In this Finnish‑language YouTube video, self‑identified “toxic maximalist” Niko Laamanen (from Konsensus Network) argues that Bitcoin will remain the dominant digital money protocol forever. He structures his case around three inter‑related effects: the Lindy effect – the longer a technology survives, the more likely it will persist; the network effect – Bitcoin’s massive, entrenched user and developer community creates a self‑reinforcing advantage; and the Cantillon (or “kantio”) effect – inflationary token issuance in most altcoins and fiat currencies benefits creators and early insiders while harming later users. Laamanen contrasts Bitcoin’s fixed, decentralized issuance and its robust infrastructure (e.g., Lightning Network) with altcoins that often have unlimited supply, founder token allocations, and limited real‑world use cases. He concedes that separate tokens can be useful for niche purposes such as unique digital items (NFTs) or security tokens, but maintains that these do not threaten Bitcoin’s core monetary role. Throughout, his tone is conversational yet persuasive, expressing strong confidence in Bitcoin and criticism of altcoins, and he invites viewers to request more videos on the topic.
Chapters
TranscriptAuto-generated · 6 min
No, katos tervet tervet.
En me enää huomataka teitä siellä.
Onninen Niko, toksinen maksimalisti, konsensus networkilta. Ja tänään mä kerron teille, mitkä on ne kolme maagista ihmeellistä asiaa. Tai kolme niistä monista, monista asioista. Tekee bitcoinista voittamattoman, minkä takia shitcoinit ja niin sanotut altcoinit ei tuu pärjään kilpailussa bitcoinille. Ja mennään suoraan niihin kolmeen asiaan. Eli puhutaan kolmesta eri efektistä, jotka liittyy tavalla tai toisella toisiinsa. Lindieffekti, verkostoeffekti ja kantioeffekti. Nämä kaikki ovat sellaisia, jotka osaltaan vaikuttavat siihen, että Bitcoin on ja todennäköisesti tulee olemaan dominantti protokolla digitaalisessa rahassa. Aloitetaan ensinnäkin Lindi-effektistä. Otetaan vaikka kirjallisuudesta esimerkki. Raamattu, varmaan monille tuttu, 2000 vuotta vanha kirja. On hyvin todennäköistä, että se on vielä 2000 vuotta tästä eteenpäin relevantti, eli ihmiset vielä muistavat, että se on olemassa. Jos on 2000 vuotta niin sanottua Lindieffektiä kertynyt, niin on hyvin todennäköistä, että se on elossa vielä seuraavat 2000 vuotta. Jos sitten otetaan toinen, esimerkiksi puhutaan koodista, vaikka bitcoinin koodi, no se on ollut 10 vuotta. No mä uskon siihen ihan varmasti, että vielä toiset 10 vuotta bitcoinin koodi on relevantti. Voi tietysti olla, että ei ole niinkään pitkää, mutta ainakin sen verran voisi kuvitella. Mutta 2000 vuotta, aika vaikea sanoa, mikä on bitcoinin tilanne silloin. Eli tämä on linja.
Jos puhutaan, että joku protokolla syrjäyttäisi bitcoinin, niin mitä sen tarvitsisi tehdä? Se olisi aikamoinen temppu, koska bitcoinilla on sitten tämän myöskin pitkän iän aikana kertynyt näitä verkostoeffektejä, joka oli tämä kakkospointti. Toinen efekti, joka takaa tulevaisuudessakin bitcoinin dominanssi. Eli siinä aikana kun se on ollut olemassa, se on kerännyt hyvin paljon faneja itselleensä ja hyvin paljon käytäntöä verrattuna mihinkään muuhun. Silloin kannattajia, joiden kaikissa intresseissä on pitää se toiminnassa, koska he haluaa käyttää verkkoa. No sit jos tulisi joku tämmönen, ja se on tietysti ihan mahdollista, että en sitä sano ollenkaan, etteikö pitkään ainakin voisi korvata, ja se korvataan jossain vaiheessa. Ainoastaan sanon sen, että tämän hetken. Niin sanotuista kilpailijoista siihen ei kyllä ole juurikin tästä syystä, että niille ei ole mitään käyttöä. Häirintuskin bitcoinilla on mitään käyttöä, saatte sitten millään shitcoinilla tai altcoinilla. Eli tähän perustuu nämä kaksi pointtia ja ehkä vielä tärkeimpänä kolmantena on sitten tämä kantioineffekti. Eli mikä, suuri osa shitcoinista ja altcoinista kärsii siitä samasta ongelmasta. Kuin fiat-raha eli keskuspankkiraha. Eli se, joka laskee rahan liikkeelle, kaataa sen tietysti omiin taskuihin, sä kavereittansa taskuihin ensin. Ja näin ollen hyötyvät kantinion efektistä. Ja tämän laskun sitten maksaa loppukäyttäjä, jolle uusi raha tulee viimeisenä. Eli aina kun printataan uutta tokenia tai uutta euroa tai dollaria, niin sitten se, joka sen viimeisenä saa käsinsä se uuden printatun rahan, kärsii sitä eniten, koska se arvo on siinä välillä hävinnyt. Ja he, jotka sen tulostaa ensimmäisenä omaan taskuunsa, saa sen ilmaisen rahan täyteen arvoonsa, kunnes se sitten kierrossa vasta rupeaa vaikuttaa muiden osuuksiin. Ja tämä sama pätee kaikkiin niin sanottuihin kryptovaluuttoihin tai virtuaalivaluuttoihin, joissa ei ole mitään rajallista maksimimäärää, tästä ei ole matemaattisesti lukittu, eli sitä voidaan milloin tahansa mennä tullen printata kelle tahansa. Ja yleensä näillä justiinsa shitcoinin perustajilla onkin isot määrät tätä. Tokenia itsellään.
Eli bitcoinissa tuo ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa rahan luomisprosessin jokaiselle mahdolliseksi. Ja vaikka lähtisi suoraan louhimaan tätä luomaan ihan oikeasti uusia bitcoineja, niin aina voi ostaa osan just tätä infrastruktuuria, eli tulevaisuuden maksuverkkoa. Globaalia välitöntä käytännössä ilmasta maksuverkkovasta. Eli kukaan ottaa isomman riskin alussa. Hyötyy eniten ihan niin kuin kuuluukin vapaan markkinatalouden periaatteiden mukaan. Toisin kuin siitä tämmöisessä fiat-järjestelmässä, jossa on päätetty, että tietyt tahot ainoastaan heillä on oikeus sitä rahaa luoda ja sillä silloin sitten arvoa, niin totta kai he tahot, jotka sitä rahaa luo, siitä hyötyy eniten ja myöskin heidän intresseissään on puolustaa näitä. Ja tästä syystä myöskin kaikki shitcoin ja altcoin founderit suun vahdossa tietenkin puhuu. Oman tokeniinsa puolesta. Usein on hyvin hankala kuitenkin saada mitään järkeviä perusteluita sille, miksei käyttäisi vain dominantti-protokolla ja bitcoinin tokenia tai Lightning Networkia ja bitcoinia jonkun esimerkiksi insentiivimallin rakentamiseen. Sitä omaa tokenia tarvitaan hyvin reuna caseissa esimerkiksi just sellaisessa, että halutaan luoda digitaalisesti niukka esine, vaikka joku digitaalinen piipo, mitä on vain yksi olemassa, niin se on yksi digitaalinen esine. Nämä ovat täysin eri asioita tai sitten just arvopaperitokenit, security tokenit, mitkä edustavat osakkuuksia firmoissa tai vaikka kiinteistöissä. Eli se on vain erilainen tapa pitää osakkeesta kirjaa, mutta se ei vielä liity bitcoiniin oikeastaan millään tavalla. Eli bitcoinilla edelleenkään on minkäänlaista kilpailua. Eli muistakaa Lindieffekti, verkostoeffekti, kantilojaefekti. Ja jos? Että usko mun sanaa ja teidän ei pitäskään uskoa mun sanaa, niin mä mielelläni teen lisää videoita tästä aiheesta ja muistakin aiheista. Ja muistakaa toksisuus on välittämistä. Moro.
