Kulta - Euro - Bitcoin - Rahan uusi standardi?

Meillä ohjelma jatkuu ja seuraavaksi me kuullaan kulta-eurobitcoin, rahan uusi standardi. Siitä meille tulee tänne kertomaan Sampo Hyvärinen. Joka on tietoturvajohtaja Prasos Oy. Prasoshan on eri kryptovaluuttojen vaihdanta- ja säilytyspalveluita tarjoava yritys. Uskon, että Sampo kertoo siitäkin vähän lisää. Olkaa hyvä, Sampo Hyvävinen.

Kiitoksia, vaan kiitoksia. Aika mahtipontinen aihe. Katsotaan, miten... Miten tällä päästään eteenpäin ja saadaan pidettyä punainen lanka läpi seuraavan 30 minuuttia tässä hyppysissä. Lähdetään sanan rahaa etymologiasta vähän liikenteeseen. Tietääkö kuinka moni, että mitä yhteistä näillä sanoilla on keskenään? Ei kukaan. No nämä kaikki sanat on tarkoittaneet aikanaan oravan nahkaa. Eli sana raha on kirjaimellisesti tarkoittanut tämmöistä yhtä oravan nahkaa. Tikkuri on ollut kymmenen oravan nahkaa ja kiihtelys neljäkymmentä. Tämä on siis aikaa, kun Suomessa ensimmäisiä kertoja käytettiin jotain vaihdannan välineenä, ja tästä sana raha sitten on lähtöisin. No vielä kauan ennen sitä niin elettiin vaihdantataloudessa. Vaihdettiin hyödykkeitä suoraan toisiin, palveluita toisiin, kun ei ollut mitään semmoista vaihdannan välinettä. Se toimi pienissä kylissä varsin hyvin. Jos joku halusi kenget ja toinen halusi ruokaa, niin se vaihtokauppa onnistui siinä käden käänteessä mukavasti, mutta sitten kun yhtään isompiin yhteisöihin siirryttiin, ruvettiin elämään monimutkaisemmissa talouksissa, niin tarvittiin jonkunnäköinen välikappale sen arvon välittämiseen. Ensimmäisenä tämmöistä roolia tarjosi sitten, tai rahan roolista toimi. Erilaiset simpukankuoret ja vastaavat objektit. Näille oikeastaan ainut pääasia oli, että se oli harvinainen siellä, missä sitä käytettiin. Eli simpukankuoretkaan ei ollut rannalla asuville ihmisille kovin käytännöllisiä tai hyödyllisiä, tai arvon välittämiseen, koska niitä löytyi sieltä rannalta. Mutta kun rannalta mentiin jonnekin vuoristoon, niin siellä näitä ei sitten enää ollutkaan. Sitten vuodelta tuotiin kalkkikeveä ja sun muuta suolakeveä takaisin. Takaisin osoittamaan sitä arvoa. 700 vuotta ennen ajalaskun alkua ensimmäiset kolikot painettiin lyydiässä. Ne tehtiin kullan ja hopean yhdistelmämetallista tai sulattamalla näitä yhteen elektromista. Sieltä sitten tuonne kultakanta-aikaan asti on erinäisiä. Kolikoita pohjautuen erilaisiin arvon takausjärjestelmiin ollut, kunnes sitten tosiaan ensimmäinen tämmöinen NS-viraallinen globaali yhteinen standardi saatiin, kun Saksa siirtyi 1870-luvulla Ranskalta saamiensa, kultainen saamiensa sotakorvausten mukana kultakantaan ja sitä seurasi sitten nopeasti muut maat perässä. Tätä aikaa kesti 40 vuotta ja maailma kukoisti, kunnes ensimmäinen maailmansota vähän sitten romahti maailman järjestyksen ja jouduttiin sitten taantumaan ja lamaan. Siihen kultakantaan yritettiin vielä palata, mutta siinä onnistumatta sitten useilla vuosilla. Parempaa korvaavaa järjestelmää etsiessä, niin loppujen lopuksi päästiin länsimaiden yhdessä rakentamaan Bretton Woodsin järjestelmään. Sitä valvomaan perustettiin IMF, Maailmanpankki, ja järjestelmä perustuu siis siihen, että Yhdysvallat lupasi eri valtioille, jotka tähän järjestelmään kuuluu, niin lunastaa. Jakaa myös dollareita vastaavan määrän kultaa, 35 dollaria per kultaunssi. Se nykyinen arvo dollarin unsilta on jotain 1400 dollarin luokkaa, eli sekään ei ihan nappiin mennyt loppuun asti, vaan tosiaan 1971 presidentti Nixon likviditeettikriisissään poisti kultakannan käytöstä, ja siitä lähtien ollaan eletty. Fiat-aikakautta eli rahan aikakautta, joka ei perustu yhtään oikeastaan mihinkään kantaan, vaan kelluvien valuuttojen aikakautta, joka pohjautuu ainoastaan velkaan, mitä vastaan sitä rahaa on saatu. No 2009 vuonna sitten kaikki tietää varmasti tästä yleisöstä, niin Bitcoin-verkko lausattiin ja ensimmäinen varsinainen varten otettava vaihtoehto tälle nykyiselle järjestelmälle. Pistettiin pystyyn ja lähdettäisiin sitten katsomaan, että minkälaisia ominaisuuksia näistä rahalle potentiaalisen standardin määritteistä bitcoinilla ylipäätään on. Tämä lista nyt ei ole mitenkään mikään virallinen systeemi siitä, että mikä pitää olla hyvällä rahalla, löysin tämän internetistä, mutta Tämä vaikutti niin hyvältä viitekehykseltä, että päätin sitten lähteä tarkastelemaan bitcoinia tämän viitekehyksen puolelta. Eli hyvä raha, niin sen totta kai pitää olla yleisesti hyväksytty. Sulla ei voi olla rahaa, mitä kukaan ei hyväksy. Se ei ole rahaa ensinkään, vaan totta kai sen pitää olla jollain tavalla yleisesti hyväksyttyä, että sä pystyt sitä vaihtamaan. Sen pitää olla helposti siirrettävää. Yleisesti hyväksyttävyydessä, siirrettävyydessä ja muissa on hyvä suhteuttaa ajalliseen kontekstiin. Kun puhutaan yleisesti hyväksytystä, niin sehän 2000 vuotta sitten tarkoitti varsin eri asiaa, mitä se tarkoitti 200 vuotta sitten. 200 vuotta sitten se tarkoitti hyvin eri asiaa, mitä se tarkoittaa tänä päivänä sama homma siirrettävyyden kanssa. Sen täytyy olla kestävä tuhoutumiselta ja kulumiselta. Tämä kosketti ennen. Enemmänkin tätä aikaa, kun käytettiin hyödykkeitä ja sitten jalometalleita kolikoissa. Sen pitää olla tasalaatuista, sama homma koskettaa enemmän näitä vanhoja valuuttoja niin sanotusti. Sen pitää olla helposti jaettavissa, sä et voi ostaa kenkäparia osalla taloa, joten pitää olla, mitä atomisempaa muotoa sen rahan saa, niin sen parempi. Sen pitää olla muokattavaa edelleen. Tästä ongelmasta on päästy, kun hypättiin tästä kolikoista enemmän tänne setilirahaan ja tämmöisiin enemmän arvoyksikköihin. Eli muokattavuus siis sitä, että kuinka helposti niitä kolikoita pystyy painamaan tai minkälaissa muodossa sitä rahaa pystyy esittämään. Se pitää olla myös erottuva. Eli ihmisillä pitää olla käsitys siitä, että kun ne käyttää tätä vaihdannan välinettä ja rahaa, niin sen pitää mieltää rahaksi helposti. Kaikkien muiden hyödykkeiden seasta. Sen lisäksi sillä pitää olla jonkinlainen vakaa arvo, että voidaan luottaa siihen, että viikon päästä saadaan sama määrä hyödykkeitä vielä, mitä on saatu tänä päivänä. Onko Bitcoin yleisesti hyväksytty valuutta? Tässä näkyy heatmap.coinmap.orgista ensimmäinen päivä tammikuuta 2013, kun logeja ei ole aloitettu vielä. Vuosi siitä eteenpäin, vajaa 2000 kivijalkamyymälää, jotka hyväksyy bitcoinia, siitä vuosi eteenpäin meillä on vajaa 5500, siitä vuosi eteenpäin meillä on vajaa 7000, siitä vuosi eteenpäin 8000, 11000, ja tämän vuoden alussa rekisteröityjä kivijalkamyymälöitä, jotka hyväksyy bitcoinia, niitä on reilu 14000. Onko tämä globaalilla mittakaavalla vielä kovin yleisesti hyväksytty? No ei ehkä niinkään vielä, mutta toinen argumentti siitä yleisesti hyväksyttävyydestä on tämä, eli bitcoin on äärimmäisen likvidi valuutta. Sitä treidataan 24 tunnin aikavälillä tällä hetkellä yli puolelta tuosta miljardilla Yhdysvaltain dollarilla, siis yhden vuorokauden aikana. Se on viisi vuotta takaperi, jos katsotaan, niin 35 000 prosentin kasvu siinä treidausmäärässä. Eli jos haluat bitcoinit muuttaa eurosta dollareiksi, niin se onnistuu kyllä välittömästi. Onko se siirrettävä? Se on ehkä hyvä verrata tähän tämänhetkiseen järjestelmään. Jos mietitään, että jos haluat tällä hetkellä ostaa Fiat-rahalla jotain kivijalkamyymälästä tai online-liikkeestä, niin se prosessi on jotakuinkin tämä. Eli sinä annat asiakkaana sen sun pankkikortilla, sen sun maksutokenin päätelaitteelle. Se välittyy sieltä kauppiauspalvelulle, joka välittää sen pankin verkkoon, joka mätsää sen tokenvaltissa, että oikeaan asiakkaaseen se viedään takaisin tieto pankille. Pankki katsoo, onko asiakkaalla tarpeeksi varoja. Jos on, niin se tieto hyväksynnästä välitetään takaisin maksuvälittäjälle, ja maksuvälittäjä välittää tiedon hyväksynnästä kauppiolle, ja kauppa tapahtuu. Näin monimutkaiseksi järjestelmäksi toimii yllättävän hyvin tällä hetkellä. Kun tämä homma tapahtuu, mutta tässä on myös kahdeksas steppiä, missä voi virhet tulla. Eli jokainen meistä on varmaan kokenut hetken, kun on ollut pankkiautomaatilla ja pankkiautomaatti ei toimi ja rahaa ei sitten sieltä saakaan ulos. Mitä Bitcoin tekee, niin se katkaisee väliin tosta noin käytännössä. Eli ainut, mitä tapahtuu Bitcoinia siirtäessä, on se, että kun asiakas siirtää sen suoraan kauppeelle, rupeaa hifistelemään, niin siinä on tämä verkkotokista mukana, että asiakas kuuluttaa sinne verkolle, että nyt siirrän tälle kauppiaalle rahaa, mutta se on tasan yksi steppi ainoastaan siinä välissä. Myöhemmin kun Lightning Network yleistyy, niin saattaa olla, että siihen tulee kauppiaispalvelut myös väliin, mutta joka tapauksessa äärimmäisen paljon yksinkertaisempi prosessi noin tässä mielessä. Bitcoinin esiltäminenhän tällä hetkellä ei ole mitenkään ilmasta tai halpaa. Eli viime vuosina tässä on transaktiokuluissa ollut aika paljon heittoa. 2017 vuoden lopulla ne ylitti parhaimmillaan 35 dollaria per yksi siirto, joka on aika kallista, jos haluaa kahvikuppia ostaa. En lähtisi itse semmoista ostamaan sillä hintaa. Tuohon aikaanhan oli bitcoinissa tämä iso forkki, bitcoin cash tuli sieltä ja tämän cashin kannattajat spämmäs bitcoin-verkkoon transaktioita niin paljon, että lohkotila oli varsin ruuhkautunut ja se oli sillä tavalla hyvin niukka hyödyke siinä kohtaa tuo lohkotila eli siitä sai maksaa rahaa. 35 dollaria oli aika paljon rahaa jos ostaa kahvikupin, mutta jos miettii, että haluat siirtää 10 miljoonaa maapallon toiselta puolelta toiselle puolelle, niin edelleenkään 35 dollaria ei ole kauhean paha hinta maksaa siitä. Kun se tapahtuu kymmenessä minuutissa. No niin monimutkaiseksi, tai no oikeastaan vielä tämä, että bitcoin transaktiomääräthän on edelleen kasvussa, nyt ollaan samoissa transaktiomäärissä, kun oikeastaan oltiin tuolla 2018 vuoden alkupuolella, täällä on vuodenvaihteessa, eli bitcoin skaalautuu, se teknologia kehittyy siellä, eli se on vähän niin kuin internetiin verrattavana, jos miettii, että elettiin joskus aikaa, missä jouduttiin käyttämään dial-up-modeemeita ja kuuntelemaan sitä ihanaa piipitystä, kun haluttiin yhdistää internettiin. Siitäkään ei kauhean pitkä aika ole, mutta nykyisemmässä streamataan 4K-videoa, joten bitcoin ihan samalla tavalla skaalautuu siinä käytettävyydessään. Mikä mun mielestä on tosi huikeata tässä bitcoinissa, että ollakseen niin monimutkainen järjestelmä, niin siitä huolimatta siellä on niitä lohkoja, jotka niitä transaktioita välittää, niin 2010 vuoden alusta asti tullut enemmän tai vähemmän oikeasti 10 minuutin välein. Eli voit olla varma siitä, että jos haluat bitcoinia lähettää paikasta toiseen ja haluat siitä maksaa, niin voit olla varma siitä, että 10 minuutin aikavälillä se toimii, jos haluat siitä maksaa. Viimeiset 9 vuotta, joka 10 minuutin välein voit olla varma siitä, että transaktioita välittyy paikasta toiseen, jos olet siitä valmis maksamaan. Sitten meillä on Lightning Network, en mene kauhean. Paljon syvemmälle siihen itse toimintaan. Hyvin yksinkertaistetustihan se toimii siten, että meillä on kaksi eri noudia. Kuka tahansa meistä pystyy, minä pystyn pistämään noudin pystyyn, siitä pystyt eturivistä pistämään noudin pystyyn, ja me pystytään meidän välillä laittamaan maksukanava, johon molemmat voi sitoa arvoa, ja sitten me pystytään sen maksukanavan välillä tekemään niin monta bitcoin-transaktiota kuin ikinä halutaan. Ne transaktiot eivät mene sinne itse lohkoketjuun, vaan lohkoketjuun menee transaktiot vasta sen jälkeen. Kun me se kanava suljetaan meidän väliltä. Näitä kanavia voi olla jokaisen meistä välillä tai vain osien meistä välillä. Jos mä haluan tuonne huoneen perälle sitten lähettää bitcoin-transaktion Lightning Networkin kautta, niin se voi hyppiä monenteista kautta ja päätyä sitten lopulta sinne. Ja jokaisen hypyn välillä, jokaisen hypyn välittää, niin tietää pelkästään sen, että keneltä se on tullut, se edeltävä keneltä se on tullut ja seuraava kenelle se on menossa. Eli lähettäjä ja vastaanottaja ei tiedetä siinä. Se joka tapauksessa kasvaa, se on vielä betavaiheessa, mutta kasvaa todella kovaa tahtia. Vuosi 2018 tammikuussa Nordea oli 1600 kappaletta, tämän vuoden toukokuussa 4300 kappaletta, eli todella kovaa kasvua tapahtuu siellä ja teknologista kehitystä, mutta joitain vuosia todennäköisesti menee vielä, parisen vuotta ainakin ennen kuin nähdään. Oikeasti käytännöllisiä loppukäyttäjille mahdollisesti käytettäviä implementaatioita tuosta. Kestävyysaspekti, tässä pitää ottaa pikkasen eri näkökulma kuin aikaisempiin metallista ja hyödykkeenä käytettyihin rahoihin, koska laskennallisia yksiköitä, niin eihän ne nyt matematiikka sieltä minnekään katoa, mutta se itse järjestelmä, minkä pohjalla se pyörii, periaatteessa. Tämä bitcoinverkon laskentateho on tällä hetkellä 50 miljoonaa terahässiä sekunnissa. Se on semmoinen määrä, että sitä ei kauhean helposti kovin moni ylipäätään pysty suhteuttamaan yhtään mihinkään, joten suhteutan sen teille nyt tässä. Eli Antminer ja Rysi on siis tämmöinen bitcoinin louhintatietokone, jota käytetään bitcoinin louhintaan. Se toimii ASIC-prosessoreilla, eli Application Specific Integrated Circuit-prosessoreilla. Niitä ei pysty käyttämään mihinkään muuhun kuin oikeastaan bitcoinin louhintaan. Bitcoinia aloitettiin aluksi tietokoneen prosessoreilla, sen jälkeen grafiikkaprosessoreilla, mutta jos verrataan nykyään grafiikkaprosessoreita, kuinka paljon ne pystyy tuottamaan hash-poweria, niin uusimmat tehokkaimmat grafiikkaprosessoreita pystyy semmoiseen 31 megahashia sekunnissa tuottamaan, joka on aika paljon vähemmän kuin tuo terahashia, eli ihan promille luokkaan siitä. Nykyisellä laskentateholle replikoimiseksi, jos haluaisi 50 miljoonaa terahashia replikoida, jonka kokonaishinnaksi pelkästään laitteistosta tulisi siis noin 10,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä on kyllä aika huikea määrä, jos sitä miettii. Eli tämä on pelkästään siis replikoidakseen se nykyinen lasketan tehopi, mikä Bitcoin-verkossa on. Puhumattakaan siis tässä on pelkästään laitekustannukset, puhumattakaan sitten siitä, että ylipäätään saisit pystyä noin montaa laitetta mitenkään kerralla valmistamaan. Mihin sä laitat ne laitteet, mistä sä saat sähköt niihin laitteisiin, miten sä hoidat jäähdytyksiä ja näin edespäin. Tasalaatuisuudesta kun puhutaan, niin jokainen bitcoin on kryptograafisesti todennettavissa oikeaksi bitcoin-merkossa. Ne on tismalleen samanlaatuisia, ihan joka ikinen kappale niistä. Tällä voidaan ainakin jollain tavalla perustella se, että bitcoin on ehkä tasalaatuisin arvoyksikkö itsessään, joka on koskaan koskaan luotu, koska se on jaettavissa niin paljon tarkemmin moneen osaan kuin vaikka euro tai dollari, mutta kuitenkin ne laskennalliset yksiköt säilyy edelleen niin tarkkoina yksiköinä kuin vaan pystyy olla. Reaalimaailmassahan meillä on aina se ongelma, että jos meillä on mitä tahansa reaalimaailman objekteja, niin kuin esimerkiksi tässä kuvassa näkyy, on maailman pyörein objekti, niin silloin on aina se ongelma, että me ei ikinä saada reaalimaailman objekteilla täydellisesti replikoituu kahta samanlaista objektia. Jos tarpeeksi lähellä menee katsomaan, niin sieltä löytyy aina kahden purekoulutaharkan välillä löytyy aina pieniä eroja siitä, että kumpi niistä on täydellisempää kultaa kuin toinen, mutta matemaattisessa maailmassa kun ollaan bitcoinissa, niin silloin tämmöistä eroa ei ole, vaan ne on kaikki ihan tismalleen samalla tasalaatuisia yksiköitä. Onko bitcoin jaettavissa? Kyllä on, eli yksi bitcoinhan on jaettavissa 100 miljoonaan pienempään osaan. Yksi satoshi on siis 0,0000001 bitcoinia. Lightning Network mahdollistaa bitcoinin myös näiden satoshien osien lähettämisen, eli se on jaettavissa vielä tuosta eteenpäin myöhemmin Lightning Networkin alueella. Muokattavuus, kun näillä digitaalisilla hyödykkeillä ei enää fyysistä muotoa ole olemassa, niin tämä ei ole enää kauhean relevanttia, kun se pystytään esittämään ihan loputtamaan monella eri tavalla se arvo, mutta kuitenkin säilyttää sen laskennallisen arvonsa ja arvoyksikkönsä, eli tämä ei ole enää nykypäivänä kauhean relevantti varsinaisesti tämä muokattavuusaspekti, koska mikä tahansa digitaalinen tokeni, niin sä pystyt. Pystyt esittämään sen käytännössä loputtomasti millä tavalla haluat. Erottuuko se yksikköinä? Kyllä, koska ne on puhtaan laskennallisia yksiköitä. Ensimmäinen tämmöinen hyödyke, joka ratkaistaan double spend-ongelman digitaalisten hyödykkeiden osalta. Eli aikaisemmin meillä oli ongelma siinä, että kun meillä on mikä tahansa tiedosto, videokuva tai äänitiedosto, niin sä pystyt käytännössä nolla rajakustannuksilla kopioimaan sitä tiedostoa ihan just niin paljon kuin sä haluat ja lähettämään niitä tiedostoja eteenpäin. Joltain toiselta, niin sä et voi mitenkään olla varma siitä, että onko tämä tiedosto nyt se alkuperäinen tiedosto ja onko sille lähettäjälle vielä se tiedosto hallussa, mutta kun sä vastaanotat bitcoinin, niin sä voit olla varma siitä, että sille lähettäjälle ei sitä enää hallussa ole. No verrattuna muihin kryptoihin, erottuuko se? No ei yksikköinä niinkään, koska samanlaisia arvoyksiköitä ne on muissakin kryptoissa, mutta sitten toki nimen ja verkostovaikutuksen kautta kyllä. Eli jos miettii, että henkilöitä, jotka eivät ihan hirveästi kryptoista tiedä, niin jos ne jostain kryptovaluutasta on kuulleet, niin se on bitcoin. Siitä voidaan olla aika varmoja. Arvon vakaudesta, niin bitcoinhan on varsin volatiili hyödyke. Ei todellakaan ole arvoltaan vakaa ja tulee kestämään vielä aikaa ennen kuin se sille on edes mahdollista tämmöistä vakaata arvoa saavuttaa. Ei siinä ole mitään kyseenalaistettavaa edes, mutta tämä volatiliteetti niin sehän on laskussa jatkuvasti eli koko bitcoinin historiaa ajan niin se trendi on ollut laskussa eli jos katsoo tuolta 2010 vuoden lopulta asti niin trendi on selvästi laskemaan päin eli mitä enemmän bitcoin kerryttää tavallaan sitä arvoa ja momentumia niin sitä enemmän se volatiliteetti siinä pikkuhiljaa laskee. Hauskana kuriositeettina niin täällä 2016 vuoden vuoden kieppeillä, niin bitcoinin volatiliteetti oli tuolla, muistaakseni tossa kohtaa se oli hetkellisesti muutaman kuukauden ajan pienempi kuin kullassa, eli tuohonkin kohtaan ollaan jossain vaiheessa jo päästy, eikä ole periaatteessa mitään syytä, minkä takia se ei tuosta enää sitten pidemmälle laskisi, jos ei se teknologia nyt jostain syystä feilaa ihan täysin ja sitten meidän koko järjestelmä jostain syystä rikki. Miten bitcoinia luodaan tai miten inflaatiosysteemi toimii bitcoinissa, niin bitcoinihan ei ole inflaatioituvaa vaan deflaatioituvaa valuutta vähän niin kuin kulta eli sitä rajallinen määrä on ja sitä on vielä huomattavasti paljon rajallisempi määrä kuin kultaa, koska bitcoinissa tiedetään tasan tarkkaan, että kuinka monta bitcoinia meillä tulee koskaan olemaan. Kultaa haluaa vetää jatkuvasti lisää ja se ei ole enää edes mitenkään kauhean skifi. Skifi ajatus, että sitä tultaisiin louhimaan vaikka asteroideilla vielä lisää, joten kulta on ehkä jopa influtoituvampi hyödyke kuin bitcoin loppujen lopuksi. Me ollaan, ei olla ihan tässä, ollaan vähemmän tietoista eteenpäin, eli joka lohkon luomisen yhteydessähän meillä tulee uusia bitcoineja, tällä hetkellä joka 10 minuutin välein meillä tulee 12,5 uutta bitcoinia, vuoden päästä maaliskuussa se määrä puolittuu seuraavan kerran, eli neljän vuoden välein. Että uusien bitcoinien luomismäärä aina puolittuu, jolloin 6,25 bitcoinia tulee enää olemaan sen jälkeen per lohko uusia. Siitä eteenpäin vuonna 2024 se tulee olemaan 3 bitcoinia, 2028 puolitoista bitcoinia ja siitä eteenpäin se on enää alle bitcoinia. Ja 2040 vuonna 99 prosenttia koineista on jo louhittu siinä vaiheessa. Tuleeko Bitcoin olemaan globaali maailmanvaluutta, jota kaikki tulee käyttämään, ja tuleeko siitä uusi kultakanta, uusi standardiraha? Ehkä, ehkä ei. En ole tässä mitään kristallipallon tulosta kertomassa. Se voi olla, että se tulee, silloin kun periaatteessa edellytykset se, kannan jälkeen varsinaisesti kun on olemassa ylipäätään mahdollisuus siihen, että tulee joku tämmöinen uusi arvon standardi. Ja toivottavasti tämän esityksen aikana pikkasen sain vähän avattua pohjaa sille, että mitä ylipäätään tarvitsee olla jollain arvon standardilla. Kultakannassahan oli joidenkin mielestä ongelma se, että se ei ollut tarpeeksi likvidiä, että sitä ei... Kun kultaa ei pystytty antamaan enempää kuin sitä oikeasti oli lainotukseen, niin se hidasti talouden kehitystä ja sama ongelma voidaan periaatteessa nähdä myös bitcoinissa, mutta kultaa käytettiin silti siinä arvon takaajana ja vakuutena, kuten bitcoinia pystytään mahdollisesti käyttämään myös tulevaisuudessa, eli meillähän saattaa olla. Vaikka sillä tavalla, että meillä on suuryrityksiä, kuten vaikka Amazon, joka tekee oman tokenin, ja sitä käytetään sitten asioidaksemme Amazonin palveluita, tai ostaksemme Amazonin tuotteita ja palveluita, ja sitten meillä saattaa olla Facebookilla oma tokeni, joka on sitten, mitä käytetään siellä Facebookin ympäristössä ja näin, mutta itse ajattelen, että näilläkin kuitenkin pitää ehkä jonkinlainen referenssi olla niiden arvosta muukin kuin se, että miten ne suhteutuu toisiinsa. Ja syynä, minkä takia en ole tämän esityksen aikana altcoineista ihan hirveästi puhunut, niin on tämä, eli altcoinit korreloivat jatkuvasti vahvemmin tuon bitcoinin arvon kanssa, eli tuosta 2017 vuoden alkupuolelta, niin litecoinia luku ottamatta oikeastaan kaikki on pikkuhiljaa seurannut tuota samaa korrelaatiotasoa ja tällä hetkellä se on yli 0,7. Se korrelaatio bitcoinin kanssa kaikilla merkittävimmillä altcoineilla ja se on pysynyt tuolla tasolla nyt jo reilun vuoden ajan. Jännä nähdä, että tuleeko tämä jatkumaan tällä tavalla, mutta tähän pohjautuu siihen, että suurimmissa pörseissä, kryptopörseissä, niin bitcoinhan on se vaihtopari, päävaihtopari, jos sä haluat ostaa jotain kryptoa, niin sun pitää aluksi ostaa monessa paikassa bitcoinia, ennen kuin sä pystyt ostamaan sitä toista kryptoa. Tällainen arvostandardi tuolla kryptovaluuttamaailmassa semmoiset tosi HC-tradaajat, kun treidaa bitcoinia ja kryptoja paljon, niin ne ei enää katso niiden altcoinien varsinaista euroarvoa, vaan ne vertaa sitä arvoa bitcoiniin. Eli pystyykö ne saamaan enemmän tuottoa, minkä tuota ne pystyy saamaan suhteessa bitcoiniin, ei fiat-rahaan, vaan bitcoiniin. Ja se on just tämä, että sitä pystyy vaihtamaan bitcoinin kanssa aina. Kryptavaluuttamaailmassa bitcoin tämmöinen arvostandardio on tällä hetkellä. Katsotaan pitääkö se sen paikkansa. Sillä on aika paljon edellytyksiä omasta mielestä ainakin se pitää. Voi toki olla, että joku muu sen paikan sieltä vie, mutta se ei ole mitenkään varmaa. Bitcoinilla on se verkostoliittyen ensimmäisen liikkujen etu olemassa, että jos se teknologia feilaa, niin itse kyllä. Vain omasta mielestäni, niin sillä on kyllä parhaat edellytykset olla tämä digitaalinen, virtuaalinen arvostandardit tulevaisuudessa. Tässä oli minun noin puolituntinen. Kiitoksia tästä.