Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus

Meillä on ilo ja kunnia saada kuulla finanssivalvonnasta ajankohtaiskatsaus. Kiitos tytti Tanninen, että halusit tulla tänne tänään meille kertomaan, että mitä tuolla tässä on. Lähellähän te olette ihan tuossa jo nurkan takana suorastaan. Tytistä sen verran, että hän siis työskentelee digilisaatioasiantuntijana Fivassa heidän kyseisellä osastolla. Ennen kaikkea toimit virtuaalivaluutan tarjoajien vastuuvalvojana. Olet koulutukselta siis lakimies. Aiemmin olet toiminut fintech-alan yrityksessä, että on myös. Tätä yritysnäkökulmaa, mutta kuullaan FIFAn uutisia. Tytti, ole hyvä.

Moikka vaan kaikille. Siinä tulikin alku esittely minusta, niin siirryn suoraan sitten siihen, mitä finanssivalvonta on. Eli alkuun voisin korjata sellaisen yleisen väärinkäsityksen, mikä koskee finanssivalvontaa. Finanssivalvonta ei ole lainsäätäjä, vaan finanssivalvonta valvoo toiminnan lainmukaisuutta. Eli lait säätää yleensä asianmukainen ministeriö, tässä tapauksessa tämä laki, joka koskee virtuaalivalvon tarjoajan tullut valtiovarainministeriöstä. Ja finanssivalvontahan on olemassa sen vuoksi, että asiakkaat voisivat luottaa finanssialan palveluihin. Yhteistyö ja vuoropuhelu on tärkeää. Kannustamme kaikkia alan toimia olemaan mielellään yhteydessä finanssivalvontaan jo ennen kuin hakemusta laitetaan sisään tai kysymään sitä, että onko tämä mahdollista toimiluvan varaista toimintaa tai tässä tapauksessa rekisteröinnin. Laki virtuaalivaluutan tarjoajista tuli voimaan tämän kuun alussa. Pääpointit siitä on, että tämä on osa EUn viidennen rahanpesudirektiivin kansallista implementointia. Itse direktiivihän edellyttää ainoastaan tiettyjen virtuaalivaluutan tarjoajien rekisteröimistä kansalliselle valvontaviranomaiselle. Mitään menettelysääntelyä ei tässä direktiivissä ole. Eli kaikki tämä menettelysääntely on tullut kansallisesta laista. Mitä tämä laki käytännössä sisältää, on rekisteröitymisvelvollisuus tietyille toimijoille. Ja sitten tämä valvonta tietenkin tarkoittaa sitä, että nämä rekisteröinnin edellytykset on se toiminnan ajan jatkuvasti täytettävä. Olennaiset velvollisuudet, mitä tästä tulee, on tämä varojen erilläänpitovelvollisuus. Eli virtuaalivalvontarjoajille on omia varoja ja asiakasvaroja. Tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista finanssialalla, eli asiakasvarat kuuluu pitää erillään, eikä niissä saa olla vaaraa sekoittumisesta yrityksen omiin varoihin tai toisten asiakkaiden varoihin. Tähän tuli tosiaan rahanpesudirektiivistä tämä sääntely, joten olennainen asia tässä on rahanpesulainsäädännön noudattamisvelvollisuus. Mennään myöhemmin siihen, mitä on ydinkohdat rahanpesulaissa. Hallinnolliset seuraamukset, eli käytännössä jos tätä toimintaa harjoitetaan ilman rekisteröitymisvelvollisuuden noudattamista, kielletään uhkasakon nojalla. Rekisteröitymisvelvolliset on sitten tosiaan virtuaalivaluutan liikkeeseenlaskijat, virtuaalivaluutan vaihtopalvelut ja sitten vielä lompakkopalvelun tarjoajat. Näistä liikkeeseenlaskijoista on tähän nostanut pointiksi ylös sen, että tämä olisi oltava yksilöitävissä tämän tahon. Velvollisuuksia voi asettaa millekään sellaiselle taholle, jota ei voida yksilöidä. Virtuaalivaluutan vaihtopalvelut. Tässä on otettu tätä viidettä rahanpesudirektiiviä hieman laajempi kansallinen lähestymistapa. Eli tämä viides rahanpesudirektiivi edellytti, että sellaiset vaihtopalvelut, joissa fiatvaluuttaa vaihdetaan virtuaalivaluuttaan tai toisinpäin. Tulevat rekisteröitymisvelvollisuuden piiriin. Suomessa on otettu myös tämä vaihtaminen muuksi hyödykkeeksi tai muun hyödykkeen virtuaalivaluutoksi ja samoin virtuaalivaluutan vaihtaminen toiseen virtuaalivaluuttaan. Sitten vielä sellaiset markkinapaikat, joissa tällaista toimintaa on mahdollista harjoittaa, eli jompaa kumpaa näistä aiemmin mainituista. Lompakkopalveluista sen verran, että se tosiaan tämän virtuaalivaluutan siirron tai säilytyksen tarjoamisen lisäksi kattaa tämän virtuaalivaluutan hallussa pidon toisen lukuun. Eli voi kuulostaa ehkä siltä, että tämä ei ole säilytystä sellaisessa, kun pitää virtuaalivaluuttaa hallussa, mutta sekin tarkoittaa rekisteröitymisvelvollisuutta. Ja rekisteröitymisvelvollisuudessa sen verran, mitä täällä on välissä ehkä puhuttu, on väärinkäsitys. Tässä on poikkeuksia olemassa tästä, eli rajatussa verkossa. Tämän palvelun tarjoaminen tarkoittaa tämän lain perusteluiden mukaan muun muassa sitä, että jos on joku pelin sisäinen virtuaalivaluutta, niin silloin tätä rekisteröitysvelvollisuutta ei synny. Samoin sitten, jos tätä harjoitetaan satunnaisesti muun luvavaraisen liikettä tai ammattitoiminnan yhteydessä, niin tätä rekisteröitysvelvollisuutta ei synny. Mutta käytännössä, jos nyt... On luvavarhaista toimintaa, jos siinä jollain tavalla on mukana vakituisena palvelumuotona jokin virtuaalivaluuttaan liittyvä palvelu, niin kyllä se on muuta kuin satunnaista silloin, huolimatta siitä, vaikka tämä palvelu itse ostettaisiin vaikka todella harvoin. No sitten... Rekisteröinnin edellytykset, eli jos haette rekisteröintiä finanssivalvonnasta, niin tässä finanssivalvonnan on rekisteröityä ilmoituksentekijä, jos hakijalla on oikeus harjoittaa elinkeinotoimintaa Suomessa, eli esimerkiksi liiketoimintakielto ei voi olla. Me edellytetään muun muassa sitten tietenkin, vaikka jos on kyseessä yritys, luonnollinenkin henkilö voi olla virtuaalivalvontatarjoaja, mutta sitten vaikka kaupparekisteri otettaa. Se on vaikka osakeyhtiön muotoista tai toiminta. Ilmoituksetekijä myöskään saa olla konkurssissa, tai jos on kyseessä tosiaan luonnollinen henkilö, niin toimintakelpoisuutta ei voi olla rajoitettu tai ei voi olla määrätty edunvalvoja. Sitten on tällainen yleinen finanssialalla oleva fit and proper vaatimus, eli pitää olla luotettava toimija. Tämä sopivuusvaatimus on hyvin kevyt virtuaalivaluutan tarjoajien kohdalla. Ei vaadita erityisesti tiettyä kokemusta vaikka näihin liittyen tai ammattitaitoa tai koulutusta, vaan se on kenelle tahansa mahdollista periaatteessa. Luotettavuusjutut liittyy sitten tähän rikos- ja sakkotuomioihin ja velvoitteiden hoitoselvityksiin. Eli käytännössä tietynlaisen rikos- tai sakkohistoriaomaaminen ei tule kyseeseen, jos haluaa rekisteröityä virtuaalivaluutan tarjoajaksi. Sitten toki nuo ei riitä pelkästään tähän rekisteröintiin, vaan olennaisina ja enemmän arviointia vaativina osuuksina tätä rekisteröintihakemusta on selvitys asiakasvuorojen säilyttämistä suojaamisesta, sitten tämä palvelujen markkinointia koskevat tiedot, kuten esimerkiksi sopimusehdot, ja sitten vielä totta kai tämän rahanpesulain. Noudattamisen esittävä selvitys. Mitä tämä rekisteröinti sitten tarkoittaa? Merkitään finanssivalvonnan ylläpitämään rekisteriin virtuaalivalvonnan tarjoajista. Rekisteröintimaksu on kiertoluontoinen ja se on noin 5600 euroa. Vuosittainen valvontamaksu sitten tulee reilut 2000 euroa. Me odotetaan tosiaan ehkä, että tämän vuoden loppuun mennessä saataisiin ensimmäisiä tarjoajia rekisteriin. Silloin tämä on vain osittainen tämä vuosittainen valvontamaksu, koska kyseessä on todennäköisesti vain muutaman kuukauden valvonta. Sitten tässä laissa on siirtymäaika, joka koskee niitä toimijoita, jotka ovat olleet markkinoilla ennen tätä lain voimaantuloa. Ja toisaalta sitten niitä, jotka vasta suunnittelee toimintaa. Eli näitä, jotka vasta suunnittelee toimintaa, niin niiden osalta siirtymäaika, niin sillä ei oikeastaan ole mitään merkitystä, eli tämä toiminnan aloittaminen on kiellettyä, kunnes sitä rekisteröinti on myönnetty. Mutta jos on ollut markkinoilla ennen ensimmäinen viidettä, niin tuolloin tämä toimija on oltava finanssivalvon rekisterissä marraskuun alkuun mennessä. Eli koska tämä siirtymäsäännös on kirjoitettu siten, että ne on tosiaan oltava rekisterissä siihen marraskuun alkuun mennessä, niin se ei riitä, että rekisteröintihakemus lähetetään vaikka lokakuun viimeinen päivä. Ja sen takia me ollaan molempien osapuolien käsittely helpottaaksemme pyydetty nyt sitten toimijoita lähettämään rekisteröintihakemuksensa. Elokuun puolelta mennessä finanssivalvontaan. Tästä rekisteröinnin hakemisesta tässä on kattavampi tietopakettitarjous myös finanssivalvonnan sivuille. Sieltä löytyy virtuaalivalutan tarjoajia. Me pidettiin tiedotustilaisuus 15. päivä tätä kuuta. Siellä oli mukana muun muassa keskusrikospoliisi kertomassa käytännössä siitä, että mitä... Epäilyttävien liiketoimien ilmoittaminen keskusrikospoliisille tarkoittaa käytännössä. Suosittelen katsomaan sitä. No niin, sitten mitä tämä laki käytännössä tarkoittaa, jos jollekin rahanpesulainsäädäntö on täysin tuntematonta, niin tässä on ne päävelvoitteet. Eli tämän rahanpesulainsäädännön ytimessähän on riskiperusteinen arviointi, Terrorismin rahoittamisen estämisen toimenpiteet pitää mitoittaa sen toiminnan luonteen ja laajuuden mukaan. Asiakkaan tuuteminenhan tässä on nyt ytimessä. En rupea toista kertaamaan tätä listaa, se on muistilista, mitä asiakkaan tuuteminen tarkoittaa, mutta käytännössä se siis meinaa sitä, että kun sinne palveluun joku käyttäjä tulee, niin tämä henkilöllisyys olisi todennettava. He tekevät liiketoimia, niin niitä on seurattava ja sitten pystyttävä ilmoittamaan niistä mahdollisista epäilyttävistä liiketoimista tai epäestämään ne. Ja vain sanotaan vaikka tuosta lopuksi, että toiminto-ohjeistuksen laatiminen ja koulutuksen järjestäminen työntekijöille, että rahanpesulainsäädännön noudattaminen merkitsee myöskin ihan sellaisen sisäisen hallinnon järjestämistä, että henkilökuntaiseksi tietää, miten näistä ilmoitetaan näistä epäilyttävistä liiketoimista ja sitten siitä, että mitä käytännössä seuraa siitä, jos niiden ei toimi, että mitkä on seuraukset sitten esimerkiksi rikosoikeudellisesti siitä. Ja sitten vähän näitä KV-sääntelynäkymiä, eli tällainen olemassa kuin FATF, eli Financial Action Task Force. Niillä on tällaisia recommendationeja, eli suosituksia, jotka sinänsä kyllä on kaikkien FATFin jäsenten implementoitava lopulta kansalliseen lainsäädäntöön. Muun muassa virtuaalivaluutta ja muuta innovatiivista digitoimintaa koskee suositus numero 15. Sitten on valmistella tulkintaohje, eli interpretative note. Itse suositus 15 käytännössä vain edellyttää, että Nämä on rekisteröitävä, eli tämä vaatimus on vähän siirtynyt siihen 5D-rahanpesudirektiiviin, ja sitten vasta se menettely on tullut kansalliseen lainsäädäntöön. Siinä tulkintaohjeessa on erityisesti myöskin suosituksia 10 ja 16 koskevat ohjeet näihin virtuaalivaluuttoihin liittyen. Eli kynnysarvo satunnaisissa liiketoimissa on siinä se, muistaakseni, tuhat euroa. Sitten on vielä tämä wire transfer, eli maksun mukana kulkevat tiedot. Tässä maksun mukana kulkevissa tiedoissa tulee olemaan varmasti haasteita ja aikaa kulumaan, kun näissä voidaan mihinkään kansalliseen lainsäädäntöön implementoida, mutta hyvä kuitenkin tiedostaa tämä, tuskin haittaa ketään, jos tämän kanssa yritetään noudattaa jo toivottuja menettelyitä. Nyt tässä, mikäli näyttyy, tulee jakoon nämä materiaalit, niin tässä on linkki myöskin. Näihin tietoihin tästä FATFin yksityisen sektorin kuulemisesta. Sen lisäksi on tämän interpretative notein lisäksi ollut valmistelussa tällainen kattavampi guidance koskien virtuaalivaluuttoja. Mikä tässä nyt on nostettavissa ehkä esiin, niin guidance tulee koskemaan lähinnä sitten sen rahanpesu- ja terrorismin rahoittamisen estämisen torjumista. Keskittyy tähän laittoman toiminnan käsittelyyn. Sinne on esimerkiksi tarkoitus ottaa kantaa siihen, että tämä olisi nostettava lailliseksi maksuvälineeksi tämä virtuaalivaluutta tai muu vastaava. Täällä on puhuttu tosiaan monista erilaisista termeistä, mutta minä olen käyttänyt virtuaalivaluutta, koska se on lainsäädännössä käytetty termi. Ja nämä tulee kohti hyväksytyksi sitten nämä mainitut. Sitten tosiaan sanoin, että finanssivalvonta ei ole lainsäätäjä, mutta mikäli laissa on asetettu määräyksiä antovaltuuksia, niin niitä toki finanssivalvonnalla on mahdollisuus antaa. Tässä virtuaalivalvontan tarjoajan annetusta laissa on asetettu joitakin määräyksiä antovaltuuksia koskien asiakasvarojen suojaamista ja säilyttämistä sekä asiakkaan tuntemisen menettelytapoja. Näiden asiakasvarojen suojaamista ja säilyttämistä koskien finanssivalvonta on päättänyt antaa ihan velvoittavia määräyksiä, eli näitä on noudatettava kuten lakia. Sen sijaan asiakkaan tuntemisten riskienhallintajärjestelmiä koskien me ollaan annettu suosituksia ja tulkintoja. Tämä johtuu siitä, että halutaan, ja mikä on tietenkin myöskin tämän sääntelyn piiriin tarkoituksen, Sääntelyn piirin tulemisen tarkoitus on se, että kaikki finanssialan toimijat olisivat yhtenäisesti rahanpesulainsäädännön soveltamisen piirissä, niin ei olisi perusteltua myöskään asettaa muita velvoittavia sääntöjä juuri tälle toimialalle. Eli halutaan turvata tasapuoliset toimintaedellytykset samalla virtuaalivalvon tarjoajalle kuin muillekin valvottaville tällä. Alalla. Muistutuksena sitten tosiaan, että tällä hetkellä lausunnolla näitä koskeva luonnos löytyy lausuntopalvelu fiistä tuolla nimellä. Sinne voi mennä vapaasti lausumaan. Tämä on jo niille toimijoille esimerkiksi lähetetty sähköpostit, jotka oli mukaan tiedotustilaisuudessa 15. päivä, mutta vapaasti saa kaikki käydä siellä lausumassa ja käykääkin. Muut hakemusohjeet on. Julkaistus siellä mainitsemallin sivulla virtuaalivalvon tarjoajista finanssivalvonnan verkkosivuilla. Siellä on myöskin usein kysytyt kysymykset osio. Sitten siellä on myöskin tällainen kysymyslista koskien IKOja, mistä voi arvioida sitten mahdollisesti sitä, että onko kyseessä rahoitusväline tai koskeeko sitä joku lainsäädäntö. Ja mitä muuta huomioitavaa tästä? Lainsäädännön ulottuvuudesta, niin tämä rekisteröinti Suomi on tosiaan vain kansallinen, eli se ei tuo tällaista niin sanottua EU-passia, niin kuin esimerkiksi maksulaitosten tai tuottolaitosten kohdalla on mahdollisuus notifioida toisiin EU-jäsenmaihin, että aikoo tarjota siellä palveluita, niin tässä se ei ole mahdollista, vaan sen sijaan on tutkittava tämän mahdollisen... Palvelutarjonnan kohdemaan lainsäädäntöä ja sitten selvitettävä mahdollinen luvavaraisuus siellä. Ja myöskin, jos nyt joku innostuu tämän suomalaisen säätelyn vuoksi siirtävää toimintaa ulkomaille, mutta aikoo kuitenkin tarjota palveluita Suomessa, niin se ei automaattisesti millään tavalla poista sitä rekisteröitymisvelvollisuutta Suomeen. Samoin tietenkin myös sellainen, joka nyt jo toimii ulkomailla, mutta ei koko palveluita tarjota Suomeen, niin rekisteröitysvelvollisuus Suomeen voi syntyä. Myöskään rekisteröinti ei anna oikeutta harjoittaa muuta finanssialan säänneltyä liiketoimintaa, eli sen luvanvaroisuus arvioina erikseen. Ja mitä tämä myöskään ei kata, niin jos nyt omaan lukuunsa käy kauppaa virtuaalivaluutoilla, niin se ei kuulu tämän lainsäädännön piiriin. Tässä on erikseen nostettu kaupankäynti rahoitusvälineeksi luottavilla virtuaalivaluutoilla, koska sitten mikäli kyseessä on virtuaalivaluutta, joka todellisuudessa on rahoitusväline, sitä koskee sitten arvopaperimarkkinalainsäädäntö. Mahdollisesti jos kyseessä on tällainen joku hybridi, milloin sitten muitakin ominaisuuksia rahoitusvälineen, niin silloin voidaan soveltaa sekä tätä virtuaalivaluutan tarjoajasta annettua laki, että sitten arvopaperimarkkinalainsäädäntöä. Sama pätee toiseen pompulaan. Sen vuoksi onkin tärkeää, kun virtuaalivaluutta liikkeeseen laskee tai sillä käy kauppaa, että tuntee sen ominaisuudet hyvin, tietää onko kyseessä rahoitusväline, onko kyseessä maksuvälineen kaltainen virtuaalivaluutta, että voi arvioida sitten, mikä lainsäädäntö soveltuu. Mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Eli tosiaan tämä viides rahanpesudirektiivi ja Suomi on aika etunenässä sen implementoinnissa kansallisesti. Tämä määräpäivä tämän implementoinnille kaikissa jäsenvaltioissa on vasta ensi tammikuun puolella, mutta muihinkin jäsenvaltioihin on siis jonkun tasoista sääntelyä totta kai odotettavissa. Kaikilla on kuitenkin nytkin yhtenäväinen lähestymistapa virtuaalivaluutta oikeudellisen luonteen arviointiin, eli tapauskohtainen. Arviointi, mitä lainsäädäntö sovelletaan. EBA ja ESMA, eli Euroopan pankkiviranomainen ja arvopaperimarkkinaviranomainen, julkaisu virtuaalivaluuttaihin liittyvän neuvon molemmat tuossa tammikuun puolella. Niihin kannattaa tutustua. ESMAn puolelta erityisesti, jos kiinnostatte rahoitusvälinepuolesta ja sen arvioimisesta. Mitä sitten komissio on julkistanut laatimaan, se tulevaisuudessa on selvitykset niistä virtuaalivaluutoista, jotka on rahoitusvälineitä, arvioidaan soveltuuko nykyinen EU-lainsäädäntökehik niihin riittävästi, tai tarvitaanko jotain muuta tai muokata nykyistä lainsäädäntöä. Sitten sen lisäksi EU-sääntelyn piirin kuulumattomat virtuaalivaluutat, tämä on siis kansallisesti, utility coinit kuuluu tähän lainsäädäntöön, mutta... Pohditaan sitten, että pitäisikö tämä itse virtuaalivaluuttoihin liittyvä lainsäädäntö kenties laajentaa. Ja lopuksi sitten, että kannat voi muuttua sen mukana kuin sääntelykin ja alakin. Aina kannattaa ottaa huomioon sääntely kehittyen, ja erityisesti kun tämä on kansallista lainsäädäntöä, niin ei voi riittävästi korostaa sitä, että KV toimii, kun tämäkin on taas globaali. Luonteista liiketoimintaa, niin olisi hyvä tutustua sääntelykehittymiseen myöskin muualla ja ylikansallisella tasolla. Ja myöskin toimiluvan tarpeen sen osalta voi tulla ehkä muutoksia. Siinä mun esitys.