Bank of Finland Panel: Regulation of Digital Money, good or bad?

Kiitos. Teemu, ole hyvä.

Joo. Teemu Jäntti tosiaan ja olen ollut ihan tuon Blockchain Forum Finland RY perustamisesta lähtien mukana toiminnassa, eli järjestetään tapahtumia, lisätään tietoisuutta. Yritetään toki myös rakentaa vähän edunvalvontaa ja toimia regulaattorin kanssa ja lainsääteen kanssa yhteistyössä. Olen ollut siinä toiminnassa alusta asti mukana ja sitten tehnyt Ensin luottamuksen löydössä ja nyt Siili Solutionsin lohkoketjukonsultointia. Ja totta kai sitä kautta nyt kolme puoli vuotta seurannut oikeastaan sekä avoimia lohkoketjuja että näitä luvanvaraisia suljettuja. Eli pyrin laajasti pitämään itseni tietosana, mitä lohkoketjuissa tapahtuu ja sitten totta kai virtuaalivaluutat on elimellinen osa sitä toimintaa.

Kiitos. Niko, ole hyvä.

Kiitos. Mun nimen Niko Laamanen. Olen konsensusärryyn puheenjohtaja, eli Suomen kryptovaluuttayhdistyskonsensus. Olen ollut Bitcoinissa mukana 2010 vuodesta saakka, täyspäiväisesti kuitenkin vasta viimeisen vuoden. Eli konsensusärry, kun perustettiin tämän vuoden maaliskuussa, niin siitä lähtien täyspäiväisesti kouluttanut ihmisiä, yrittänyt opettaa ihmisille mahdollisimman paljon tästä uudesta teknologiasta, mitä se mahdollistaa ja mikä minua henkilökohtaisesti kiinnostaa tästä teknologiasta kaikkein eniten. On mahdollisuus ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa digitaaliseen kovaan rahaan, jolla voidaan kokeilla asioita, mitä me ei ole koskaan aikaisemmin pystytty kokeilemaan. Se on todella mielenkiintoista nähdä, mihin se johtaa.

Kiitos. Mäkin voisin kertoa lyhyesti, että miten virtuaalivaluutat liittyy mun työtehtäviin. Mä oon Hanna Heiskanen ja finanssivalvonnassa toimin. Mun yksi työtehtävä on muun muassa koordinoida meidän innovaatio-helpdesk-toimintoa, jolloin mielenkiinto toimii alalla, niin sitä kautta me aika paljon neuvotaan ja tavataan toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita tarjoamaan virtuaalivaluuttoihin liittyviä palveluita, harjoittamaan niihin liittyvää liiketoimintaa. Neuvotaan heitä muun muassa sääntelyn vaatimuksista, ja sitten olen myös finanssivalvonnan ja Suomen edustajana muun muassa näissä eurooppalaisissa työryhmissä, missä on valmisteltu tätä komissiolle annettavaa neuvoa. Mennään ensin terminologiaan. Meillä on direktiivissä valittu terminologiaksi virtuaalivaluutta. Samoin kansallinen lakiehdotus puhuu virtuaalivaluutoista. Komissio taas puhuu Fintech-toimintasuunnitelmassa kryptovaroista. FATFI on puhunut virtuaalivaluutoista. Niin panelistit, mitä mieltä te olette näistä termeistä? Mitä termiä itse käyttäisitte tälle ilmiölle? Kuka aloittaa?

Mä voin vaikka aloittaa. Ensinnäkin virtuaalivaluutta on ihan hyvä sana. Virtuaali tarkoittaa, että se on vähän niin kuin leikki rahaa. Siinä simuloidaan rahaa tietyllä tavalla. Esimerkiksi virtuaalivaluutta kuvastaa yhtä näkökulmaa. Tietysti jos lähdetään vaikka bitcoinista liikkeelle, mutta yhtä hyvin sitä sanaa voisi käyttää vaikka monopolirahasta. Kiertoa oli valuuttaa siinä mielessä. Mutta muitakin hyviä sanoja kuvastaa vähän eri asiaa. Sitten jos on krypto-varakin on hyvä sana. Mun tietääkseni mä kuuluisin ensimmäisen kerran Euroopan komission kääntäjiltä, että kääntäjät on keksinyt tämmöisen sanan, ja mun mielestä se on aika hyvä sana. Mutta siinä kuvataan enemmänkin niitä jälkimarkkinoita. Eli missä kohtaa tämmöinen bitcoinin tapainen rahake muistuttaa varallisuuden muotoa. Siitä tulevina varallisuuden muotoja. Silloin ehkä vara on parempi sana, koska meillä ei Suomessa ole sellaista sanaa kuin asset, mitä englanninkielessä on. Siinä mielessä vara on hyvä käännös sille. Krypto-vara viittaa siihen, että siinä käytetään bitcoinin tekniikkaan perustuvia virtuaalivaluuttoja varoina. Rahake on myös aika hyvä sana, jos halutaan vain kuvata jotain, mikä muistuttaa rahaa.

Jatkaa tuosta. Mun mielestä virtuaalivaluutta on myös hivenen harhaanjohtava, varsinkin kun laista on suljettu peliteollisuus pois, koska mulle virtuaalivaluutta tuo saman tien peliteollisuuden mieleen, mutta lainoissa yksityiskohtaisissa selityksissä on tavallaan peliteollisuus suljettu tämän lainin kuulokapuolelle. Itse siinä mielessä saman mieltä Aleksin kanssa, että myös pelkkä valuutta kattoo vain rahaulottuvuutta, koska lohkoketjuus nimenomaan... Fyysisten ja digitaalisten omaisuuserien arvopaperistäminen tai miksi sitä haluaa kutsua, on ehkä se olennaisempi osa vielä, kun katsoo sitä rahanäkökulmaa. Mun näkökulmasta siinä on enemmän globaalissa mielessä potentiaalia myös muuttaa nykyisiä toimintatapoja. Sen takia se katsoo vähän kapeasti tämä virtuaalivaluutta terminä, mutta samaa mieltä, että Suomesta puuttuu hyviä rahakeomaisuuseräasset. Mutta tällä mennään, mikä se nyt on. Mutta kuten sanoin, johtaa mun päässä pelipuolelle vain pahasti harhaan. Mä oon siinä kohti vähän itse sekaisin.

Mä tykkään myös tuosta krypto-varat-sanasta. Se on tosi hyvä, kyllä ottaisin sen käyttöön. Se pitää sisällään tosi monia erilaisia. Tässä kohtaa haluaisin todeta, että virtuaalivaluutta voi olla kaikenlaista pelivaluuttaa. Esimerkiksi World of Warcraft kuulta, millä ei ole taas kryptografian kanssa mitään tekemistä. Pitää muistaa, että krypto-varat... Kryptovaluutat on kryptografisesti erikseen todennettuja, varmennettuja protokollia, joilla on takana muutakin kuin lupauksia.

Mennään sitten tähän kansalliseen sääntelyesitykseen. Me kuultiinkin jo finanssivalvonnalta alustusta siitä. Ja tietysti nyt erityisesti Teemu ja Niko, kun te olette paljon alan yritysten kanssa tekemisissä, te olette heidän äänitorvenakin myös, tulevaan sääntelyehdotukseen. Voisitteko avata vähän, mikä on teidän tuntemuksen mukaan tämä alan suhtautuminen tähän ehdotettuun sääntelyyn, nimenomaan tämä virtuaalivaluutta-alan suhtautuminen?

Voin itse puhua omasta puolestani. Olen kolmessa projektissa mukana. Omasta näkökulmasta sillä ei ole kauheasti merkitystä, suoraan sanoen. En usko, että monille projekteille on hirveästi merkitystä, koska Ne projektit menevät sellaiseen maahan, jossa on paras mahdollinen regulaatio, koska ne ei ole paikkaan sidottuja projekteja useimmiten. Jos näin kuitenkin olisi, niin tietysti tässä saavautuisi sellainen pelikenttä, mahdollisuus tehdä tämmöistä krypto-välityyppistä ajattelua, mitä me ollaan vähän koetettu liatsottaa. Helsingissä on hyvä startup-kulttuuri ja näin. Siihen olisi mahdollinen, mutta se täytyy muistaa, että tämä on peli, jota pelataan. Ja pelaajat menevät sinne, missä on parhaat säännöt heille.

Ehkä jos myös vähän katsoo markkinan kehittymistä, niin tämä vuosi, ehkä viime vuosi, luo myös surullista siinä mielessä, että on paljon huijauksia ja niin edelleen, mikä ehkä on myös vähän johtanut mun mielestä tätä lainsäädäntöä ja regulaattoreiden toimintaa myös vähän harhaan, että jos mietitään muitakin uusia teknologioita, niin se valitettavasti alkuun kerää vähän huijareita, ketkä haistaa helppoa rahaa. Eli nyt kun tietyllä tavalla markkina on myös ihan omatoimisesti muuttumassa. Raha on häviämässä tietyllä tavalla huijauskeisseistä, aletaan toimia ammattimaisesti ja niin edelleen, niin mä itsenään, että siihen liittyy totta kai myös se tuoda regulaatio rinnalle. Että mun mielestä se on positiivinen asia, mutta totta kai noihin yksityiskohtiin kun mennään, niin mitkä on siirtymäsäädökset, onko meidän yritykset valmiita, tuleeko se johtaa itse asiassa yritysten pakoon tavallaan tai lähtemiseen pois Suomesta, se on mun mielestä iso kysymysmerkki, koska... Niin kuin sanoit, rahat tavallaan liikkuu ilman rajoja. Kun mennään kansalliseen lainsäädäntöön, niin sitten helposti ollaan tilanteessa, että startupit tai uudet yritykset ei jääkään tänne. Jopa olemassa olevat kannattavat yritykset lähtevät pois etsimään sen paremman kehikon. Mutta mä näen, että kehikko on hyvä, että tulee se tuo turvallisuutta, ennustettavuutta, että siinä mielessä. Mutta sitten kun mennään yksityiskohtiin, niin se on tietysti aina vähän riskaapeliä, varsinkin jos säädellään itseämme. Tiukemmin kuin mitä muu EU tekee.

Sen verran lisään vielä, että regulaatio, sinänsä pidän sitä positiivisena asiana, että päästään mainstreamiin, koska suurvaltaosa ihmisistä kuitenkin haluaa, että on joku niin sanottu turvallinen luotettava taho, joka huolettiin asioista puolesta ainakin toistaiseksi vielä. Minun kokemustani pidän yleisesti ottaen sitä hyvänä asiana, että näitä huomioidaan ja otetaan regulaatiossa mukaan. Sillä kautta saadaan sitä julkisuutta koko alalla.

Tässä tuli oikeastaan kaksi eri puolta esille. Toinen on ihan teknologian kehittäminen ja ohjelmistojen kehittäminen. Eihän mitään syytä sitä erityisemmin säännellä ja rajoittaa. Kaikenlaisia vertaisverkkoja ja muita järjestelmiä voi ihan rauhassa kehittää. Se on tosi hienoa, jos syntyy uusia innovaatioita. Ehkä sääntelyyn tarve tulee nimenomaan siinä kohtaa, kun syntyy jälkimarkkinat. Todella korostaisin sitä sanaa ja sitä ilmiöä, mikä tässä on ollut. Ei siinä mitään, että pyöritellään tosiaan virtuaalivaluuttoja verkossa ja kehitellään kaikenlaista, mutta siinä kohtaa, kun niillä aletaan käymään kauppaa, ikään kuin ne on jotain finanssituotteita tai se alkaa toimimaan se markkina samalla tavalla, niin sitten siihen pitää tietysti kohdistaa samanlaista sääntelyä, mitä finanssimarkkinoilla yleensäkin on. Mun mielestä se sääntelykehikko on pitkälti olemassa jo, että ei välttämättä hirveästi tarvitse mitään uutta, mutta sitä täytyy vain soveltaa tähän uuteen. Uuden tyyppiseen markkinaan.

Nimenomaan me tässä finanssivalvonnan työssäkin välikohdataan niitä tilanteita, että pitää aina mennä sinne kaikkien lakien peruskäsitteisiin. Esimerkiksi arvopaperi on arvopaperi, olkoon se tehtynä sitten jonain toukken muotoisena virtuaalivaluuttana tai vanhanaikaisesti paperille. Eli jos virtuaalivaluuttakin on semmoinen, tai uusi virtuaalivaluutta on semmoinen, että se tarjoaa vaikka äänioikeuksia tai... Tuotto-oikeuksia tai omistusoikeuksia yritykseen, niin se voi hyvin olla arvopaperi, jolloin tämä perinteinen arvopaperilainsäädäntökin soveltuu. Sitä tietysti ei pidä unohtaa, vaikka on uusi ilmiö muuten kyseessä. Mutta mennään vielä tähän kansallisen sääntelyn aikatauluun. Tässä lakiehdotuksessa on kaavailtu, että nyt alalla toimivien pitäisi rekisteröityä heinäkuuhun mennessä, tarkoittain sitä, että heidän pitäisi heinäkuuhun mennessä rakentaa muun muassa nämä asiakkaan tuntemisen menettelyt lain edellyttämälle tasolle. Mikä on teidän tuntemus siitä, että kuinka haastavaa tämä on, tai onko helppoa, tai onko teillä alan fiiliksiä siitä jakaa?

Minäkin siinä tapahtuu yksi kahdesta asiasta, että joko se tulee siihen aikataulun mennessä, tai sitten ne menevät muualle. Siinä on kaksi vaihtoehtoa. Mutta nähdäkseni siinä ei pitäisi mitään ongelmaa olla, jos halutaan näin tehdä. Mutta täytyy ottaa huomioon, että heillä saattaa olla parempia optioita. Näkisin, että kyllä se onnistuu. Kyllä se tehtävissä on, jos halutaan, että tuo löytyy.

Olen ihan samaa mieltä, niin kuin tuossa aikaisemmin viittasin, että totta kai jokainen yritys joutuu omista lähtökohdistaan miettimään sen, mitä he haluavat tehdä. Se on ehkä se, että en näe, että se aikataulu on niinkään ongelma. Muutamia tahoja kanssa käyty keskusteluja, niin sinällään kuusi kuukautta on tehtävissä. Tämä on ollut kuitenkin tiedossa. Heitä on kuultu prosessissa ja siinä mielessä ei tämä yllätyksenä alan noille merkittäville toimijoille Suomessa tule.

Ja monialan toimija tosiaan menee tämmöisellä tosi liinillä rakenteella muutenkin.

Niin, nyt on pieniä ketteriä startup-yrityksiä sinänsä kyllä. Ehdotushan sisältää myös joitain kansallisia sääntelyllisiä, mitä tämä rahanpesudirektiivi ei edellytä. Eli nämä virtuaalivaluuttojen liikkeeseen laskut, eli IKOjen sääntely, se on tämmöinen kansallinen sääntelyllisen, mitä Suomessa ehdotetaan. Ja samoin myös nämä vaihdot kryptoista kryptoihin. Ja niin kuin Euroopassakin on aika... Kiivasta keskustelua siitä, mikä on oikea sääntelytaso, pitäisikö Euroopan tasosäännellä enemmän, ja onko se riski, että tehdään kansallista sääntelyä, jolloin lähdetään sooloilemaan. Miten te näette tämän tilanteen nyt, että Suomessa on lähdetty näissä joissain asioissa sitten vähän edelleen ja päätetty tehdä kansallista sääntelyä, vaikka ei direktiivit edellytä? Erityisesti nämä liikkeeseen laskut nyt ja ikot.

Pidän henkilökohtaisen vastuun advokaattina ja kannustajana äärimmäisen hyvänä asiana, että tehdään niitä ja kokeillaan. Ilman muuta samanlaisia aloitteita vielä rohkeampiakin voisi tehdä minun puolestani.

Näkisin sen siltä kantilta, että ei lähdetä tekemään kansallisia lisiä, koska me ollaan kuitenkin, niin kuin sanottu, puhutaan EU-direktiivistä, niin miksi me haluaisimme säännellä itseämme? Voimallisemmin tai tiukemmin kuin muut EU-maat, koska ei tarvitse mennä kuin Saksaan, niin siellä löytyy toimialalle positiivisesti suhtautuva regulaattori ja myös lainsäätäjä, niin miksi me haluaisimme pienenä Suomena rajoittaa meidän potentiaalisia startuppeja tiukemmin? On kyse sitten krypto-krypto-vaihdoista tai sitten noista liikkeelle laskuista, että mä näkisin sen ennemminkin niin, että mennään... Sen EU-direktiivin mukaan, että ei lähdetä tiukentamaan, koska mä koen sen ainakin tiukennuksena ja sit mennään heti siihen, että ei ole tavallaan tasapuolista EU-sisälle ja niin edelleen. Tämä toiminta, niin en itse suosittelisi millään tavalla näiden kansallistellisien.

Tärkeänä on vielä sen verran, että rohkeammalle en tarkoittanut tiukempaa, vaan...

Mä jo mietin, että mitä sä sanoit, oikein.

Sä ikään kuin... Mulla ei ole mitään... Vahvaa mielipidettä suuntaan aika toiseen, mutta mielestäni oli hyvä pointti, että nämä on hyvin kansainvälisiä markkinoita ja teknologioita, mistä nyt puhutaan. Silloin tavallaan olisi tietty järki, että maat aika harmonisoidusti kehittäisi sääntelyään, että ei mitään hirveän suuria poikkeamia tulisi suuntaan aika toiseen, että se vaan aiheuttaa hämminkiä. Tällä luonteelta on hyvin kansainvälistä toimintaa, niin ehkä se kannattaa pitää se kuitenkin mielessä.

Ymmärtääkseni kuitenkin, en ole mikään regulaatio- ja direktiiviasiantuntija, mutta käsittääkseni direktiivit lähtevät teknologianeutraaliteetista, jolloin nyt me ollaan tilanteessa, että me Suomessa tiettyä teknologiaa tai tietyn teknologian vaihtoehdoin tuotetaan sille tiukempaa regulaatioa. Mun on toimialan edustajana hirveän vaikeaa vaan käsittää sitä, että miksi me haluamme toimia näin.

Tuosta mä oon samaa mieltä, että kun tuolla aikaisemminkin sanoin, niin ei... Teknologiaa sinänsä eikä teknologian kehittämistä, niin miksi me sitä halutaan säännellä, että ilman muuta teknologianeutraalisuuteen pitäisi pyrkiä. Mikä on se riski, mitä halutaan säännellä? Kyse on aina tietynlaista riskeistä. Riskien tunnistamisesta oli kuluttajan liittyviä riskejä tai sijoittajatoimintaan liittyviä riskejä, ja niitä halutaan saada hallintaan. Niihin pitäisi kohdistaa, olisi se sitten millä teknologialla toteutettu.

Sitten ehkä jatkaisin tästä krypto-krypto-asiasta vielä. Jäin sitä pohtimaan, kuten sanottu, peliteollisuus on ulkopuolella ja mietitään peliteollisuuden kuluttajasuojahaasteita, että jos sulla on vaikka jotain ostettua arvoa ja muuta, niin miten sä saat ne muutettua rahaksi, että mitenkään, niin mitä tulevaisuudessa tullaan näkemään myös peliteollisuudessa näiden toukkeneiden tai rahakkeiden kautta luotuja malleja, niin mä näen, että se on itse asiassa kuluttajasuojaltakin parempi, että minä... Pelin käyttäjänä pystyisi näitä toukkaneita vaihtaa toiseen toukkaneen aikana vaikka euroksi tai dollareiksi. Tässä on myös tällaisia isompia ulottuvuuksia, mitä voisi mun mielestä tarkastella, eikä vaan katsottaisi silleen tosi kapeasti tätä virtuaalivaluutta näkökulmaa.

Se on just se syy, miksi mä en itse virtuaalivaluutta sellaista tykkää kauheasti, vaan mieluummin jaottaisin just ehkä virtuaalivaluutta ja kryptovaluutta päällä kieriksi.

Olkoonkin yksi sana, mistä en pidä ollenkaan, on tuo sana arvo. Sitä ei pidä käyttää, koska et sä voi myydä tai ostaa arvoa tai laskea liikkeeseen arvoa. Mitä se on? Mitä arvoa kamaan? Kyllä sun täytyy aika täsmällisesti määritellä, mitä sä oot myymässä, mitä sä omistat. Mun mielestä jokaisen rahakkeen tai tokenin pitäisi aika tarkkaan olla siinä, mistä tässä nyt oikeasti on. Mitä sä saat tällä, mihin tätä voi tehdä. Oli sitten joku pelikolikko tai joku muu ikon, mutta näillä eri jutuilla on arvoa, esineillä on arvoa, omaisuudella on arvoa, mutta eihän arvoinnit itse asiassa ole mikään semmoinen, mitä voisi myydä tai omistaa tai ostaa.

Tuosta me päästään aika luontevasti just tähän sijoittajasuojanäkökulmaan, että mitä finanssivalvonta on todennut lausunnossa muun muassa talousvaliokunnallekin, että on meillä se. Huoli tässä, että nyt tulee sääntelyä virtuaalivaluutan tarjoajille, mutta se sääntely koskee ennen kaikkea sitä rahanpesun estämistä, asiakkaan tuntemista. Tulee jotain sääntelyä asiakasvarojen säilyttämisessä, mutta ei siellä varsinaisesti ole niitä sijoittajan suojaa parantavia elementtejä, niin kuin pääomavaatimuksia tai semmoisia riskeinhallintamenettelyitä, mitä perinteisesti finanssialalla on asiakkaan suojaan, sijoittajan suojaan liittyen. Siinä on myös se huolikin, että ehkä kuluttajat saattaa ymmärtää väärin, että nämä ovat jotenkin turvallisempia sijoituskohteita kuin ennen. Miten te näette panelistit tämän sijoittajan roolin? Kun kuitenkin puhutaan, että nämä ovat pääosin näitä spekulatiivisia sijoituskohteita vielä tällä hetkellä virtuaalivaluuta, että miten te näette sijoittajan roolin tällä hetkellä? Onko sijoittajat kuin valveutuneita? Näihin riskeasioihin. Ja nimenomaan, mitä tämä sääntely tuo siihen.

Oikeastaan hyvin ylittää sen takia, että tässä tulee samantia, eli se ilta sanoo, että me ei vain iltaa lähteä tutkimusviikon, vaikka miten suomalainen kuvittelee rikastuvansa? Lottoamalla tai saamalla perinnön. Mun mielestä tämä sijoittaminen pitäisi olla kansallinen teema meille Suomessa, että miten me lisätään... Sijoittamisen tietämystä. Siihen liittyy virtuaalivaluutat yhtenä, siihen liittyy sijoittaminen ja kaikki muu siltä väliltä. Eli mä näen tämän isompana ongelmana. Ei tämä koske pelkästään virtuaalivaluuttoja, vaan oikeasti meidän suomalaisten käsitys sijoittamisesta on todella huono tällä hetkellä, jolloin ei voida olettaa, että ihmiset ymmärtäisi myöskään virtuaalivaluuttojen luontaisia piirteitä ja ominaisuuksia. Mä näkisin tämän kyllä ihan... Kansallisena teemana, että miten meistä tulisi sijoittajia.

Olen täysin samaa mieltä tuosta. Siitä huolimatta mun mielestä virtuaalivaluutat menevät kyllä enemmän pelaamisen puolelle.

Niin kuin lotto.

Niin kuin lotto, joo. Ja on muitakin... Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun löytyy sellaisia tuotteita, palveluita, jotka menevät vähän sinne sijoittamisen ja pelaamisen välimaastoon. On ollut näitä Contract for Difference CFD-tuotteita. Spread betting joissain maissa, UK ja muualla. Nettipokeri oli iso ilmiö Suomessa vähän aikaa sitten. Tässä on paljon samoja piirteitä. Joo, siinä voi joku, onnekas voi rikastua, moni häviää rahaa, mutta sijoittaminen on ehkä vähän väärä sana siinä yhteydessä, että se on enemmän pelaamista. Mutta se on just näin, että täytyy vähän sitä ihan yleissivistystä, sijoittamiseen liittyvää yleissivistystä, ehkä nyt sitä voisi aina olla enemmänkin.

Mielestäni se on virtuaalivaluuttoin, ja jos puhutaan varsinkin kryptovaluutasta, niin kuin bitcoin, niin se voi olla sijoittamista, voi olla pelaamistakin. Ja väittäisin, että bitcoin on varmaan 95 prosenttia spekulaatioihan puhtaasti. Mikä ei välttämättä huono asia, koska jollainhan se hinta täytyy löytää, mistä puhuttiin, tai se arvo, joka tässä tapauksessa ensimmäistä kertaa ikinä määräytyy vapaan markkinatalouden ehdoilla, eikä minkään muun ehdoilla, mikä on aika mielenkiintoista nähdä. Tällä hetkellä voi olla, että kuka tietää, että markkinahinta on vieläkin liian korkea, ehkä on tilatulla alas. Mun näkemys on, että hinta siihen nähden, mitä esimerkiksi vuoden aikana on tapahtunut kehitystä bitcoin koodissa, niin on todella alihintainen, mutta se on taas mun näkemys. Mä oon perehtynyt aiheeseen. Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole perehtymistä aiheeseen, heille bitcoin on ylihintainen. Eli missä se on se todellinen hinta? Ja voiko sanoa, että onko se hyvä sijoitus tulevaisuudessa? No ei välttämättä, se voi mennä nollaan. Mutta miten jos se ei mene? Mun nähdäkseni tässä on kaksi skenaariota, joko menee nollaan tai se menee kuuhun. Ei siinä ole mitään välimallia.

Joo. Joo, me ollaan puhuttu sijoittajariskeistä ja se on tietysti, se sijoittajariski on se, mistä finanssivalvontakin on paljon puhunut ja on varotellutkin julkisuudessa, että nämä on riskialttiita spekulatiivisia sijoitusta. Mutta entä sitten tämä rahoitusmarkkinoiden riski? Voiko virtuaalivaluutat olla riski koko rahoitusmarkkinoiden kannalta? Ja mitä sä, Alex, erityisesti näette asian?

No toi on tietysti se yksi iso kysymys, mikä keskuspankkia on kiinnostanut, mutta se, siis kaikesta huolimatta, se markkina on kuitenkin vielä aika pieni. Niin kauan kuin absoluuttisesti kyse on aika pienimuotoisesta toiminnasta, niin ei voida puhua mistään rahoitusmarkkinoita. Koskettavasta riskistä. Sen täytyisi olla aika hurjasti suurempi, että alkaisi mitään tämmöisiä systeemisiä riskejä tulla esille. Puhutaan ehkä enemmän just sijoittajakuluttajasuojaa tämän tason asioista kuin rahoitusmarkkinaa koskevista riskeistä. Esimerkiksi ei näe missään maksuliiketilastoista, ei näe missään niissä mittareissa ja tilastoissa, mitä me seurataan. Rahoitusmarkkinoista. Tämä viisari ei värähdäkään sillä puolella ollenkaan tällä hetkellä.

Sitten mennään lohkoketjuteknologiaan vielä lopuksi. Bitcoin ja virtuaalivaluutat rakentuvat lohkoketjuteknologian päälle. Usein ne vielä liitetään toisiinsa, että Bitcoin olisi yhtä kuin lohkoketjut. Mutta lohkoketjullahan voi tehdä... Paljon muutakin. Kysyisin nopeasti panelisteilta, että miten te näette tätä lohkoketjujen käyttöä tulevaisuudessa ja erityisesti, mitkä olisivat potentiaalisia sovelluskohteita tai tulevaisuuden näkymiä?

Tarjosin heti tähän alkuun vertauskuva internetistä ja intranetistä. Silloin kun internet tuli, se oli pelottava rikollisten käyttävä protokolla. Koska ehkä tarvitsisi sitä kaikkea eniten hämärä hommiinsa. Mutta sitten ruvettiin kokeilemaan intranettiä, tai oikeastaan ennen sitä internetiä kokeiltiin jo intranettiä, mutta se intranetti otettiin käyttöön yrityksissä, yritysten välillä, ja on edelleen käytössä. Ja silloin oma, mä näen, että se on se yksityinen lohkoketju, mikä nyt tällä hetkellä on olemassa, että siitä ehkä Teemu tietää enemmän kuin minä. Mä taas olen enemmän kiinnostunut siitä julkisesta lohkoketjusta, joka olisi tämä sitten internet. Eli meillä on intranet ja internet, ja nämä tulevat tulevaisuudessakin olemaan. Ja nämä ovat varmaan about yhtä erilaisia kuin tällä hetkellä intranet. Ja nyt puhun siis julkisista lohkoketjuista ja private-lohkoketjuista. Se tulevaisuudessa varmaan identiteetit ja tällaiset toimitusketjuratkaisut ja muut voi olla sellaisia, jos lohkoketju sovellutuksia, mutta niillä taas välttämättä on tekemistä. Krypto-varojen tai krypto-rahan kanssa. Mutta ehkä Teemu voi tästä jatkaa.

Ehkä muistutuksena, että jos bitcoinin historiaa jätetään ulkopuolelle, niin teknologiaan kuitenkin puhutaan vuosi, kaksi tuotantokäyttöä, joista ehkä projekteja tai prosesseja aidosti tuotantokokeilussa puhutaan suurimmassa osassa kuukausista. Ollaan kuitenkin koko teknologian alkutaipaleella, mikä mun mielestä aina välillä, kun näitä hype-juttuja lukee, että lohkoketju palastaa maailman, Muistetaan se, että teknologia on kuitenkin tuoretta, kehittyy koko ajan, mutta ehkä nämä kiinnostavat käyttösovellukset tulevat just olemaan digitaaliset identiteetit siihen kytkettynä fyysisen digitaalisen omaisuuden arvopaperistäminen. Miten voidaan vaikka jotain omaisuuseriä käyttää eri tavalla lainojen vakuutena, kun on identiteettiä näin arvopaperistettu, sun omaisuuserät ja niin edelleen. Se on ehkä tällainen kiinnostava ketju samoin. Digitaaliset yritysidentiteetit ihan samalla tavalla. Sitten tietysti, ja mihin tämä on vähän huolissani tämän lain muutoksen myötä, että missataanko me nyt myös yksi tällainen globaali joukkorahoituskanava uusille startupeille nyt, kun tämä tulee monimutkaistua, ja varsinkin jos liikkeelle lasku tulee tuon lain piiriin, niin me missataan yksi globaali joukkorahoituskanava mun näkökulmasta suomalaisille startupeille. Ja sitten toimitusketjuhallinta, tiedon, tavaroiden, niiden omistuksen siirrot, rahaliikenne, trade finance siellä taustalla, eli kansainvälisen kaupan rahoitus, ylipäätään hajautetut tietokannat siellä taustalla, että vaikka julkishallinto, miten voidaan hyödyntää yhtä hajautettua tietokantaa tiettyyn rajattuun näkymäoikeuksiin tehokkaammin kuin tänä päivänä. Mä oisin heittänyt nyt kun ollaan tällaisessa paikassa, niin ajattelin, että heitetään tällainen vähän villimpi idea vielä tuossa aamukahvilla jäin pohtimaan, että mitä jos me lähdettäisikin kansallisesti opettelemaan, että mitä lohkoketju on ja mitä se voisi olla, että VMkin julkaisi varautumisvelvollisuuteen liittyvän raportin alkusyksestä, niin miten jos me rakennettaisiin tällainen kansallinen lohkoketjuun perustuva täysin hajautettu tilijärjestelmä? Missä me jokainen kansalaisina pyöritetään sitä hajautettua tietokantaa. Meillä on omat digitaaliset kukkarot siellä. Me ansaitaan jotain kansallista tai muuta virtuaalivaluutta, jolle me voidaan ratkaista vähän perustulonkin liittyviä haasteita ja keksiä innovatiivisia tapoja sille. Eli luotaisiin täysin kansallinen tilijärjestelmä, koska meidän kansainvälinen maksuliikenne on täysin Suomen rajojen ulkopuolelta hallittua ja pyöritettyä. Niin tällaisella hajautetulla... Maksutilikukkarojärjestelmällä, missä kansalaiset vielä pyörittäisi tätä kokonaisuutta, niin me päästäisiin opettelemaan, että millaista on omistaa asioita, millaista on virtuaalivaluutan ja lohkoketjun pyörittäminen, ja samalla hallittaa sitten meidän maksujärjestelmän riskejä, mitä kansainväliset chokit voi meille aiheuttaa. Tämä oli mun aamukahvipohjaa.

Tämä on innovatiivinen aamukahvi. Miten Aleks vielä nopeat näkemykset lohkoketjuun? Teknologiaan?

Mun mielestä epäilystä, etteikö lohkoketjust olisi jo paljon tietoa saatavilla. Ei se nyt siitä kiinni, etteikö sitä tietoa olisi. Mutta on vähän epäselvää, mitä se lohkoketju ylipäätään tarkoittaa. Sanaa käytetään vähän eri merkityksissä. Mulle henkkohtaisesti se tarkoittaa erityisesti bitcoinin alkuperäistä vertaisverkkoa, jos käytetään digitaalisia allekirjoituksia ja proof of workia. Se on se lohkoketju. Niitä elementtejä on paketoitu vähän eri tavalla. Nimellä kulkevia ohjelmistotuotteita. Niitä on erilaisia, niistä voi tehdä erityyppisiä sovelluksia finanssialalla muuallakin. Se on yksi työkalu sinne työkalupakkiin lisää. Toisaalta hirveän vähän on vielä missään tuotannossa tai näkyy mitään järjestelmiä. Varmasti niitä tulee lisää, mutta on ehkä vähän ennenaikaista puhua mistään mullistuksista tai kansallisista hankkeista. Se on vielä niin pienimuotoista, että ehkä voidaan odottaa, että se todella lyö läpi. Sitten voidaan miettiä, minkälaisia valistuskampanjoita järjestetään.

Kiitos. Me voitaisiin nyt ottaa tähän loppuun vielä pari yleisökysymykset, jos teillä olisi panelisteille kysyttävää tähän teemaan liittyen. Onko kysymyksiä? Siellä on takana ainakin.

Tommielo, Aalto yliopistosta tutkijana olen. Olisin halunnut kysyä panelisteilta, että miten näette tänne, että mikä on virtuaalivaluutan ja niin sanotun oikean rahan välinen ero?

Olisiko Aleksi?

No joo, on aika helppo vastata. Oikealla valuutalla liikkeeseen laski. Ja virtuaalivaluutalla ei ole. Bitcoin on varmasti se suurin, ja jos puhutaan virtuaalivaluutasta, niin puhutaan bitcoinista. Kukaan ei tiedä, kuka sen on laskenut liikkeeseen, ja kukaan ei kanna siitä vastuuta. Sen arvomuodostus on ihan sattumanvarasta. Oikeassa valuutassa on ihan selkeästi joku, joka nostaa kätensä ja sanoo, että minä lasken tämän valuutan liikkeelle, ja sillä saa näitä ja näitä asioita. Takaa sille jonkun merkityksen, jonkun arvon. Ja tällä liikkeellä se laskija puuttuu sieltä. Ja tämä on mun mielestä ehkä se kaikista oleellisin ero siinä.

Ja se on se paras puoli Bitcoinissa, että siinä ei ole liikkeellä laskijaa.

No joo, se on varmasti joo.

Se mitä sanot, että randomiudeksi, niin se on vapaa markkina, joka on toiminnassa. Ja niin kuin mainitsin tuossa alkuun, meillä ei ole koskaan ihmiskunnan historiassa ollut vapaa markkinarahaa. Se on jännä nähdä, mihin päästään.

Mun silmissä se on enemmän keräilyesine, mutta keräilyesineistä rahakin on lähtenyt liikkeelle. Ei se ihan kaukaa haettua, mutta toi on tämän päivän valuutan ja bitcoin-tyyppisen virtuaalivaluutan merkittäviä eroja. Siellä on selkeä taho, joka pitää siitä huolen. Bitcoinissa yhteisö yhdessä jotenkin tekee sen. Toi on se iso ero.

Ehkä hyvä jatkokommentti vaan, että täällä myös näkee hyvin, että rahalla on ollut jonkinlainen historia ja kehityskaari. Ehkä vastauksena Tommin kysymykseen, mä koen, että oikea raha on laissa määritelty.

Onko vielä kysymyksiä panelisteille? En näe nyt käsiä nousemaan. Mutta hei, sitten on aika kiittää panelisteja. Meillä on nyt seuraavaksi vuorossa kokteiltilaisuus, eli tuolla museon aulassaan tarjoilua ja vapaata keskustelua. Kiitos panelisteille vielä.

Kiitos. Kiitos.

Olen vähän pettynyt, että ei uskallut kysyä.

Missä oli tämä yllätystyöskentely?

Täällä.

Poliisissa oli hoitanut hommansa.

Tätä päätöksentekoa aurastu ylittää, kun tulee telekysymyksiä.

Se tulee kysymyksiin yleensä.