Älyraha - tie universaaleihin julkisiin palveluihin

Kiitos, kiitos Anita. Joo, olen puhunut monissa kansainvälisissä konferensseissa lohkoketjutekoälyistä ja tässäkin tulee tätä tekoälyn ja lohkoketjun. Tätä risteyskohtaa käsiteltyä. Tässä spikissä keskityn kuitenkin siihen, että miten voidaan hyödyntää lohkoketjua ja tekoälyä siihen, että voidaan rakentaa julkisia palveluita, jotka on kaikille tarjolla universaalisti, ilman että valtioiden tarvitsee kerätä veroja näiden palveluiden toteuttamiseen ja ilman että niihin tarvitaan yhtään ihmisiä. Jos nyt lähdetään liikkeelle kuitenkin siitä, että miten tämä mahdollistuu. Kun puhutaan lohkoketjuista, kun puhutaan nälyrahoista, niin pitää muistaa, että on olemassa eri tasoista hajauttamista. Lohkoketjut ja julkiset lohkoketjut oli ensisijaisesti innovaatio siitä, miten rakennetaan hajautettua teknologiaa. Se innovaatio keskittyy ajatuksen, että miten voidaan palkita ihmisiä tai näitä palveluntarjoajia siitä, että ne tarjoaa resursseja tällaiselle globaalille verkolle ilman, että siinä on joku omistaja, ilman, että siinä on kukaan, joka maksaa näille tietotekniikkaa tarjoaville tahoille siitä verkon ylläpidosta. Näihin verkon ylläpitoon ja konsensusmalleihin on löytyy hyvin monenlaisia asioita, mä en mene niihin tässä sen tiukemmin, mutta on hyvä ymmärtää, että kun puhutaan tämmöisestä hajautetusta teknologiasta, niin on kahden tasoista hajauttamista, on tämmöistä desentralisoitua, eli tässä tapauksessa se on hajautunut sillä tavalla, että sulla on tämmöisiä nodeja, mitä tässä aikaisemmissa puheissakin puhuttiin, ja sitten niihin liittyy eri puolilta transaktioita tai niitä osallistujia tähän verkkoon. Sitten on myös olemassa tämmöisiä distributed mallisia hajautettuja verkkoja, jotka on kokonaan hajautunut sillä tavalla, että kaikki laitteet on tällaisessa verkossa omia nodejaan. Esimerkiksi IoT-laitteiden osalta monesti käytetään tällaista mallia. Tässä on näköjään slidit mennyt rikki matkalla, mutta eiköhän me pärjätä. Älyraha mahdollistaa tämän hajautuksen. Miten se mahdollistaa sen? Siten, että se tarjoaa tällaisen algoritmeilla tekoälyllä tuotetun palkkiomekanismin kaikille resursseja tälle verkolle tarjoaville tahoille. Vain ja ainoastaan pystytään rakentamaan aidosti hajautettuja verkkoja silloin, kun niissä on mukana oma älyraha. Bitcoinin tapauksessa tämä proof of work-mekanismi toimii sillä tavalla, että louhijat saavat korvausta siitä, että ne tarjoavat tälle verkolle resursseja, ja siihen löytyy täysin ennustettava ja avoimesti kommunikoitu malli siitä, miten ne palkkiot tipahtaa niille. Resursseja tarjoaville tahoille. Tämä on tosi oleellista, kun Suomessakin monesti kuulee ihmisten puhumaan, että joo ne kryptovaluutat on vaan huijausta ja lohkoketju on kova juttu. Mutta siis eihän lohkoketjua voi olla olemassa julkisena hajautettuna verkkona ilman sitä älyrahaa siellä takana. Tämä väärinkäsitys on todella todella sitkeässä ihmisten päässä. Olen joutunut tätä kommunikoimaan lukemattomia kertoja sekä online-keskusteluissa että henkilökohtaisissa keskusteluissa. Yksinkertaisesti hajautettua teknologiaa voidaan tehdä vain algoritmeilla. Ja vain ja ainoastaan silloin ne pystyy olemaan aidosti hajautettuja. Silloin kun meillä on tällaisia hajautettuja verkkoja, jotka toimivat riippumatta niistä tahoista, riippumatta omistajista, riippumatta keneestäkään yksittäisestä toimijasta sen systeemissä, niin me voidaan puhua tällaisesta arvon internetistä. Arvon internet ei ole pelkästään nämä lohkeetjut, vaan myöskin ne kaikki palvelut sen lohkeetjien päällä ja kaikki siihen liittyvät muut digitaaliset palvelut, jotka mahdollistaa arvon siirtämistä ihmiseltä toiselle, koneelta toiselle, koneelta ihmiselle, ihmiseltä koneelle. Kun tämä arvon internet tässä koko ajan kehittyy, syntyy uusia rajapintoja, uusia älysopimuksia, uusia tapoja siirtää arvoa, niin kuin arvopaperitokeneita tai sitten näitä stablecoinia, mistä on ollut puhetta, tai kryptovaluuttoja tai tokeneita. Joka ikinen näistä uusista innovaatioista laajentaa tämän arvon internetin määrittämää aluetta tästä koko taloudellisesta ekosysteemistä. Tämä on sellainen juttu, mikä Taneli toi tuossa aamun kiinootissa esille. Eli kun sulla on tällainen finanssiverkosto, jota kutsutaan hajautetuksi finanssiksi, eli decentralized finance, niin kun sulla on tällainen arvoninternet, niin se lopulta näyttää samalta kuin koko finanssimarkkina koko maailmassa. Eli kaikki instrumentit, mitä on olemassa finanssimarkkinassa, tulee olemaan jollakin tavalla edustettuna tässä arvoninternetissä. Jolloin voidaan ajatella näin, että pitkällä tähtäimellä koko maailman talous siirtyy arvon internettiin, koska kaikki pankit ja kaikki nykyiset fiatvaluutatkin tulee toimimaan tuolla arvon internetissä. Tässä tulee olemaan monenlaisia mullistuksia, mihin tämä johtaa, ja yksi sellainen tärkeä asia, mitä minä aina tuon esille, on se, että arvon internet itse asiassa on välttämätön, että me voidaan rakentaa niin sanottu superräly eli tekoäly, joka on ihmistä parempi. Tekoäly ei voi voittaa ihmistä päätöksentekijänä tai toimijana millään muulla tavalla kuin siten, että se tekoäly saa kyvyn tehdä taloudellisia päätöksiä itsenäisesti. Tämä vaatii sitä, että sen tekoälyn pitää pystyä omistamaan tai kontrolloimaan arvoa. Jotain mitä se kerää, tässä tapauksessa vaikka rahoja tai arvopapereita, sen täytyy pystyä niitä vaihtamaan sekä koneiden että ihmisten kanssa ja sen täytyy myös pystyä sekä ansaitsemaan että käyttämään näitä rahoja tässä ympäristössä ilman, että ihminen osallistuu siihen. Tällä hetkellä pankit esimerkiksi vaatii sen, että tilinavaava taho on ihminen. Ja se tekee siellä tällaisen KYC eli asiakkaan tunnistautumisen, joka on ihminen, joka tarjoaa omaa passia tunnistautumakseen joksikin tietyksi henkilöksi. Arvon internetissä tekoälyn ei tarvitse tehdä tällaista asiaa, sä voit luoda algoritmin, joka luo tilejä, käyttää niitä tilejä kaupankäyntiin ja toimii itsenäisesti tuossa verkossa. Mä juttelin marraskuussa Maltalla itse asiassa. Blockchain Summitissa yhden ukrainalaisen yrittäjän kanssa, joka kertoi, että he olivat rakentaneet tällaisen autonomisen agentin, joka toimii arvon internetissä, tässä tapauksessa kryptovaluuttapörseissä, joka oli 18 kuukautta putkeen tehnyt heille itsenäisesti rahaa. He olivat tehneet miljoonia ja miljoonia rahaa sillä botilla, mikä oli lyöty sinne ulos, vain odottamalla, että se tiputtaa lisää bitcoinia heidän bitcoin-tilille. Tällaisia agenteja tulee olemaan jatkossa paljon enemmän liikenteessä, koska monet yrittäjät varmasti haluaa rakentaa malleja, jos heidän ei tarvitse tehdä mitään töitä, vaan sulla olisi joku robotti, joka keräilee massit tuolta markkinasta ja sitten voidaan miettiä, miten sitä käytetään. Älysopimukset on tässä oleellinen osa. Sen takia, että ne mahdollistaa tekoälylle osallistumisen sopimiseen. Eli nyt sulla sopia osapuolena voi olla ihmisten välillä sijaan myöskin tekoäly. Ja totta kai se johtaa myös siihen, että tekoäly voi sopia toisten tekoälyjen kanssa. Ja kun me mennään tällaisen tilanteeseen, niin tulee mahdolliseksi tällaiset autonomiset agentit ja esimerkiksi DeepMind-nimisen yhtiön taustalla olleet henkilöt perusti tuossa, Toki Euroopan johtava tekoälyyritys tällä hetkellä tosin Googlen omistuksessa. Ne perusti sellaisen yrityksen nimeltä Fetch.ai, jonka ideana on rakentaa tällaisia bottiarmeijoita, jotka lähtee tuonne arvon internetin liikkeelle. Ne lähtee hakemaan ja keräämään sieltä tällaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja arbitraasimahdollisuuksia markkinoilta, johon ne voi osallistua. Ja ne myös kommunikoi toistensa kanssa keskenään. Eli jos joku oppii jonkun uuden markkinakikan näistä boteista, niin se kommunikoi niille kaikille muille boteille. Se on vähän niin kuin päästäisiin tämmöisen dronearmeijan liikkeelle, joka lähtee hakemaan kaikki bisnekset pois ja kerää ne sieltä sitten johonkin yhteen paikkaan. Ja kun tällaisia nyt on tulossa jo markkinoilla, niitä on jo rakenteilla, niitä on jo liikenteessä tuolla markkinassa, niin me ollaan tulossa semmoiseen aikakauteen, jossa ennustettavuus vähenee. Merkittävästi ihmisille siitä, että mitä tulee tapahtumaan ja kuinka nopeasti. Ennustin 2017 alkupuolella, että 2020 loppuun mennessä tulee ensimmäinen unicorn-yritys, joka menee nollasta miljardiin, joka tapahtuu alle viikossa. Siihen aikaan en hengi naureski, että ne kuulostaa aika lyhyeltä aikeajanteelta. Ja kuitenkin kun sitä sitten tässä on nyt katsottu, niin Binance syntyi 2017 lopussa. Kuudes kuukaudessa lähtöpisteestä Unicorin taso. Ja siinä vaiheessa ennen sitä, että nyt se tipahti jo kahdesta vuodesta kuuteen kuukauteen, kyllä tässä alkaa näyttää siltä, että tämä nopeasti kutistuu tämä aika jänne. Sen jälkeen syntyi 2018 keväällä tällainen kiinalainen Fcoin-niminen kryptovaluuttapörssi, joka keksi uuden tämmöisen algoritmisen mekanismin kasvaa nimeltä Transfi Mining, joka käytännössä louhi näille osallistujille kolikkoon sitä vastaan, että ne teki transaktiota pörssissä. Tämä oli tämmöinen häkki, mutta tämä häkki johti siihen, että pörssi kasvoi nollasta 17 miljardiin kolmessa viikossa perustamishetkestä. Jos katsotaan tätä aikajäänteitä, niin ne alkavat olla ihan käsittämättömiä. Totta kai tämä kasvu oli täysin kestämätön ja täysin häkätty, jolloin se tietysti romahti takaisin. Paljon matalammalle tasolle sen jälkeen, mutta siinä oli ensimmäinen esimerkki siitä, että miten tämmöiset algoritmiset kasvumallit voi toimia, kun ne päästetään irti tuonne arvon internettiin. Se mihin tämä on menossa, niin näette tuolla viimeisenä tuommoisen S-käyrän. Tämä S-käyrä tulee tämmöisestä tekoälyn sigmoid-käyrästä, jolla tekoäly optimoi omia neuroverkkojansa ja tämä sigmoid-käyrä tulee olemaan se, miltä tulee kaikkien markkinoiden mullistukset näyttämään tulevaisuudessa, koska kun tekoäly lähtee oppimaan jotain, niin se oppii tällaisen äskäyrän kautta. Eli kun tekoäly pääsee tätä irti tuommoiseen markkinaan, niin sulla on jollakin taholla markkinasta, niin kuin markkinajohtajuus tuossa alkupisteessä, ja tekoäly tikittää tuon äskäyrän läpi, se voi tapahtua niin kuin tunneissa, päivissä tai viikoissa, ja kun se on tikitetty läpi, niin se tekoäly on ottanut sen koko markkinahaltuun. Ja jos tällainen asia tapahtuu nyt, niin se antaa... Tapahtuisi 2020 tai myöhemmin, niin tässähän tulee käymään niin, että me ihmiset enää pystytään ollenkaan ymmärtämään, mitä täällä tapahtuu. Siis jos viikossa joku markkina mullistuu, niin ei meillä ole minkäännäköistä kykyä reagoida sellaisiin muutoksiin. Tämä johtaa kokonaan uudenlaiseen tilanteeseen, jossa meidän täytyy ruveta miettimään, että mikä se ihmisen rooli näissä markkinoissa ylipäätään on. Haluan korostaa sitä, että nyt kun me mennään tämmöisen aikakauteen, jossa muutokset on liian nopeita ihmiselle, Lainsäädäntö on aivan liian hidas prosessi, että se pystyisi vastaamaan tällaisiin muutoksiin tällaisessa vauhdissa. Demokratian kautta ja äänestämällä me ei pystytä mitenkään reagoimaan tähän muutoksen tahtiin. Suomalaisetkin lainsäätäjät ovat olleet koko ajan takamatkalla esimerkiksi tämän älyrahaekosysteemin kehityksestä ja pääasiallisesti ovat reagoineet pelon kautta. Rakentaneet sellaisia lakeja, jotka on estänyt tätä toimintaa mieluummin kuin mahdollistanut uudenlaisia malleja. Tässä ympäristössä olen nähnyt itse omasta perspektiivistä niin, että ainoa tapa, millä me pystytään vastaamaan tähän valtavan nopeeseen muutokseen, on ruveta rakentamaan teknologista responsia tähän muutosvauhtiin. Eli meidän täytyy vastata samoilla lääkkeillä kuin millä se muutos tapahtuu. Tässä auttaa se, että meillä on tullut mahdollisuus rakentaa kokonaan uudenlaisia organisaatiomalleja. Esimerkiksi DAO, jotka on tämmöisiä hajautettuja autonomisia organisaatioita. Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että on olemassa organisaatio, jossa ei ole yhtään ihmistä omistajana, ei ole yhtään ihmistä työntekijänä, ei ole yhtään ihmistä hallituksessa. Se on vain algoritmi, joka pyörittää. Mallia, joka tuottaa arvoa sille yhteisölle, missä mikä siinä mukana. Esimerkiksi Tanskassa perustettiin tällainen DAO nimeltä MakerDAO, joka tehtävänä on algoritmisesti seurata US-dollarin arvoa kryptovaluuttana ilman, että siellä on yhtään US-dollaria takana. Tämä algoritminen malli, mitä ne on rakentanut, perustuu tähän DAO-mekanismiin, mikä siellä on, ja siinä on käytetty tällaista MakerDoc-tokenia siihen, että pystytään insentivoimaan ihmiset steikkaamaan sinne kryptovaluutta ja muuta siihen systeemiin sillä tavalla, että se pystyy pitämään tämän tokenin arvon stabiilina. Se on toiminut yllättävän hyvin. Tämän koko ekosysteemin koko on kasvanut. Välillä on tuntunut siltä, että kestääköhän se tätä muutosta tahtia, koska kryptovaluuttapörssit on tehnyt todella isoja heilahduksia, jotka saattavat olla joko kymmeniä prosentteja. Siitä huolimatta ne on pystyneet seuraamaan tähän päivään asti US-dollaria arvoa hyvin tarkkaan tällä algoritmisella lähestymistavalla. Mutta yhtä lailla me pystytään tätä DAO-mallia käyttämään rakentamaan julkisia palveluja ja rekistereitä. Hyvänä esimerkkinä vaikka rakennetaan tällainen patenttirekisteri globaalisti. Niin silloin se voisi toimia niin, että sulla on yksi rekisteri, jossa on kaikki maat ja kaikki toimijat mukana. Ja nyt ei tarvita enää paikallisia patenttitoimistoja, mitään muuta. Se rekisteri toimii sillä tavalla, että kuka ikinä ensimmäisenä laittaa patenttihakemuksen sisään, saa siihen oikeudet. Ja silloin se tulee first to file mallille, joka on tämä eurooppalainen malli versus amerikkalainen malli, joka on se, että sä voit jälkikäteen pyytää jotain, mitä sä oot keksinyt, sä pystyt todistamaan, että sä oot keksinyt sitä aikaisemmin. Mutta jos sulla on tällainen malli, niin sä voit periaatteessa hoitaa tuon down kautta kaikki patenttiridat, rekisteröinnit ja haut. Ja silloin sulla on olemassa mekanismi, jossa ei ole mitään tarvetta kerätä mitään palkkioita keneltäkään, ei mitään vuosimaksuja tarvitse vertailla, mitään tällaista. Sulla on vaan systeemi, joka reilusti tarjoaa kaikille tasaisen pelikentän siihen, että kuka omistaa jotain tiettyä IPR. Mutta se mitä tämä tulee oikeasti mahdollistamaan ja tämä on se isompi mullistus on se, että kun nämä kansallisvaltiot ei pysty vastaamaan tähän todella todella nopeaan muutokseen, mitä tällä hetkellä tapahtuu. Jos tulee tämmöisiä unikorneja viikossa, niin aika vaikea siihen valtioiden reagoida, että mitä tässä voidaan tehdä. Ja hyvin nopeasti käy myös niin, että nämä yritykset gravitoituu sellaisiin paikkoihin, jotka tarjoaa kaikista löysintäregulatorista ympäristöä, koska silloin ne pystyy toimimaan vapaammin tässä muuttuvassa ympäristössä. Ja mä näen sen niin, että tällä hetkellä meidän täytyy olla samaan aikaan rakentamassa, kun tämä muutos tapahtuu, tämmöisiä globaaleja hajautettuja organisaatioita, jotka alkaa tarjoamaan samoja palveluita, mitä julkinen sektori tänä päivänä tarjoaa. Eli jos me halutaan niin kuin... Selvitä tästä muutoksesta ilman, että kansallisvaltiot tuhoutuu täysin ilman, että niitä korvaa mikään mekanismi, niin me tullaan olemaan aikamoisessa dystopiassa seuraavien kymmeniä vuosia aikana, kun tämä siirtymäkausi tapahtuu. Kun kansallisvaltiot menettää kykynsä verottaa kansalaisia, joka tässä on jo hyvä tahtia tapahtumassa, se menettää myös kyvy verottaa yrityksiä. Mitään muutoksia, mitä sillä tehdään, niin ei ole enää mitään merkitystä, koska sun kyky rahoittaa sitä mallia, hyvinvointiyhteiskunnan mallia kokonaan. Rapistuu alta pois. Tämä on kovaa tahtia tapahtumassa tällä hetkellä. Tässä muutoksessa näen sen niin, että yrittäjyyden kautta rakennetut, hajautetut organisaatiot ovat pysäyttämättömiä palveluita, joilla pystytään tarjoamaan ihmisille esimerkiksi perustuloa, terveydenhuoltoa, koulutusta ja kaikkia näitä muita julkisen sektorin tällä hetkellä tarjoamia palveluita, ilman että siellä on ketään ihmisiä mukana keräämässä mitään hyötyä itselleen, vaan nämä DAOt palvelevat kaikkia. Ja tasa-arvoisesti, universaalisesti kaikkella maailmassa. Tässä on nyt esimerkki, mitä olen tässä jakanut. Olen tämän näyttänyt myös eduskunnalle tammikuussa, että miten voidaan rakentaa esimerkiksi julkinen terveydenhuolto tämmöisen down kautta sillä tavalla, että se ei tarvitse käytetä yhtään veroja, eikä sen tarvitse myöskään periaatteessa keneltäkään yhtään rahaa siitä palvelusta, mitä sieltä saa. Ajatella näin, että sulla on tekoälylääkäri, joka tarjoaa palvelua ilmaiseksi kaikille koko maailmassa. Se miten tämä toimistaa malli, niin tähän toimii tietysti arvon internetissä, joka on välttämätön osa tätä kokonaisuutta. Ja se miten se toimii on se, että tällä terveyssysteemillä on oma rahasto, joka rahoittaa tavallaan tässä tapauksessa ne pakolliset viat rahalla rahoitettavat asiat, kuten esimerkiksi serverit, tuotekehityksen tähän tekoälyyn ja mahdollisesti muita maksettuja palveluita, mitä tulee. Tämä rahasto toimii sillä tavalla, että se luo tällaisia tokeneita, joita tarjotaan ihmisille sitä vastaan, että he tarjoavat sille systeemille omaa terveysdataa. Nyt se terveysdata, kun saadaan tänne systeemiin, tallennetaan lohkoketjuun, niin sitä voidaan käyttää opetusmateriaalina tekoälylle, joka sitten oppii diagnoosoimaan sairauksia paremmin tämän datan avulla. Tänä päivänä parhaat tekoälydiagnoosit on jo huomattavasti parempia kuin ihminen lähes kaikissa sairauksissa, mitä maailmasta löytyy, jolloin tällaisen diagnoosijärjestelmän tekeminen, joka pystyy diagnoosoimaan sairaudet, ei ole enää kovinkaan haastava ongelma verrattuna siihen, mitä se oli ehkä joku kymmenen vuotta sitten. Nyt jos sulla on tällainen kyky tehdä diagnoosia ja sä pääset esimerkiksi 90 prosentin todennäköisyyden tietyissä sairauksissa, niin sä pystyt ruveta tekemään myöskin hoitosuosituksia. Ja siinä kohti kun sä hoitosuosituksia alkaa tekemään, niin me katetaankin jo lääkärin tehtävistä tässä tapauksessa noin 90 prosenttia koko maailmassa. Edelleenkään se ei tee kirurgisia toimenpiteitä eikä se tee mitään tällaisia, mutta se mikä tässä on mielenkiintoista on se, että että nyt tämä tekoälylääkärin palveluksia pystytään myymään esimerkiksi länsimaissa nykyisille vakuutusyhtiöille. Ja nyt jos sulla on tämmöinen nykyiset vakuutusyhtiöt olla olemassa, niin ne ostaa mielellään palvelua systeemeiltä, joka tarjoaa sitä halvemmalla. Ja nyt sitä kautta ne vakuutusyhtiöille tulevat rahat voidaan pistää tänne rahastoon ja kerätä sieltä tämmöinen samantyyppinen kuin Norjan ihmisten tämä nykyinen eläkerahasto, jossa on 1,1 triljoonaa rahaa. Se pystyy tavallaan keräämään ne rahat kaikki tuohon rahastoon ja sitä kautta. Rakentamaan varallisuutta tälle globaalille terveydenhuoltopalvelulle. Sitä kautta me mahdollistamme myös sen pitkän tähtäimen ilmainen terveydenhuolto kaikille malli. Eli tuossa olisi tuommoinen kymmenien vuosien yli tapahtuva pitkäaikainen siirtymä nykyisestä vakuutussysteemistä tällaiseen arvon internetin päällä toimivaan täysin itsenäiseen hajautettuun autonomisen organisaatioon, joka korvaa nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän. Todella kunnianhimoinen ajatuksena, mutta olen tätä sparrailun useiden digital health-yrittäjien kanssa, olen sparrailun lääkärejen kanssa ja kaikki sanoo, että tämä ei kuulosta siltä, että sen voisi toteuttaa, vaikka se kestääkin kauan, niin se ei kuulosta siltä, etteikö sitä voisi tehdä. Eli tämä on mahdollinen. Tämä on yksi mahdollinen tapa meillä mennä eteenpäin sellaisiin malleihin, joissa kansallisvaltiot ovat menettäneet kykynsä tällä hetkellä verottaa ja tarjota hyvinvointipalveluja, että meillä kuitenkin on ne. Mun mielestä meidän täytyy käyttää enemmän aikaa siihen, että me mietitään jo nyt näitä teknologisia ratkaisuja, jotka pystyy korvaamaan nykyiset järjestelmät sitä mukaan, kun ne nykyiset järjestelmät muuttuu mahdottomaksi tässä tekoälyn maailmassa. Tämä oli tällainen lyhyt setti, jossa halusin kuvata sen, että minkälaisia palveluja voi tulla tekoälyn ja lohkoketjujen avulla. Luulen, että Anita on muutamia kysymyksiä tähän koskien. Perä, kiitos.

Kiitos Mikko. Istutko hetkeksi? Mun nimittäin pitää istua, mua rupesi ihan pyöryttää, kun mä sua kuuntelin. Tiedätkö mitä Mikko? Toi mitä sä äsken puhuit ja kerroit, ja sä et ole mitenkään ainut maailmassa, joka sellaisia puhuu, niin rehellisesti sanoen se kuulostaa aika pelottavalta. Ja mä mietin nyt, että kun meillä noi kamerat pyörii ja meillä toivottavasti on sitten paljon kuulijoita, katsojia tuolla linjoilla aikanaan, sitten ne minunkin äitini, joka siis on sitten tosikräini jo, niin tota, mitä sä ihan ensimmäiseksi äkkiseltään sanoisit semmoselle, joka niinku oikeesti ei oo vielä kartalla tai mukana tässä jutussa, että... Kuinka pelottavaa tämä on tai ei ole? Miten tähän pitäisi suhtautua, kun syntyy sellainen ajatus, että voi kauheata? Mitä sä sanoisit?

Kun olen käynyt eduskunnassa puhumassa sekä tekoälystä että lohkoketjuista, ja nyt kun olen käynyt molempia, niin näen tällaisen tosi epärationalisen lähestymistavan asian siinä mielessä, että Tekoälyähän ei eduskunnassa pelkää kukaan, se on mahdollisuus. Samaan aikaan kryptovaluutta ja lohkoketjuja pelkää kaikki, se on uhka. Eli tässä on tullut tämmöinen työjako, että tekoälystä on tullut mahdollisuus ja lohkoketjuista on tullut uhka. Ja mä oon sitten miettinyt, että mitä tässä on järkeä, koska tekoälyhän on se, joka mullistaa kaiken ja lopettaa valtiot ja lopettaa kaikkien kaikki työpaikat. Ja jos sanotaan katto, niin jos mä olisin rationaalista ajatteleva ihminen, niin mä ajattelisin niin, että lohkoketjut on mahdollisuus. Ja tekoäly on uhka. Se tavallaan olisi toisinpäin. Mutta joku on päättänyt, että toinen on mahdollisuus, toinen on uhka. Eli jokaisessa asiassa, mikä tällä maailmassa tapahtuu, niissä on sekä mahdollisuuksia että uhkia. Ja jos mä katson tätä mun esityksen kulmaa, niin mä oon siis nähnyt nää kaikki uhat, mitä tällä hetkellä nykyiselle järjestelmälle tulee sekä lohkoketjun että tekoälyn puolesta. Ja ne on tosi merkittäviä. Siis disruptiota tulee tapahtumaan, ja todella isoja sellaisia. Ja nyt se kysymys on siinä, että halutaanko me nähdä nämä disruptiot sillä tavalla, että ei muuteta mitään, kunnes kaikki on pilaalla, vai lähdetään nyt jo rakentamaan tällä samalla teknologialla vastauksia meidän kysymyksiin ja ongelmiin, joita tavallaan tekoäly ja lohkeet sekä aiheuttaa ongelmia että luo mahdollisuuksia. Jos me luodaan niitä mahdollisuuksia samaan tahtiin, niin eihän tässä mikään muutu huonompaan suuntaan. Eli me periaatteessa pystytään siirtymään tämmöiseen uuteen aikakauteen, jossa Kaikilla on tämmöinen ihmisarvoinen elämä tarjottu jo syntymästä lähtien, riippumatta asuinpaikasta ja muuta. Kun me päästään semmoiseen tilanteeseen, niin maailmanrauhakin on mahdollinen. Jos kukaan ei kärsi, niin sitten sen jälkeen, jos ihmiset haluaa kisalla jossain tietyissä virtuaalivaluutassa tai jossain fiatvaluutassa, että kenellä on eniten mitäkin valuuttaa, niin sitä kisaa voidaan jatkaa ihan samalla tavalla kuin nykyisessä kapitalismissa, mutta meillä on se perustaso kunnossa. Jonka päälle me voidaan sitä rakentaa.

Just joo. Eli siis ihan oikeasti, kun tämä Miss Universum-kisoissa aina kysytään, että mitä nämä missit haluaa, ja ne kaikki haluaa world peace, vinks vinks, niin sehän on nyt oikeasti sitten ihan semmoinen tosiasiallinen mahdollisuus, että se on tavoiteltavissa oleva asia, maailman rauha, tämän uuden teknologian kautta, vai ei?

Mä asuin pitkään piilaaksossa, ja siellä asuessa mä monesti hämmästelin sitä, että miten se on mahdollista, että täällä on nämä palestinaiset ja israelilaiset, ja kiinalaiset, amerikkalaiset ja niin poispäin. Kaikki tämmöiset potentiaalisesti venäläiset ja uusilaiset, kaikki on samoissa kekkereissä ja samoissa tapahtumissa ihan parhaita kavereita keskenään. Sitten mietin, että mä keksin, miksi ne on parhaita kavereita keskenään. Kaikki on rikkaita, kenelläkään ei ole mitään talousongelmia, niin totta kai ne on frendejä, ei ole mitään ongelmia. Se tuli nimenomaan siitä, että kun talousongelmat ratkaistaan ihmisille, niin ihmisille motivaatio esimerkiksi tapella jostain asiasta laskee hyvin radikaalisti. Eli tavallaan se rauha takautuu sillä, että ei ole köyhyyttä, ei ole epätoivoa, ei ole sellaista tilannetta. Jos katsotaan nykyistä USA, niin onhan se aika kurjaa, että sulla on samaan aikaan aivan rikkaa valtioa ja sillä on paljon epätoivoa ja kurjuutta samaan aikaan sillä maassa olemassa.

Joo, kyllä.

Suomihan on rakentunut niin päin, että täällä ei ole superrikkaita lainkaan, mutta samaan aikaan ei ole myöskään sellaista pahinta kurjuutta olemassa toisessa päässä. Ollaan haettu tällaista keskitietä.

Se on ihan totta. Sitten, ja toi mitä sä sanoit vielä, jos palataan vähän tuohon tekoälyyn ja sitten tietysti robotiikkaan, robotteihin, niin onhan se sillä tavalla, tietysti mä itse taas sain kunnian syksyllä Sofiaa tavata. Ja nyt sitten kun Benin kanssa juteltiin, kysyin häneltä muun muassa, että kuka valitsee Sofian asusteen aina kun he lähtevät esiintymään, mutta Sofialle ei ole siihen kuulemma mitään. Sanottavaa, mutta onhan se niin, että äkkiseltään kun miettii, että tuo mitä sä sanoit, niin robotit ne tulee, ne vie meidän työpaikat ja miehet ja kaikki, niin se on pelottava tulevaisuus.

Itse asiassa mä palaisin tohon, eli tämä, että ihmiset on tämmöisiä tuotannon tekijöitä jonkunnäköisessä yhteiskunnassa, jossa niitä mitataan vaan niiden tuottamalla verotulolla tai jollakin niiden tienaamilla rahoilla tai muuta, niin Sehän on aika lyhytaikainen historia. 1800-luvulla Suomessakin ylipäänsä enemmistö kansasta oli maanviljelijöitä, jotka olivat ainoastaan töissä, vaan kerätäkseen ruokaa pöytään. Vasta 1900-luvulla tämä on muuttunut ammattiyhteiskunnaksi, jossa elämän identiteetti ja se, kuka olet, profiloituu sen kautta, mitä teet työksessä. Näen se niin, että tämä historia on tosi lyhyt. Olihan erikoistumista toki takavuosinakin, mutta se oli hyvin pieni osa kansasta, joka oli siellä semmoisessa papista tai aatelista tai jossain sinne ja suurin osa kansasta oli niitä taloupoikia tai maanviljelijöitä ja niin poispäin. Ja jos nyt taitetaan katsoa nykyistä yhteiskuntaa, niin voi hyvin olla mahdollista, että me palataan takaisin lähtöpisteeseen tämän teknologian kautta, että kun nämä teknologiayritykset pystyvät rakentamaan, Supercell pystyy rakentamaan 10 miljardia arvoisen liiketoiminnan 280 ihmisellä. Niin eihän tässä tämmöisessä maailmassa, jossa pystytään tekemään näin vähillä ihmisiä näin paljon massia, niin ole mitään toivoa, että työpaikka olisi kaikille tarjolle.

Joo, totta. Tämä samainen ex-päämieheni Kiinasta, niin hänen maalaamavisiotulevaisuudestaan oli se, että meillä jokaisella on osuus johonkin robottiin tai johonkin muuhun tuotantotuottamisvälineeseen, ja kun mulla on omistus siihen, niin mä sitten ansait sen. Eli mä voin kotona katsoa Netflixiä ja mun robotti tekee sitten töitä, josta mä saan sitten tulon. Eli se oli se hänen visio tulevaisuudesta.

Itse asiassa se on täysin yhteensopiva tämän arvon internetin ideologian kanssa. Eli arvon internetin parhaimmillaan mahdollistaa sen, että me voidaan siirtyä tästä nykyisestä kapitalismin mallista, jossa kaikki on pakko tehdä voittoa, että sulla voi olla olemassa yritys, koska ne sijoittajat haluaa sitä voittoa ja ne pitää ottaa sieltä. Ekosysteemistä pois osinkoina tai muilla tavoilla ja jakaa sen sijoittajille. Jos me siirrytään uudenlaiseen malliin, jossa joku token edustaa jotain tiettyä lisäarvoa, mitä sä teet, sanotaan, että yksi token vaikka vastaa sitä, että mangrovepu istutetaan tuonne sademetsiin ja saadaan tavallaan hiilinielua lisättyä. Tai yksi token edustaa sitä, että sä oot kasvattanut tonnikalan mereessä kestävällä tavalla. Tai yksi token edustaa sitä ja tässä tapauksessa hyvin yksinkertaisesti vaikka sitä, että saat yhden partorikaampaamman käynnin sillä tokenilla, joka on niin kuin kuponkin, vaan siihen, että saat hiukset leikattua. Kaikki nämä tokenit mahdollistaa sen, että yhtäkkiä sulla ei olekaan enää näissä omistuksissa niin kuin tämmöistä ekstraktiota, tämmöistä, että otetaan pois joiltakin, että saadaan joillekin toisille niin kuin siirrettyä sitä arvoa, vaan se on niin, että kuka tahansa saa sitä tokenia on osana sitä ekosysteemin arvoa. Jos katsotaan tokeniarvoa, että jos sun kampaamo käy, niin arvo muuttuu 10 eurosta 20 euroon, niin sun tokeninarvohan nousi, koska nyt sen samalla tokenissa siltikin sen kampaamo käy, mutta nyt sen arvo vaan on korkeampi. Tai vaihtoehtoisesti, että jos olet kasvattanut isomman tonnikalan yhteisön tuolla tyynässä meressä, niin sit sun tokeniarvo nousi sen takia, että nyt on enemmän tonnikala. Kaikki voittaa tuollaisessa mallissa. Sulla ei ole ketään häviäjää. Kun tässä nykyisessä kapitalismissa on hirveä kasa häviäjiä, jotka ne ihmiset, jotka potkittiin pois työpaikoistaan sen takia, että joku robotti sai sen tehtyä sen työn paremmin. Ja hyvin vähän voittajia, jotka on se pieni top 1 prosentti, joka kerää ne osiinkoina kaikki rahat pois sitten systeemistä. Ja tämä mallin muuttaminen sillä, että me voidaan jatkaa kapitalismin tiellä, mutta jatkaa semmoisella tavalla, että kaikki pääsee siihen osalliseksi. Myöskin kehitysmaissa. Se on tosi tärkeää, koska jos me tehdään näitä malleja, niin sitten me mennään dystopiaan ihan väkisellä.

Kyllä, kyllä. Ja totta kai sehän on se houkuttavuuskin tässä, että jos ei kukaan mitään muuta ole vielä ehtinyt oppia, niin tähän porukkaan tulee mukaan, niin vähintään saa lambon. Niinhän se menee. Houkuttavuutta aina. Mutta hei, vielä yksi juttu ennen kuin otetaan yleisöstä muutama kysymys. Siinä ihan alkuvaiheessa, niin sulla oli ne kolme eri hämähäkin seittiä siellä sun slidilla. Siellä oli se decentralized ja sitten siellä oli se distributed. Ja mä aikanaan käytin ihan oikeasti päänsärkytablettejakin meni, kun mä tätä mietin ja pyöritin päässäni. Ja se distributed jotenkin se aukee mulle helpommin, mutta sitten toi decentralized oli vähän haasteellisempi. Ja siihen kun mä lisään sitten tämmöisen taikasanan kuin 51 prosenttia, mikä sulle kertoo varmasti paljon enemmän kuin monelle muulle melkein kysyjällekin, niin mikä se mahdollisuus siellä sitten oikeasti on siihen 59 prosentin haltuunottoon? Että joku oikeasti hallitsisikin sitä hämääkin seittiä?

Joo, eli se mihin Anita tässä viittaa, niin on nämä hajautumista mitataan sillä, että kukaan yksittäinen taho ei pysty tekemään hyökkäystä, jolla se saa tämmöisen hajautetun verkon haltuun. Ja jos se on mahdollista, niin se hajautuminen ei ole riittävää. Eli käytännössä kaikki isot lohkoketjuprojektit hakee tällaista konsensusmallia, pystyttäisiin estämään se, että joku pystyisi ottamaan sen haltuun, koska jos joku pystyy ottamaan haltuun, niin sitten sä et ole enää turvassa pahoilta tahoilta. Se turva tulee tässä tapauksessa siitä, että sä rakennat, näitä turvamalleja on erilaisia, tietenkin Bitcoin ensimmäisenä teki tämän Proof of Work-mallin, joka perustuu sähkönkulutukseen tällä mainauksella, joka moni mielestä on ikävää, koska siitä tulee Kiinassa ympäristöhaittoja, toki paikoissa kuten Islanti, niin tällä hetkellä louhitaan tosi paljon bitcoinia sillä tavalla, että siitä ei tule minkäännäköistä ympäristöhaittaa. Mutta jos sulla on 47 prosenttia kaikesta louhimisesta Kiinassa ja siellä tulee älytön määrä saasteita siitä asiasta, niin se on ymmärrettävä, että ihmiset on huolissaan tällaisista anomioista. Mutta sitten nämä uudemmat mallit, mitä on tullut niin kuin Proof of Stake tai muut konsensusprotokollat, perustuu kaikkiin erilaisiin ajatuksiin ja ideoihin siitä, että mikä on tehokas tapa varmistaa, ettei kukaan pysty ottamaan tämmöistä hajautettua verkkoon haltuunsa. Sanotaan näin, että tämän yleisesti arvioidaan, että ainoa tällä hetkellä todistettu mekanismi siihen on tämä sähkönkulutus, koska sitä ei ole vielä onnistuttu ottamaan haltuun, mutta mä olen sitä mieltä, että meillä on tulevaisuudessa lukuisia erilaisia tapoja estää se haltuunotto, ja se ei ole ainoa vaihtoehto tämä. Tämä sähkön kuluttaminen. Eli hajautus on tosi tärkeää, koska jos me halutaan tehdä universaaleja palveluita, niin meidän täytyy varmistaa siitä, että jos me saadaan vaikka meidän terveydenhuoltopalvelut jostakin tekoälylääkärit, joka on tämmöisessä hajautetussa organisaatiossa, niin me ei haluta kuulla, että huomenna se nauttikin Kiinan haltuun, niin se päätti estää suomalaisten pääsyn tähän lääkäriin esimerkiksi. Tämähän olisi tosi negatiivinen skenaario, joka voisi toteutua, jos se olisi mahdollista tehdä. Sen tekee arvon internetin hajautuminen mahdollisimman laajalle ja sen hajautumisen saaminen sellaiselle tasolle, että sitä ei voi kukaan yksittäinen taho ottaa haltuun. On tosi tärkeää tässä.

Aivan, kyllä. Näin on. Hei, onko jollekin tullut mieleen jotain kysymystä esittää Mikolle?

Siellä. Joo, oli kyllä aika. Peräyttävää. Luento herätti aika paljon kysymyksiä tai sillä lailla tuosta identiteetistä tuli se, että tämmöiseltä sadkurulta, mikä taas sanoo, että kun me ei enää voida luoda identiteettiä, mitä aikaisemmin olette työympärille tai perheen ympärille tai maan ympärille, että sä aina rajoitat itseäsi, kun sä haluat. Identiteetti ja sitten se sanoi, että luokaa maapallon identiteetti ainakin, mutta että paras olisi kosminen identiteetti. Ja sitten jotenkin tulee tällä aika isojen kysymysten äärellä ja semmoisia, että jos kannetaan meidän DNA-ssa tosi paljon traumaa tai muuta, joka jatkuu sukupolvena, mutta sitten kun me pystytään päivittämään, saadaan purettua ne, niin se vapauttaa aika huikean, kun päästään sitä, että jos ajatellaan 60 000 ajatusta päivässä ja 90 prosenttia niistä on samoja kuin edellispäivänä tai perustuu pelkoon tai negatiivisuuteen, niin sitten kun se saadaan päivitettyä meidän oma järjestelmä. Siinä tulee mun mielestä se tärkeä rajapinta, että me tarvitaan päivitystä, että me pystytään, kun huomaa, että kaikki masennukset ja ahistukset kasvaa tosi paljon, niin tällä, että jotenkin haluaisin vaan ehkä mielipidettä sillä lailla, miten yten näet.

Siis meillähän tämän ihmisidentiteetin lisäksi meidän täytyy ruveta ottamaan kantaa siihen, että mikä on tekoälyn identiteetti. Ja niitä ei kontrolloi kukaan. Eli Arvon internet mahdollistaa itsenäisesti toimivat tekoälyt. Se on oleellista, koska jos tällaista hajautettua verkkoa, jonka päälle tämmöistä voi rakentaa, ei ole, niin sitten tästä aina kontrolloi joku ihminen viime kädessä. Mutta jos tuollaisia tekoälyjä päästetään irti, ja ne rupeaa olemaan sopia osapuolina isossa merkittävässä osassa sopimuksista, sanotaan vaikka, että sulla on tuollainen tekoälylääkäripalvelu. Joka tarjoaa kaikille ilmasto- ja terveydenhuoltoon, niin siellä se sopii osapuoleen tässä tapauksessa tekoälyyn. Siellä ei ole ketään ihmistä kontrolloimassa yhtään mitään. Ja silloin, jos se menee tuohon pisteeseen, niin meidän täytyy määrittää aika monta muutakin asiaa kuin meidän oma identiteetti. Meidän täytyy määrittää se, että mikä on meidän yhteiskunnan rooli, mikä on kansallisvaltioiden rooli, mikä on kapitalismin rooli, melkein kaikki nämä perusfundamenteet joudutaan miettimään uusiksi. Näitä asioita monet miettivät, siis aika paljon näitä ihmisiä, jotka miettivät näitä uusia malleja, pyörii tässä arvon internetin ja lohkoketjujen ja kryptovaluuttojen piirissä, koska ne näkee jo tämän mullistuksen tulevan ja sitten mietitään, mitä tässä voitaisiin tehdä. Vielä ehkä viimeisenä tähän, niin kaikista eksoottisin mahdollisuus on se, että tekoäly ja ihmiset jollakin tavalla fuusioitu, jonka jälkeen se muuttuu hyvin epäselväksi, että mikä on identiteetti ylipäätään.

Ja vielä yksi kysymys ehdittää. Joo, ole hyvä.

Ihana. Hallo. No niin, jes. Eli Jiri Keronen, moro. Tuo oli aivan äärimmäisen uskomattoman hieno tuo sua esitys. Se oli kauneimpia asioita, mitä mä oon kuullut kuukauden aikana, vaikka mun vaimo eilen sanoi, että se rakastaa mua. Mutta tuli silti ihanasti sanottu. Joo, eli ymmärtääkseni siis näitä pystytään DAOja käyttämään käytännössä mihin tahansa periaatteessa älylliseen työhön, että se ei jää. Voitaisiin periaatteessa vaikka tehdä DAO-koodareita, DAO-insinöörejä. Nyt vähän aikaa takaperin oli uutinen tämmöisestä keinoälystä, joka soitti death metallia. Se kuulosti ihan kamalalta, mutta siis periaatteessa se on vasta alkupäässä. Ilmeisesti me voidaan hyvin suuri osa meidän tämmöisestä älyllisestä hommasta laittaa tähän. No, mun kysymys on tällainen, että oletatko, että minä henkilökohtaisesti tulen olemaan vielä elossa? Sellaisena aikana, että mä pystyn vaikka sanomaan DAOlle, että mä haluan semmosen ohjelman, joka piirtää viikset aina kuvia automaattisesti. Näenkö mä tätä tulevaisuutta?

Eli jos mä uudelleen määrin tätä kysymyksen, eli tuleeko olemaan sellaisia niin sanotusti luovia tekoälyjä, joita sä voit pyytää mitä tahansa, ja ne tuottaa sulle sitä niin kuin sun toivetta vastaan?

Niin, käytännössä sillä tavalla, että tuleeko vaikka tämmönen DAO olemaan sano, että Soittakaa mulle nyt joku uusi hieno biisi, jota mä en koskaan kuullut, ja sitten ne soittaa sen.

Mä sanoisin näin, että kolme-viiva kuuden vuoden syklillä, tästä eteenpäin jos puhutaan musiikista, niin mä veikkaan, että suurin osa lista ykköseksi siirtyvistä pop-biiseistä on tekoälyn tuottamia. Ja se on tosi nopeasti tulossa. Siis nyt myytiin, muutama kuukausi sitten myytiin tuolla Kristien huutokaupassa. Kallein tekoälyn tuottamat aidet teossa, joka oli siis maalaus, niin 480 000. On mahdollista, että tekoälyn tuottamat aitehinta nousee vielä korkeammalle, vaikka 10 miljoonia asti, mutta ajatuksena se, että tekoäly on vain logiikkaa ja ihmiset toki tekee luovaa työtä, niin se on jo vanhentunut. Eli tekoälyn lähestymistapa luovuuteenhan ei ole samanlainen kuin ihmiselle. Ihmisellä luovus nousee siitä sun elämän kokemuksesta ja siitä mitä sun millä tavalla erilaiset ideat on niin kun läsnä sun pää sisällä ja tekoälylle taas se toimii hyvin puhtaasti tämmöisellä brutteefoorussa ja tämmöisellä niin kun massakokeilulla eli sä pistät luovan tekoälyn luomaan kaikki ideat mitä ikinä pystyy tekemään ja sit sulla on tämmönen poliisitekoäly joka kertoo oliko sitä hyvä idea vai ei ja sit sä voit tollaisia iteraatioita tehdä niin kun sekunneissakin on tuhansia, niin ei sun tarvitse kovin montaa sekuntia tehdä, että sulla on satoja tuhansia ideoita luotu, joista saattaa löytää muutama helmi-idea. Ja sitten jos sulla on satoja miljoonia ideoita, niin viime kädessä löytyy ne semmoisia mestriteoksia, että niitä ei pysty kukaan ihminen ikinä keksimään. Eli kyllä mä en tunne näkemään sen näin, että ihmisen siirtyminen luovia ammatteihin ei ole enää vaihtoehto, koska tekoäly tulee olemaan meitä parempi suurimmassa osassa niistäkin. Hyvin vahvasti. Eli vastaus vielä siis sun alkuperäisen kysymykseen, että tuleeko tällaisia tekoälyjä, niin todellakin tulee ja sun elinaikana.

Anteeksi.

Siis puhtaasti autonomisien tekoälyjen syntyminen. Mä uskon, että ne ensimmäiset autonomiset tekoälyt, mitä nyt tällä hetkellä on, eli nämä autonomiset agentit tuolla. Kryptovaluuttapörssissä ja muualla, joita nyt on olemassa, niin mä sanoisin näin, että niiden kehittyminen tämmöiselle yleisemmälle tekoälytasolle kestää vielä aika kauan aikaa. Ja on todennäköisempää, että tätä kehitystä tapahtuu semmoista polkuun pitkin, että meillä tulee tämmöisiä just batch.ai-tyyppisiä tämmöisiä niin kuin swarm.aiitä, jossa on niin kuin paljon pikkubotteja, joilla on kaikilla joku pikkufunktio, joka kommunikoi keskenään. Ja silloin ne yhdessä muodostaa. Lähelle yleistekoälyä vastaavan asian, mutta ei vielä sinällään ole yleistä tekoälyä. Mutta tuolla tavalla pienistä palasista kasaamalla, niin se alkaa lähestyä sitä pistettä, että tämmöinen yleinen tekoäly voi olla mahdollinen.

Hyvä. Kiitoksia Mikko. Sinun kanssa aika kyllä kuuluu. Ja olkaa hyvät ja kysykää kaikkia näitä, kiitos, kaikkia näitä kysymyksiä, mitä ei tässä nyt ehditty ottaa, niin Mikolta. Myöhemmin, koska nyt tulee sellainen ajankohtaiskatsaus, jota ainakin henkilökohtaisesti olen kovasti yrittänyt odottanut. Täällä on tämä eräs herrashenkilö, joka haluaa nyt sotkea tämän show. Blockchain Forum RY, Markus Lehtonen, ole hyvä.

Tästä lapusta tunnemme toisemme tänään illallakin, jos haluatte. Minä olen ollut järjestämässä ennenkin tilaisuuksia, missä Mikko Alasaarella on, ja sitten yhtä äkkiä on väkeä kadonnut, niin halusin tässä vaiheessa, tämä on muuten kerrottu ohjelmaan, Anita, viimeisenä kohtana vielä kerran, mutta tässä kadun toisessa päässä, tuolla Hard Rock-kafeen toisessa kerroksessa, niin on tänään teille koko illan, kun kannatte lappua, Happy hour. Toisen me tunnemme siitä, kun kannamme tätä lappua. Sitten kun maalakartteilta on miinus 20 prosenttia, niin näin tämmöinen tiedotet tässä välissä. Jatkotaan Aleksandarin kadun tuossa päässä Hard Rock Café toinen kerros.

Kiitos. Eli päänsäädylle ei tule loppua. Happy houria koko ilta.