Hajautettu talous - Kohti välikädetöntä finanssimaailmaa

Seuraavaksi lavalle nousee Stani Kulechov. Menikö sinne päinkään? Joo, olen huomannut kysästä sulta. Stani on AV ja ETH-lentin perustaja ja toimitusjohtaja. Olet kokenut yrittäjä, jolla on laaja kokemus fintech-alalta sekä lohkoketjuteknologiaan perustuvien ratkaisujen kehittämisessä. Sinä tulet, Stani, kertomaan meille hajautetusta taloudesta, eli kohti välikädetöntä finanssimaailmaa. Ole hyvä.

Kiitos. Kiitos esittelystä ja kiitos Hanitalle ja Nikolle tapahtumajärjestelylle ja kaikille, jotka ovat osallistuneet tähän. Kokenut yrittäjä varmasti jollain tasolla, mutta tiedän, että varmaan löytyy paljon kokeneempia kavereita tästä salista. Lyhyesti ja ytimekkäästi AV on teknologiastart-up, joka keskittyy lohkoketjuteknologiaan ja jollain tavalla myöskin fintechiin, mikä on tämmöinen, voisi sanoa, että long-term vision. Jonkun verran meillä on kokemusta lohkoketjuteknologiasta, muun muassa smart contract. Eli näiden älykkäiden sopimusten kehittämisestä. Yksi meidän päätuote on ollut vuodesta 2017 ja Ethereum-verkossa tämmöinen kuin EATLAND, eli kyseessä on tämmöinen vertaislainapalvelu, joka toimii älykkäiden sopimuksen ohella. Muun muassa tällä hetkellä pääkonttori... On Sveitsissä, mutta yritys on hyvin suomalainen, jos miettii työntekijöitä ja kulttuuria. Tänään haluaisin puhua vähän sen hajautetusta taloudesta ja vähän miettiä, että voisiko hajautettu talous jollain tavalla mullistaa, muuttaa finanssimaailmaa. Toi termi hajautettu talous on pikkasen outo. Mä en tiennyt mikä olisi oikea käännös. Englanninkielessä puhutaan tämmöisestä kuin decentralized finance ja lyhenteessä defi tai defi. Tää on nyt viime aikoina ollut todella kuuma aihe. Etenkin Ethereumissa, Twitterissä ja EOS. Lohkoketjussa. Nyt sitä mietitään. Me ollaan nyt tätä defaita tai hajotettua taloutta kehitelty viimeiset kolme vuotta. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että nyt se alkaa pikkasen ottaa vauhtia päälle, mutta siinä on omat haasteensa. Tänään oikeastaan puhutaan vähän niistä ja käydään pieniä esittelyjä ja katsomme, mitä on. Hajotettu talous ja missä muodossa se esiintyy. Tietenkin tämä ihan ykköskysymys on, että mitä on DeFi ja mitkä ovat ne ominaispiirteet, jotka tekee siitä hajotettua taloutta, että millaiset ominaispiirteet tämmöisessä toimintamallissa sitten on. Olen nyt listannut tähän. Tiettyjä piirteitä. Nämä eivät ole mitenkään mistään tavalla, en tiedä onko mitään sellaista kirjaa tai opasta, minkä voisi lukea, niin ymmärtäisiin, mitkä ne oikeasti ne piirteet on. Mutta nämä ovat tämmöisiä juttuja, mitä olen itse poiminut minun oman kokemuksen kautta viimeisen kolmen vuoden aikana ja pyrkinyt miettimään, miten määrittelin sen hajautetun talouden ja tämän tänne DeFi-applikaatiot. Osa nämä on vähän semmoisia pikkasen ristiriidassa myös siihen, mitä tapahtuu tosielämässä tai mitä tapahtuu regulaatiossa. Osa näistä piirteistä ja ajatuksista on ehkä vähän ideologisempia ja ei välttämättä sovi hyvin. Nykyiseen regulaatioon tai on vielä kyseenalaista, miten ne sopii riippuen palvelusta ja näistä eri piirteistä. Pikkasen joutuu vähän se ottaa huomioon näissä. Lähtökohtaisesti ihan ykkösasiana on se, että on tämmöinen tasapuolinen pääsy rahoitukseen. Eli puhutaan yleensä DeFi-maailmasta, että on tämmöinen sensuurii kestävä rahoitus. Palvelu eli periaatteessa kuka tahansa voisi osallistua, joka osaa tai pystyy jollain tavalla käydä transaktioita älykkäiden sopimusten kanssa. Se perustuu siihen, että kun meillä on älykkäät sopimukset näiden transaktioiden takana, niin periaatteessa kun ne on laitettu sinne lohkoketjuun, ne pyörii siellä. Niin ei pitäisi pystyä pysäyttämään näitä älykkäitä sopimuksia. Ja sitten tietenkin tämä ehkä kaikista tärkein on tässä skenessä ehkä tämä omien varojen hallinta. Eli englanninkielellä puhutaan tämmöisestä non-custodial. Metodista eli tavallisissa rahoituspalveluissa tämmöisissä keskityssä rahoituspalveluissa niin me annamme pääsyn varoihimme eli me yleensä luotetaan johonkin keskitettyyn palveluntarjoajaan joka voi olla pankki varainhoitaja jne. Ja se mikä tässä niin kuin Defiissä on erityisen niin kuin mielenkiintoista on se että sä käyt näiden smart kontraktien kanssa. Tai sä kanssakäyt sillä tavalla, että sulla on aina kuitenkin hallinta niihin sun varoihin ja sä tiedät periaatteessa, että mitä se älykäs sopimus voi tehdä ja mihin se ei kykene, koska niitä toimintatapoja ei voi muuttaa, mitä sinne on koodattu. Toinen kysymys on sitten se, että kuinka hyvin sä ymmärrät koodia ja kuinka hyvin sä ymmärrät, että mitä se koodi tekee ja miten sitä voisi tulkita niin kuin... Sellaiseen muotoon, että normaali ihminen ymmärtäisi sen, jolla ei ole ohjelmointitaustaa. Mutta lähtökohtana on tämä omien varojen hallinta. Ja tietenkin sitten on tämä henkilötietojen hallinta, ehkä ideologisesta näkökulmasta moni Defice näkee sen, että he haluavat sellaisia palveluita, missä heidän ei tarvitse luovuttaa tietoja. Ja osa tähän liittyy myöskin ihan semmoinenkin kuin vaikka sähköpostin... Sähköpostiosoitteen antaminen palveluntarjoajalle. Eli periaatteessa se, että sulla on public key ja sitten sulla on vielä private key, millä sä voit signaa eli allekirjoittaa ne transaktioita, sen pitäisi olla riittävää, että sä pystyt tehdä transaktioita DEFI-ympäristössä. Ja tietenkin se on, mä itse näen sen vähän haastavana, että Tietenkin jos sulla on pelkkä tämmöinen systeemi, niin se on todella vaikea tavallaan sitten millään muulla tavalla kommunikoida sen käyttäjän kanssa. Sitten on tämmöinen läpinäkyvyys eli transparency ja tämä on mun ehdoton suosikki, minkä takia mä oon tässä koko... Lohkoketjukuviossa on mukana ja mikä takia olen tehnyt tätä nämä viimeiset vuodet. Eli se mitä lohkoketjuteknologia tarjoaa, etenkin julkiset lohkoketjut, on se, että sä näet kaikki transaktiot. Eli kaikki data on julkista ja ei pelkästään julkista tietylle ihmisryhmälle, vaan kuka tahansa voi mennä ja tutkia. Erilaisia transaktioita, niin kuin esimerkiksi Timo piti tuossa esittelyn bitcoin-transaktioista, niin muistakin lohkoketjusta, jotka on julkisia, niin niistä näkyy kaikki tiedot. Tämä on erityisen tärkeää, koska meidän ei sitten tarvitse luottaa palveluntarjoajiin tai kolmasiosapuoliin, että mikä on esimerkiksi lainan korko tai mikä on tietyn vaikka kryptografisen tokenin tai valuutan volyymi, treidausvolyymi esimerkiksi. Joten se on yksi tämmöistä tärkeistä asioista. Sitten on tämmöinen vastapuoliriskin vähentäminen, eli tietenkin kun on älykkäät sopimukset kyseessä ja kun me tiedetään millaisia millaista koodia niissä älykkäissä sopimuksissa on, eli millaisiin transaktioihin kyseinen älykäs sopimus pystyy toteuttamaan. Me tiedetään, että esimerkiksi jos minä olen tehnyt älykkään sopimuksen ja laittanut sen lohkoketjuun ja muut näkee, mitä se koodi on. Tietenkin pitää olla ohjelmoija tässä vaiheessa, että ymmärtää sitä koodia. Mutta minä en pysty esimerkiksi laittamaan mitään muuta ylimääräistä uutta koodia sinne. Jos meillä on yksinkertainen transaktio, että kun älykäs sopimus saa Ethereum-kryptovaluuttaa, niin se lähettää sen Nikon Ethereum-osoitteeseen. Niin minä en enää pysty muuttaa tätä. Koodia. Se taas mahdollistaa sen, että meillä on tämmöinen trustless teknologia, eli meidän ei tarvitse luottaa vastapuoleen, joka taas on tämä kulmakivi, kun puhutaan tämmöisestä välikäsistä tai luotetuista entiteeteistä, kuten pankeista ja muista. Eli periaatteessa meidän ei tarvitse luottaa kehenkään, antaa varoja kenenkään hallintaan, vaan Me eletään tämmöisessä ympäristössä, jossa ei tarvita luottamusta. Sitten tämä viimeinen on mielenkiintoinen kustannusten vähentäminen. Kaikkihan tietää, että kun lähetetään bitcoinia kaverille tai vaihdetaan Ethereumia johonkin toiseen tokeneihin, niin yleensä siitä maksetaan jonkinlaista. Blockchain viitä eli näitä kuluja. Tietenkin isossa kaavassa jos me mietitään niin voidaan kuvitella, että jos kaikki nämä transaktiot toimis älykkäiden sopimusten avulla niin voitaisiin jopa uskoa, että paperityön määrä on aika minimi ja kun ei tarvita välikäsiä niin luulisi, että ne kustannukset vähenisivät. Tietenkin se, miten se istuu tähän traditionaaliseen ajatusmaailmaan ja siihen, miten liike-elämä toimii ja mikä on regulaatio, niin se on tietenkin toinen asia. Mutta se on se yksi ideologinen lähtökohta ja se arvonhyöty siinä tässä hajautetussa taloudessa. Tässä on pientä esimerkkiä, että mitä se hajotettu talous on tänään. Erilaisia toimijoita. Silloin kun me aloitettiin AVL, me oltiin silloin vielä pelkästään nimellä Adland, niin veikkaan, että näistä kaikista, mitä tässä nyt on, niin ehkä 5-2 prosenttia oli olemassa suurin piirtein näistä kaikista toimijoista. Ehkä suurin tällä hetkellä kokonaisuus on erilaiset lainamuotoiset palvelut, mitä Adlendkin tekee. Sitten tietenkin on tämmöiset stablecoin-projektit, eli tämä stablecoin, eli tämmöinen vakaa raha. Kryptomaailmassa, niin se on ollut aika kunnianhimoinen hanke monta vuotta jo. Ja nyt se on edennyt siihen saakka, että ollaan yritetty saavuttaa tämmöistä hajautettua stablecoinia. Meillä on yksi esimerkki, joka on tämä MakerDAO ja heidän DAI stablecoin, joka on päässyt siihen tulokseen. Mutta kaikki nämä palvelut on lähtenyt ihan perusasioista tai perusyksinkertaisista palveluista. Nämä ovat tämmöiset DEXit eli Decentralized Exchanges, eli ihan peruskrypto-vaihtopörssien luonnollisesti, koska kryptopörssillä on ollut kaiken näköisiä hakkerointia ja epävarmuustekijöitä, niin on lähdetty siihen suuntaan, että on yritetty löytää korvaavia tekijöitä tai korvaavia hajotettuja muotoja tämmöiselle kryptopörssille. Kryptopöysseen lisäksi on tullut nämä lainapalvelut ja sitten on tullut tämmöiset ennustemarkkinat, prediction markets ja auguriagnosis on yksi esimerkki. Johdannaistuotteet on sitten rakentunut näiden päälle. Eli tämä koko kuvio tässä on aika pitkälti Ethereum-lohkoketjun tuotto tai mitä nyt siinä ekosysteemissä on. Se on ehkä se paras tieto, mitä meillä on. Tietenkin kun me itse rakennetaan eettiruumi päälle, niin me yritetään sillaa sitä mahdollisimman paljon. Tämä näyttää siltä, että tämä kasvaa koko ajan. Joka kuukausi on uusia toimijoita, uusia johdannaistuotteita ja toimijat ympäri maailmaa oikeastaan. Osa toimijoista on perustanut toimintaansa DAO-muotoon. Eli hajotettu organisaatio myöskin. Tässä nyt tämä periaatteessa lainamarkkinaosuus, missä mekin toimitaan. Usein meidän lainamarkkinassa menestys mitataan tämmöisenä total value locked, eli suuri osa lainapalveluista hajotetussa muodossa, koska meillä ei ole luottamusta, eli me ei luoteta siihen toiseen. Osapuoleen tai me ei haluta olla sellaisessa tilanteessa, missä me tarvitaan luottamusta, niin on tämmöisiä vakuudellisia lainoja. Eli asetetaan joku tietty kryptovaluutta vakuudeksi, että saadaan stablecoinia ja sitten käytetään sitä stablecoinia esimerkiksi todellisessa elämässä. Mä veikkaan, että jossain vaiheessa tilanne muuttuu, mutta tämä on se lähtökohta tässä lainapuolessa. Ja tällä hetkellä. Arvosta noin vähän yli yksi biljoonaa on lukittu tämmöisiin lainapalveluihin. Suuri osa on tähän Makeriin, eli se vaihtelee noissa suurin piirtein puolessa biljoonassa. Maker on mielenkiintoinen ja tämä EOSREX, että minkä takia ne vie niin paljon volyymiä tai lukitsee näitä varoja on sen takia, koska heidän tarkoituksena ei ole tuottaa lainapalveluita, vaan stablecoinia. Sitten on tietenkin nämä oikeat lainapalveluntarjoajat, tai no ei ihan kaikki, mutta esimerkiksi Darma on yksi näistä San Franciscosta, ja sitten on tietenkin Etland. Me ollaan nyt aika pieni toimija, koska meillä on tämmöinen vertaislainamuotoinen palvelu, ettei ole isoja likviilipuuleja, mutta siellä on kuitenkin 12. Sitten on taas tämä... Vaihtopörssipuoli eli jos me katsotaan näitä lukuja niin Uniswap joka on vähän aikaa sitten laitettu päälle oikeastaan tämä oli tämmöinen ehdotus Eteriumin perustajalta Vitalikilta että olisi mielenkiintoinen tehdä tämmöinen kryptopörssi missä on tämmöisiä likviidiaaltaita mihin ihmiset voi vain jättää likviidin ja sitten ne vaihtaa keskenään arvoja. Jos katsotaan näitä lukuja, niin ei ne kovin isoja ole, jos mietitään isoja toimijoita tai isoja keskitettyjä pörssäjä. Tähän on omat haasteensa, että miksi me ollaan tässä tilanteessa vielä. Hajautettu talous on todella uutta. Kuitenkin viimeiset kaksi vuotta on vasta tullut kehitystä ja viimeisen vuoden aikana tulee enemmän intoa käyttäjiltä käyttää. Mutta loppujen lopuksi kyse on kuitenkin, minkä käyttäjä valitsee, hajotetun talouden vai sitten keskitytyn palvelun. Ja tietenkin sitten tässä on muutamia esimerkkejä näistä, mitä me nyt katsottiin läpi. Eli ihan supersimpeli on tämä Kyber Network. Eli tässä on käytetty hajotettua teknologiaa, missä voidaan vaihtaa Ethereumia tokeneiksi. Sillä tavalla, että sun ei tarvitse valvoa sun kauppaa, että sä voit jättää sinne sun tokenit tai sun eetterit tietyllä hinnalla tai tietyllä hinnan erolla ja sitten ne käy siellä kauppaa. Ja tähän voi liittää algoritmeja ja sun muita jippoja. Ja suuri osa näistä kaikista hajoitetun talouden liiketoimintamalleista on ollut näitä. Tällaisia likviidipörssä tai kryptopörssä. Ehkä isoin projekti, minkä me just mainitsimme, on tämä MakerDAO. Tämä on ehkä nähty sellaisena hajotetun talouden esimerkki mallina, että tavallaan hajotettu talous voi saada paljon käyttäjiä. Kun tässä tarvitaan tämmöistä stablecoinia, niin monet näistä palveluista on riippuvaisia. Tästä MakerDown stablecoinista, koska on paljon huomattavasti helpompaa käydä arvonvaihtoa, jos sulla on joku stabiili arvo, johon sä vaihdat ja tuut. Eli sä pääset sun exposureista pois ja takaisin. Ja sit on tietenkin tää meidän Atlendi, eli me ollaan ihan päivästä yksi päätetty tehdä teknologia hajotetussa muodossa, koska alun perin kyseessä oli tämmönen niinku... Tutkimusprojekti ja vähän enemmänkin kokeiluluontoinen juttu, eikä sitten eskaloitu startupiksi. Sitten päätettiin lähteä tähän hajotettuun teknologiaan enemmän mukaan. Jos te haluatte nähdä oikeastaan tyhjentävää listaa, niin täällä on GitHubista. En tiedä kuinka paljon täällä on devajiin, mutta ihan sama mitä tietoa olisi halunnut löytää netistä. Liittyen teknologiaan, niin kirjoitat aina awesome ja sitten kirjoitat sen asian, mitä etit. Eli laitat tuohon awesome decentralized finance Googleen, niin löydät tämän GitHub-luettelon. Ehkä nyt voisi miettiä vähän, mikä se isoin ongelma meillä on. Hajautetussa taloudessa ja se on erityisesti tämä omaksuminen eli minkä takia, koska meillä on erilaisia hyötyjä eli meillä on palveluita, missä sun ei tarvi antaa sun varoja vaikka sanotaan keskitylle kryptopörssille tai sun ei tarvi luovuttaa tietoa hirveästi ja sun ei periaatteessa niin kuin sä luotat siihen mitä sopimus sanoo ja sä tiedät, että sulle ei ole vastapuolen riskiä niin Niinkö ihmeen takia esimerkiksi tällä hetkellä, jos me katsotaan viime vuotta 2018 keskityttyjä toimijoita ja hajotettuja toimijoita, niin meillä on kuitenkin sellainen tilanne, että esimerkiksi Local Bitcoins, joka on tämmöinen suomalainen toimija, vaihtavat fiatia kryptoihin ja kryptoista fiatia, niin viime vuoden volyymi oli noin 2,5 miljardia. USDtä ja sitten kun me verrataan tuohon samanlaiseen hajautetun teknologian muodossa pyörivään Local Ethereumiin, niin tämä on kuitenkin vain 60 miljoonaa USD vaihtovolyymiä, mikä on itse asiassa ihan hyvä hajautetuksi toimijaksi. Näissä on kuitenkin aika iso ero ja sama juttu lainapuolella, että täällä on tämmöinen jenkkiläinen. Sellsius, jolla on 600 miljoonan lainavolyymi vuonna 2018 ja sitten meidän yhtiö, niin 25 miljoonaa USD lainavolyymiä, mikä on huomattavasti pienempi, mikä esimerkiksi Sellsiuksella on. Kaikki oikeastaan tunne kuitenkin kaikki nämä tyypit ja kaikki pyörittää ihan samalla mentaliteetilla, tekee samanlaista markkinointia. Kaikilla on kuitenkin sama usko. Tähän kryptovaluuttoihin ja blockchain-teknologiaan. Mutta mitä tulee käyttäjiin, niin nämä keskityttyt toimijat toimivat paljon paremmin ja ne saavat paljon enemmän volyymiä, tekevät paljon enemmän rahaa ja niiden on paljon helpompi rakentaa teknologiaa kuin meidän. Eli tämä on tavallaan se isoin haaste, että me saadaan vähemmän käyttäjiä tällä hetkellä kuin esimerkiksi keskityttyt palveluntarjoajat. Ollaan mietitty erilaisia syitä, ei pelkästään me, mutta ihan muut toimijat Eterin lohkoketjussa ja varmasti kaikki, jotka jollain tavalla on kuullut tai ymmärtää hajotetusta taloudesta, että mitkä voisivat olla nämä haasteet. Yksi mielenkiintoinen juttu on ollut se, että hajotetussa taloudessa, eli tässä DeFi-skenessä on paljon enemmän tällä hetkellä projekteja. Eli silloin kun me aloitettiin, niitä ei ollut kuin muutama. Nyt niitä on satoja. Meillä on paljon enemmän kehittäjiä, paljon enemmän sovelluskehittäjiä. Jopa Suomessa on paljon enemmän innostusta kehittää DeFi-teknologiaa. Ja sitten tietenkin meillä on enemmän työkaluja. Meillä on erikseen VC-tä Berliinissä, San Franissa, Lontoossa, jotka keskittyy pelkästään siihen, että ne voi... Rahoittaa näitä Defi-startupeja. Ja tietenkin me ollaan saatu todella paljon PR myös ulos tässä blockchain-kryptomaailmassa yleisesti ottaen. Ja myöskin on helpompi tapo käyttää hajotettua taloutta, että se ei ole enää niin haastavaa kuin se oli aikaisemmin. Eli nyt älykkäiden sopimusten kanssa asioimme on paljon helpompaa kuin se oli sanotaan vaan 2017. Todella paljon asioita on muuttunut. Tietenkin en ole ihan vielä varma, että pystyykö minun vanhemmat käyttämään hajotettua taloutta vielä. Se on kuitenkin jonkin verran haastavaa se käyttäjäkokemus. Mutta pystyykö ilman minun apua? Minun avun kanssa tietenkin pystyy, mutta ilman. Sen takia se yleensä... Käyttäjät menee näihin keskityttyihin palveluihin. Me ollaan mietitty eri tapoja, että miten hajoitettua taloutta voisi saada valtavirtaan. Ja tietenkin eri kysymys on se, että pitäisikö se saada valtavirtaan ja onko siinä mitään järkeä. Ja tietenkin ykkösasiana on se, että se itse ekosysteemi kasvu. Lisää kaikkien toimijoiden kasvua. Eli se, että meillä on esimerkiksi Kyberi, missä voit vaihtaa helposti yhtä tokenia toiseen tokeniin ja että sulla on MakerDAO, on tämmöinen stablecoin, jota voit lainata esimerkiksi meidän palvelussa, niin ne kaikki tukee toisiaan. Ja mä veikkaan, että tämä meidän viime vuodenkin kasvu on perustunut pitkälti siihen, että se on nyt vaan mahdollista tavallaan, että tässä meidän yhteisössä on paljon enemmän. Käyttäjiä, kuten tässä on ollut aikaisemmin, koska kaikki eivät ole kiinnostuneet Atlantista, kaikki eivät ole kiinnostuneet Kyberistä, mutta jos me pystytään jakamaan erilaisia käyttäjäkokemuksia ja tukea toisten toimintaa, niin se lisää sen ekosysteemin kasvua. Eli mitä enemmän tämä decentralized finance tai tämä hajotettu talous menee näihin finanssiaplikaatioihin, niin sen enemmän kaikki nämä applikaatiot pystyy kasvamaan tai protokollat. Ja tietenkin sitten tietoisuuden lisääminen. Mä en välttämättä usko, että kaikki kryptovaluutan käyttäjät tai pörssien käyttäjät tai finanssialan palveluiden käyttäjät tietää, että mitä hyötyä hajotetussa taloudesta on. Ymmärtääkö esimerkiksi tavallinen kryptokäyttäjä eron siinä, että sulla on se... Että hallinnot omia varojaan ja meillä on läpinäkyvät prosessit ja ei tarvitse antaa ihan kaikkea dataa. Se on ehkä kysymys siitä, että miten sitä tietoisuutta voisi lisätä ja se olisi yksi tapa lisätä tätä hajotettua taloutta. Kolmas on ehkä semmoinen, mikä mun mielestä on erittäin mielenkiintoinen ja ehkä Tämän puheen kulmakivi on korjausluonteinen lähestymistapa. Voidaan aina miettiä, tarviiko hajotettua taloutta kaikkiin finanssiapplikaatioihin. Voisiko siinä olla jotain, mitä DeFi voisi korjata. Se ei tarvitse olla esimerkiksi Suomessa tai Euroopassa, voiko se olla Afrikassa. Onko joku finanssialan muoto, joka ei toimi. Afrikassa tai Intiassa, Aasiassa, joka toimii meille esimerkiksi hyvin, koska meillä on tavallaan hyvä luotettava yhteisö ja luotettavat palveluntarjoajat. Ja ehkä semmoisia juttuja, kun tulee lisää, niin startup-työtäkin tulee lisää. Ja tietenkin sitten on tämä saavutettavuus. Eli käytännössä, jos DeFi on vaikea käyttää, niin sitten... Että me ei käytetä sitä. Se on vähän niin kuin näin. Jos se käyttäjäkokemus on perseestä, niin sinne ei ole minkäännäköistä intoa kokeilla uusiksi. Tietenkin kun pääsee tähän DeFi-maailmaan ja oppii käyttämään näitä applikaatioita, niin se on huomattavasti helpompaa. Mutta se ensimmäinen kynnys on tosi vaikea. Ja jos se kokemus on aina haasteellisempaa, niin se on tietenkin ihmiset menee sinne, missä se on helpompaa. Koska se on kuitenkin myyntivaltti tällä hetkellä keskitytyille toimijoille. Toinen jatkokysymys on se, että kuuluuko hajotettu talousvaltavirtaan, eli tarvitaanko defiä kaikkialla. Tämä on erittäin mielenkiintoinen kysymys Suomessa, koska meillä on erittäin hyvät, periaatteessa hyvät finanssipalvelut. Meillä ei ole hirveästi ollut... Esimerkiksi pankkeja ei ole hirveästi mennyt konkurssiin, varat on kuitenkin tallessa tiettyyn euromäärään ja asiat on sen verran hyvin ja läntisessä taloudessa. Mutta hyvin herkästi unohdetaan esimerkiksi tapaukset niin kuin Lehman Brothers ja unohdetaan niin kuin mitä on tapahtunut vaikka Kreikassa, Kyproksessa. Ja tällä hetkellä kun me eletään semmoisessa taloudessa, missä kaikki raha... Tehdään velkarahana ja velkoa enemmän kuin ikinä milloinkaan, niin onko se enää oleellista vai onko se nyt kaikista oleellisinta, mitä meidän pitäisi miettiä? Yksi juttu on miettiä sitä koko tämänhetkistä Defi-kuntaa. Meillä on tällä hetkellä Defissa noin 10 000 käyttäjää. Joka on aika pieni summa. Osa noista käyttäjistä on tietenkin niin sanottuja valaita, että heillä on todella paljon rahamassaa kryptovaluutoissa, että sieltä ne volyymitkin tulee. Mutta se käyttäjäkunta on hyvin pieni, ja 10 000 käyttäjää globaalisesti on pieni määrä. Mutta se kasvaa jatkuvasti. Ja sitten on hyvä miettiä, että olisiko niin, että Defaila voidaan keskittyä tähän pieneen massaan vai... Onko Define-idea se, että me voitaisiin saada Defaita joka paikkaan, missä meillä on finanssipalveluita? Tehdään niistä vastapuolin riskittömiä, lisätään läpinäkyvyyttä ja annetaan asiakkaan hallinnoida varoja. Ehkä tärkein juttu on se, ymmärtää, että Defi-ssa on potentiaalia ja se on kasvussa tietenkin. Toinen kysymys on se, että mihin Defi tarvitaan. On hyvä muistaa se, että keskityttyt palvelut ei tule poistumaan. Eli uskon siihen, että tämä Defi, joka perustuu tämmöiseen trustless-ympäristöön, niin jossain vaiheessa... Saalat luottaa vastapuolen toimijoihin, niin siihen väliin muodostuu tämä trust eli luottamus. Eli siinä vaiheessa DeFi voi olla tämmöinen lähtökohta myöskin tähän normaaliin keskityttyyn maailmaan, missä asiat yleensä toimii. Mutta tämä on ehkä semmoinen, mikä teidän pitää itse miettiä, että sopiiko DeFi sulle ja sun bisnesmalliin ja ylipäätään meidän yhteiskuntaan.