Konsensus Kanavalla: BTCadvisor ja Bitcoin Standardin käännös

Tervehdys rakkaat katsojat, tervetuloa Konsensus Networkille. Tänään meillä on spesiaalijaksossa, esitellään Konsensus Networkin uusin jäsen, Jonas Ilmasti. Jonas, tervetuloa ohjelmaan, tervetuloa Konsensus Networkille. Haluaisitko vähän kertoa katsojille itsestänsä, miksi olet täällä?

Joo. Toki kiitoksia ensinnäkin kutsusta. Tämä on ensimmäinen kerta kun olen missään konsensuksen videolla tai muuten mukana. Hienoa olla mukana tässä kenessä tältäkin osin. Mutta joo, olen tosiaan Joonas Ilmastia ja minulla on oma tausta. Olen opiskellut itse oikeustietäjätä Turussa. Sitten opiskelin myöskin rahoitusalaa Lontoossa ja olin hyvin vahvasti sellaisella perinteisellä uraträkillä ja työskentelin isoissa asiana ja toimistoissa harjoittelijana ja johtavissa asiantuntijaorganisaatioissa. Sitten käytännössä myös jossain kohtaa matkavarrella kiinnostuin tähän. Vaihtoehtoisista selityksistä, mitä meidän talouteen tulee tai yhteiskuntaan tulee. Muun muassa seurasin libertaareja, blogeja ja blogisteja. Aloin enemmän ehkä kyseenalaistamaan niitä opittuja malleja, mitä sitten koulussa opin. Aina palauteen jostain 2008 finanssikriisiä. Kriisistä jo, mutta erityisesti sitten eurokriisin aikaan joskus 2012. Mun mielestä nämä perinteiset selitykset silleen, että minkä takia Euroopan valtiot oli kovassa kriisissä, niin ei ihan mun mielestä mennyt järkeen. Ja tota, sit mä olen vähän enemmän kaivautunut siihen taloustieteelliseen puoleen ja vaihtoehtoisiin selityksiin silleen. Kiinnostuin Milton Friedmanista ihan ensi alkuun. Katsoin kaikki herran videot, mitä nyt oli saatavilla YouTubeista. Free to choose erityisesti oli erittäin mielenkiintoinen. Kiinnostuin tästä shikakolaisesta koulukunnastakaan. Vähän tämän keinsiläisen koulukunnan toinen vastapuoli. Ja vähän enemmän vapaamman markkinatalouden kannalla, mutta sitten ei kuitenkaan ollut sitä ihan johdonmukaisesti, mitä tulee vaikka rahaan tai keskuspankkiin. Sitten löysin itävaltalaisen koulukunnan, joka on sitten näyttänyt tietysti ensi alkuun tosi ekstrem koulukunnalta, mitä tulee meidän. Mitä tulee näihin selityksiin siitä, miten talous toimii ja mikä rooli siinä olisi vaikka valtiolla tai näin poispäin. Muistan erityisesti, että tässä olisi syksyllä 2012, kun kaverin kautta luin nämä suomennukset koskien näitä itävaltaisen koulukunnan perustauksia, eli Henry Hassletin talousyhdeltä istumalta. Sitten Jim Coxin nytimekäs opastalouteen ja sitten oli Pastiatien Light muistaakseni myöskin. Se oli tavallaan semmoinen aika sukellus itsellä ja sitä aloin lueskelemaan hyvin paljon netin kautta. Löysin tietysti Ron Paulin ja oli jopa silleen Ron Paul-hypeä silloin 2012 muistaakseni silloin pyrki presidentiksi ja oli paljon. Paljon siihen liittyen, jopa ihan Suomessakin tietty hypeä. Sitten käytännössä siihen sitten jossain vaiheessa, ja sitten tietysti Mises-instituutti oli myöskin, ja on edelleen aika suuri vaikutin, ja on tullut varmaan kahlattua kyllä aika ajallisesti aika merkittävää. Merkittävä osuus kaikesta matskusta, mitä Mises-instituutin osalta löytyy netistä tai YouTubeista ja kaikki podcastit ja muut. Mutta sitten Bitcoin tuli jossain vaiheessa mukaan ja täytyisi olla, että mä kiinnostuin Bitcoinista joskus 2013 vuonna ensimmäisen kerran. Luin siihen liittyen jotain juttuja ja muistan esimerkiksi sen, että ihan ensimmäisimpi Twitter-tille, mitä seurasin, oli just näitä kotimaisia toimijoita, niin kuin Brasos. Näin poispäin, mutta en mitenkään superaktiivisesti vielä alkanut ehkä kiinnostumaan siitä vielä siinä vaiheessa ainakin, kun olin vahvasti siinä perinteisellä uratrackilla ja olin kiinnostunut. Tai olin Lontoossa opiskelemassa ja työskentelin kovasti ja sinne ei ehkä sitten jäänyt omasta mielestäni aikaa tai näin on ainakin kehitellyt jälkeenpäin tekosyynitelleni, että ei jäänyt aikaa sitten tutustua paljon. Aihepiiriin, mutta sitten kun mä tulin takaisin Suomeen 2014 syksyllä, niin aloin enemmän lukea bitcoinista, erityisesti 2015. Ja muistan vielä, kun oikeasti aloin ymmärtää sitä, että millainen vaihtoehto se on kyseessä, niin se oli tosi sellainen monumentaalinen hetki, että kun se bitcoin white paper, kun sen oli lukenut ja sisäistänyt, joltaan osin ymmärtänyt sen konseptuaalisesti, mistä siinä on kyse, niin se oli tosi Tosi iso juttu itselle. Sitten olen pyöri pitkän meetupeissa ja järjestin blockchain meetupia muun muassa Helsingissä hetken aikaa. Sitten tuli sut suosittu ja myöskin pyörittelin sellaista investment blogia, mikä katsoi kryptovaluuttasektoria pitkälti sijoitusmarkkinoiden kautta ja vähän sillä sijoittaja. Näkökulmalla. Sitten jossain vaiheessa matkan varrella päädyin luokan pitkonsiin myöskin töihin, jossa olin Chief Compliance Officer ja käytän vähän niin kuin in-house counselor myöskin, eli vastasin, olin compliance vastaavana, kehitin tätä, yleisesti vastasin kaikista lakiasioista. Compliance-asioista. Erityisen iso juttu tietysti oli tämä rahanpesudirektiivi ja siihen liittyen rahanpesukäytäntöjen kehittäminen ja rahanpesun torjunnan kehittäminen. KVC-puoli ja käytännössä kasvatin sen compliance-tiimin itestäni seitsemään henkilöön. Siinä sitten ohessa. Ohjassa tietysti ohjaillin sitä meidän projektia liittyen näihin compliance-uudistuksiin. Se oli aika mittava työpiti sisällä, paljon kaikkea projektihallintaa ja muutakin siihen liittyen. Nyt on sitten vähän tämän kesän konsultoinut asiakkaita nimenomaan kryptovaluuttasektorin liittyen. Pyrkinyt tarjoamaan tällaista holistic lähestymistapaa eli konsultoinut oikeudellisiin palveluihin liittyen tietysti mistä on paljon sitä kokemusta AML KYC puoli ja sitten GDPR tietosuoja asiat lähinnä, mutta sitten myöskin yleisesti tätä business development puolta myöskin ja stakeholder management puolta. Tämä on käytännössä mun tausta tähän alaan liittyen.

Se on oikein kryptoalalla, jos nyt kryptoalasta puhutaan tai bitcoin-alasta, niin aika hengästyttävän pitkä CV sulla täytyy sanoa kyllä. Jos miettii, että minkälaiset alan niin sanotut asiantuntijat tällä hetkellä on, niin harva voi sanoa, että on noinkin pitkän linjan kokemus. Jos nyt bitcoinista ei ole kokemusta, mitä 2013 sanoit, Mutta toi on mun mielestä tosi kiinnostava kulma, että sä oot tullut nimenomaan just sieltä taloustieteen puolelta, koska oma kulma taas oli se, että mä tulin bitcoinin puolelta ja sit vastaputasin tähän itävaltalaisen taloustieteen koloon, kun luin myöskin bitcoin white paperin ja sain siitä ehkä erilaisen herätyksen. Ja sitä kautta löytyy jotenkin ihan uusi usko myöskin tulevaa ja siihen, että kannattaa rakentaa, kannattaa tehdä ja pitkään on entisestään mun kohdalla vahvistanut sitä uskoa, koska meillä on vihdoinkin työkalu luoda parempia järjestelmiä ja mikä hienointa siinä on just niin kuin itse olen myös volontaristi ja libertaaristi, että ei pakoteta ketään mihinkään. Eli vapaaehtoiset järjestelmät, vapaaehtoiset heimot, jotka yhdessä tekee, välittää toisistaan, on ehkä luottamukseen perustuvia ja vaihtaa toisten heimojen kanssa. Tällainen systeemi on nähdäkseni tulevaisuudessa ihan mahdollinen ja ehkä jossakin määrin jopa toivottava. Jos ajattelee, että miten läheimmäisestä välittäminen esimerkiksi heijastuu nykyyhteiskunnassa, jossa heimot ovat aivan liian isoja. Mitä lomia?

Joo, siis tuossa on paljon mielenkiintoisia pointteja. Olen samaa mieltä siitä, että nyt tavallaan se, miksi Bitcoin on niin siisti juttu myöskin, on just se, että nyt meillä on se vaihtoehto tavallaan, että meidän ei tarvitse teoreettisoida siitä, että mikä nyt olisi toimiva malli, että tarvitaanko me keskuspankkijärjestelmää ohjaamaan makrotaloutta, tarvitaanko me kultakanta. Mikä olisi sopiva makropolitiikka tai mikä olisi sopiva rahajärjestelmä. Meillä on se vaihtoehto. Ja tavallaan miksi me itse tuskastuimme, mä olin jossain vaiheessa aika kiinnostunut myöskin, tai olin aika vahvasti kiinnostunut politiikasta myöskin ja siitä, että seurasin paljon henkilöitä niin kuin Elina Lepomäki esimerkiksi, joka on myös tulee sieltä taloustiedepuolelta ja oli jonkin verran niin kuin... Kiinnostunut tästä itävaltalaisesta koulukunnasta myös aikoinaan poliittisen uransa alkuvaiheessa ja seurasi libera-ajatuspajaa myöskin ja tällaista. Mutta sitten tuntuu, että siihen tuskastui jossain vaiheessa, että aika monet libertaarit esimerkiksi on keskittynyt sen poliittiseen vaikuttamiseen edelleen aika vahvasti ja siihen, että jos me nyt vaan saadaan meidän tyyppi valittua, niin me saadaan jotain liberaaleja uudistuksiakin aikaiseksi. Ja totta kai niin kuin... En halua sanoa, etteikö siinä olisi mitään arvoa ja itsekin olen tosiaan saanut vaikutteita esimerkiksi Ron Paulilta aikoinaan vahvasti, mutta jotenkin koen, että siinä se panostuotossuhteen on aika heikko loppujen lopuksi, että mitä ne uudistukset loppujen lopuksi on, mitä voi sitä kautta saavuttaa, niin minusta ne on jäänyt suhteellisen ehkä pieniksi viime vuosikymmeninä ja minusta track record on aika selvä. Ja minun mielestäni just tuo on hyvä pointti, että tavallaan niin kuin. Aina moraaliselta näkökulmalta, niin mielestäni kaikki argumentit viime kädessä ehkä feilaa, jos sun pitää pakottaa muut ihmiset siihen sun systeemiin mukaan. Ja senkin mielessä Bitcoin on hieno järjestelmä, kun se perustuu siihen vapaaehtoisuuteen. Ja muista ne on moraalisesti ylivertaisia systeemejä.

Joo, ja jos jonkunlaista objektiivista moraalia nyt ylipäätään se voidaan... Voidaan ruveta rakentamaan jonkinnäköisen objektiivisen totuuden ja totuudellisuuden ja vahvistuksen päälle sitä romantitys rakentaa. Bitcoin on ehkä yksi tämmöinen ensimmäisistä, joka ei vaadi jonkunlaista, mitenkäs tässä sanottaisiin, tämmöistä hyvin läheisten ihmisten välillä syntyvää luottamusrakennetta. Voidaan luotettavasti tehdä kauppaa toisten ihmisten kanssa. Se on ihan mahtavaa. Mises-uumista mainitsit, haluan tuoda sen vielä uudestaan esille, koska se on itselle ollut ihan valtava resurssi myös. Ja katsojat, please menkää, siellä on valtava määrä ilmastokirjallisuutta, aivan siis tajunnan räjähtävää hyvää kirjallisuutta saatavilla, tuhansia ja tuhansia sivuja. Ehdottomasti kannattaa ottaa käyttöön, tosi hyvää resurssia. Ja siihen liittyen itse asiassa me ollaan mietitty myöskin, printatun version julkistamista ja myöskin kääntämistä. Voisi tästä nyt aasin silloin mennä tuohon meidän käännökseen, mikä meillä on käynnissä.

Joo, tähän on mielenkiintoinen projekti ollut ja itse olen sitä vähän niin kuin... Päässyt seuraamaan sivusta pitkälti, mutta tämä käännösjuttu, niin mun mielestä ensinnäkin mieletön kirja tuli luettua oikeastaan heti kun se aikoinaan julkaistiin ja mun mielestä edelleen se paras kirja bitcoinista, mitä on tehty. Toki mä oon vähän puolueellinen, koska mä tuun itse sieltä taloustiedepuolesta myöskin ja tiedän, että bitcoinista on tehty myös erittäin hyviä teknisiä kirjoja, mutta mun mielestä mitä tulee siihen tavallaan bitcoinin aseman ankkurointiin ja sen perustelemiseen, että mistä siinä oikeasti on kyse fundamenttitasolla, niin tämä kirja tulee ehkä parhaiten, tai tämä kirja perustelee sen mun mielestä parhaiten toistaiseksi ja siinä on muitakin nyansseja, mitkä on aika mielenkiintoisia analyyseja esimerkiksi. Tämä aikapreferenssianalyysi, joka on jälleen kerran erittäin aliarvioitu aihe, ja josta meillä ei valitettavasti kerrota kauheasti mitään meidän koulujärjestelmässä, vaikka se on erittäin perustavanlaatuinen juttu. Mutta sä oot Niko ollut kääntämässä tätä kirjaa yhteistyössä muutaman muun tyypin kanssa, että mitä sä oot itse tykännyt tästä projektista, ja mikä tuossa kirjassa puhutteli sua erityisen.

Paljon. Joo aika lailla sama juttu niin kuin sanoit että paras kirja bitcoinista joo mutta ei niin kuin ehkä siinä mielessä että jos olet jo valmiiksi bitcoineri ja olet valmiiksi tiedät mistä on kysymys miksi me ollaan mukana niin ehkä sitä haluat lukea mieluummin jonkun Andreaksen Mastering Bitcoin tai jonkun teknisemmän opuksen tai Jimmy Songin tämä Programming Bitcoin mutta tämä on just nimenomaan sosiaalisessa mielessä paljon paljon tärkeämpi koska tämä vaikuttaa niin paljon isompaan skaalaan ihmisistä. Koska just se ongelma, mitä me pyritään ratkaisemaan, on se ihmisten tietämättömyys heidän huonosta rahastaan ja mitä ongelmia se aiheuttaa. Ja mun mielestä tässä just Bitcoin-standardissa, mitä me nyt ollaan kääntämässä, ja nyt varsinkin kun se on kääntänyt omalle äidinkielelle, niin kuin omalle tunnekiellelle, niin on vielä entisestään se, mitä raha on ollut kautta historian, mikä tekee rahasta hyvää, miksi ihmiset valitsee rahaa. Ja tämä on tärkeä osa. Ihmiset valitsee rahat. Käyttäjä valitsee raha. Ei niin, että se sanellaan jostakin ylemmästä auktoriteettisesta kohdasta. Tämä on vain poikkeustapaus semmoisissa tilanteissa, missä on just tämmöinen keskuspankityyppinen auktoriteetti, joka lyö kirjaimellisesti rahaa ja laittaa siihen oman kasvonsa. Eli se ei ole niinkään ehkä vapaan markkinan valitsema raha kuin sitten vaan siihen on tyydytty. Koska se on ollut paras, mikä on ollut saatavilla, eikä vaihtoehtoja ollut kunnes nyt. Eli se on tässä hieno, mun mielestä tässä kirjassa, miten se kaari rakentuu, miten se lähtee siitä alusta ihan historiasta ja sitten kultaan, kultastandardiin ja Fiat-rahaan ja hyvin selkeästi tuo esille ne ongelmat siinä nykyisessä järjestelmässä ja myöskin sen lisäksi, että mikä se mahdollinen tulevaisuuden ratkaisu on. Ja mikä mun mielestä hyvin Saiferia tässä kirjassa tekee, että hän ei sano, että Bitcoin on varmasti tulee onnistua edes välttämättä tai että fiat rahat tulee kuolemaan. Mitä sä oot siitä mieltä?

Joo, mun mielestä tässä Seifedienissä on kiinnostavaa just myös se, että hän pyrkii mahdollisimman objektiivisesti analysoimaan myös Bitcoinia. Eli hän näkee myös tietynlaiset uhkaskenaarioita. Taisin kuunnella herran haastattelun tuossa parisen kuukautta sitten jossain yhteydessä. Silloin hän taisi spekuloida sillä, että tämmöinen potentiaalinen uhkaskenaario Bitcoinin liittyen, minkä hän näkee niistä ehkä realistisimpana, on se, että hän otti vertauksen BitTorrenttiin, joka on ollut tietyllä tapaa Bitcoinin tämmöinen esikuva, tietysti hajautettu. Tota failinjakosysteemi niin tavallaan miten se on edelleen pystyssä sitä ei ole voitu pysäyttää sen hajautetun luonteen takia, mutta niin kuin se ei ole kuitenkaan niin suosittu kuin mitä se oli jo aiemmin sen takia, että meidän niin kuin olemassa oleva systeemi on tietyn tapaa joutunut mukautumaan näihin niin kuin teknologian muutoksiin ja tietyn tapaa nämä niin kuin levyyhtiöt on joutunut myös mukautumaan näihin näihin tota digitaaliseen äänentoistoon ja mahdollisuuteen jakaa joka digitaalisesti esimerkiksi musiikkia, niin tietyllä tapaa mun mielestä kiehtova vertaus, että voisiko siinä olla potentiaalisesti semmoinen asia, että jollain tapaa meidän olemassa oleva systeemi mukautuu bitcoiniin jollain tapaa, tai mukautuu tämmöisen hajautettuun valuuttaan jollain tapaa, niin että bitcoinia ei ehkä tarvita, tai sitten meillä tulee niin kuin... Kultakanta takaisin ja tätähän Safeedin on myös spekuloinut jossain vaiheessa. En tiedä onko sulla ajatuksia siihen liittyen.

Joo hyvä kun otit puheeksi. Itse asiassa Safeedin on julkaisee semmoista kuin Bitcoin Standard Research Bulletin, mikä on maksullinen tällainen hänen lisäpalvelunsa tähän kirjaan liittyen, jossa hän nimenomaan tutkii just muun muassa mahdollisia hyökkäysvektoreita ja skenaarioita. Voi tässä paljastaa, että meiltä on tulossa ainakin yksi niistä Research Bulletinista tähän. Suomen nokseen käännettynä eli se on niin kuin semmoista lisämateriaalia mitä alkuperäisessä kirjassa on saatavilla ollenkaan ja mun mielestä se oli tosi hyvä just se pointti toi että millä tavalla bitcoinin voi myöskin tappaa mutta millä tavalla se ainoastaan tulee onnistumaan on jos käyttäjät valitsee jonkun muun paremman rahan itselleen ja se onkin just se tavallaan hauska tilanne käyttäjän osalta että joka tapauksessa me saadaan parempi raha. Että olisi se sitten bitcoin tai sitten käy semmoinen ihme, että valtiolliset toimijat päättää yhtä kerrota hyviksi ja tarjoaa meille niin kuin kultastandardiin vastaavan bitcoin standardirahan tai jonkun muun vastaavan niin kuin toimivan ja reilumman fiat rahan. Ja mä luulen, että aika monelle se kävisikin varmaan vai mitä oot mieltä?

Joo, kyllä mä uskon, uskon. Tietysti myös siihen, että sellainenkin vaihtoehto varmasti olisi hyvä, mutta totta kai itse aika skeptinen sen suhteen, että tuleeko sellainen ikinä realisoitumaan. Toisaalta se ei ikinä poista sitä luottamusongelmaa, joka kuitenkin aina, mihin törmätään kultakannassakin väistämättä, että siinä tarvitaan huomattavasti enemmän niitä välimiehiä. Ja huomattavasti enemmän luottamusta kuin sitten taas Bitcoin perustuu siihen luottamuksen minimointiin. Ja jos me oltaisiin enkeleitä, niin Bitcoinia varmaan tarvittaisiin, mutta kun me ei oikeasti olla sitä, niin tavallaan mä iten näin sen totta kai skeptisesti, mutta se on silti mun mielestä mielenkiintoinen spekulaatio myöskin. Mutta kerro vielä tuosta käytännön käännöstyöstä, että millaisia, tää on haaste näissä, mitä itsekin joskus on palotellut näitä, että Suomessa on edelleen kääntämättä ihan valtavasti taloustieteellistä kirjallisuutta, joka ansaitsee tulla käännetyksiä. Se olisi klassikoteoksia, että vaikka Misekseltä tai Rothbardilta tai Hayekilta, jotka mun mielestä ansaitsee tulla käännetyksiä. Siinä käytännön haasteet on tietysti se, että sanasto ei välttämättä aina ihan niin kuin... Taivu suomeksi. Tällaisia juttuja on varmaan tullut vastaan teilläkin, että miten nämä sound money ja tällaiset asiat, niin mikä olisi hyvä termi niille, kun suomen kieli ei välttämättä ihan taivu. Me ei olla tässä ihan kehityksen kärjessä oltu.

Joo, toi prosessi on ollut kyllä mielenkiintoinen, että meillähän on Telegramissa just avoin ryhmä, missä me pallotellaan noita termejä sitten meidän oman käännössyhmän lisäksi ja se on tosi haasteellista, niin kuin just esimerkiksi toi sound money ja hard money. Että periaatteessa suomeksi puhutaan kovasta rahasta, niin se voi olla vähän molempia, mutta sitten mitä Hartmanilla monesti tässä kirjassakin tarkoitetaan on oikeasti vaikea raha, että sitä on vaikea luoda tai sen kierrossa olevaa määrää on vaikea tai mahdoton muuttaa, siinä mielessä Hartmani, niin siihen kovataan, se ei toimi niin hyvin kuin taas sitten ehkä tähän inelastiseen liikkeelle laskentaan. Niin siihen taas se kova voi toimia paremmin. Ja sitten taas tämä sound-kova, niin se on ehkä enemmänkin sitten tällainen niin kuin... Mitenkäs tämä nyt... Mut kato se sana. Mikä nyt on sound? Järkevä. Järkevä rahapolitiikka. Sitä me ollaan mun mielestä käytetty. Että siinä joutuu ottaa aika paljon vapauksia. Mutta tärkeintä lienee kuitenkin se, että se alkuperäinen idea tulkkaantuu sillä kielellä. Se on se haaste ja se on oikeastaan se, mikä on vielä entisestään auttanut itse oppimaan paljon paremmin noita asioita. Olen joutunut miettimään niitä ihan oikeasti. Sama on sanonut muun kääntötiimiin, että on ollut tosi opettavainen kokemus. Niin rankkaa kuin se onkin ollut tehdä. Mutta on aika varma kyllä, että tulee todella mielenkiintoinen lukukokemus. Kaikille tai ainakin mitä tähän mennessä on tullut luettua. Ja muuten jos sattuu teitä katsoa, että kiinnostaa niin edelleenkin, otetaan apua vastaan käännöksessä, että sinne vaan julkiseen ryhmään termejä meidän kanssa pyörittelee. Mutta joo, toi on kyllä samaa mieltä, että monia kirjoja, jotka ansaitsisesti tullaan käänetyksi, ja meillä on tarkoitus kyllä niitä ottaakin ohjelmistoon sitten. Ja myöskin ehkä just julkaista ihan englanninkieleksi kirjallisuutta tai kenttiä soi. On hirveän hyvin saatavilla printtimuodossa, koska printti on kuitenkin yksi hyvä tapa mun mielestä lukea. Teiköhän meiltä tuosta, tässä tuli aika paljon asiaa taas ja tosi hienoa, että olet messissä ja itse jäin kyllä mielenkiinnolla odottaa erityisesti, että mitä sun konsulttipuolella menee. Ehkä voisit mainita tähän vielä loppuun, jos sulla on oma konsulttifirma ja tarjoat myöskin konsulttipalveluita, todella pitkälista kokemusta alalta, mikä on harvinaista. Kerrokko siitä konsulttipuolesta, että veikkaan, että katsojakin kiinnostaa.

Joo, mieli hyvin. Eli tarjon konsulttipalveluja kryptoalalle ensisijaisesti ja lähinnä tietysti oikeudellisia palveluita. Eli oma asiantuntijuus on tietysti. Pitkälti tullut sieltä, että käytännössä nythän virtuaalivalvontatarjoajat joutuu rekisteröitymään finanssivalvontaan tai finanssivalvonnan rekisteriin, eli siihen liittyen on ollut hoitamassa rekisteröintiprosesseja ja asiakirjojen laadintaa, sitten keivoisia AML-politiikkaa, ylipäätään kokonaisvaltaisesti ohjannut sitä AML-politiikan. Rakentumista ja ollut valitsemassa palveluntarjoajia eli ID-palveluntarjoajia, lohkoketjuanalytiikan palveluntarjoajia ja ollut miettimässä prosesseja näille. Sitten myöskin tietosuoja-asiat, GDPR-asiat on sellainen iso kokonaisuus. Myöskin kryptojen verotukseen liittyen on aiemmin päässyt paljon paljon neuvomaan. Ennen LocalBitcoinsia toimin pienemmässä lakitoimistossa ja käytännössä hyväksyttiin Bitcoin maksuvälineenä ja olin kehittämässä sitä vähän kryptopuolta siellä ja siihen liittyen tietysti yksityisasakaitakin pystyn neuvomaan. Sitten on kaikkia muita juttuja tavallaan, mitä pystyn myöskin tarjoamaan. Että esimerkiksi perintösuunnittelu liittyen kryptoihin, mikä on aika tämmöinen aliarvioitu aspekti, ja sitten business development puoli myöskin, ja sitten käytännössä myös konsultoin institutionaalisia sijoittajia tai sijoittajia, jotka on kiinnostuneita ylipäätään kryptoista, eli pystyn... Tarjoamaan tällaisia market research palveluita ja myöskin analyysipalveluita liittyen kryptoihin ja vähän niin kuin fundamental value thesis myöskin, että mikä kryptoissa on se niin kuin pitkän aikavälin tavallaan arvon säilytys tai mikä arvon nousun potentiaali, että mikä se fundamental thesis on. Kyllä. Tämä on käytännössä mun paletti.

Okei, siinä on kyllä tosi paljon kaikkea. Sanoitko vielä, mikä se sun konsulttifirman nimi on ja mistä sen löytää?

Tällä hetkellähän nettisivut on vielä tulossa, eli nettisivut on btcadvisor.net ja sitä kautta muut tulee löytämään, mutta löytää nyt jo Twitteristä. Eli Jonas Ilma on Nikki Twitterissä ja sitten tietysti LinkedInissä löytää myöskin. Mutta nettisivut on varmaan pysty saada piakkoin.

Jes, hieno homma. Hei, kiitti paljon taas, että olet täällä mukana. Meikäläisen löytää taas Twitteristä Omnifin tupla-aina lopussa ja Telegramista NYKFI. Kiitoksia huomiostanne ja jatketaan eteenpäin. Morez.