Arvopohjan muutokset älyrahan ohjaamassa yhteiskunnassa

Kun mulla on ollut oikeasti välillä tosi tosi hankala yhdistellä pisteitä ja ymmärtää tätä kokonaisuutta ja sitten oikeasti protokollat ja lohkoketjut ja hyvä ne aika mitä. Niin mulla on oikeesti ihan kertakaikkisen pitkäpinnanen ja ehtymätön henkilö, johon mä voin aina ottaa yhteyttä ja jolla on käsittämättömän pitkä pinna ja suuri rauha jaksaa vastata mun kaikkiin, no mut miksi, no mut miksi, no mut miksi. Ja meillä on ilo saada hänet tänne lavalle nyt, eli Rafael Eronen. Tulee kertomaan meille arvopohjan muutokset algoritmien ohjaamassa yhteiskunnassa. Ja Rafaelista sen verran, tai Rafe, että hän on Binotic Oy perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on myös Blockchain Forumin hallituksen jäsen, mikä on hienoa, että olet siellä mukana. Ja erittäin kokenut. Älyraha-alan tutkija. Hän tuottaa sisältöä uusille alan tietotoimistoille ja järjestää kryptovaluuttaa, kryptovaluuttaa aiheisia koulutuksia ja antaa siis primaattiopastusta myös. Rafe, ole hyvä. Ja yksi pääjärjestäjästä myös, Vinotic.

Joo, kiitos, kiitos. Tosiaan. Vähän nyt käydään tällä pikaisesti läpi tätä, että miten sosiaalisesti tulee sitten mahdollisesti vaikuttamaan tämmöinen älyraha ihan yleisesti, miten me nähdään meidän yhteiskuntaa, miten me toimitaan ja silleen. Meillähän on historiassa nyt vaihtunut tosi paljonkin asiat ja esineet, että mitä me arvostetaan, että tiettyjä vaikka henkilöitä, niiden on pitänyt täyttää tietyt kriteerit joskus aikaisemmin olla vaikka fyysisesti. Fysisesti vahvoja tai jotain tällaista, mutta pointti on, että tämä arvostus on sellainen asia, minkä jokainen päättää itse. Ja se ei ole ainakaan mun mielestä sellainen juttu, että tämä on nyt selkeästi kaikkein parasta, arvokkain, merkittävin asia, vaan se on tosiaan perspektiivistä kiinni. Eli miten tuo raha, nykyinen siis Fiat-raha, miten se vaikuttaa meihin? Se vaikuttaa hyvin pitkälti meidän aikapreferenssiin. Eli tämmöisiä asioita, mitä me ei välttämättä ihan tietoisesti edes mietitä, mutta mitkä tavallaan tulee meidän yhteiskuntaan tämmöisin alitajuusina motivaattoreina. Eli aikapreferenssistä esimerkiksi tämmöinen juttu, että mun mielestä me ei todellakaan suunnitella tällä hetkellä tarpeeksi pitkälle tai tarpeeksi hyvin koko meidän yhteiskuntajärjestelmiin. Ja siihen osittain mä ainakin syytän, että siihen niinku... Osa syynä on raha. Meillä on nykyään käytössä keinesialainen talousjärjestelmä, missä motivoidaan ihmisiä kuluttamaan koko ajan ja ottamaan lisää lainaa. Mikä minun mielestä ei kuulosta kovinkaan loogiselta, koska jos mikä tahansa yksityishenkilö olisi tässä samanlaisessa taloudellisessa tilanteessa kuin missä meidän vaikka Suomen valtio tällä hetkellä on, että velkaannutaan kovaa tahtia koko ajan enemmän ja enemmän. Välillä saadaan vähän maksettua velkoa pois, mutta pääasiassa velkaa nyt on lisää. Me oltaisiin konkurssissa. Meille ei enää annettaisi lainaa. Tämä on oikeasti mun mielestä ainakin ongelmallinen tilanne. Ja just niin kuin tosiaan Keines itse sanoi kanssa, kun sieltä kysyttiin, että miten me tullaan hoitamaan tämä asia sitten, kun tätä velkaa vaan tulee lisää, niin hänen vastauksensahan oli se, että no eihän meidän tarvitse siitä murehtia, että siihen menee vielä joku sata vuotta, ettei me olla silloin enää elossakaan. Eli mun mielestä tämä lähtökohta on se, mikä ainakin omasta mielestäni vaikuttaa justiinsa näihin alitajuisiin motivaattoreihin, miten ihmiset käyttäytyvät ja mitä ihmiset tekevät. Toinen asia on tosiaan tuosta aikapreferenssistä ihan vaan tämmöinen esimerkki, että jos meille nyt esimerkiksi joku politiikko menisi ja ehdottaisi tuolla, että jos äänestätte häntä, niin tarjotaan kaikille Suomen kansalaisille vaikka täysin ilmaiset julkiset liikenteen palvelut tai jotkut muut. Tämä on justiinsa niitä asioita, mitkä todennäköisesti oikein saa sen poliitikon jopa valittua, koska se kuulostaa lyhyellä tähtäämällä erittäin hyvältä henkilökohtaisesti just mulle. Että okei, ilmaiset bussikyydit. Mutta pitäisi vähän koittaa miettiä sitä pitemmälle, eikä vaan sitä, niin kuin just nimenomaan Nikokin viittasi siinä vahtokarkkikokeessa, että otetaan nyt vaan se yksi vahtokarkki, vaan miettiä, että mistä se... Raha tulee niiden ilmastonpalveluiden pyörittämiseen. Se kaikki, mitä me nyt saadaan, mitä me nyt vaaditaan itsellemme, se tulee olemaan myös meidän lasten velkoja, mitä ne joutuu maksamaan. Sitten tosiaan meidän kulutustottumuksetkin. Tällä hetkellä on tosiaan se tilanne, että on paljon järkevämpää ostaa jotain mieluummin kuin ei mitään. Tämä on mun mielestä myös tosi radikaali tilanne, mikä motivoi siihen, että me eletään tosiaan tämmöisessä kulutusyhteiskunnassa pitää jatkuvana, sen pitää pyöriä koko ajan. Talouteen pitää tulla lisää rahaa, uutta rahaa. Tämä sitten taas motivoi mun mielestä ainakin jossain määrin siihen, että tuotetaan myös huonoja tuotteita, jotka on suunniteltu menemään rikki. Meillä on tosiaan, muistaakseni joskus ehkä natsisaksan aikaankin jopa, niin silloin tehtiin joku hehkulampu, se on vieläkin museossa ja se sama hehkulampu palaa vieläkin. Pointti on siis se, että me ollaan pystytty jo aikoihin sitten tekemään oikeasti toimivia hyviä hehkulampuja, mitkä ei tuhoudu oikeastaan mekempä ikinä, mutta minkä takia me käytetään nykyään näitä hajoavia versioita, niin se johtuu nimenomaan tästä. Siitä on olemassa tämmöinen hehkulamputeoria kanssa erikseen. Sitä voi googlailla, jos semmoinen kiinnostaa. Ja sitten tosiaan kaupan teko. Se on myös semmoinen juttu, mitä nykyisessä systeemissä pitää vähän miettiä. Eli jos mä oon ihan vaan vaikka kivijalkaliikkeen ylläpitäjä, niin se, että haluunko mä oikeasti ottaa siihen niin visaa Mastercardin maksumahdollisuuksia, ja niistä tuleviin kustannuksiin, kaikkiin mahdollisiin muita lippulappuja, mitä pitää täytellä ja kaikkea tämmöistä ylimääräistä vaivaa. Mutta se, että jos mä en sitä tee, niin se tarkoittaa, että tietty osa porukasta on ulkona koko mun bisneksestä. Ja sama juttu sitten varsinkin globaalissa bisneksessä. Eli nyt tällä hetkellä, jos mä vaikka haluaisin ostaa jonkun tuotteen joltain pieneltä, jostain pienessä kylässä asuvalta kaverilta. Minkä tahansa tuotteen. Se on erittäin hankalaa perinteisillä menetelmillä mun hoitaa sitä maksua hänelle. Tai ainakaan se ei ole todellakaan tehokasta. Siinä menee hirveä kasa resursseja ja maksuja siihen siirtämiseen ja eri organisaatioiden välistä vetoon. Eli siinä on myös tämmöisiä, mitä joudutaan väkisinkin miettimään nykyisessä rajajärjestelmässä. Tässä on vielä vähän lisää näitä juttuja. Mun mielestä jokaisessa asiassa on oikeastaan hyvät ja huonot puolet. En missään tapauksessa sano, että Fiat-rahanjärjestelmä olisi millään tavalla täysin huono. Mun mielestä se on ollut täysin looginen askel siitä kultakannasta jossain määrin, koska on pitänyt ruveta skaalautumaan. Kultaa vaan ei pystytä niin helposti lähettelemään ympäri maailmaa, kun me ollaan haluttu ruveta tekemään tämmöistä kansainvälistä kauppaa. Joten siihen on ollut paljon helpompi ensin ottaa setelit tai kolikot ja sitä kautta mahdollisesti tämä digitaalinen raha. Mutta tosiaan se motivoi tämmöiseen kovaan kulutussysteemiin, että velkaannutaan ja otetaan velkaa koko ajan. Just niin kuin sanoinkin, niin se myös mun mielestä johtaa siihen, että tuotetaan ihan tahalleen tämmöisiä hajoavia tuotteita. Sitten nuo huonot investoinnit. Mun mielestä vapaassa markkinassa, kun ihmiset joutuvat pistämään oman nahkansa peliin, joka ikisessä asiassa mitä ne sitten haluaa, olkoon ne tuotteita tai palveluita tai ihan mitä vaan, niin joutuvat oikeasti pistämään siihen omaa rahaa, eli omaa aikaansa, omia resurssejaan siihen mukaan. Se johtaa mun mielestä siihen, että ihmiset oikeasti... Se ihminen, joka haluaa jotain, niin hän kustantaa sen tavallaan itse. Tällainen keskitetty päätäntämenetelmä, millä annetaan vaikka nyt jollekin järjestölle tai muulle oikeus, että päätä siinä, missä on kaikkein järkevintä pitää tai rakentaa teitä ja muuta. Siinä on omat hyvät ja huonot puolensa. Mutta mun mielestä ainakin tämmöinen keskitetty päätäntämekanismi, niin... Se ei ikinä ota tarpeeksi paljon erilaisia näkökohtia huomioon, vaan se, että jos jokainen ihminen pääsee itse siihen pistämään omaa panostustaan peliin, niin se tuo tavallaan sitä, mitä me oikeasti halutaan. Ja joo, niin kuin mainitsinkin, niin holdit on velkaantumista. Mun mielestä se on se ehkä isoin ongelma tässä nykyisessä järjestelmässä, että miten toi Suomen pankin Alexi Grym on sanonut, kun olen hänen kanssaan pari kertaa jutellut, Tämä on tosiaan vähän niin kuin tuolileikki, että sille ei ole mitään tarkkaa määritettyä aikaa, milloin meiltä loppuu tämä uusien lainojen saaminen tai ei sitä ollut määritetty myöskään Kreikalle tai Irlannille tai millekään muullekaan maalle. Ja kyllä joo, eurollakin on nämä ihan samat ongelmat. Pointti on siis se, että se on vaan ajan kysymys, kunnes meille sanotaan, että hei, nyt ei tule enää teille lainaa. Ja sitten me ollaankin hyvin suuressa liemessä. Ja tosiaan siinä on hyvät ja huonot puolet, että lainaa on helppo saada. Se mahdollistaa mun mielestä sen, että meillä on rahaa periaatteessa toteuttaa joka ikinenkin typeräkin idea. Mutta se aiheuttaa sen, että me kyllä pystytään tuottamaan hirveästi kaikkia uusia tuotteita. Tavallaan ihan mitä vaan keksitään, niin pystytään tekemään. Kaikkeen löytyy rahaa, ota halvalla lainaa silleen teevaa. Kyllä siitä tulee paljon hyvää innovointia, mutta mun mielestä tosiaan siinä menee myös paljon sitä, niin kuin hukataan sitä rahaa. Ja joo, tosiaan tekniikka kehittyy siinä nopeasti. Miten sitten älyraha, mihin se kannustaa? Eli koska siinä ei ole semmoista ihan samanlaista rakenteellista ongelmaa kuin mitä Fiat-rahassa on, eli... Tämä inflaatio tai epämääräinen emissioaikataulu, eli tämä, miten uutta rahaa tuotetaan. Tämä motivoi siihen, että jos sun raha koko ajan kasvaa arvoa, tai ei nyt koko ajan, mutta siis keskimäärin, pitemmällä aikavälillä, jos se on niin, että säästämisestä hyötyy paljon enemmän, niin kuin nykyisessä järjestelmässä, jossa säästät oikeasti sun eurot johonkin tilille, niin ne ei tee mitään muuta kuin vain menettää arvoa. Se korkokin, mitä sä saat siitä korkotililtä, niin se ei todennäköisesti kata sitä, mikä on inflaation määrä siinä mukana. Ihan vaan tämmöisenä yleisenä statistiikkatietona, niin jos eurollakin on esimerkiksi kahden prosentin vuosittainen tämä inflaatioprosentti, niin se tarkoittaa, että tämän 20 vuoden aikana, mitä tämä meillä on Suomessa ollut käytössä, että sitä rahaa on painettu noin 45 prosenttia jo lisää. Se on aikamoinen nakerus siitä arvosta, mitä me ollaan saatu. Mutta joo, tosiaan älyrahan kanssa sitten, jos se arvostus koko ajan nousee sille samalle rahayksikölle, se motivoi paljon enemmän siihen, että säästetään. Se myös motivoi siihen, että mietitään paljon pidemmälle näitä meidän ylipäätään suunnitelmia ihan valtiotasolla ja ihan kotitaloustasolla. Se myös johtaa siihen, että esimerkiksi just niin kuin puhuttiin aikaisemmin tästä näistä avoimuudesta, niin bitcoinissa kun sä pystyt, mä nyt otan esimerkiksi tälleen bitcoinin, koska siinä kaikki tiedot on täysin avoimia, niin sä pystyt paljon paremmin tarkkailemaan, että kuinka paljon kelläkin on. Ja se mikä siinä on hienoa bitcoinissa, että kukaan ei pakota sitä käyttämään. Siinä ei ole mitään väkivaltakoneistoa taustalla, mikä sitten oikeasti sanoisi, että hei, Se on ihan sama mitä tälle järjestelmälle käy, sun pitää käyttää sitä. Vaan jos esimerkiksi joku menee ja haalii ihan liian suuren osuuden itselleen bitcoineja tai louhintatehoa tai ihan mitä vaan, niin kaikki käyttäjät pystyy suht helposti jättämään sen koko vanhan järjestelmän, kopioimaan sen kaiken muun periaatteessa, mutta jättämään tämän vaikka ison pahan pelurin kokonaan pois. Eli sulla on... Insentiivit siihen, että et voi tai halua omistaa liian paljon, koska muut rupeaa hyljäksymään sitä järjestelmää. Tällainen ei Fiat-rahassa ole mahdollista ja siinähän se keskittymisen proentuaalinen määrä on ihan käsittämätön. Sitten just henkilökohtaista vastuuta. Tämä on myös hyvä ja huono puoli. Joillekin se on vain mukavampaa ja joissain tietyissä tapauksissa ja asioissa se on munkin mielestä mukavampaa vain ulkoistaa se vastuu asioista muille. Ja mun mielestä se onkin ihan ok. Pitää vaan tavallaan ymmärtää sitten ne riskit siinä tilanteessa. Mutta tämmönen älyrahanjärjestelmä, missä sun on todella helppoa säilyttää itselläs vaikka ihan käsittämättömän isoja määriä rahaa tai valuuttaa arvoa. Ja sä pystyt säilyttämään sen todella pienessä tilassa, todella kompaktisti, liikuttelemaan sitä helposti halvalla. Siihen tulee, niin kuin, sä otat paljon mieluummin siitä silloin vastuun kuin, että sä ottaisit semmoisen niin kuin eurolavallisen käteistä tuolta noin, niin kuin mitä sä yrittäisit vahtia. Sitten just tosiaan resurssia, kustannustehokkaampi rahapolitiikka. Mä just näkisin, että se, että niin kuin, tää Fiat-raha otettiin tosiaan niin kuin käyttöön ja siinä on nää omat kaikki koneistonsa, mitä se vaatii, että se järjestelmä toimii. Se on hirveän kasaneet byrokratia tai tämmöisiä erilaisia paikkoja, missä ihmiset miettii tätä rahatalouden byrokratiaosuuksia ja kaikkea muuta. Siihen menee hirveästi resursseja, niiden tilojen vuokrat, ihmisten palkat, kaikki mitä siihen liittyy. Bitcoinissakin on totta kai omat kulunsa. Siinä pitää just tosiaan käyttää sitä louhintaa, että varmistetaan, että kukaan ei huijaa. Se on se pointti. Mutta se on huomattavasti kustannus- ja resurssitehokkaampaa kuin tämä nykyinen rahajärjestelmä. Mutta tosiaan, niin kuin sanoin, mun mielestä tämä on jokaisen ihan oma päätös. Jokainen voi miettiä, että jos näiden molempien rahajärjestelmien säännöt kaikki heitettäisiin saman tien avoimena pöytään, tarjottaisiin sulle just Matrixin tyyppisesti sinistä ja punaista pilleriä. Kumpa se olisi, minkä sä ottaisit? Se, mistä sä et tiedä vieläkään, että kuinka paljon sitä oikeasti sitä rahaa on, kuinka paljon sitä kukakin omistaa, miten sitä oikeasti luodaan, kuka siitä päättää, että sitä luodaan. Kaikki nämä on mun mielestä semmosia asioita, kysymyksiä, mihin nykyihmisellä me halutaan tietää mahdollisimman paljon, mahdollisimman tarkkaan, me halutaan suunnitella. Asioita, tai ainakin näin meidän pitäisi tehdä. Ja mun mielestä just rahatalous olisi siinä sitten yksi erittäin iso osa, mikä meidän pitäisi saada selkeäksi ja ennakoitavaksi. Eikä silleen, että me vaan odotetaan ja toivotaan parasta, että milloin se musiikki loppuu ja joudutaan juoksemaan sen tuolin perään. Jep, siinäpähän oikeastaan se.