Älyraha, aikamme suurin mahdollisuus sijoittajalle ja säästäjälle

Kiitoksia ja huomenta. Olen tosiaan valtion kehitysyhtiötoimitusjohtaja. Sen lisäksi kosketuspintaa tällaisiin aiheisiin on tullut tuolla teknologiateollisuuden tekoälyryhmässä. Missä totta kai smart kontraktit ja kaiken näköiset ketjujen tai ledkireiden kautta toteutettavat järjestelmät muun muassa teollisuudessa ja rajapinnoissa on ollut pöydällä. Se ryhmä on eräänlainen Suomen isojen teknologiayhtiöiden AICF-kerho, sitä voisi kuvailla näin. Ja sitten tuolla jopa tuossa valtiovarainministeriön tuollaisessa valtionhallinnon digihankkeiden investointiryhmässä on tullut nämä asiat vastaan. Eli se on ollut semmoinen ryhmä, mistä muun muassa vaikka tulli ja THL ja tutkimuslaitokset ja puolustusvoimat ja eri ministeriöt hakee tällaisia softarobotiikka tekoälyn soveltamisdigitalisaatiokäissä. Siellä aika vakio keissi on ollut se, että lomakkeet ja lomakkeiden käsittely, mikä on aikaisemmin ollut paperisena, niin vedetään digitaaliseksi ja sitä prosessoidaan jotain. Siinä yhteydessä on tullut smart contractit vastaan. Jopa siellä valtionhallintoprojekteissa. Tämä teema tulee vähän kaikkialla tällä hetkellä, ja itse olen päässyt tätä havainnoimaan jatkan varrella useista kohtaa. Lake keskittyy aika paljon tähän tekoälyhommaan nyt, ja tässä on se syy, minkä takia, eli siitä, tämä ei ole minun epistolaavaan ministerin ja Business Finlandin pääjohtajan sanomisia. Eli Suomella näyttäisi olevan sellainen paikka, että jos oikein hyvin hoidetaan nämä tekoälyasiat, keskitytään alustatalouteen, kaikkeen mitä tekoäly tarkoittaa, niin se voi luoda tämmöisen aika suuren siivun kansantalouden piirakkaan tulevaisuudessa. Nyt voi olla semmoinen merkittävä tukialka, mistä tämän maan hyvinvointi ja ylipäätään yritysten kansainvälinen menestys voisi jatkossa tulla. Eli ilman muuta investoimisen ja kehittämisen arvoinen alue kaikilla tavoilla. Tässä on vielä sitten konsulttejen... Ajattelua siitä, että mihin Suomi voisi pystyä. Ne on analysoineet kansantalouksien rakennetta ja muun muassa minkälaisia työpaikkoja siellä on ja mitä ihmiset näissä työpaikoissa tekee siinä maassa. Ja sitten ne on laskeneet tämmöisen valkoisen alueen, että jos tekoälyhyödyt otetaan täysimääräisesti kaikki käyttöön, niin noin paljon tulee lisää boostia siihen entisen päälle. Ja Suomi on itse asiassa USA jälkeen kakkosena koko maailmassa siinä, että mihin me voidaan yltää. Jos me hyödynnetään nämä mahdollisuudet hyvin. Meidän tuo valkoinen palkki on muun muassa merkittävästi isompi kuin monella muulla valtiolla, mitä voisi pitää aika teknologisesti sivistyneenä länsimaana, vaikka nyt Ranska esimerkkinä. Se johtuu siitä, että meillä eritoten on sen rakenteellinen teollisuus ja sen rakenteelliset työmarkkinat, että tästä hommasta olisi poikkeuksellisen paljon hyötyä meille. Siksi me tähän panostetaan. Mutta tähän alurahateemaan, niin kutsun itseäni myöhäisheränneeksi, koska 2010 vastaan aloin bitcoinin kanssa pyörimään ja siinä vaiheessa oli jo aika moni tuttu niissä hommissa mukana. Se on ollut jännä seuraa tätä vuosien varrella, koska tässä on aika paljon väärinkäsityksiä myöskin, mitä joku tällainen, vaikka nyt bitcoin ensimmäisenä ja kuuluisimpana esimerkkinä on, että siellä toistuvasti kohtaa sellaisia väärinkäsityksiä, että ihmiset esimerkiksi epäilee just bitcoinin käyttäjien motivaatiota noudattaa niitä sääntöjä, eikä ne ymmärrä, että se järjestelmähän on käytännössä siis nässin tasapainotilassa, Se on nässin tässä tasapainotilassa. Peliteoreettisesti se silloin tarkoittaa sitä, että kaikkien, jotka toimii siellä, kannattaa noudattaa sääntöjä. Sen lisäksi niiden kannattaa vielä valvoa, että kaikki muut noudattaa sääntöjä. Tämä on ollut esimerkiksi yksi väärä käsitys, mitä on saanut oikoon, että se ei ole sellainen villilänsi, mikä olisi tavallaan säännötön tila. Toinen väärinkäsitys vuosien varrella, mikä tulee usein esille, on se, että ihmiset katsovat minkä tahansa virtuaalivaluutan, vaikka nyt sitten bitcoinista koko lohkoketjua. Katsoo sieltä ketjussa olevien transaktioiden määrän ja tulkitsee, että tässä on ton verran transaktioita, ettei hätää kovin paljon. Bitcoinissa on ketjun ulkopuolella transaktioita enemmän kuin mitä on USA dollarin valuuttakauppa. Eli siellä on siis valtaosa transaktioista arvoltaan ei ole siinä ketjussa, koska ihmiset svappaa niitä valletteja, antaa valletin omistajuuden jollekin toiselle ja se on semmoinen transaktio, mikä ei koskaan päädy sille ketjuun. Transaktiovoluumi olisi pieni, vaikka se on todellisuudesta erittäin iso. Siellä on kaikkea muuta jännää, mitä on pystynyt seuraamaan ja sitten tekemään myöskin näitä teollisia hankkeita vuosien varrella. Tässä on, näkyykö se huonosti, no se näkyy just näköjään tällä tasolla, mitä näkyy. Siinä olisi tämmöisillä pallukoilla visualisoidut kuvat siitä, että kuinka paljon AI-investointeja eri startupit vetää tällä hetkellä maailmassa. Kolme miljardia, nyt vähän tarkemmin. Sitten siellä on useampia puolen miljardin kokoisia rahoituskierroksia ollut tekoälystartupeihin. Tuo suurin firma on kiinalainen ja aika moni muukin näistä on aasialainen, mutta siellä on joukossa myös muutamia eurooppalaisia, esimerkiksi englantilaisia yrityksiä ja sitten todella paljon israelilaisia, USA-laisia. Jos katsoo tuota Nord-Amerika-täppää, niin siitä lähtee niitä viivoja, että se on aika monen keskittymä. Osa näistä firmoista, mitkä saa tällaisia aivan jättimäisiä rahoituskierroksia, niin ne operoivat käytännössä tällä älyrahan alueella. Eli ne tekee sen tyylistä tekoälykonseptia, missä käytetään ketkyä tai ledgreitä tai operoidaan jotain tekoälyrajapintoja tai pyöräytetään älyrahaa ja smart kontrakteja osana sitä konseptia. Ja näillä on monilla myöskin sivuprojektina kaiken näköistä oman toiminnansa laajentamista siihen suuntaan, että se laajenee tähän älyrahasuuntaan. Tällä hetkellä tämä oikeastaan etenee joka paikassa, eli mä oon itse esimerkiksi ollut sähköauto 2016 vuodesta asti ja sielläkin on nyt käytössä maailmassa ensimmäisiä näitä ketjussa toimivia, älyrahalla toimivia lataustolppia. Eli hirveän kätevä systeemi periaatteessa, koska nämä nykyiset sähköautolataussysteemit edellyttää sitä, että sun täytyy joka ikisen sähköautolataustolppa operaattorin asiakkaaksi rekisteröityä erikseen. Ja mullakin on niitä, mulla on autossa semmoinen. Fyysinen keychain, missä roikkuu viisi kappaletta erilaisia RFID-toukkeneita, koska mä oon rekisteröinyt käytännössä jokaiseen operaattoriin, mikä Suomessa ja tässä lähialueella toimii, ja sitä aina kun menee lataamaan, niin pitää arpoa, että mikä se näistä nyt taas oli, ja kokeilee, että toimisiko se tälle hirveän työlästä. Ja älyrahaahan tuo tähän sähköautolataamiseen ihan kuluttajallekin sellaisen hyödyn, että sun ei periaatteessa tarvitse rekisteröityä yhtään mihinkään. Siihen lataukseen, ei tarvitse tuntea sitä sähkötolppa-operaattoria eikä muodostaa minkäännäköistä suoraa liikesuhdetta niiden kanssa, sä voit vaan operoida tällä tokenilla ja smart kontraktilla ilmestyä paikalle jonnekin Keski-Eurooppaan täysin tuntemattomaan lataustolppaan, jos sä tukee älyrahaa niin auto kiinni siihen vaan ja lataa suoraan. Ja kaikki se asiakkaan tunnistaminen ja maksaminen ja tilinsaldon tarkistaminen ja sähkövirran mittaaminen, kaikki ne tapahtuu siellä ketjussa taustalla. Niin näkisin omasta arjastani myös sen, että älyrahalla on merkittäviä ominaisuuksia, mitkä boostaa kuluttajakokemuksista niistä tuotteista ja palveluista paljon parempia. Ne on huomattavasti toimivimpia versioita kuin mitä ne vanhat versiot niistä samoista tuotteista ja palveluista on olleet aikaisemmin. Samaa se oikeastaan tarkoittaa näillä muillakin sektoreilla. Esimerkiksi kun on työprojekteissa ollut mukana näissä isoissa teollisuuden tilauksissa, mitä kansainväliset firmat tekee, niin siellä se on aika absurdia se meininki, että meilläkin oli yksi sellainen asiakas, mikä välillä aina siirteli miljardeja ja aina kun ne siirsi tällaista jotain kahden miljardin erää jonnekin toimitusketjuun eteenpäin, niin niillä oli finanssiosasto ja lakiosaston hälytys valmiudessa, jos ne soitti puhelimella, että no niin, nyt täältä on tulossa se kaksi miljardia, että toivottavasti ei mene tilirikkiä, että kättä kai, että se tulee paikalle ja kaksi sitten juhlaallisesti painaa nappia ja sitten ne odottelee, että siirtyykö se ja faksaa jotain todistuksia. Että onko nyt näin käyty ja onko tämä nyt hoidettu ja kaikki tämän hirveän alkeellista, todella manuaalista ja analogista ja ihan käytännössä typerää. Se on vielä absurimpaa siellä, että kun mennään johonkin suuriin teollisiin tilauksiin ja niiden ennakkotilauksien tekemiseen ja ennakkorahoittamiseen ja tuotannon aloittamiseen, niin ne saattaa kestää kaksi kuukautta, kun faksaa lainakin näköisiä lappuja ja haetaan jotain maestraatioapostille todistuksia sinne liitteeksi ja pankista lausuntoja, että varmasti on varat siirtynyt ja sitten joku alihankkija jossakin päivänä missä uskaltaa aloittaa sen teollisen valmistamisen. Tämä tuo oikeastaan koko tähän kenttään aika merkittäviä parannuksia, tehollisuuksia, säästää ihmisten aikaa, ratkoo ongelmia, ja käytännössä tehostaa sitten koko hommaa. Tässä on tätä, mä käytän nyt aika paljon CB Insightsin, eli Chubby Brain Insightsin materiaalia, koska ne tekee hyviä visualisointeja. Tämä CB Insights on aika kiva työkalu, muutenkin valitettavasti lisenssi maksaa noin 70 000 euroa vuodessa, mutta joka tapauksessa se tekee hyvää jälkeen, Tässä on vähän historiallinen kalvo, joka päättyy tuonne 2017 vuoteen jo, mutta tässä on oikeastaan se skene, mitkä on haistaneet tämän investointimahdollisuuden hyvin ajoissa ja alkaneet investoimaan tähän ensimmäiset jo 2014 vuonna kunnolla. Eli käytännössä Financial Services-alue rullaa aika paljon eteenpäin näitä juttuja ja siellä investointimäärät on sitten vielä 2018-2019 tietenkin jatkuneet. Tässä on vielä samaa dataa eri tavalla jaoteltuna, että ketkä sieltä lähti suoraan käytännössä bitcoiniin ja blockchainiin, ne on aika tutunnäköisiä firmoja. Oikeastaan tuolta finanssipalveluiden maailmasta voisi sanoa, että siellä on likin kaikki merkittävät toimijat on tässä älyrahassa jollakin tavalla mukana. Ja osa niistä on ollut tässä jo hyvin kauan mukana, niin kuin viisi vuotta mukana, neljä vuotta mukana. Pitkä tausta. Ja totta kai vaikka Visa ja Mastercard seuraa tätä aluetta suurella mielenkiinnolla, koska se voi tarkoittaa myös aikamoisia muutoksia niiden bisnekseen. Tuolla on jännä semmoinen kaksijakoinen tilanne olemassa, että vaikka esimerkiksi tässä R3-konserviossa on mukana yli 200 pankkia, ja samaan aikaan sitten kuitenkin pankit esimerkiksi Suomessa yrittää välttää ottamasta asiakkaiksi sellaisia yrityksiä, mitkä operoivat älyrahaa. Tai yrittää jotakin omaa sisäistä ohjeistustaan toteuttaa sillä tavalla, että se on aika rajoittavaa, käytännössä sellaista poissulkevaa sääntelyä varmuuden vuoksi. Siellä on varmaan jännä olla töissä siellä pankissa, kun samaan aikaan asiakkaat ei saisi koskekaan tähän, ja sitten pankit itse on näissä ihan täysillä mukana ja investoi niihin. Vähän on varmaan kognitiivista dissonanssia siinä hommassa. Ja tämähän täytyy kääntyä tästä, eli... Älyrahan pääaihe ei mitenkään ole rahanpesu tai verojen kierto, vaan se on kaikki nämä positiiviset mahdollisuudet ja parannukset, mitä se tuo niin monelle sektorille ja niin moneen tuote- ja palvelukategoriaan. Muun muassa näiden parin sadan pankin on pakko kääntää se asiakaspuolen suhtautumisensa ihan ympäri. Jos katsotaan sellaista yritystä kuin Facebook, niin ne mediayhtiöt yleensäkin sisältöjen luoja, sisältöoikeuksien omistajat ovat lähteneet jo vuosia sitten mukaan aika isosti älyrahaan. Facebook on yksi näistä yhtiöistä. Joka on tehnyt aika merkittäviä pivotteja vuosien varrella, millä tavalla ne on suhtautuneet erilaisiin kryptoihin. Ja niillä on myöskin aika monia omia suunnitelmia, millä tavalla ne käyttää sekä tällaista ihan varsinaista virtuaalivaluuttaa, mutta sen lisäksi erinäköisiä esimerkiksi sen bisnespuolen mainosmarkkinan yksityiskohdissa pyöriviä smart-kontrakteja. Patentteja ja niillä on nyt yhteensä semmoinen parisen kymmentä patenttia ja pääosin ne on alkanut tekemään niitä 2010 ja 2015 vuoteen asti rullanut ulos erinäköisiä patentteja siitä, että miten Facebookin käyttäjät voisi maksaa yksityishenkilöinä älyrahalla ja sitten toisaalta miten niiden bisnesasiakkaat voisi toteuttaa sitä mainosmarkkinaa erinäköisillä älykkäillä sopimuksilla. Facebook on ihan tyypillinen esimerkki siitä, että oikeastaan heidän verrokkiyhtiönsä on ihan samalla tavalla ollut vuosikausia tässä mukana ja ne kaikki oikeastaan kypsyttelee tai odottelee, milloin ne lanseraa nämä patenttinsa ja keksintönsä ja kehitetyt järjestelmät täyteen skaalaan, kun ne on siellä käytännössä aika lailla monet niistä valmiina jo. Bitcoin saavutti kurssihuipunsa tuolla kohta jo kaksi vuotta sitten tai puolitoista vuotta sitten, sen jälkeen kuinka paljon investointeja on mennyt tähän alueeseen, niin on niitä nyt kuitenkin aika hyvin mennyt. Coinbase johtaa siellä. Sariaa 300 miljoonaa investoinnilla, mutta muutkin on kerännyt aika merkittäviä kierroksia. Eli tämä nyt ei ole ihan dramaattisesti näkynyt näissä investointimäärissä se, että kurssihuippu saavutettiin yhdessä virtuaalivaluutassa, vaan tämä alue on aika paljon suurempi ja kiinnostaa tosi monia toimijoita. Myöskin ne yritykset, ketkä tähän sitten investoi venture capital mielessä, niin ne alkaa olla myös merkittävästi kansainvälisiä ja kiinalaisia, että siellä oikeastaan investointimäärissä johtaa USA ja Kiina kaksi tämmöistä isoa blokkia. Kvarterit pistänyt aika hyvin rahaa näihin, että semmoinen puoli miljardia per kvarteri tuossa pari kvarteria putkeen pelkästään kiinalaiset sijoittajat. Tässä on Kiinasta vielä nämä isoimmat rahaa saaneet kohteet siellä eli mitä yhtiöitä, mitkä operoi jotain älyrahaan liittyvää, olisi sitten mitä tahansa markkinapaikkoja tai jotain smart kontrakteita tai valletteja tai jotakin muuta, niin minkälaisia rahoja ne on saanut. Mulla on ollut sellainen jännä kontakti Kiinaan kanssa, koska mä startasin yhtenä perusteista 2008 vuonna tämmöisen kiinalaisen yhtiön, mikä siellä vieläkin operoi. Myy kiinalaisia domain-nimiä maailmanlaajuisella monopolilla, eli Shungua Yumin. Meidän domain-nimet on Tien Shai Xian ja Tien Shang Wan, eli.online ja.website kiinaksi. Siinä bisneksessä yksi niistä ihmistä, ketkä on ollut mukana siinä, on Kiinan tämmöisiä isompia. Bitcoin-sijoittajia, eli hän tunnetusti on omistanut yli 100 000 bitcoinia aikoinaan, semmoinen reippaan miljardin omaisuus, ja hän perusti sinne Shanghaihin tämmöisen BitFund-nimisen käytännössä riskirahaston, mikä sijoittaa pelkästään älyrahaa ja kryptokäisseihin, ja sitten se ottaa kaikki tuotot takaisin myöskin kryptoina, eli se ei kerää ollenkaan tätä fiat-valuutta tai juoneja takaisin. Se niiden hommaan kanssa on ollut aika mielenkiintoista seurata, että mitä ne on saaneet sillä aikaan, ja ne sijoitusluvut, mitä ne on sijoittanut, niin ei muun muassa näy näissä ollenkaan. Näissä näkyy vain nämä fiattisijoitusluvut. Jos katsotaan tätä siitä näkökulmasta, että mitä tekee nämä vaihtopaikat tai erinäköiset exchangeit, erinäköiset kauppapaikat, niin ne on ollut aika aktiivisia yritysostajia. Siellä selvästi alkaa tämä markkina, mikä on ollut hyvin moninainen, konsolidoitumaan. Tällä ajatellaan, että ostaa toisiaan, muodostaa alliansseja ja yrittää kerätä tämmöistä vauhtia itselleen. Coinbase on tosi merkittävä tekijä, Binance on toinen tosi merkittävä tekijä. Ja kyllä sinne muutama muukin mahtuu. Mutta tämä selvästi näyttää menemään siihen suuntaan, että tulee tällaisia miljardiluokan megamarkkinapaikkoja ainakin muutama, mitkä todennäköisesti on sen verran vakaita, että niissä uskaltaa muun muassa käydä kauppaa näillä erinäköisillä älyrahoilla. Ja sitten on paljon pienempiä pelaajia, mitkä yrittää jollakin kulmalla sitä samaa markkinaa operoida ja menestyy sitten vaihtelevasti. Mulla itsellä ainakin muutama bitcoini hävisi sinne Mt. Coxin konkurssiin, monet, ketkä siinä mukana oli, niin sen jälkeen on lueskeltu näitä japaninkielisiä, japanilaisen konkurssin asianmiehen lähettämiä papereita sieltä, että jos joskus saisi rahat takaisin. Mutta niin kuin tällaisia riskejä niihin sisältyy, jos on mukana tietysti tosi pienissä exchangeissa ja pitää niissä jotenkin älyrahaa sisällä. Samoin mikä mulle on enemmän kiinnostavaa ehkä, niin on se, että ketkä Amerikasta investoi tähän älyraha-alueeseen. Kovan luokan venture capital firma Andresen Horvitz ja heillä on aika isot panostukset tähän. Siellä on myöskin nämä muut nimet tällä listalla on aikamoisia ensiluokkaisia nimiä, että käytännössä tätä parempia sijoittajia ei maailmassa ole olemassa. Maailman fiksuimmat sijoittajat kaikki investoit tähän. Käytännössä jokainen heistä kertotoissa jälkeen ja vielä nämä ihan kärkifirmat aika lailla tuolla ykkösenä. Tässä listassa ei ole näitä korporate-venturefirmoja, mutta samalla tavalla älyraha-aiheisiin on investoinut muun muassa Google, on investoinut muun muassa Cisco Systems, on investoinut muun muassa Intel Venture Capital. Nämä kolme Google, Cisco, Intel, ne kaikki mahtuu maailman kymmenen parhaan korporate-venturefirman joukkoon. Tätä on hyvin kiinnostavaa seurata, mihin tästä lähtee. Se mikä on tullut alas huippupäivien, on näiden initial coin offering rahoitus. Eli parhaimmillaan siellä kerättiin aika sijovosia summia, semmoista paria miljardia useampi kuukausi putkeen ja se on nyt tullut alas viime aikoina taas vähän piristynyt. Olin itsekin yhdessä semmoisessa ikossa mukana, koska tuolla Otaniemessa Autotallissa startup-saunassa oli tämä 10X-niminen tiimi, yhtenä niistä startup-saunakeisseistä. Ja he olivat singapurilainen tiimi, mutta tuli Suomeen tekemään sen keissinsä ja sen startup-sauna. Akseleeraattorin jatkon päätteeksi, niin se sitten ikotti sen tennäksen ja onnistui keräämään siitä 80 miljoonaa. Myöhemmin sitten pian sen jälkeen, niin se heidän markkina-arvonsa nousi 600 miljoonaan ja he alkoi sitten asiakkaille tarjoamaan vähän lisää palveluita ja nyt mä en ole sitä enää seurannut, missä se menee, mutta alkuvuoli ainakin kiinnostava, koittaa neuvon niitä jatkia, että mitä niiden pitäisi tehdä ja millä kolmakertoimella, kuinka nopeasti, että sitten kun se ikkuna aukeaa, niin kuinka paljon kaasua kannattaa painaa ja mitä kaikkea tehdä etukenoa. Ottaa vähän enemmän riskiä omassa toiminnassa. Mutta tämä ei missään nimessä kuollutta, eli tämä edelleenkin jatkuu ikot ja ne hakee vaan ehkä järkevämpää muotoa, että siellä ei ole niin älyttömiä hankkeita joukossa kuin joskus aikaisemmin oli. Ja sitten myöskin yritykset, milloin jotain muuta toimintaa, niin ne laajentaa välillä sitten yhden varainhankintakeinon, yhden keinon, millä ne nostaa rahoitusta itselleen, niin ne laajentaa tähän ikopuoleen. Jos katsoo sellaisia juttuja, mitkä mua kiinnostaa tällä hetkellä seurata, niin on nämä erilaiset stablecoinit, mihin ne oikein kehittyy. Jos haluttaisiin tämmöisiä arvoltaan vakaita, likin turvasataman kaltaisia, reservivaluutan tyyppisiä vakaita älyrahoja, mitkä sitten säilyttäisiin arvonsa ja ei juurikaan nousisi arvossa, vaan olisi aina suurin piirtein samanarvoisia, niin se näyttää se kenttä kehittymään ihan kiinnostavaan suuntaan, koska siellä käytännössä tämä, että mihin ne pohjaa itsensä, että mihin se arvo perustuu, niin se kehittyy tällä hetkellä nopeasti. Perustuuko se fiat valuutta äärimmäisiin hyödykkeisiin, johonkin korintoisia kryptoja vai perustuuko se johonkin ihan muuhun, mikä ei ole käytännössä perinteisiä tällaisia vakuuksia, mitä liitettäisiin arvoon. Siellä näkyy tällä hetkellä kaikenlaisia hyvin kiinnostavia virritelmiä, että yksi sijoittajaporukka, millä mä puhuin, niin on esimerkiksi omistaa siis tällaisen stablecoinin, minkä arvo on sidottu kultaan ja fyysisen kultaan. Ja ne on ostanut ne kaverit omilla rahoillaan ja sit vielä laidan rahoillaan ihan käsittämättömiä määriä kultaa. Ja ne ajattelee, että tästä tulee hyvä juttu, että valtava vuori kultaa ja sit sidotaan sitä stablecoinin arvo siihen ja treenataan sillä. Ja tällä hetkellä se ei ainakaan vielä ole breakannut mitenkään suureen menestykseen ja katsotaan miten niiden käy, mutta ainakin niillä on paljon kultaa. Voin ehkä hymyillä siinä asemassa. Toinen hyvin kiinnostava alue, minkä kehittyy, on nämä privacy-coinit. Eli yksi ihan selkeä käyttötapaus älyrahalle on se, että sitä jotkut ihmiset haluaa käyttää erinäköistä syystä, ainakin pseudonyymisesti, ellei jopa kokonaan anonyymisesti. Tietysti jos maksaa jotakin ikäviä palveluita, en tiedä mitä se voisi olla seksille lujen tilaamista tai jotakin, niin ei välttämättä aina halua antaa sille myyjälle ihan kaikkia. Henkilökohtaisia tietojaan samalla tavalla kuin tällä hetkellä ne tiedot sinne menee, etenkin jos verkkokaupoissa asioi vaikka rekisteröitymään sinne verkkokauppaan Facebookiin ja netin kautta, niin sehän imasee sieltä taustajärjestelmästä aivan kaikki sun tiedot sille kauppiaalle ja vielä vähän päälle. Selvästi on olemassa monia ihan täysin järkeviä perusteltuja laillisia use caseja, mitkä liittyy yksityisyyden suojaamiseen ja tässä on osa niistä koineista, mitkä siellä Siellä koittaa sitä kenttää kehittää. Tämä on menossa myöskin kiinnostavaan suuntaan. Olen näistä jutellut myöskin keskusrikospoliisin nettirikosten tutkijakavereiden kanssa suoraan. Kävin siellä paikan päällä vierailemassa ja jututin sitä koko tiimiä. Kysyin, että mitä he tällä hetkellä tekevät, jos tulee vastaan keissi, missä on vaikka tehty jotain rikollista maksamalla vaikka monerolla. Niin he vastasivat, että ensinnäkään onneksi ei ole tullut yhtään keissiä, ja jos tulee, niin he lopettaa tutkinnan välittömästi, koska se on teknisesti mahdotonta. Tämä tietysti kertoo, että näissä on totta kai potentiaali tehdä jotain ikävää, niin kuin on käteisessäkin, niin kuin on fyysisessä kultaharkoissakin, ja niin kuin on kaiken näköisessä muussakin hastaamisessa ja epäasiallistoiminnassa. Mutta se ei poissulje sitä kaikkea. Täysin järkevää use casea, mikä tulee GDPRn aikakaudella ilman muuta siitä, että ihmiset haluaa suojata yksityisyyttään. Sitten siellä on vielä tällainen kiinnostava alue kehittämässä kovaa vauhtia, missä käytännössä jokaiset finanssipalvelut, mitä erinäköiset pankit ja vakuutuslaitokset ja muut tarjoaa, niin alkaa löytää oman tämmöisen älyrahamuotonsa. Ja osahan näistä on huomattavasti parempia. Kaikilta ominaisuuksiltaan kun näistä on älyrahaversiot verrattuna siihen mitä manuaalisesti tekee joku varainhoitaja tai joku kuka myy jonkinnäköisiä vakuutussysteemeitä. Olen tästä viime aikoina keskustellut muun muassa sveitsiläisten isojen vakuutusyhtiöiden kanssa ja siellä alkaa olla jo standarditoimintatapa, että asiakkaille luodaan tällaisia smart kontrakteihin perustuvia ketjussa toimivia vakuutustuotteita. He ovat menneet myöskin siihen, että heillä on tämmöinen tavallaan alusta tai jonkinnäköinen enkine, mistä voi nappia painamalla pyöräyttää asiakkaalle pystyyn uuden vakuutusyhtiön, mikä pelkästään vakuuttaa sen yhden asiakkaan riskejä, ja se vakuutusyhtiö operoi jonkun smart kontrakteen kautta jonkinnäköisessä ledkarissa tai ketjussa. Tätä tuotteita ne käyttää esimerkiksi, jos niillä on joku asiakas, mikä vaikka omistaa öljynporausalustoja jossakin Pohjanmerellä ja haluaa vakuuttaa ne, niin esimerkiksi tämmöiseen tilanteeseen ne saattaa polkaista sille pystyyn tämmöisen smart kontraktpohjaisen oman vakuutusyhtiön. Kattaa vaan sen riskin. Tämä kenttä on tällä hetkellä myös kivasti kehittymässä, että täällä tulee kaikenlaista innovatiivista ja uutta. Tässä se on myös inspiroivaa, että kun periaatteessa pankkitoiminnassa vaikka nyt ei ole kuin kaksi tuotetta, että joko sä myyt rahaa tai ostat rahaa, niin tuotteita ei periaatteessa ole mitään muuta. Tämä on aivan lopulta tätä ihmisten innovatiivisuus, että kuinka pitkälle voi jalostaa niin yksinkertaista konseptia kuin rahan vaihtaminen tai myyminen ja ostaminen. Siellä on kyllä paljon vielä, mitä voidaan tehdä. Sitten sellainen alue, mikä kehittyy tosiaan hyvää vauhtia, on nämä teolliset järjestelmät. Siellä ei vielä ole nähty tämmöistä samanlaista konsolidaatiota, mitä on nähty vaikka niissä exchangeissa ja markkinapaikoissa. Eli toimijat eivät ole vielä alkaneet ostaa toisiaan massiivisesti tai alkaneet sopimaan mitään hirveitä standardeja yhteistoiminnasta. Siellä on vielä ihan erikseen tällaisia erilaisia konsortiumeja, mitkä operoivat. Omia versioitaan siitä samasta konseptista käytännössä ja sitten osa firmoista on mukana monessa näistä ja osa on sitten vain yhdessä mukana. Tälläkin alueella voi helposti olettaa, että tulee konsolidaatiota ja sitten tulee etenkin tätä erilaisten järjestelmien yhteensovittamista, sovitaan standardeja, sovitaan rajapintoja ja ne toimii sitten todennäköisesti tekoälyohjatusti älyrahan kautta ja älykkäillä sopimuksilla. Tässä on vielä Suomen tilannetta tähän loppuun, että miksi tämä on täällä kiinnostavaa, niin tässä on Nexitiltä luvan kanssa lainattu palvo siitä, että Suomesta puuttuu nämä myöhäisemmän vaiheen kasvurahoitteet kokonaan. Niitä on Pohjoismaissa kyllä, niin kuin vaikka joku EQT Ventures ja Nordson, mutta Suomessa ei ole ketään täällä. Tämä on ihan tyhjä tämä kenttä, että millä täältä voitaisiin rahoittaa tästä maasta erinäköisiä globaalisti skaalaavia, enemmän pääomaa vaativia kunnosskeilappeja. Meillä ei ole tätä rahoituksen tarjontaa siihen kenttään juurikaan olemassa. Osa näistä älyrahakonsepteista, jos tulee menestyviä yhtiöitä tällä alueella, että se on oltava tältä ruudusta, missä ei ole oikeastaan yhtään mitään. Tämä on Suomessa erityinen heikkous, että valitettavasti tällä hetkellä se tarkoittaa, että jos on täällä rakentamassa tämmöistä scale-upia, niin täytyy mennä ulkomailta hakemaan rahat. Suomessa kuitenkin tapahtuu sillä tavalla, että viime vuonna melkein puoli miljardia sijoitettiin startuppeihin tässä maassa, ja se mikä on erityisen ilosta, niin tämä ulkomaisten sijoittajien suorien sijoituksien osuus 2010 vuodesta se on 15-kertaistunut. Eli Suomi vetää paremmin kuin koskaan ennen suoria sijoituksia ulkomaisilta sijoittajilta. Ja saadakseen nämä keissit kasaan, niin noin 5000 keissiä käydään läpi ja niistä sitten noin 150 keissiä saa sitten kunnolla rahaa. Eli tämä matematiikka tästä tunnelista on suht kohta brutaalia, että aika moni keissi droppaa siinä matkan varrella tietysti niin kuin. Asiaan kuuluu ja yrittäjyyden riskiin kuuluu. Se mitä täällä tarvitsisi Suomessa, niin tarvitsisi vähän näitä verotuksen ja muun regulaation haasteita. Oikoo tällä hetkellä esimerkiksi pitäisi tehdä päivänselväksi se, että vaikka nyt finanssivalvonnan regulaatio virtuaalivaluuttojen liikkeelle laskijoista, niin ei voi koskea mitään tällaisia vaikka pelirahaa pelaajille antavia yhtiöitä tai jotakin tällaisia utility tokeneita, mitä käytetään sähköauton lataamiseen. Maassa ei ole kohta enää yhtään kukaan operoi minkäännäköistä rahaa, koska se regulaatio on aivan liian kallista ja raskasta kaikille näille innovaatioille. Se pitäisi selvästi rajaa siihen ainoastaan virtuaalivaluuttoihin. Se mitä muuten tämä tarvitsisi, niin olisi hyviä neuvonantajia, hyviä ihmisiä tekemään tätä nopeammin asiakkaalle ja nopeammin maailmalle. Täytyy muistaa, että vielä viimeisenä pointtina, että nämä hommat on aika vaikeita ja mä haluaisin nähdä Suomessa myös enemmän tätä, että sijoittajat varaa ja sijoitus summastaan osan niistä varoista niiden yrittäjien ja johtajien ja sen perustajatiimin jaksamiseen. Sitä tehdään jo muualla ja kannattaisi tehdä Suomessakin, koska mulla ainakin enkelisijoittajana on monia keissejä mennyt nurin siihen, että perustaja pimahtaa, menee burnouttiin ja sitten koko keissi myös tuhoutuu siihen, että perustajat väsyvät. Kiitoksia. Toivottavasti tuli rivien välistä selväksi, miksi tämä on kiinnostava mahdollisuus sijoittajille. Jos en nyt riittävästi alleviivannut sitä, niin toivottavasti se tuli sieltä selväksi. Kiitos.