohallintoon kohta, mutta. Kyllä siellä ne jotkut palvelut, niin kyllähän niissä vähän voisi kehittää sillä tavalla sitä helppoa, että olisi mahdollisimman helppoa. Ja kyllä tähän varmasti verohallintohan, heillähän on asiakkaina tietysti kaikki suomalaiset ja hyvin paljon niitä ulkomaallakin asuvia, että kyllähän heitäkin pitää miettiä sinne, että se on mahdollisimman helppo niin heidän suuntaan, kun sitten kukaan sitten tekee se ilmoituksen. Käytettävyys sitten. Se tietysti tulee jossain vaiheessa käytettävyys mukaan.

Niin kyllä, mä oon itse sitä mieltä, että niin kauan kryptavaluutat ei tule yleistyyn tavallisessa kansansuoliossa ennen kuin siihen löytyy käyttöliittymä, joka on parempi kuin mitä kilpailut vaihtoehdot on. Miksi niin sanottu tavallinen ihminen... Rupeaisi käyttämään tämmöistä uutta teknologiaa. Vähän sama juttu just kun miettii internetin käyttöönottoa, että jos puhelinlankalinja pitää lyödä kiinni siksi aikaa kohtaa yhteyden nettiin ja valokuvan lataaminen kestää 20 minuuttia, niin onko se joku semmoinen tuotekautta palvelu, mitä mä tarvitsen ja haluan käyttää, niin ei välttämättä tulisi mieleenkään.

Joo, kyllä se niin kuin... Itse pelasin nuorempana sitten tuota kommandore 64 ja tuota pelin lataaminen saattoi kestää puoli tuntia. Seuraavalle tasolle kun pääsin, niin saattoi kestää sen puoli tuntia. Niin nykyaikana ei varmaan tämmöinen sitten tuota yksi ilta menee sitten pelatessa, jos haluaa vähän pelata ja sitten saattaa käydä sillä tavalla, että Tulee joku error siihen kuitenkin, joka estää. Ei samanlaista kärsivällisyyttä teknologian kanssa nykyisin, ei vaan ole. Se pitää olla helpompi.

Tommaa allekirjoitan kyllä täysin, että nykyään se on enemmänkin puoli minuuttia alkaa olemaan jo aika kipurajoilla. Jos joutuu esimerkiksi sivun latautumista odottaa, niin sivuvaiheessa ehkä miettii jo vakavasti, että haluanko mä oikeastaan ladata tuon sivun vai ei. Siirtyy ehkä. Ehkä muihin hommiin sitten. Keskittymiskyky tosiaan on huomattavasti matalampi. On tietysti paljon asioita, monisyisempää teknologiaa. Kryptovaluutta-alahan ei ole yksinkertaisimmasta päästä laisinkaan. Vaikka monesti sitä internetiin vertaan, niin kyseessähän on huomattavasti monimutkaisempia, monisyisempiä asioita, joihin liittyy paljon taloudellisia, geopoliittisia, psykologisia leireitä, mitä sitten nettiin ei niinkään. Niinkään ehkä liittynyt. Oikeastaan mun mielestä melkein niin, että tällä hetkellä kryptovaluutat ja bitcoin on etunenässä, niin on ehkä lunastamassa vasta sitä alkuperäistä 90-luvun internetin lupausta ikään kuin mitä sen piti olla. Mitä mieltä?

Mikäs se muuten oli se alkuperäinen lupaus internetille?

Muista sitä. No siis internetihän piti olla sellainen, että kaikki pääsee tekemään mitä vaan kenen tahansa kanssa milloin vaan ja kaikki on auki ja kaikki pystyy ostamaan netistä ja näin ja siihen se nyt ei ole vieläkään ihan sitä niin kaikki vuopa mitä silloin visioitiin. Tietysti ollaan hyvin lähellä ollaan ja kryptovaluutat rupeaa tuomaan sitä niin kuin oikeasti paljon lähemmäksi just esimerkiksi tämän luottamusaspektin kautta että se ei ollut aikaisemmin hirveän realistista että pystyy esimerkiksi myymään ja ostamaan tavaroita. Kenen tahansa kanssa ympäri maailmaa välittömästi, että se ei ole ollut silloin internetin alkuaikoina mikään itsestäänselvyys, koska sitä ongelmaa ei ollut silloin ratkaistu vielä.

Joo, kyllähän se tietysti on hyvä miettiä varmaan, ainakin itse mietin sitä sillä tavalla, että siinä on semmoinen selkeä jatkumo sitten, että tämä voisi olla seuraava askel internetistä tai Internet oli sitten ihan PC-stä askel. Vaikka sellaista ihan suoraa ei olekaan, kuitenkin sellainen historiallinen näkemys siinä on, että kyllähän se aikaisempi teknologia ja kehitys yleensä vaikuttaa siihen tulevaankin. Että sitten ei tule vaan yllättää yhtäkkiä, josta tulee joku homma ja me ollaan parhaita ja luota vaan tähän. Tämä on valtava järjestelmä. Jota en pysty selittämään ihan sekunnissa tai minuutissakaan. Tähän menee muutama vuosi, että ymmärrät. Se kuulostaa sitten sellaiselta, että sitten kun sellainen jatkumo on aika jatkumo, että tämä on selkeä kehitys, mihin tässä ollaan menossa ja mikä on se tulevaisuus.

Näet se tulevaisuuden kannalta ja jotenkin adaptaation kannalta, niin ongelmalliseksi. Suomessa on ehkä vähän totuttu siihen, että sulla on koulutus, hankit formaalin koulutuksen ja tietynlaiset paperit, että saat pätevä tietynlaiseen tehtävään. Jos mietitään tämmöinen kryptoala ja sitten jos miettii kryptoalan koulutusta, mä en ole ainakaan tietoinen, että olisi olemassa edes mitään kryptoalan koulutusta varsinaisesti. Näetkö tämmöisen esteenä, että ei pystytä lähteen epäonnistumaan ilman formaalia koulutusta, jos näin voi käyttää?

Sillä asiantuntija tuli siihen viereen kertomaan ilmeisesti vastaan tähän.

Joo, jatketaan vaan.

Joo, eli kyllähän se asema on tietysti Suomessa hyvin semmoinen tärkeä ihmisille, että ihmiset tavoittelee sitä asemaa, että sitten ihmiset muut voisivat kuunnella. Ja siihen tietysti, siihen asemaan monesti vaikuttaa sitten se ikä ja sitten se koulutus. Ja no, suomalaisethan on niin kouluttautuneita nykyisiä, että siihen vaikuttaa sitten myös. Se yhteiskunnallinen hyväksyntä, että kyllähän näkee sellaisia alan, ihan monienkin alan neroja, mitä ei hyväksytä sitten. Kyllä näkisin, että tässä on sellainen yrittäjähenki, mitä yleisestikin on rohkaistu, että tässä rohkeutupuolella nimenomaan se yrittäjähenki voi sitten päästä ihan toisella tavalla palloilleen. Esimerkiksi kyllähän se muista itse, kun oli niitä. Internet-nörttejä oli silloin 90-luvulla, niin kyllä niitä tuli koulussa ihmeteltä, että mitä ihmentyyppiä nuo. Vetää Coca-Cola ja syö pizzaa ja sitten ne istuu tietokoneen luokassa ihan koko ajan. Mitä ne tekee? Mutta sitten kun ne alkoi löytämään itseänsä, niitä tarvittiin niin paljon, että he tulivat oikeastaan opettelemaan koko se homma monille. Miten se sitten toimii. Kyllähän se näyttää siltä, että jos se ala on niin vahva ja se vetovoima on niin vahva ja siellä osaamista tarvitaan, niin kyllähän sellaisia pyydetään sitten jossain vaiheessa kuitenkin. Mutta itse se pitää vetää sitä projektia ja olla oma aloitteinen siihen, että ei sitä välttämättä Suomessa kuitenkin niin auktoriteettikulttuuria. Ei välttämättä tulla pyytämään sitten lakkikourassa. Tulisitko?

Joo, tosi hyvin sanottu kyllä ja summasat aika pitkälti omat ajatukset. Näin se on just ja auktoriteetteja tietysti tietyllä tavalla ihmiset hakee ja haluaa katsoa jonnekin päin. Mutta tässä on vähän semmoinen kuudella uudella alalla lähdetään ensin, että tämä rohkeasti lähtee epäonnistumaan ja auraamaan sitä tietä, että just niin kuin sanoit, niin. Samanlainen fiilis itsellä, mikä oli silloin kun tietokoneet yleistyivät ja netti yleistyi, niin mä teen itse henkilökohtaisesti silloin aika paljon sitä niin sanottua käännitystyötä ja jalkatyötä ja kuuntelen niitä naureskeluja, että mitäs siellä netissä nyt, että vois tehdä jotain hyödyllistäkin joskus. Niin vähän samanlainen tilanne on nyt, että kokisin, että vielä ehkä tietyllä tavalla tärkeämpää tehdä sitä paljon sitä jalkatyötä. Ja koulutustyötä ihan jokainen meistä, joka on skenessä messissä. Ilman, en mä ole törmännyt moneenkaan, tai niin sanottu asiantuntijuus voi tarkoittaa nykyään hyvinkin paljon erilaisia asioita, koska formaalit asiantuntijat rupeaa olemaan vähemmistössä, näkisin. Internet on aiheuttanut sen, että kaikki informaatio on kenelle tahansa, jolla on nettiyhteys saatavilla milloin tahansa. Ja se on sitten tietysti itsestä kiinni, että minkälaista informaatiota. Ja sieltä hakea, miten sitä käyttää. Mutta asiantuntijuus on hyvin erilainen, kun ehkä mihin on tarjousessa massamediassa telkkarissa, kun näkee, että joku on jonkunnäköinen asiantuntija, niin yleensä hänellä on formaalikoulutus tähän alaan ja ehkä kenties jonkun verran työkokemusta. Mutta nykyään tämmöinen ad hominen tyyppinen ajattelu ei enää päde samalla tavalla, koska internet on tasoittanut puntteja huomattavasti. Eli rohkeasti vaan sanoisin, että... Kaikki vaan asiantuntijoiksi ryhtyy. Ja tietysti totta kai realismi pitää mukana siinä hommassa, että tiedostaa myös oman tietämyksensä rajallisuuden ja sen, että on myös itse mukana oppimassa, että jokainen nöyrästi vaan messiin, mutta myöskään väheksymättä omia avujaan tähän, mitä kommentteita on lisättävää.

Joo, kyllähän se tietysti Suomessa pitkään oli. Pitää muistaa se historia, että täällä vieraavalla alla ollaan tavallaan oltu sitten tuonne 90-luvulle asti ja sitten kun YUA-sopimus päätti, niin kappas löydettiin pari vuotta sen jälkeen itsemme EU-sta ja sitten tuli tuota selkeät ohjeet sieltä. Kyllähän tässä sellaisia tietynlaisia historiallisia hyvin pitkiä traumaajia on, että sitten on sisä... Ulkopuolelta tulee sitten ulko... Esimerkiksi EU-stakin tulee sellaista sääntelyä ja Suomessa sitten ehkä ajatellaan, että se tarkoittaa, että tätä nyt pitää toteuttaa. Vaikka sehän on vaan todellisuudessa sellainen sopimusehdotus, että me oltaisiin tätä mieltä. Suomessa sitten yleensä pitäisi ajatella siinä, että okei, tämä nyt ensinnäkään meidän kulttuurihan tällaisena ei sovi. Ja sitten tämän implementointiin voisi mennä pari vuotta, ehkä pitempäänkin. Ja sitten se, että me ei olla kysytty kansalaisilta mitään, että miten tämä todellisuudessa toimii heillekin. Tätä pitäisi sitten kehittää kanssa. Kyllä siinä aika monta pointtia on sellaista, mitä sitten tuli mieleen itselle tästä asiasta.

Hyviä pointteja kyllä. Tästä voisi jatkaa keskustelua pidempäänkin. Meillä rupeaa aika loppuun täältä illalta. Tai multa rupeaa aika loppuun. Voisi tähän loppuun vielä ottaa muutama kysymyksiä, jos yleisö on vielä paikallaan. Meillä on vissiin kuusi henkeä. Oli tuossa parhaimmillaan sentään jotain. Nauhalta voisi jengi katsoa tätä myöhemmin. Tai onko sinulla, Henri, vielä jotain, mitä haluaisit tuoda esiin tähän aiheeseen liittyen?

Joo, no kyllä varmaan itselle tuli päällimmäisenä asiana tuo turvallisuus. Jos lähtee puhumaan tästä asiasta yleensä sellaisille, ketkä eivät ihan niin tästä tietoisia, niin kyllä se turvallisuus on tässä se perusteema. Mikä sitten yleensäkin, siitähän tässä on kyse hyvin pitkälti. Ja sillä tavalla sitten pystyy, sitä monet ihmiset ymmärtää. Jos puhuu ihan vapaudesta, niin ihmiset jos ajattelee, että mitä he tekisivät, kun he olisivat vapaat ja kaikki muu olisi vapaata tekemään, niin se olisi ihan katastrofi. Kyllähän turvallinen teknologia, mikä sitten auttaa arkea. Kyllähän se on sitten melkein sellainen slogan, millä sitten lähdetään liikkeelle.

Joo, se on hyvin sanottu, että tuohon turvallisuuteen liittyen konsensuksen nopeista videoista löytyykin. Tein pari päivää sitten video just aiheesta henkilökohtainen tietoturva. Ja se liittyy tietysti isolla osalla tähän ja sitten kryptovaluutossa vielä sitten myös se taloudellinen turva, jos miettii tuommoista taloudellista riippumattomuutta. Mutta niin tietysti kryptavaluuttojen kautta on sitä mahdollisuus tietyllä tavalla vaalia ja saavuttaa ja kasvattaa myöskin. Se on semmoinen asia, mikä kannattaa ottaa minun mielestä myös huomioon. Kiitos Henri paljon tästä. Oli mielenkiintoista keskustella sun kanssa ja olet tervetullut myöhemminkin ohjelmaan mukaan.

Joo, kiitoksia. Kyllä tästä nyt.

Tuu ihmeessä sinne verotapahtumaan ainakin vieraaksi se. Jos ei muuta, niin tänä torstaina, tulevana torstaina.

Joo, pitää katsoa tuo kalenteri vielä.

Se on ravintola Dublinerissa Helsingissä kello kuusi, kuudesta kahdeksaan. Ja varmaan sen jälkeen meillä on sitten. Siinä vapaata verkostoitumista kautta keskustelua sen jälkeen, niin voisi olla ihan mukava livenäkin nähdä ja rupata jatkaa keskustelua.

Joo, totta. Kyllä, kuulostaa ihan hyvältä ajatuksesta.

Loistavaa. Kiitoksia tästä ja kiitoksia katsojille ja ei muuta kuin hyvää lappua.

Noniin, kiitos.