Tulevaisuuden yhteiskunta kuuluu milleniaaleille, mitä raha tarkoittaa heille?

Työttömältä, mutta mahdollisuuksia täydeltä.

Joo, kyllä ihan sama. Kyllä siinä mahdollisuuksia ihan valtavasti on. Periaatteessa jos miettii parikymmentä vuotta taaksepäin, kyselee niitä, ketkä silloin oli työelämässä. Kyselee niiltä, ketkä oli neljäkymmentä vuotta taaksepäin. Mahdollisuuksien kirjo on ihan valtava nykyisin. Voi sanoa, että jos sanoo jotain nykyammateista, mitä tekee, niin se pitää selittää useampaan kertaan. Ensinnäkin se, että mitä tekee, onko sellainen ammatti. Ja kun puhutaan esimerkiksi vaikka näistä tuoreimmista ammateista, vaikka joku tubetteja tai muuten, niin se todennäköisesti tulee olemaan tulevaisuudessa aika olennainenkin ammatti, tai ainakin jollain tavalla. Mukana siinä työnteossa.

Hyviä pointteja. Olen näistä hyvin samaa mieltä. Mahdollisuuksia ei mun mielestä tarvitse olla välttämättä työtön, mutta sekin on mahdollisesti tulevaisuudessa mahdollisuus, koska uskon, että nykyään on tosi paljon mahdollisuuksia valita sellainen duuni. Mikä on oikeasti tai millä on merkitystä jollekin, että sä et ole vaan sellainen osa jotain systeemiä, jotta sä voit dogata sun rahat perjantaina ja mennä lauantaina laivalle ja se on käytännössä sun elämä. Ja sit sä mietit vanhana, että miksei mä nyt tehnyt mitään, joka olisi merkinnyt jotain nykyään voi tehdä. No totta kai pääasiassa näissä niin kuin vauraus länsimaassa voit valita, että teetkö sä jotain sellaista millä on aidosti. Merkitystä ja noita valintoja tehdään. Mä näen sitä koko ajan tuossa tällaisessa niin kuin totta kai startup-kuplasta käsin, mutta siellä ihmiset tekee valintoja, mitkä on hyviä myös muille ihmisille ja se on minusta hirveän innostavaa ja toiveikkuutta herättävää ja se luo koko ajan myös globaalia vaurautta. Jos se vauraus jakautuisi ihmisille tasaisemmin, niin se selvittäisi paljon sellaisia ongelmia, mitä meillä on kehittyvissä maissa. Että valitettavasti on taas tällaisia globaaleja rahamekanismeja, kuten bitcoin, jota kautta se pystyy jakautumaan jonkin verran tasa-arvoisimmin. Mun mielestä se on äärimmäisen toiveikas ja nimenomaan mahdollisuuksia täynnä.

Joo. Mä veikkaan kanssa ihan samalla kaavalla, että tietenkin tekoäly jollain tavalla muuttaa, mitä me tehdään, mutta tuntuu siltä, että ei tiedä työttömäksi, mutta ennakaa kärettömäksi jäädä. Jotain aina ihminen haluaa tehdä. Veikkaan myöskin työnteko, tai se ei ole enää tuolle työnteko, vaan se on enemmän semmoista demokraattista osallistumista johonkin tiettyyn yhteisöön, joka tuo sulle jonkinnäköistä arvonlisäystä. Ja tavallaan, niin kuin mä ehkä näen jo sitä millenialeissa. Ja Generation Z kanssa. Tavallaan ei ole enää hierarkiaa ollut niin paljon merkitystä tänään. Ihmisillä on paljon vaihtoehtoja, että voidaan tehdä kaikenlaisia asioita. Meillä on enemmän yksilönä valtaa ja yksilönä on isompi merkitys. Tietenkin toinen kolikon kääntöpuoli on tämä, kun periaatteessa se miten raha... Tänään muodostuu taloudessa, niin 99 prosenttia hallitsee sitä rahaa ja sitten 1 prosentti tai alle, niin on sitten tämä maksajataho, niin tuntuu jotenkin siltä, että se rikkaiden ja varakkaiden ja vähemmän varakkaiden kuilu kasvaa koko ajan. Mä en tiedä, mitä se istuu tähän maailmaan, koska se talous, mikä meillä on, on rakennettu tällä tavalla. Ja jokainen euro, mikä meidän pankkitilillä on, joku siitä maksaa korkoa sille mekanikalla, miten rahaa tänään tehdään. Mutta positiivisena asia on se, että ei jäädä kyllä tämä toimettomaksi.

Joo, mä otin ehkä vähän liian kirjaimellisesti tuon parilla sanalla. Tosi hyviä pointteja tuli tässä. Ja siis ihmisluonteellahan on ominaista, että on tarve tehdä jonkinlaista työtä, jonkinlaista merkityksellistä työtä. On myös tarve kuulua yhteisöön. Tällaisten tarpeiden täyttäminenhän muuttuu miljardia, eli täyttää näitä tarpeita jatkuvasti hyvin eri tavalla kuin mitä niitä on totuttu pitkän aikaa tekemään. Meillähän on tällä hetkellä jo internetin välityksellä toimivia valtavia yhteisöjä, jotka on kansainvälisiä, jotka ei tunne sukupuolia tai ikää tai mitään muutakaan ihmisestä kuin sen pelkästään. Nimenmerkin takaa tulevan informaation sisällön. Eli yhteisöjen luonnekinhan on muuttumassa tosi nopeata tahtia myös erilaisten pelien ja muiden kautta, että jos tämä ei toimettomaksi, ei varmasti tulla jäämään. Se tulevaisuuden toiminta ja toimellisuus, mitä ihmisen psyyke kaipaa, niin se on hyvin mahdollista. Toteutumaan ehkä yhteisöjen yhteisöllisyyden kautta, eri pelien kautta, virtuaalitodellisuuksien kautta, missä ihmiset tulee ja jatkuvasti tälläkin hetkellä viettää enenevässä määrin aikaa. Eli tämmöisten kautta se varmasti tulee toteutumaan, koska se, niin kuin moni tässä nyt on sanonut, Alasaarella on puheesta juttuja ja pakko sanoa tässä nyt itsekin se, että tosiaan eihän... Siinä kohtaa kun tekoäly kehittyy niin pitkälle, että se on korvannut meiltä ne luovuuttakin vaativat kompleksiset työt tai pystyy tekemään ne paremmin, niin eihän silloin ihmisillä ole mitään virkaa enää tämmöistä yhteiskuntaa fyysissä maailmassa pyörittävien toimintojen osalta, että kyllähän se tulee väkisin siirtymään koneiden tehtäväksi. Työn luonnon tulee sillä tavalla varmasti muuttumaan.

Siinä vaiheessa, kun tekoäly pystyy todellakin käyttämään niin sanotusti aivojaan paremmin kaikilla tavoin kuin ihminen, niin lienee kysymys, että pyyhitäänkö ihmiset pois vai jäädäänkö me lemmikeiksi. Mutta sivustot jo otetaan digitaalista maailmaa. Haluaisin siitä puhua, koska minun mielestä se on erityisesti tämän älyrahan kannalta olennaista, jos mietitään milleniaalien tulevaisuuden yhteistyötä. Yhteiskunnan järjestäytymistä ja toimintaa. Eli se arvomaailma, mistä Rafekin puhui äsken, on muuttumassa mun nähdäkseni. Mikä teidän panelistit, teidän näkemys on näistä digitaalisista, esimerkiksi digitaalisista vaatteista, puhuttiin digitaalisista pipoista, että nykyään milleniaali ostaa mieluummin digitaalisen pipon kuin niin sanotun fyysisen pipon, mikä voi olla joillekin ihmisille täysin käsittämätöntä, mutta tämä on ilmeisesti se todellisuus, missä monet ihmiset elää. Miten kommentoit?

Henkilökohtaisesti voisin sanoa, että digitaalinen pipo tai tämmöinen on jo itselleni kyllä täysin käsittämätön vielä. Mutta ehkä se tulevaisuus sitten tulen senkin ymmärtämään. Mutta varmaan just nuo digitaalisuus siinä, että sitä pystyy näyttämään yhteisölle, että okei nyt on tällainen. Ja nimenomaan siinä, että muut seuraa trendejä. A on trendiin näyttäjät. Niin kuin aina kaikkina aikoina ollut sillä tavalla johtavia siinä omassa yhteisössä, että he näyttävät, että okei, tämä on oikein, tämä on kuultapa tehdä asioita ja muut sitten seuraavat, okei, nyt tiedetään, miten tämä asia pitää sitten hoitaa, niin sitten sitä pitää vaan lähteä toimimaan sillä tavalla, että kyllä siinä on ihan, mutta sitten se ajallinen kesto, että mikä se digitaalinen... Tällaisen pipon käyttöikä sitten on, niin se on tietysti varmaan sitten, sitä en osaa sanoa.

Mun mielestä on äärimmäisen positiivinen trendi siinä mielessä, että tuntuu, että milleniaaleilla ja sitä nuoremmilla länsimaissa ja vauraissa maissa alkaa poistua sellainen sotaajan legasi siitä, että täytyy hamstrata paljon tavaroita tunteakseen itsensä turvalliseksi. Ja sen sijaan pikemminkin kulutetaan rahaa palveluihin. Ja tavallaanhan tällaiset digitaaliset asiat on myös jollain tavalla palveluita, että ne ei ole jotain fyysistä, mitä on tuotettu, mihin on mennyt paljon resursseja sen tuottamiseen ja mihin kyllästyttöä se heittää roskein. Kulutetaan sitä kautta maapalloa sillä roskaan tuotannolla sen takia, että ei halua jotain tavaraa enää, mitä ei koskaan edes tarvinnut. Mä suhtaudun tosi positiivisesti siihen, että ihmiset ostavat milloin digitaalisen pipon kuin normaalin fyysisen pipon, jos on pakko ostaa jotakin, koska käyttämällä rahaa kuitenkin luodaan työtä ja raha vaihtaa omistajaa, joten talous pysyy käynnissä, joten se on totta kai positiivinen ilmiö. Mutta se taas, että kulutetaan vähemmän jotain sellaista, mitä ei välttämättä tarvitsisi, se on taas myös positiivinen ilmiö, että se tavaran kerääminen, jota on ollut paljon aikaisemmilla sukupolvilla, että sellainen katoaa ja siirrytään yleisesti enemmän palveluiden käyttämiseen, niin sehän luo nimenomaan niitä työpaikkoja, missä mitä robotti ja tekoäly ei välttämättä pysty korvaamaan. Ihminen tulee sinun luo vaikka hieromaan sinua tai siivoamaan sinun kodin. Periaatteessa robotti voi sen korvata, mutta haluaako se palvelun käyttäjäkään, että robotti sitä korvaa, koska se ihmiskontakti siinä on kuitenkin jotain hyvin biologisesti tarpeellista, tarpeellinen kokemus, että joku toinen ihminen vaikka koskettaa sinua hieronnan aikana. Tai leikataisiin sun hiukset tai siivoaa sun kodin ja sä näet toisen ihmisen kädenjäljen, niin se taas on jotain tarpeellista, joka itsessään luo sitten työpaikkoja sille tyhjälle, että mitä sitten tekoäly auttaa viemään jostain sellaisesta suorittavasta tarpeettomasta työstä, mihin kenenkään aikaa ei pitäisi mun mielestä välttämättä käyttää.

Joo, toi mielenkiintoinen tavallaan se, mikä lisäarvo ihmisillä on. Mä vaan mietin sitä, että miten se robotin kosketus tavallaan jollain tavalla tuntuu paremmalta, niin pystytäänkö me kilpailemaan sitä vastaan. Mutta toinen juttu on se, että pitää myös muistaa käyttöarvo tavallaan, tai siis se utility näissä hyödykkeissä. Se on tosi mielenkiintoinen se digitaalinen pipo. Ja nämä kryptografiset tokenit, jotka näyttävät jotakin tiettyä tosiasian elementtiä, vaikka vaatteet. Mutta Suomessa Pipo on erittäin tärkeä kylmyyden kannalta. Ja mä veikkaan, että täällä se ehkä lähde samalla tavalla liikenteeseen, mutta mä veikkaan, että se liittyy just tähän, mitä äsken sanottiin. Mari sanoi, että meidän generaatio on vähän semmoinen, että me ei jakseta kuluttaa. Vaikka meillä olisi rahaa, niin me ei osata kuluttaa. Me ei jakseta, me ei mielessä ole jollain tavalla väärin tai me ei tunneta, että pitäisi kuluttaa. Samalla tavalla me saastuttaa maapalloa ja tämmöistä näin. Jos miettii digitaalisia pipoja, siis swagihan on kryptoista tosi tärkeää. Sulla on joku toisen kryptoprojektin pipo tai huppari. Olin tosi yllättynyt tänä vuonna, kun olin konsensuksessa New Yorkissa. Menin juoksemaan sinne Swag-osastolle, etsin huppareita ja kaikkea mahdollista. Kaikki Swag oli digitaalista. Se oli kiva yllätys tavallaan. Mä veikkaan, että se on semmoinen, joka liittyy vähän kaikkeen tämä digitalisoituminen. Tuolla on semmoinen appi, missä periaatteessa sä voit twiikata itsellesi digitaaliset. Sniikkerit tai nämä kengät. Ja kymmenen veikkaa, että ne tulee yleistyä. Ja se just liittyy tähän, että ei tarvitse kuluttaa periaatteessa niin kuin, että me ostetaan luovaa palvelua, mutta tavallaan meiltä jää se paha kulutus pois. Että siinä on erittäin mielenkiintoinen tämä aspekti.

Joo, ja sitten mehän pitää myös miettiä sitä, että minkä takia me se... Pipo ostetaan, niin kuin sanoit, että Suomessa se tarvitsee kylmän ilman takia, mutta siitä, että minkä takia jotkut ihmiset ostaa 500 euron pipoon ja jotkut ihmiset ostaa 5 euron pipoon, että kyllähän me ostetaan näitä vaatteitakin nimenomaan sosiaalisen statuksen ja muille näyttämisen tarpeesta. Ihan sama tai yhteisöllinen elementti ja aspekti on nimenomaan just tuossa digitaalisessa maailmassa ja digitaalisten hyödykkeiden kanssa. Itse olen sitä sukupolvea, joka käyttää tämän. Digitaaliseen sisältöön rahamaan. Pelisisältöön itse käyttänyt useita satoja euroja. Täysin ilmaiseksi pelattaviin peleihin laittanut satoja euroja itse rahaa sisään. Ymmärrän sen psykologisen aspektin siitä, mitä saan, kun käytän rahaa. Saan virtuaalisia tuotteita, mitä voin pukea jollekin pelihahmoille päälle. Se hyvänolon tunne. Mikä siitä tulee ja se emotionaalinen vasta- ja endorfiiniryöpy, mikä siitä tulee siinä hetkessä, kun sen digitaalisen omaisuuden saa ja sen pystyy näyttämään niille muille kanssapelaajille, joita mä en edes tunne, että kuinka siistit digitaaliset setit mulla nyt tässä, tai kuinka siistiset skinit mulla näillä tyypeillä on. Eli se loppujen lopuksi kuitenkin pohjautuu ihan tosi vahvasti tämmöiseen ihmisen hyvin pitkältä ajalta sisäänrakennettuihin mitä meillä on, se muuta vaan siirtyy sen yhteisöllisyyden digitalisoitumisen myötä, niin tämmöinen kulutus siirtyy myös sen digitaalisen maailmaan vahvasti kanssa.

Joo, toi on kiinnostava toi digitaalisten hyödykkeiden ja se hyvän olon ostaminen. Itse pelaan sellaista peliä kuin Magic the Gathering, ja siinä on myös online-versio, ja siinä on myöskin arena-versio. Ja itse asiassa, jos et varmaan moni ei tiedä, että tää Mount Gox, joka on tunnetuin hakkerointipörssi, on itse asiassa alkanut Magic the Gathering Online Exchange. Eli siellä vaihdettiin näitä virtuaalisia pelikortteja, keräilypelikortteja ja tikettejä, joilla pääsi sitten tämmöisiin turnauksiin ostamaan sisäänpääsymaksun. Ja sitten vasta tuli Bitcoin ja sitten tuli se, että se otti oman elämänsä. Mutta tämä oli se lähtökohta. Eli tämä ei ole suinkaan just millenialalla varsinkaan mikään uusi juttu. Runescape oli joskus varmaan 90-luvulla, mitä jengi pelasi sitä. Ja siinä on edelleenkin käsittääkseni jotkut nämä pipot on satojen tuhansien arvoisia. Siellä on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun antaa vapaa-markkinan toimia. Siinä on syntynyt kysyntää ja tarjontaa. Joku haluaa maksaa 100 tonneja digitaalisesta piposta. Uskokaa täälläkään. Miten kommentoitte?

No näinhän se juuri menee tässä aikaisemmassa puheenvuorossa, johon totesinkin. Se voi tosiaan näyttäytyä ihmisille, jotka ei tämmöiseen maailmaan ole kertaakaan päässyt itse suoraan tutustumaan, niin voi näyttäytyä hyvinkin absurdilta. Kyllähän se on, jos sitä asettuu sen tilanteen ulkopuolelle. Tuntuu itsestäkin hieman absurdilta tämmöinen oma käyttäytyminen, jos sitä miettii silleen retrospektiivissa. Mutta sitten taas toisaalta, kun miettii tämän ihmisen tarvehierarkiaa, että minkälaiset asiat meille ihmisinä on tärkeitä, niin sitten kun nämä perustarpeet, mitkä meillä on selviytymisen kannalta tyydytetty, niin sitten se rupeaa tarvetaville tasoille ja se on ihmisluonteelle vaan tota... Se on niin luontosta meille, että me ei ikinä olla tyytyväisiä kauhean pitkään siihen hyvään tilanteeseen, mikä meillä ehkä on, vaan aina löydetään kehittämiskohtia ja parannettavaa siinä omassa tilanteessa. Jos se sosiaalinen ympäristö on siellä virtuaalimaailmassa, niin se tilanteen parantaminen halutaan luontaisesti sitä kautta siellä tehdä.

Itse ajattelen sitä hologramipipua, että se olisi varmaan ehkä enemmän sitä omaa tyyliä. En osaa näistä nyt sanoa, että tulisiko se yleistymään tai olisiko se hinta sitten 100 tonnia tai jopa enemmän.

Otetaan yksi kysymys vielä ja sitten jos teillä on yleisöstä kysymyksiä vielä meidän panelisteille tähän aiheeseen liittyen ja sen jälkeen lähdetään varmaan pikkuhiljaa jatkoille. Puhuin omassa esityksessäni meritähdistä, vauhtokarkeista ja näkymättömästä kädestä. Näkymätön käsi on sellainen asia, joka järjestelee ihmisiä. Oikeasti se on vain ihmiset ajamassa omaa etuansa. Mutta pannestin haluaisin kysyä teiltä vielä, että miten se millenialien tulevaisuuden yhteiskunta järjestyy? Onko se jonkunnäköinen, just tasainen, flat hierarkia, niin kuin Starfis-malli? Vai onko se samantyyppinen vai joku hybridimalli? Vai ajaudutaanko me totaaliseen kaaukseen, kun yhtäkkiä ei ole suurta johtajaa, joka kertoo, mitä asiat tulee tehdä? Otetaanko sieltä päästä?

Hyvä kysymys. Ihmiset aina järjestyytyvät jollain tavalla. Mä en ole hirveästi tutkinut tätä, pakko sanoa, Niko. Mä veikkaan, että semmonen joku Dark Forestin tyylinen, että kun kaikki on tämmönen massahomma, ollaan tyydytetty, niin tekee mieli palaa omiin heimoihin ja tavallaan edustaa omaa heimoa tai semmoista, mikä semmosia arvoja, mitä sulle kuuluu. Ja mä veikkaisin ehkä semmonen voisi olla mun näkemys, että ei välttämättä haluta kaikki olla samanlaisia. Jollain tavalla halutaan kuulua johonkin omaan heimoon, niin ehkä jotenkin me järjestäydytään jotenkin globaalisesti tällä tavalla. Mutta tämä on minun näkemys.

Tuo on hyvä tuo heimosana, mä tykkään siitä paljon, että me tietyllä tavalla eletään jo semmoisessa heimokulttuurissa. Vai mitä Marja olet mieltä?

Joo, mä oon samaa mieltä. Mun mielestä hyvä avainsana tuossa sun puheenvuorossa oli toi globaali. Uskon, että ihminen ei ajautuisi kaaukseen sen takia, että on biologisesti pienlauma-eläin. Ihminen hakeutuu pieniin laumoihin ja jos ei hakeudu, niin tuntee yksinäisyyttä ja pahaa oloa. Toivottavasti joku hänet hakee jonkinlaiseen laumaan tai auttaa siihen laumaan pääsemiseen. Että jos aikaisemmin synnyt johonkin paikkaan, missä olet kuulunut joukkoon, niin sitten sä olit vaan jossain vaiheessa, varmaan eristettiin sieltä, jos olit vaikka, en tiedä, vammanen jossain yhteisössä. Tai 40-luvulla saattoi olla hyvinkin erilaisia asioita, minkä vuoksi jouduit eristetyksi erilaisille leirille. Mutta tänä päivänä niin kuin... Se ei nyt sinänsä välttämättä eristetä mihinkään, mutta saatat kokea kuitenkin yksinäisyyttä sen vuoksi, että et koe mitään yhteistä niiden ihmisten kanssa, jotka on siellä paikassa. Mutta koska netin kautta taas globaali maailma on auki, niin sitä kautta taas pystyy löytymään erilaisia yhteisöjä, joille ei tarvitse olla välttämättä fyysisiä, jotka voi sitten tuoda sitä sellaista yhteisöllisyyden ja laumaan kautta heimaan. Kuulumisen tunnetta ja sitä, että on hyväksytty jonkinlaisessa porukassa, vaikka sitä ei fyysisesti löytyisi sieltä paikasta, mitä et voi tietenkään päättää, että mihin synnyt. Joten tämä digitaalisuus avaa sitten just internetin kautta keinoja päästä sieltä sitten johonkin muualle ja kenties fyysisestikin joskus muuttaa sinne, jos on mahdollista.

Tuo avoin globaali kyläyhteisö, mistä tuleekin mieleen tämä klassinen meemi, että internetissä kukaan ei tiedä, että olet koira. Ei kukaan.

Henri. Joo, kyllä koirista sitten tuota. Tosiaan, tuo tribalismi, mitä ainakin luiskelusta setkoudinia tai näitä, ketkä sitä aika paljon tutkineet, niin kyllä se on ihan selkeä se suunta, että kun keskustelee sitten esimerkiksi itseäni vaikka nyt 10-20 vuotta nuorempien kanssa, niin kyllä se. Siellä se poliittinen vaikuttaminen tai tällainen yhteisöllisyys, niin he sanoo, että kun ei heillä koskaan sellaista ollut, niin ei he oikein ymmärrä sitä, että mitä se yhteiskunta tarkoittaa. Se on se yhteisö. Heidän identiteetti on rakentanut hyvin pitkälti sen yhteisön kautta jo. Kyllä se varmaan tulee jatkumaan sillä tavalla, että se oikeastaan yhteiskunta, jos miettii vaikka jotain, katsoo jotain vaalikeskusteluja, missä oli vaikka jossain oppilaitoksessa, niin Ei ne nuoret välttämättä ollut niistä vaalikeskusteluista niin kiinnostuneet, koska heillä se oma kiinnostuksen kohde oli siinä omaan yhteisön ja jopa siinä työuran edistämisessä. Eli sellaista individualistista yhteisökulttuuria todennäköisesti varmaan tullaan näkemään.

Joo, tuo on ihan jännä ajatus, että tuleeko hieno... Itse uskon kyllä vahvasti siitä, että ei hierarkkiset asetelmat yhteisössä ole poistumassa kyllä yhtään mihinkään, koska ne on niin syvällä ihmisen biologiassa. Se on sitten eri asia, että tuleeko meille jonkinnäköisiä tekaistuja hierarkioita, että kaikki oikeat ihmiset tulisi olemaan enemmän tai vähemmän sillä samalla hierarkkian tasolla. Tasolla sitten ja tekoäly paikkaa sitten näitä muita hierarkkiantasoja vai minkälainen asetelma siinä tulevaisuudessa sitten tulisi, mutta itse en kyllä usko, että tämmöiset yhteisöjen hierarkiat tulee poistamaan kyllä yhtään mihinkään, koska ei ihmiset ole luontaisesti ja eri elämänvaiheissa taipuvaisia enemmän olemaan siinä johtajan roolissa tai tai myös temperamentiltaan olemaan enemmän seuraajien rooli, eikä kaikki halua olla siinä samassa roolissa. Kyllä näen, että hierarkiat eivät yhteisöstä ole ohjaviessa mihinkään, vaikka yhteisö digitalisoituu.

Joo, olen samaa mieltä, että autoriteettejahan on aina tietenkin, ja ihmiset haluavat seurata jotain. Itsekin seuraan monia mielipidejohtajia, ja formuloon useimmista oman mielipiteen. Se on mun nähdäkseni just sitä. Tietynlaista starfiskulttuuria, että päätetään, valitaan itse ne johtajat, joita halutaan seurata, eikä niin, että synnytään johonkin, jos joku sanoo, käskee se, mitä tehdään. Kiitos paljon panelistit, kiitos katsojille ja vieraille teidän jakamattomasta huomiostanne. Jos teillä olisi vielä kysymyksiä panelisteille tai mulle, nyt olisi tilaisuus siihen. Täällä on yksi kysymys.

Moi, kiitos.

Mä kysyisin tämmöisen enemmänkin, haluan kuulla teidän mielipiteen ja tämmönen pohdiskeleva kysymys. Eli mitä taitoja ja osaamista niinku milleniaaleilta tulevaisuudessa odotetaan teidän mielestä?

Et jos ajatellaan, että koneet ja robotit ja tekoäly... Tulevaisuudessa tulee korvaamaan ihmisen älylliset ponnistelut, ja ainakin tulee olemaan siinä paljon parempia, niin onko jotain valistuneita arvauksia siitä, että mitä ehkä tulevaisuuden työpaikoilla tai tulevaisuuden työnantajat arvostaisi tai odottaisi tai haluaisi? Olisiko se olla jotain esimerkiksi, että arvostettaisiin enemmän näitä tämmöisiä sosiaalisia taitoja tai kulttuuria välistä?

Tuntemusta. Mitä ajatuksia? Kyllä nimenomaan sosiaaliset taidot itse näkisin varmaan ehkä suurimpana ja tärkeimpänä mahdollisesti. Sosiaaliset ja matemaattiset taidot siinä mielessä, että pystyy toisaalta hahmottamaan toisten yhteisön toimijoiden näkökulmia ja tavallaan heidän asemansa kussakin tilanteessa ja sitten toisaalta hahmottamaan suhteita eri tilanteiden välillä. Eli tämmöinen sosiaalis-matemattiset taidot olisi ehkä mun näkemyksen mukaan tulevaisuuden ykköstaitoja.

Joo kyllä varmaan sitten kun puhutaan kuitenkin Suomesta, niin se rehellisyyden kulttuuri on aika tärkeä täällä. Ja nimenomaan avoimuus siinä, että pystyy olemaan avoin ja saavuttamaan sen luottamuksen ihan muutamissa sekunneissa verrattain siihen, että käy vaikka työpaikkahaastatteluissa ja sanoo ihan samaan asiaan, mitä kaikki muutkin sanoo tai mitä työantaja haluaa kuulla, niin kyllä se varmasti tulee olemaan sellainen avoimuus, sellainen tärkeä tekijä. Ja sitten tietysti se, jos nyt miettii ihan sellaisia taitoja, niin totta kai ne... Sosiaalisten taitojen kanssa se itse asiassa markkinointi, koska ihmisiä kun meitä on enemmän ja enemmän ja enemmän, niin se tarkoittaa, että ihmisiä arvo laskee suhteessa, eli se massan arvo laskee, ellei sitten erotus sitä massasta ja silloin poikkeuksellisen korkea arvo.

Tosi hyviä pointteja, olen hyvin samoin linjalla noiden kanssa. Mä ehkä kiinnittäisin kahteen pointtiin oman vastaukseni. Toinen on... Kyky muuttua, jonkinlainen muutoskyky, että pystyt adaptoitumaan siihen muutokseen, mitä tapahtuu. Tämä on nyt ollut jotain tutkimuksia siitä, että miten stressaantuneita ihmiset ovat, kun joutuvat opettelemaan töissä uusia asioita. Aika mielenkiintoinen väite, tai en tiedä, minkälaisissa päivähoitopaikoissa nämä aikuiset ihmiset käyvät, jos tällainen stressaantuminen on. Mutta kyky muuttua ja adaptoitua. Toinen on taas tällainen, mitä en tiedä itse kuinka hyvin tällaista voi opettaa tekoälylle tai koneille, eli empatia muita ihmisiä kohtaan. Eli pystyy suhtautumaan empaattisesti muihin ihmisiin tilanteesta riippumatta ja ymmärtämään muiden ihmisten asetelmaa, tilannetta ja niin edelleen, erityisesti globaalissa maailmassa. Missä lähtökohta ei välttämättä ole se, että kaikki on valkoisia, suomalaisia, länsimaalaisia tai helposti ymmärrettäviä ja samassa tilanteessa kuin itse, vaan tulee eri kulttuureista ja eri lähtökohdista ja niin edelleen, joten siinä vaaditaan paljon empatiakykyä.

Joo, samalla linjalla, että noin on kaikki erittäin tärkeitä. Muistaakseni Elon Musk sanoi, että tekoälyohjelmaan tarvitaan paljon devajia. Ja sitten kun meillä on tekoälyä, niin me ei tarvita devajia enää. Me ehkä tarvitaan filosofeja, jotka voi miettiä näitä tulevaisuuden juttuja, että miten kaikki vaikuttaa. Mutta ehkä joku tämmöinen näkökanta, että periaatteessa, että jos pystyy miettimään, mitä vaikutuksia erilaisilla päätöksillä on tai mitä me tehdään. Jos esimerkiksi tekoäly ottaa implementoida jossain tietyissä prosesseissa, että miten se vaikuttaa ihan kaikkeen, ei pelkästään siihen yhteen mekanismiin, mutta koko ympäristöön, missä me toimitaan, niin se on mun mielestä erityisen mielenkiintoinen tapa ajatella. Ja sitten tietenkin se, että ihan se, että uskaltaa olla. Omaa mieltä ja sen takia, minkä takia sä oot, kuka sä oot, niin se on aina tärkeää. Me ollaan kuitenkin kaikki ihmisiä loppujen lopuksi. Varmaan tuolla on joku mun kaltainen kone joskus, mutta mä en tiedä, miettikö se samalla tavalla kuin mä. Niin, näin.

Se olisi hyviä vastauksia tuohon lisäisin vielä, että oikeastaan mun mielestä vaan yksi asia on tärkeää. Että ole antifragiili, mistä puhuttiin aikaisemmin. Eli mikä tahansa tulee eteen, koska me ei nähdä tulevaisuuteen. Mitä tahansa se on, mitä tahansa vaikeuksia, niin anna sen tehdä itsestäänselvästi vahvempi ja parempi versio. Kilpaile oman versioon, eilisen itses kanssa ennemmin kuin muiden kanssa. Koska kaikkien tekoälyn kanssa ei pysty kilpailemaan, se on todettu monen otteeseen. Mutta me voidaan silti haastaa itseämme, me voidaan silti haastaa toisen, me voidaan edelleen olla ihmisiä. Saavuttaa asioita. Oliko vielä kysymyksiä? Siellä olisi yksi.

Jes, oli tähän vähän viimeiseen puheenvuoroon liittyen etiikasta. Eli varsinkin tässä Alasaarella puheenvuorossa oli aika mielenkiintoisia näkemyksiä siitä, että Jos tekoäly voisi saada oikeustoimikelpoisuuden esimerkiksi, ja sitten myöskin sanotaan, että jos eletään tässä yhteiskunnassa, missä mun ymmärrykseni mukaan kaikki toimii jonkinnäköisen tekoälyn ja rekistereiden varassa, ja data liikkuu ihan vapaasti joka paikkaan, niin liittyykö ehkä tällaiseen siihen, että tekoälyt... Tekisi oikeustoimia meidän puolesta tai tekisi päätöksiä ilman, että hallitsisi jollain tavalla. Ja sitten toisaalta data liikkuisi aivan vapaasti. Liittyykö siihen teidän mielestänne mitään eettisiä ongelmia?

Haluatko Sampo aloittaa?

Voin mäkin aloittaa. Siis meidän nykyään... Nykykäsityksen mukaan eettisyydestä niin ihan varmasti kyllä. Mutta toi käsitys siitä, että mikä on eettistä tai moraalisesti oikein, niin sehän on siitä jännä asia, että sehän on ihmiskunnan historia-aikana pikkuhiljaa muuttunut jatkuvasti ja se elää sen yhteiskunnan ja teknologisen kehityksen mukana. Eli miettii vaikka, että miten lääketiede on syntynyt, niin sehän on ollut ne ensimmäiset. Ihmiskokeet ja muut mitä on tehty, niin nehän on ollut äärimmäisen silloisille ihmisille niin hirveitä ja kuolemaan tuomittavia tekoja, mutta sen ansiosta on syntynyt moderni lääketiede loppujen lopuksi. Ja sitten toisekseen, niin toi on ehkä siinä kohtaa, että jos se superäly oikeasti tulee ja se vetää ihmisen älykkyydestä, älykkyydestä ohi, niin mun mielestä tuommoinen kysymykset on siinä kohtaa jo aika epärelevantteja, koska eihän meillä sitten ole edes mitään mahdollisuutta kilpailla sen superälyn kanssa sitten mistään oikeastaan enää, että sitten tavallaan tuommoiset kysymykset jää aika semmoiseen turhuuden paitsioon, jos näin voisi sanoa, koska ei ole enää tavallaan mitään, mistä voitaisiin... Voitaisiin ikään kuin päättää sen jälkeen.

Hyvä kysymys tuo. Itse kyllä suosisin sitä, että etiikka voisi opettaa koulussa. Silloin pystyttäisiin tietämään, että mikä on oikein, niin sillä tarkoittaja lähtisi siitä keskustelut liikkeelle. Silloin olisi huomattavasti helpompi keskustella noista eettisistä asioista. Tietysti sellainen yhteiskunnalliset eettiset käsitteet, jos miettii sitä, että tekoäly vaikka tekisi kaiken melkein valmiiksi sellaiset perusasiat, niin laiskistaisiko se ihmisiä vai sitten aktivoisko se, että jos se tekee valmiiksi, niin ei tarvitse tehdä mitään, vaan sitten hei, että nyt oikeasti pystyy toteuttamaan omia unelmiaan. Siinä on tietysti varmaan se vaihtoehto. Tulee sitten olemaan se, että jos tietysti pystyy tekemään, itse en nyt sitä mieltä, että se vaihtoehto on ihan hyvin ja tietysti joillekin ne voi olla sitten vähän raskaan puoleisia, että liikaa vaihtoehtoja, mutta saa nähdä.

Tosi hyvä kysymys. Mä näen siinä pääosin positiivisia puolia, että tekoäly tekisi päätöksiä, koska Tällä hetkellä esimerkiksi hallitusneuvottelut on hyvä esimerkki tällaisesta tilanteesta, missä ei varmasti tehdä täysin riippumattomia päätöksiä. Kun taas tekoäly, totta kai niin kuin oman tämänhetkisen ymmärrykseni valossa, tämänhetkisellä teknologialla se tekoäly olisi melko riippuvainen siitä, että kuka sen tekee ja minkälainen päätöksentekoalgoritmi siihen tehdään ja kenen toimesta se tehdään. Tehdään, joka totta kai riippuu täysin siitä, että missä maassa, missä kulttuurissa, mitkä yksilöt sen tekee, että mikä on heidän käsityksensä siitä, että mikä on oikein ja väärin. Mutta toisaalta sitten se positiivinen puoli siinä on se, että tekoäly taas tai kone ylipäätänsä pystyy käsittelemään huomattavasti enemmän dataa ja muodostamaan. Parhaimmillaan paljon rationaalisemman ja objektiivisemman näkemyksen siitä päätöksestä, esimerkiksi poliittisesta päätöksestä, kuin sitten erilaiset eri vaikutusvallan alla olevat yksilöt, jotka tälläkin hetkellä niitä päätöksiä tulee tekemään ja tekevät niitä päätöksiä osittain näiden erilaisten tahojen lobbaamana, mitä tähän päätöksentekoon vaikuttaa, ja sitten myös sen oman kulttuurikontekstin valossa, että missä ovat kasvaneet ja asuneet ja minkälaisia kokemuksia on elämänsä varrella kohdanneet, niin siinä on aika subjektiivinen näkemys siitä, että mikä on oikein, kun taas tekoäly voisi tehdä parhaimmillaan paljon rationaalisemman ja objektiivisemman päätöksen, mikä ei välttämättä... Totta kai aina löytyy ihmisiä, joiden omaa henkilökohtaista ahneuttaan yleensä se tyydytään, että joutuu ehkä luopumaan omista saavutetuista eduista, mutta olisiko se yhteisön kannalta parempi, niin todennäköisesti kyllä.

Joo, aika diippi kysymys. Mutta ihan hyvä aihe, koska mä veikkaan, että voisi lähestyä jotenkin niin kuin... Haittaperiaatteen näkökulmasta, että tavallaan, että onko siitä niin kuin millainen iso, kuinka iso haitta siitä on sitten niin kuin tavallaan sille yksilölle tai yhteiskunnalle ja ja sitten tietenkin kun sovellettaisiin jotain tämmöistä periaatetta, niin voisi miettiä, että että olisi hyvä, että tämmöiset niin kuin remedit tai jotkut oikeudet eli, että jos niitä vaike tai niin kuin jos tulee semmosia päätöksiä, että jos on tekoäly, joka tekee päätöksiä mun puolestani. Ja musta tuntuu jossain vaiheessa, että ne eivät ole sellaisia päätöksiä, mitä haluan, niin millaisia oikeuksia minulla on päästä eroon näistä päätöksistä. En tiedä, miten tulevaisuudessa ihmisoikeudet tulevat olemaan, mutta se olisi yksi vaihtoehto, että jos ei siitä ole mitään haittaa, ja siitä on enemmän hyötyä, mutta... Jos tämmöiset vaikeat tilanteet tai epäkorrektit tilanteet jotenkin pystyttäisiin turvaamaan ihmisoikeuksiin, perusoikeuksiin, niin se olisi ihan jees. Mutta on erilaisia TV-ohjelmia, missä nämä tekoälykuviot eivät mene nappia. Ja sitten tulee kaiken näköistä huonoa jälkeä. Mutta sitten eettisesti en osaa sanoa, koska etiikkakin on, täällä mainittiin, että se on vähän vaihtuu ja moraalikin vähän vaihtuu ja on myöskin subjektiivista, mutta yleisesti ottaen tuntuu kyllä pelottavalta, että jos joku tekee sun puolesta päätöksiä.

Niin, siis tossahan päästään just nimenomaan semmoisten tosi diippien filosofisten ongelmien äärelle siinä, että jos sulla on juna, joka menee raidetta pitkiä siihen raiteeseen, on sidottu. Sidottu yksi ihminen ja jos vaihdat sen junan raidetta, niin se vaihtaa toiselle. Tai siihen raiteelle on sidottu neljä ihmistä ja jos vaihdat sen junan toiselle raiteelle, niin siellä on yksi ihminen sitten vaan siellä toisella raiteella ja sitten haluatko tehdä sen päätöksen, että tapaat sen yhden ihmisen sillä verukkeella, että perustat neljä ihmistä vai onko se väärin ylipäätään tappaa se yksi ihminen ja sitten koska eletään kuitenkin niin kuin niukassa maailmassa ylipäätään, niin sitten tuommoiset ongelmat saattaisiin joutua sen tekoälyn ratkaistavaksi. Olisiko se sitten oikein, että me annetaan sille tämmöisiä ratkaisuoikeuksia tai muuta, niin noin vaikeita kysymyksiä, että eihän noihin ole mitään ikään kuin oikeaa vastausta sitten olemassa.

Niin tästä tulee esimerkiksi itse ajaviin autoihin, että tekeekö tekoäly paremman päätöksen, että ajako se sen. Auton jonnekin väkijoukkoon vai mieluummin sitten jonnekin järveen, missä sitten kuolee vaan se matkustaja. Se on kyllä mielenkiintoista nähdä, mihin tulevaisuus menee, mutta meillä valitettavasti rupeaa nyt aika loppuun ja nyt ruvetaan lähtemään valmistautumaan jatkolle. Kiitän vielä omasta puolestani ja järjestäjätahojen puolesta teitä huomioista. Kiitän panelisteja ja puhujia. Mahtava päivä ollut kaikin puolin. Valitettavasti me ei keritä nyt älyrahaa polliin käymään läpi, mutta käykää ihmeessä vielä kerran siellä ja kirjoittakaa omat mielipiteenne ylös. Mä teen sitten jonkunnäköisen summausartikkelin ja postaan sen sitten kaikille osallistujille, niin näette sitten mihin tämä on johtanut tämä pieni eksperimentti. Mutta mä annan lavan vielä kerran meidän ihannalle hostessille, eli kryptogränille. Kiitos. Anita tosi paljon, että olet hostannut tämän. Take it away. Kiitos vaan kaikille.

Kiitos ja kiitos panelisteille. Tämä on ollut suuri ilo ja kunnia. Kiitos kun pyysitte, kiitos kun sain tulla ja kiitos kun olette jaksaneet meitä kaikkia kuunnella. Ihanaa, ihanaa. Mä olen unohtanut yhden hirmuisen tärkeän asian. Onneksi muistiin sen kuitenkin tässä kohdassa. Meillähän on sponsoreita, jotka ovat ehdottomasti olleet edesauttamassa tämän tilaisuuden mahdollistamista. Siellä on muun muassa Analyste, sitten on InnoDuel, Original Mai ja Binotic. Heille myös linjoja pitkin, jos eivät kaikki ole paikalla, niin erityiskiitokset. Että tämä tapahtuma järjestyi ja oli mahdollista järjestää. Tuossa ihan loppusuonalla tuli tämä eettinen puoli esille, ja se on yksi niitä oman lähestymisen ja elämän kulmakiviä tässä myös ollut. Eli mä oon aina miettinyt siitä näkökulmasta juuri, että kun me alan piirissä ja puitteissa toimijat ja toimivat, niin mietitään niitä asioita, että millä tavalla me saataisiin... Enemmän ihmisiä uteliaaksi ennen kaikkea. Sen jälkeen toivottavasti kiinnostuneeksi tästä uudesta teknologiasta ja älyrahoista ja siitä tekoälystäkin toki myös. Yksi semmoinen ehkä matalan kynnyksen asiahan on juuri tällainen eettinen kulma. Eli lähdetään keskustelemaan siitä lähtökohdasta. Ja mä oon täysin vakuuttunut, että joka ikisellä ihmisellä, nuoremmalla tai vanhemmalla, on. Oma ajatus ja näkemys siitä, että tämä uuden teknologian tuomat ja luomat mahdollisuudet tehdä asioita, muuttaa tai korjata asioita, joita ihmiskunta ehkä ei ole vielä kyennyt muuttamaan tai korjaamaan, että mikä siellä olisi hyvä tai mikä siellä olisi huono. Että jokaisella on taatusti siihen oma mielipide ja ajatus. Mutta sen jälkeen, niin kuin tämä päivä on osoittanut, niin meitä on vanhempia ja meitä on nuorempia toimijoita täällä. Mä muistan, että silloin kun mä olin alakoulussa, niin vielä savumerkkiä läheteltiin. Sitten lukioikana oli jo toi linjapuhelin ja nythän me ollaan tässä nykyaajassa. Ja kohta mä voin sitten kommunikoida mun jääkaapin kautta, että onhan tässä paljon tapahtumassa. Mutta tärkeintähän on se, että kaikki lähtee mukaan. Haluaisinkin haastaa teistä joka ikisen innostamaan jonkun lähipiiristä oikeasti näihin pileisiin mukaan. Eli kollega tai lapsi tai vanhempi tai isovanhempi tai joku ystävä, niin haastakaa mukaan, että me saadaan enemmän väkeä keskustelemaan ja katsomaan eteenpäin yhdessä ja miettimään näitä kaikkia monia asioita, mistä tänäänkin täällä on puhuttu. Toivon, että olette verkostoituneet täällä. Toivottavasti olette saaneet edes yhden uuden tuttavuuden. Onhan käyntikortteja tai yhteystietoja vaihdettu. Se on yksi tärkeä osa tätä tekemistä ja yhdessä olemista. Onneksi se on nyt sitten mahdollista jatkaa vielä tämän teeman puitteissa. Eli niin kuin Markus aiemmin jo sanoi, niin tuossa Aleksanterin kadun tuolla ydinkeskustan päässä. Älkää menkö tuonne laivasatamaan päin. Ydinkeskustaan stokkaa kohti, niin siellä Hard Rock Café. Ja tosiaankin tällä älyrahatäkillä, niin siellä on sitten se koko illan kestävä happy hour. Ja toisessa kerroksessa, joo. Eli toivottavasti mahdollisimman monet nähdään vielä siitä. Mutta kiitos tuhannesti tästä päivästä ja mukanaolosta. Ja tapaamisiin. Kiitos.