16. Raskauden optimointi: Ravinto, Liikunta, Psyykkinen terveys

Hello, hello ja tervetuloa linjoille! Tänään meillä on toiveaihe ja mä luulen, että me hypätään suoraan asiaan. Mä oon nimittäin saanut tai saan tasaisin väliajoin toiveita, että mä puhuisin vähän enemmän mun raskauksista, joten saamaan ne pitää. Mun piti vähän kaivella muistia ja miettiä, että millaisia asioita mä voisin nostaa, joista voi olla teille apua, ehkä vertaistukea, inspiraatiota. Ja koska mulla on kaksi tervettä raskautta takana ja hyvää synnytystä ja myös palauduin tosi nopeasti raskauksien jälkeen, niin mä vakaasti uskon siihen, että se, miten mä pidin huolta itsestäni ennen raskauksia tulemista ja raskauksien aikana, miten valmistauduin synnytykseen ja näin poispäin, niin sillä oli iso rooli. Ja disclaimer, että mä tiedän, että sä myös voit tehdä kaiken niin sanotusti täydellisesti ja silti asiat ei välttämättä mee hyvin. Eli mä ymmärrän ja mä tiedän, että siinä on aina tuuria matkassa, mutta mä itse uskon, että sillä miten sä pidät huolta itsestäsi, niin on suuri merkitys siinä miten asiat menee, jos sulla on myös hyvä tuuri. Ja mä oon tosiaan tullut raskaaksi kolme kertaa, mut mulla on kaks lasta, eli mun keskeinen raskaus päättyi keskenmenoon. Ja tää ei oo fakta, koska tätä ei voi mitenkään todistaa, mutta mä sairastin noron ihan samaan aikaan, kun mä olin saanut tietää, että mä oon raskaana, niin se voi olla, että se on ollut mahdollinen keskenmenon aiheuttaja silloin, koska noin alkuvaiheessa, kun saa jonkun rajun viruksen, niin se voi aiheuttaa sen keskenmenon. Mutta mä en tietenkään voi tietää. On totta kai myös se tosiasia, että iso osa raskauksista päättyy keskenmenoon. Joten sinänsä mä en ajattele, että se aina kertoo siitä, että terveydentilassa olisi jotain vielä. Mutta mä kyllä ajattelen, että siihen raskautumiseen kannattaa valmistautua etukäteen, koska se hyvin todennäköisesti vaikuttaa sun munasolujen laatuun ja siten raskautumisen todennäköisyyteen ja siihen, että pystyy kantamaan sen raskauden ja pysymään tietysti itse terveenä ja että vauva olisi mahdollisimman terve. Ja nyt mä ymmärrän, että puhutaan todella herkistä asioista ja kuten sanottu, niin mä puhun mun omista kokemuksista, ja kuten jo kerran sanoin, niin vaikka tekis kaikki asiat niin sanotusti optimaalisesti, niin silti ei voi taata mitään, mutta tää on mun omasta näkökulmasta, ja mä haluun jakaa nimenomaan inspiraatiota teille. Voitte ottaa näistä jutuista, mitä tänään puhutaan, niin jotain tai olla ottamatta. Mä en tosiaan ite kerennyt valmistautumaan mun ensimmäiseen raskauteen, koska se sai alkunsa hyvin epäsäännöllisestä kierrosta, niin että ei oltu vielä mun miehen kanssa kerätty suunnittelemaan tätä toiveena olis raskaus. Mun kierto ei tolloin ollut vielä niin tasainen, että mä en selkeästi tiennyt, milloin mun oulaatio on. Joten ehkäisymetodi varmat päivät siis petti, ja mun vahvatahtoinen tytär päätti, että on hänen aika tulla maailmaan. Mä ite uskon ihan sataprossaa sieluvauvoihin ja siihen, että ne sielut, jotka on tulossa meidän lapsiksi tässä elämässä, niin on valinnut meidät jo ehkä kauankin aikaa sitten, ja he vaan odottaa oikeaa ajankohtaa. Mä oon tehnyt tästä pari TikTokia aikaisemmin, eli jos aihe kiinnostaa, niin käy kurkkaamaan sieltä. ja voin puhua myös jossain omassa jaksossa tästä lisää. Mut joo, mun ensimmäisen raskauden alkuvaiheessa mä olin todella väsynyt. Se oli se pahin oire. Mun ferritiini olikin sitten yhdeksän, kun se mitattiin. En päässyt infuusioon, ja aloin sit syömään rauta lisää, ja se auttoi nostamaan arvoja jonkin verran. Mut se väsymys oli mulle koko raskauden aikana se merkittävin oire. Mä onnekkaasti en oo kummankaan raskauden aikana esim. oksentanut kertaakaan, mutta molemmissa raskauksissa on kyllä ollut etovaa oloa ja muuta, mutta aika helpoilla oireilla päässyt, kun on kuullut, mitä se voi olla. Koska toi raskaus ja väsymys on ollut mulla niin voimakas, niin mä henkilökohtaisesti en hirveästi pidä raskaana olemisesta just ton väsymyksen takia, koska on niin, energiat on niin matalalla ja tuntuu, että välillä iskee se niin, kovaa, ettei pysty tekemään mitään, niin se on ollut mulle ehkä se rankin asia raskaudessa, mutta sen takia mä suosittelenkin jo ennen raskautumista nostamaan omat rautatasot mahdollisimman korkealle, ja tottakai nyt pitää tietää omista rautatasoista sen verran, että ei ala vaikka syömään mitään rautakuuria, jos sille ei ole tarvetta, mutta että hoitaa sen baseline itselleen mahdollisimman vahvaksi ennen kun tulee raskaaksi. Eka kolmannessahan tuntuu kaikkein pisimmältä, koska silloin alkuun, no ensinnäkin sulla saattaa olla tosi huono olo, ja sit menee monta viikkoa, että sä ees pääset kuulemaan niitä sydänääniä, ja että voi mennä no varhaisultraan, jos menee varhaisultraan, Me itse asiassa mentiin meidän ekan lapsen kanssa Varhaisultraan, koska silloin oli kesäloma ja meillä oli jotenkin tosi täysi se kesäloma, ettei oltu kaupungissa juurikaan niin. Odoteltiin sinne viikolle 12 asti, niin sehän on tosi pitkä aika odottaa, että sä pääset näkemään ja kuulemaan, et onks kaikki hyvin ja et onks siellä oikeesti joku. Ja itse asiassa meille vielä kävi silleen, että sitten kun se Niska Poimultra vihdoin koitti viikolla 12, niin siellä ei nähty tarpeeksi niitä rakenteita, ja kävi ilmi, että se Sikiö on noin kymmenen päivää nuorempi, kuin mitä mun kierrosta ois voinu laskee. Eli mä sain uuden ajan kymmenen päivän päähän. Mä en muistaakseni ees ollu mitenkään hirveen stressaantunut tosta, ja mä olin vaan aa okei joo. Ja ne kymmenen päivää meni ihan sillei ei mitenkään paniikissa, kun taas jos mä oisin kuullu tän saman uutisen toisen raskauden kanssa, niin mä oisin ollu aivan rikki, siis ne kymmenen päivää olis ollu elämän pisimmät päivät. Ja varmaan tää vaan johtuu siitä, että tieto lisää tuskaa, kun sä tuut äidiksi tai kun sä tuut raskaaksi ja alat oleen kiinnostunut ja imemään tietoa tästä aiheesta, niin sä kuulet niin paljon, että mitä kaikkea voi tapahtua tai mitä kaikkea tarvii mennä. hyvin ja onnekkaasti, jotta sä saat joskus sen terveen lapsen syliin. Niin, toi ois ollu aivan hirveen uutinen tokasraskaudessa, onneks mä olin vielä niin tietämätön silloin ekassa. Mutta kaikki oli kuitenkin hyvin, ja tässä niinku teillekin, jos jollain on jotain vastaavia kokemuksia, et käy ultrassia, siellä ei vielä näy tarpeeks tai muuta, niin kaikki voi todellakin mennä myös hyvin. Kaikki voi tietysti myös romuttua, niinkun mä oon mun keskimenojaksossa kertonut, mä voin vielä joskus myöhemmin puhuttaa sitä keskimenosta lisää. Mutta jos mulla ei olisi ollut sitä keskenmenoa, niin mulla ei olisi nyt mun just tätä täydellistä poikaa, joka mulla on nyt. Eli siinä oli kultareunas siinä keskenmenossa. Tästä aiheesta mä voisin tosiaan puhua lisää, koska mä tiedän, että ainakin tuolla TikTokin puolella niin mun postaukset sieluvauvoista ja siitä, miten mä oon ottanut yhteyttä sitten kesken menon jälkeen mun tulevaan lapseen, niin kiinnostaa tosi monia. Ja myös seuraajilla on ollut ihan mielettömiä tarinoita tästä. Mut joo, palataan tohon tähän mun ekaan raskauteen. Ekas raskaudessa mulla oli enemmän semmosia ruokahimoja, mitä mä en ollut niinku moniin vuosiin kokenut. Mun teki mieli karkkia, sipsii, kokista, kaikkee epäterveellistä. ja silloin mä myös antauduin niille. Mä muistan, me oltiin purjehtimassa ja mä ostin jotain irtakarkkeja todella pitkästä aikaa. En sano, että ei kannattais koskaan syödä karkkia, mut mä ite en ollu varmaan johonkin seitsemän vuoteen syöny karkkia juurikaan. Enkä todellakaan juonu myöskään limuun, niin se oli silleen outoa ja eihän siitä tule mikään hirveän hyvä olo. Ja sitten kun raskaus on kuitenkin tulehdustila keholle jo valmiiksi, niin se, että sä syöt epäterveellisesti, niin se vaan liet se osa tulehdustilaa. Niin se ei ollut mikään maailman paras tavallaan päätös. Ehkä tälleen jälkiviisaana olisi voinut olla pikkusen vahvempi itsekurja syödä. freesimmin, koska mä itseasiassa tässä ekasraskaudessa otin 25 kiloa, joka on mun mielestä ihan tika paljon. Tiedän kyllä, että mun äiti on ottanut saman verran musta, ja hän on siis todella hoikkarakenteinen. Mäkin on hoikka, ja meillä molemmilla sitten tää Nää kilot lähti tosi nopeesti synnytyksen jälkeen, et ei siinä mitään. Mut se 25 kilo on kyllä todella paljon. Koska sit taas mun tokassa raskaudessa mulle tuli vaan noin 8 kiloa. Eli en tiedä mitkä kaikki tekijät tohon on vaikuttanut, mut ihan varmasti se, että mä söin epäterveellisemmin ja enemmän tommost prosessoituu ruokaa ja sokeria ja kaikkee tässä ekassa raskaudessa, niin on varmasti vaikuttanut myös tohon kilojen tuloon. molemmissa raskauksissa mä liikuin aika paljon. Ja myöskään se vauvan sukupuoli tai paino ei selitä, että toisessa raskaudessa mulla tuli noin paljon ja toisessa paljon vähemmän, koska mun tytär ensimmäisestä raskaudesta synty 3,3 kg ja sit taas poikaa 3,8 kg. Eli todella iso ero. Ja mä oon kyllä melko varmaa, että se ruokavalio on vaikuttanut aika paljon mulla tossa. Mulle toka kolmannes ei oo ekassa, eikä myöskään tokas raskaudessa ollut mitään kovin hehkuvaa aikaa, eli mä en ole kirjota sitä, mitä monet puhuu, että toinen kolmannes on semmosta, että sä vaan hehkut ja huaut jotain kauneutta ja näin siis mun fiilikset on, että silloin sun vatsaa ei vielä niinku näy kunnolla, mut sulla on kuitenkin tosi tukala olo ja mun mielestä pukeutuminen on tosi hankalaa. Joo. Ei. Tokakolmannes ei oo mulle mitään. Ei oo ollu mitään hehkuvaa aikaa, et jos siel on muita, jotka ei koe tätä, niin se ei vaan kaikille oo. Näin. Ja mun lapset on syntynyt helmia tammikuussa, eli molemmilla kerralla mä oon ollut vikal kolmanneksella ihan keskitalvella. Mun mielestä se on ollut hyvä sykli, koska vaikka pukeutuminen mekkoihin kesällä olis helpompaa, ja ehkä jotenkin pystyis korastaa sitä mahaa enemmän, niin mun mielestä on kuitenkin kivempi, että kesällä ei oo vielä se valtava vatsaja jotenkin. niin kuin niiltukala olo. Mun mielestä toi on ollut ihan hyvä sykli. Siis mä oon myös tykännyt siitä, että sä saat sekä sen ihan loppuraskauden että sitten sen synnytyksen jälkeen, niin vaan olla hyvällä omaltuna, olla kotona, kukaan ei muutenkaan tee mitään, niin ei tule mitään pahaa fomoa. Mun mielestä on ollut ihana vaan hengata vauvankaan kotona, niin kuin ne ekat viikot. Mut joo, kolmannesta kolmanneksesta ei hirveesti raportoita, vaan ekassa raskaudessa mä ehkä liikuin sit kuitenkin vähemmän kuin tässä tokassa, eli tokassa mä tein pilatesta ihan loppuun asti, niin se on tietysti voinut myös osaltaan vaikuttaa tohon painontuloon, et musta tuntuu, et mä oon pysyny aktiivisempana toisen raskauden kohdalla, venytelly ehkä enemmän. ja jotenkin elänyt ehkä normaalimpaa elämää. Musta tuntuu, että silloin Ekan kanssa ehkä jotenkin vähän enemmän vaan vetäytyi ja karsi kaikkea tekemistä. Totta kai lepo on tosi tärkeetä, mutta mä kyllä koen myös, että sellainen tietyn asteinen itsensä pushaaminen tekemään niitä asioita, jotka tuo sulle hyvää oloa, on myös tärkeetä. Ja itseasiassa nyt kun mä mietin asiaa, niin ekan alaskauden kohdalla mä muistan, että siinä lopussa mä kävin joka päivä, kun oli helmikuu, eli et on kaikki ruudupierinpäivät ja laskee sit sun muut, niin mä kävin joka päivä kävelyllä hakee jonkun pullan leipomasta. Ja ei siinä mitään, siis se on tottakai tosi mutta tokan kanssa mulla ei ollut mitään tämmöistä, vaan mä söin niinku loppuun asti aika freshisti, niin kyllä se oikeesti varmaan on vaikuttanut siihen, että siinä ekassa tuli tosiaan niitä kiloja paljon enemmän, ja siis ei siinkään mitään, että niitä kiloja tuli enemmän, mutta se oma fiilis on vaan tärkein, ja musta tuntuu, että tän tokan kanssa niin se, että mä ylläpidin niitä mun omia rutiineita ja hyvinvointijuttuja, mitä tulee liikuntaan ja ravintoon, niin se vaan vaikutti silleen, että tää toinen kokemus oli jossain määrin positiivisempi. ja myös palautuminen oli nopeampaa. Mä voin siitä puhua kohta lisää. Ekas raskaudessa mun synnytys käynnistyy päivää ennen laskettua aikaa, ja voisin tehdä synnytyksestä oman jakson. Ainakin tuolla TikTokissa niin mun molemmat synnytystoorit on saanut tosi paljon katseluita. Niin tota, mulla on siis todella positiiviset kokemukset molemmista, niin myös siinä mielessä mun mielestä on ihana jakaa niitä, koska mun mielestä on tärkeetä. puhuu positiivisista kokemuksista ja siitä, että mä ite koen, että sillä valmistautumisella on suuri merkitys, vaikka se ei tietenkään takaa mitään, mutta se voi vaikuttaa ja helpottaa tosi paljon sun synnytystä, että suunnittelee ja miettii sitä huolella etukäteen. Toinen lapsi oli sitten puolestaan suunniteltu. Silloin kun meidän esikoine oli vajaa kaksvuotias, niin mulle tuli fiilis, että nyt mä aisin valmistua uudestaan raskauksi ja sain mun miehen mukaan tähän ideaan, vaikka hän olisi ehkä voinut vielä odottaa vähän aikaa. Ja mä tulinkin sitten heti seuraavasta kierrosta raskaaksi, mutta tää raskaus päättyy keskenmenoon, josta mä tosiaan oon tehny oman jakson, niin sieltä voi kuunnella sen tarinan. Sen keskenmenon jälkeen, niin mä halusin saada yhet menkat, jotta mun kohtu tyhjentyis kunnalla, tai et mä voisin luottaa siihen, että okei, nyt se on varmasti tyhjentyny. Ja sitten tosi kiitollisesti, niin taas heti seuraavasta ovulaatiosta mä tulin raskauks, ja tää oli siis se raskaus, josta sitten syntyi meidän poika. Ja tämän raskauden alkuajoista niin mä taas muistan semmosen ihan valtavan väsymyksen. Mä muistan kun oli jotain palaveria asiakkaiden kanssa ja mä vaan koomailin niinku aamupäiväpaikko ja sitten väänsin itteni jotenkin palaveriin ja olin ihan tosi huonossa hapessa. Ja mä muistan kanssa sen, että mun hengitys on muuttunut heti alusta asti. Mä en tiedä onks teillä samaa kokemusta, mut mä itseasiassa muistan, että jo ennen kun mä tein raskaustestiä, niin mä huomasin mun hengityksestä, että nyt muuten taitaa olla, että oon raskaana. Samoin mä muistan semmosen janontunteen, joka tuli heti, mutta toi siis toi hengitys varmaan liittyy paljon tähän raudanpuutteeseen, joka mulle on siis ollut ihan nuoresta asti niinku läsnä, ja niin oon alkanut siis syömään rautaa molemmissa raskauksissa. Heti. Totta kai olisi tärkeetä syödä sitä jo ennen ja mä en nyt muista, että oliks mä tässä syönyt jo ennen, kun itse tiedän, että mä oon taipuvainen anemiaan. Mut joo, oli siis semmonen valtava väsymys läsnä ne ensimmäiset viikot. Mulla pahimmat oireet on ollut ehkä viikosta kuusi. viikkoon yksitoista tai viikosti seitsemän mä en muista ja sit ton väsymyksen lisäks niin nyt täs tokas raskaudessa mä muistan et mä en pystyny moneen viikkoon syömään mitään muuta kuin kolme asiaa eli jauhelihaa, sit makaronii tai pastaa jossain muodossa ja sit semmosii kaupan tropical smootheja esimerkiks Lidlistä mä ostin sosii keltosii smootheja Ja noi oli ainoat asiat, mitkä meni alas, mitä mä pystyin edes harkitsevani syömään. Mä muistan, että mä sulattelin yli aamiaiseksi meidän pakastirasta lapsille tehtyjä lihapullia ja jotain makaroniannoksia, mitä tätä isovanhemmat oli tehnyt. Aivan horror tavallaan toi, että ei voi syödä mitään muuta kuin kolmea asiaa monta viikkoa. mutta sit on vaan pakko luottaa siihen, että se on nyt se kehon tapa viestiä, että mitä se tarvii, ja ehkä myös jotenkin suojella sitä kehoa siinä tosi kriittisessä vaiheessa. Vaikka on totta kai tärkeää syödä tosi monipuolisesti, mutta noin ensimmäiset viikot, jos sulla on niin huono olo, että sä et yksinkertaisesti pysty kuvittelemaankaan syöväs mitään vaikka freshia, niin silloin kroppaa pitää kuunnella. Mutta samaan aikaan tässä toisessa raskaudessa tein tietoisen päätöksen, että en lähde kuuntelemaan kaikkia cravingsia, että en nyt ala vetää mitään sipsiä, karkkia ja limua, niin kuin olin hetken aikaa tehnyt siinä ensimmäisessä raskaudessa, koska se vaan lietsoo sun huonoa oloa, ei tee hyvää. vauvalle eikä itselle. Ja tosiaan muutama viikko meni silleen tosi huonossa hapessa, et mä en ees pystyny poistuu kotoota. Ehkä just just sain, lapset vietyy tai häättyy dagiksesta, mut seki tuotti ongelmia. Ja ku yleens mä vein aina vaunuilla, ni nyt mä muistan vaan, et aina vaan autolla. Ja tää harmitti, koska oli toukokuu. ja mä rakastan toukokuuta etenkin täällä meillä päin, se on ihan kaunein kuukausi, niin tota joo toukokuun meni lähinnä sisätiloissa ja sängyssä. Ja sit meil oli tiedossa Ystävän Hää Toskanassa kesäkuun alussa ja mä olin sillon viikolla kaheksan ja siis se viikko oli ollut tätä samaa rataa, et jauhelihaa, tropical smoothiea ja makaroni, ja mä mietin, että mitäköhän tästä tulee. Mä todellakin halusin lähteä, koska oli tiedossa upeat häät, mutta olin todella heikossa hapessa. Mut jotenkin tän viikonlopun ajan, niin ehkä se, että sä poistut kotoota ja niistä rutiineista ja siitä, että sä pystyt koko ajan lepäämään, kun sit yhtäkkiä sä et pystykään koko ajan lepäämään, niin mä voin tosi hyvin, ja mulla ei ollut niitä ruokaällätyksiä, vaan mä pystyin nauttimaan siellä Italiassa kaikesta ruuasta. Ja mulla oli semmonen yllättävän glowing olo, Ja se oli aivan ihanaa. Ja tästä ehkä yksi opetus voi olla, että vaikka sulla on niin älyttömän huono olo, niin se, että sä poistut kotota ja lähet tekemään jotain, tai jos sulla vaikka on jotain pakollisia menoja, ne yleensä kyllä onnistuu ja menee hyvin, kunhan sä vaan saat sen efortin tehtyä, että sä lähet. menee kotoota ja poistut niistä tutuista ympyröistä, koska sit taas kun me palattiin kotiin, niin sit mulla jatkui se huono olo, mutta ton viikonlopun ajan, kun oli ihan uusissa kuvioissa ja semmosessa upeessa hää-energiassa, niin mä melkein unohdin sen, että mä oon raskaana. Onko sulla hormoniepätasapainon oireita, kuten iho-ongelmia, kuukautishäiriöitä, epäsäännöllinen kierto, PMS-oireita, kipuja, endometrioosi tai PCOS-diagnoosi, tai muuten vaan haluat syventää sun omaa kiertotietoisuutta? Oppaasi terveeseen hormonitoimintaan on e-kirja, jossa mä johdattelen sut naisen luonnollisen hormonitoiminnan äärelle. Me pureudutaan metodiin, jolla mä paransin ensin mun aknen ja sitten palautin mun kehon hedelmälliseen tilaan. vuosien kuukautisten poissaolon jälkeen. Me syvennytään moniulotteisesti hormoniterveyteen niin fyysiseltä kuin psyykkiseltä kantilta. Pureudumme ravintoon, liikuntaan, feminiiniseen ja maskuliiniseen energiaan, palautumiseen, vuorokausirytmiin, sisäiseen lapseen, ruoka- ja kehosuhteeseen, autenttisuuteen ja moneen muuhun teemaan. Podikuulijana sä saat oppaasi terveeseen hormonitoimintaan e-kirjan erityiseen hintaan 22 euroa koodilla UPLEVEL. Sä löydät kirjan show notesien linkistä, muista käyttää koodia UPLEVEL. Ihonia lukuhetkiä ja syventymistä itsesi äärelle. Sä ansaitset tän matkan itseesi ja syventämään omaa kiertotietoisuutta ja palauttamaan sun elinvoimaisuuden ja autenttisen itsesi ja elämään sen mukaista oman näköistä elämää. Mutta joo, ei tullut tässäkään raskaudessa mitään varsinaista glow-upia tokalla kolmanneksella, ehkä enemmänkin sellainen suht tasainen olo. Ja olothan vaihtelee tosi paljon, se on ainakin mun kokemus, että join näin päiviin sulla on tosi energinen olo ja normaali olo, ja sit join näin päiviin vaan iskee tosi paha väsymys, ja se on ehkä se mun mielestä ärsyttävin asia, koska sä et voi ikinä tietää etukäteen, mitä tuleman pitää. Ja ei ainakaan kannata suunnitella kalenteria kovin täyteen, koska sitten helposti saattaa iskeä jonain päivänä paha väsymys ja sä et pysty ennakoimaan sitä. Totta kai tää pätee myös samalla tavalla omaan kiertoon, että tietyt viikot kierrossa ei ole niin energisiä kuin toiset, mutta silloin se on helpommin ennakoitavissa, että mihin kannattaa suunnitella enemmän aktiiviteettia ja milloin vähemmän esimerkiksi sosiaalisointia. Mutta koska mulla tuli kiloja paljon vähemmän toisessa raskaudessa, niin mä tunsin mun olon suht normaaliksi koko raskauden ajan, että ainoa on ollut se raudan puutos, joka sitten on näkynyt väsymyksenä. Että oon tosiaan syönyt sitä rautaa ja yrittänyt tankkaa rautaa myös muilla tavoin. Puhutaan ruokavaliosta kohta lisää. En oo koskaan ollut infuusiossa, eli mä oon ite ihan näillä rautalisilla saanut nostettua niitä tasoja jonkin verran, mutta en koskaan mitenkään superkorkealle. Musta tuntuu, että joillain ihmisillä vaan on taipuvaisuutta enemmän anemiaan kuin toisilla. Vaikka söisi paljon lihaa ja muuta, mitä mä oon tässä äidiksi tultua, niin syön nyt koko ajan ehkä vähän enemmän. Mut joo, mun overall mielipide on, että mä en niin viihdy raskaana muun muassa sen pukeutumisen ja sen väsymyksen takia. Mä en oo mitenkään tosi comfortable sen vatsan kanssa, mun mielestä on ihanaa, että monet rakastaa sitä raskauspukeutumista ja kaikkea siihen liittyvää, mutta mä en oo yks niistä ja mun mielestä on tosi ok myös sanoa se ääneen, että ei rakasta olla raskaana, vaan se on se asia, mikä sun pitää käydä läpi, jotta sä voit saada sen sun toiveen lapsesta. Mulla tää raskaus meni kolme päivää yli, ja ne oli niin hemmetin pitkiä ne päivät sen lasketun ajan jälkeen. Tosin tässä mun kohdalla, niin mun alkuperäinen laskettu päivä oli sit se, kun mun poika synty. Eli olis vennyt luottaa mun omiin laskuihin tällä kertaa, koska tässä kohtaa mun kiertö oli jo tarkalleen 28 päivää, eli mä pystyn laskemaan sen lasketun päivän melko tarkkaan, mutta sitten siellä niskapoimu-ultrassa siitä taidettiin muuttaa se kolme päivää. No anyways, vitsi ne päivät on pitkiä sen lasketun ajan jälkeen, mä sympaan niin paljon jokaista, joka joutuu sinnittelemään pidempäänkin kun on kolme päivää. niin kaikki rakkaus ja voimat sinne, jos nyt vaikka tällä hetkellä koet noita päiviä, niin tsemppiä! Puhutaan treenaamisesta. Raskaana on totta kai ihan supertärkeetä kuunnella omaa kehoa, ja esimerkiksi just siinä alkuraskaudesta niin monilla varmaan on se väsymyksentaso niin kova, että ei yksinkertaisesti riitä voimia mihinkään treenaamiseen tai liikkumiseen muutenkaan, niin se on täysin ok. Mun mielestä ne viikot kuusi tai seitsemän viiva yksitoista on, ne on muutenkin sen Sekin on kannalta kriitisimmät, niin silloin se energia menee niin vahvasti siihen kehittymiseen, että lepo on todella tärkeetä noina viikkoina. Mutta sit jos se olo normalisoituu sen jälkeen, niin mun mielestä on myös tosi tärkeetä sitten ehkä vähän pushaa itseään liikkeelle, jos se ei tuu luonnostaan. Mä esimerkiks ite, se ei tullu mulle mitenkään tosi luonnostaan se, et mä aloin treenaamaan, mut mä tiesin, et se on niin tärkeetä pitää itseni vahvana ja notkeena ja hyvinvoivana. Niin mä aloin ehkä joskus viikolla 10-11 tai sit ku se pahin olo, niin tekee jotain pientä. Ja ehkä joskus viikolla 10-11. tekee jotain pientä, kun ne olot just menivät vaihtelevasti jo siinä kohtaa, että jotkut päivät olivat pahempia kuin toiset, mutta sitten niin energiansinä hetkinä, niin tekemään taas pilatesta. Ja tottakai pitää olla tarkkaa, että mitä tekee, että niitä suoria vatsalihoksia kannattaa heti alusta asti vältellä, mutta tietynlaisia vatsalihoksia voi ja kannattaa tehdä, eli siihen kannattaa perehtyä, jostain hyvästä lähtöstä, että miten treenata raskaana. Mulla sitten tokan ja kolmannen kolmanneksen aikana niin olo oli taas melko normaali. Niin mä treenasin normaaliin tapaan, että noin 15-30 min saa päivässä lähes päivittäin. Ja mulle sopii ehdottomasti eniten se, että mä teen lyhyitä treenejä mut melkein joka päivä versus se, että tekee sit jotain hevimpiä settejä kerran tai pari viikossa. Mä tykkään, että se on osa mun melkein jokaista aamua. ja mulle ajankohtana aamu on ehdottomasti parempi kuin ilta, illalla on jo vaikeampi saada itteään enää liikkeelle, niin, mutta kaikille on tärkeä löytää se oma tapa, mikä toimii ja mikä tulee melko luonnostaan, tai jos se ei tule luonnostaan niin, niin että sä pushaat itseasiassa sen aikaa, että siitä tulee tapa ja rutiini, jota sä jo alat kaipaamaan ja joka tulee aika itsestään. Ja jos on tosi vaikea saada treenistä itselleen arkista tapaa, niin kannattaa yhdistää se johonkin muuhun tapaan, minkä sä teet aina. Esimerkiksi jos sä käyt aamulla suihkussa, niin tee se ennen sitä suihkua. Tai että se on johonkin muuhun semmoseen tapaan yhdistetty, minkä sä teet jo automaattisesti. että mulle esimerkiksi pilates tulee nykyään niin luonnostaan, melkein heti aamusta, kun mä oon tehnyt mun hampaidenpesut sun muut, niin mä laitan maton esiin ja laitan suoraan mun treenivaatteet päälle, ja sitten mä vaan aloitan sen mahdollisimman nopeesti. Totta kai lasten kanssa se ei oo niin helppoa, mutta jotenkin mä yritän saada sen siihen mun aamuun. Mä kävelin aika paljon tässä takasraskaudessa, muistaakseni kyllä ekassa myös, ja se on oikeesti tosi hyvä tapa liikkua raskaana, koska se on varmasti turvallinen ja ylläpitää sitä aerobista kuntoa. Ja jos sä kävelet esimerkiksi luonnossa tai vaikka olisit kaupungillakin, mut siihen voi ottaa mukaan sen mindfulnessin ja sellasen rauhoittumisen ja rentoutumisen, joka on kans niin tärkeetä raskaana. Mä tein raskaana ton Caroline Daislerin treenejä ja sitten myös Melissa Woodin. Molemmat löytyy Instasta ja tykkään molempien treeneistä tosi paljon. Carolinell on vähän ehkä asteen-innensiivisempiä. No puhutaan ruokavaliosta ja tietyistä ravintoaineista ja mitä ehkä kannattaa ottaa ravintolisinä tai mitä ainakin kannattaa turvata ruokavaliosta, että saa tietyt vitamiinit ja hivenaineet. Kuten sanottu, niin se alkuraskauden pahoinvointi ja jos on vaikka hypermeä siihen, niin se on eri asia. Silloin sun täytyy vaan saada jotain alas. Mun mielestä on kuitenkin tosi tärkeetä pitää esimerkiksi sokerin syönti minimissään raskauden aikana, niin kuin mä kerroin näistä mun omista kokemuksista. Niin se, että ekalla kerralla mä olin paljon lepsumpi sen kanssa, niin se kyllä vaikutti oloon ja ihan siihen, että niitä kiloja tuli se 25. Ja niin kuin mä jo kerran taisin sanoa, niin kuin raskaus on itsessään keholle tulehdustila ja tosi vaativa tila. Että se, että sä syötät silleen sokeria tai prosessoituu ruokaa. Se on kun vaan bensaa liäkeille, se lietsä osta tulehdustilaa versus se, että sä annat sille tuoretta, ravintorikasta ruokaa, niin se antaa niitä oikeita rakennuspalikoita, joka vaikuttaa niin vauvan kuin sun omaan. hyvin pointiin ja hyvä kierre vahvistaa hyvää kierrettä. Vaikka tekisi mieli välillä syödä jotain prosessoitua tai karkkia tai muuta, niin kannattaa löytää useimmiten se itsekuri siihen, että ei mä valitsen jotain ravintorikkaampaa, joka ruokkii sun soluja, koska sit se hyvä kierre vahvistaa itseään ja sun on helpompi valita niitä hyviä valintoja seuraavilla kerroilla. Käydään läpi, että mitä on erityisen tärkeää saada raskaana. Folaatti on ihan supertärkeä. Sehän kannattaa aloittaa lisäravinteena jo ennen, kun on toive raskautumisesta. Onko se nyt se suositus kolme kuukautta etukäteen tai jopa kuusi tai jotain. Se on siis B-vitamiinin muoto, joka on tosi tosi tärkeä onnistuneen raskauden kannalta. Ja ruuasta sen lähteitä on muun muassa parsekaali, ruusukaali, sitrushedelmät, kanamuna, luomuna, pinaatti, mut pinaattia niin maks pari kertaa viikossa, koska sisältää paljon oksalaatteja, mutta mä kyl ite sekä raskaana että muutenkin niin syön pinaattia, mä ostan usein pakkasesta niitä kotimaisia pinaattikuutioita ja lisään niitä smoothieen, koska se tosiaan sisältää paljon hyviä ravintoaineita. avokado, laadukas liha ja banaanit. Tossa oli folaatinlähteitä. D-vitamiini on älyttömän tärkeä aina meille kaikille, etenkin suomalaisille, mutta raskaana ekstra tärkeätä. Mä itse söisin sitä ehdottomasti purkista, syön siis muutenkin. Kannattaa miettiä, kuinka vahvaa D-vitamiiniä sä syöt, ja että se olisi myös laadukas, ei ehkä niitä kaupan perus pastillit-D-vitamiineja. vaan mieluummin öljypohjaisia D-vitamiiniravintolisia, jolloin se imeytyy paremmin. Mä syön itse viisinkertaista ja välillä jopa kymmenkertaisia pitoisuuksia verrattuna niihin suosituksiin. Tätä vähän oman harkinnan mukaan, mutta sanoisin, että on turvallista syödä. Ainakin tuplata tai triplata ne suositukset. C-vitamiini todella tärkeä esimerkiksi terveydenluiden, lihasten ja verisuonten muodostamiseen. Ja sen lähteitähän on esimerkiksi kaikki marjat, sitrushedelmät ja muutenkin siis melkein kaikki hedelmät on C-vitamiinin lähteitä. Mutta esimerkiksi musta herukka on aivan sairaan hyvä lähde, tietysti sitruuna ja kaikki appelsiini- ja muut sitrushedelmät. Mutta nyt kun on marjakausi vielä käynnissä, niin kannattaa ehdottomasti laittaa esimerkiksi just musta herukoita ja mustikoita ja muitakin marjoja, karviaisia ja muita pakkaseen. Punaherukat on muuten myös superhyvä lähde. Ja lisätä niitä sitten vaikka smoothien tai tai syödä jogurtin kanssa vuoden aikana. No raudasta onkin ollut jo puhetta, se on älyttömän tärkeä ihan jokaiselle, kannattaa mitata niitä omia tasoja, hemoglobiini ei oo ainoa mittari, vaan ferritiini on tosi tärkeet tietää, että mikä se oma ferritiini on, niin sit siitä hemoglobiini ja ferritiinin. niistä kahdesta arvosta voi päätellä sitä omaa tarvetta lisäraudalle. Joillekin varmasti riittää vaan ruokavaliosta, mutta monet tarvitsee lisäravinteena tai jopa infuusiona raskauden aikana. Infuusiohan on haastavampi päästä sinne julkisen kautta. En ole itse päässyt, vaikka on ollut tosi matalat arvot, ja tiedän, että aika harva sinne pääsee. mutta hyvin raunanlähteitä ruokavaliosta on laadukas liha, kana ja kaikki nää tuotteet muuten kotimaisena aina, kananmuna ja no sit mä ite söin raskaana satunnaisesti maksapastejaa, tätä ei suositella, koska siinä on niin paljon A-vitamiinia, mut mä ite söin sitä pieniä määriä satunnaisesti, koska mä ajattelin, että se raudan tarve ylittää nyt sen riskin, kuinka paljon siinä on A-vitamiiniä, kun syö sitä silleen satunnaisesti, jaa suht pieniä määriä. Ja sit mä oon tosiaan syönyt lisäravinteina rautaa, mä itse syön ihan niitä apteekin, onks Obsidan ainaki yks merkki, mitä mä oon syöny ja mulle ne toimii, mutta monillehan ne apteekin voi aiheuttaa vatsalle haasteita, niin pitää kokeilla muita muotoja, et onks se se Sidal, ei vitsi, pahoittelut mä en nyt muista sitä oikeeta sanaa, onks se Sideral tai joku, joka on ilmeisesti tämmönen rautavalmiste, joka on paljon ystävällisempi vatsalle, mut on myös huomattavasti kalliimpi, mä en oo ite sitä syöny, mut monet on sitä suositellu. No sit yks mikä on ihan sairaan tärkeä, mistä mä oon varmaan puhunut esimerkiksi suolistojaksossa, on kuitu. Kuidun tärkeyttä ei ymmärretä tarpeeksi hyvin. Se on pohja kaikille sille, että sun maksa puhdistaa kehoa niinku sillä tavalla, kun sen kuuluu, ja että sun suolisto toimii, ja että just sun sisäelimet pystyy toimimaan. optimaalisella tavalla ja että ruokamassa sulautuu ja keho saa siitä imeytettyä kaikki ravintoaineet, niin kuitu on avain kaikkeen ja se yhdistettynä tietysti riittävään nesteytykseen, koska jos sä vaan syöt kuitua, mutta et nesteytä kroppaa, niin se ei pääse liikkumaan se massa. Kuidun lähteitä on esimerkiksi täysiväviljat. Mä ite tykkään lisätä esimerkiksi puuron joukkoon vielä leseitä, kauraleseitä, vehneleseitä, whatever. Mut ne leseet auttaa vielä rikastuttamaan sitä kuidulla. Sit kaikki hedelmät, sekakuivatut, tuoreet, kaikki hedelmät on erinomaisia kuidun lähteitä. marjat ja sitten just vaikka tumma riisi, peruna, tietysti vihannekset. Eli näitä todella paljon sinne ruokavalioon erityisesti raskaana. Mä ite oon alkanut syömään hedelmiä vielä viime vuosina tosi paljon enemmän kuin aikaisemmin ja esimerkiksi medjool taatelit on ihan älyttömän hyvä kuidunlähde ja muutenkin sisältää aivan upeita ravintoaineita kropalle. Mutta sitten vielä kannattaa huomioida se, että se miten sä valmistat vaikka vihannekset tai vaikka sen hiilihydraattiosuuden sun ruuasta, eli esimerkiksi se, että sä syöt riisiä tai höyrytät vihanneksia tai keität vihannekset, niin se, että sä vielä sitoutat siihen sun syömään ruokaan vettä, eli että sä syöt kuitupitoista ruokaa, joka on vielä vesipitoista myös. Hedelmäthan on jo itsestään hyvin vesipitoisia suurin osa. Se, että jos sä yhdistät sen kuitupitoisuuden ja vielä, että sä vaikka höyrytät, se vielä edesauttaa sitä, että se kuitu pääsee toimimaan optimaalisella tavalla. No sitten omega-3-rasvat. Ihan supertärkeä aivojen ja kehittymisen kannalta sille sikiölle ja myös itselle. Mä ehkä sanoisin, että on aika turvallista syödä sitä lisäravinteena, koska nykyään lohi-ongelma on niin kompleksinen, että mä en ite lähtis hirveen usein syömään lohta. Sitä on aika vaikea varmistaa, että se tulee hyvästä lähteestä ja että mitä se lohi on, millä se on kasvatettu. Totta kai villikala on aina. parempi ja järvikala on hyvä, mutta sit hän osanaist järvikaloista, ainakin hauki, mut mä en muista, onks muitakin niin raskaana kielletty tai ei suositeltu, niin mä raskaana ja muutenkin, niin siis ajattelen, että omegaras voi kannattaa ehkä hyödä lisäravinteena. Totta kai myös siis monipuolinen ruokavalio, välillä sitä kalaa, kanamuniä, chia-siemeniä, pellavasiemenöljyy. Tällaiset on hyviä lähteitä omegoille, mutta raskaana niin myös ottaisin sitä purkista. Mä ite muuten tilaan ison osan mun lisäravinteista iHerbistä. Se on mun mielestä tosi hyvä, luotettava, todella hyvä hinta-laatosuhde. Niin sieltä usein vaihtelen just vähän niitä omego kolmosia, mitä tilaan milloinkin. Välillä eri kaloista, mutta vähän teen researchia siellä nettisivuilla. Jodi on tosi tärkeetä esimerkiksi aivojen kehitykselle. Sitä saa meren elävistä, kanamunista, kokojyväleivästä, luomumaitotuotteista. Mutta jodissa pitää huomioida se, että sitä voi saada liikaa. Eli esimerkiksi merilevä. Mä tykkään itse syödä nori-merilevää. Mä muistan, että mun piti rajoittaa sitä raskaana. Ja tottakai siis proteiini, todella tärkeetä sekä äidille että vauvalle. Ja sitä saa laadukkaasta lihasta, kanasta, kalasta, kanamunista, maitotuotteista. Mä suosittelen aina maitotuotteita luomuna. Pähkinöistä ja palkokasveista. Siinä oli pieni ravintopläjä, jos laittakaa viestiä, jos haluatte, että puhutaan tästä aiheesta lisää tai tulee kysymyksiä. Mutta puhutaan vielä vähän henkisestä hyvinvoinnista, nimittäin ton liikunnan lisäksi niin mun mielestä raskaana on erityisen tärkeetä pitää huolta omasta mielenterveydestä, henkisestä hyvinvoinnista ja etenkin jos on muutenkin kuormittava arki. että esimerkiksi tekee intensiivistä työtä, jota sun on tavallaan pakko jatkaa läpi raskauden, niin on erityisen tärkeetä, että sulla on joku tapa rauhoittaa hermostoa ja kääntyä sisäänpäin joka päivä mielellään ja myös löytää yhteys siihen vauvaan. Ja tottakai silloin kun on kyse toisesta lapsesta ja sulla on se vaikka taapero siinä, niin tää voi olla tosi haastavaa löytää näitä hetkiä, mutta sä pystyt tekemään vaikka työpöydän ääressäkin niin, että sä välillä suljet silmät ja teet muutaman syvän hengityksen, ne voi olla tosi pieniä hetkiä, mutta se on tosi tärkeetä, että sä teet semmosen check-inin itselles, että miten sun kroppa voi, miten sun hermosto voi, ja aktivoi sen parasympaattisen hermoston aina silloin tällöin, koska se vauvahan elää koko ajan tuntien niitä samoita tunteita, mitä sä tunnet, ja jos sä oot koko ajan stressaantunut ja sä et pääse purkamaan sitä stressiä, niin se vaikuttaa siihen vauvaan. Joten semmosia pieniä rituaaleja ripoteltuna sun päiviin on tosi tärkeä tapa raskaana. Ja mulla itsellä se on näyttänyt siltä, että mä oon pyrkinyt meditoimaan ja esimerkiksi kun on vienyt lapsen aamulla daagikseen, niin sit ottanut siinä hengitysharjoituksia ja ja sulkenut silmät hetkeksi ja hakenut yhteyden vauvaan ja tämmösiä pieniä juttuja. Ja sitten just vaikka iltasin niin hengittämään muutaman kerran syvää ulos ja mä oon ollut piikkimatolla. Mä en oo itseasiassa ihan varma suositellaanko piikkimattoa raskaan oleville etenkään, jos mä mitään riskejä, että synnytys vois vaikka käynnistyä etuajassa, mutta mä ite oon käyttänyt piikkimattoa semmosena parasymbaattisen hermaston aktivoijana. Ja siis erilaisia harjoituksia niitä löytyy pilvin ja pimein vaikka netistä, ja tästäkin mä voin puhua lisää, jos teitä kiinnostaa. Laittakaa viestiä, jos haluatte, että puhun lisää, mut henkinen hyvinvointi ja mielenterveys on niin tärkeä osa sitä tervettä raskautta. Ja sitten vielä levosta. Anna itsellesi luvan levätä. On erityisen tärkeää, että osaa vetää rajoja, sanoa ei asioille. Raskaus on ihan täydellinen mahdollisuus vahvistaa yhteyttä omaan intuitioon, koska silloin, kun me ollaan raskaana, niin se intuitio puhuu vielä normaaliin kovempaa, mutta se edellyttää sen, että me hiljennetään kuuntelemaan ja karsitaan niitä ärsykkeitä, mitä arki tarjoilee meille koko ajan. Ja se, että me hiljennytään, niin se on myös niin kaunis tapa kommunikoida sen vauvan kanssa ja kuunnella sen vauvan tarpeita. Vauvat kanssa viestii meille, kunhan me hiljennytään kuuntelemaan. Ja sit vielä mul tuli mieleen tosta mahan öljyämisestä, kun musta tuntui, että siitä puhutaan paljon ja tehdään aika iso numero. niin mä en ite öljyny mun mahaa kertaakaan, kummankoa raskauden aikana. Ja mä tiedän, että tää on geneettistä iso, mut mulle ei oo jääny siis mitään merkkejä raskauksesta, joten mä en ite usko, että se öljyöminen vaikuttaa suuntaan tai toiseen, joten tää ihan vaan semmosena kommenttina, et mun mielestä siitä ei tarvi ottaa painetta, koska musta tuntuu, että jotkut ottaa siitä painetta, ja mä ehkä itekin silloin ekalla kerralla. mut se ei vaan mulle tuntunu niinku luontevalta osalta mun rituaalii, et tottakai se on tosi kiva tava bondata vauvan kanssa, mut jos ei se niinku sovi itelle tai jotenkin jaksa tai muista tehdä sitä, niin no stress, mä en oikeesti usko et se vaikuttaa. Mut joo, tässä oli mun ajatuksia raskauksistana, mun kaks eri raskautta nyt tuli vähän tälleen osittain päällekkäin ja Mutta toivottavasti saitte tästä paljon irti. Ja tosiaan voidaan jatkaa keskustelua inboxissa, at sonjahannus, sekä TikTokissa että Instassa. Ja mä pyydän, että käy rateaamassa tää podcasti, kuuntelit sitten Spotifyssa tai Podimossa. Ota mulle screenshotti sun arvostelusta ja laita se mulle DMlle, vaikka Instassa. Niin mä lähetän sulle kiitokseksi mun hyvinvointini kulmakivät e-kirjan. Laita mukaan muuten myös sun sähköposti, niin mä voin heti lähettää sen. ja ihanaa kun olit mukana, jos sä oot nyt raskaana tai toivat raskautta niin mä lähetän sulle niin paljon rakkautta ja taikaa ja mä toivon että sä pystyt nauttimaan sun raskaudesta ja vaikka nää mun kokemukset tai mitä mä kerroin oli sensaivyistä, että mä en niin nauttinut siitä raskaan olemisesta, niin se on tietysti silti todella maagista aikaa ja tosi uniikkia aikaa elämässä ja nautit sä siitä tai et, niin se aika tottakai palkitsee, koska sä saat sun rakkaan lapsen syliin. Ja tosiaan mä voisin tehdä ehkä erilliset jaksot mun synnytyksistä, koska kuten sanottu niin mulla on ollut tosi positiiviset, tosi ihanat molemmat synnytykset. Mä valmistauduin molempiin aika hyvin, etenkin tähän toiseen, tuntuu, että mulla oli tosi selkeä suunnitelma, ja se sitten meni täysin sen suunnitelman mukaisesti, niin uskon, että mulla on siinä mielessä paljon annettavaa myös tähän synnytysaiheeseen. Ja toki myös joku postpartum-jakso voisi olla kiva. Joten laittakaa viestiä, jos teillä on erityisiä toiveita tai kysymyksiä, niin mä huomioin sitten ne tulevissa jaksoissa. Jaa tää jakso sun ystävälle, joka on raskaana tai jonka uskot, että vois hyötyä tästä. Ja ei muuta kuin ihanaa loppuviikkoa ja me nähdään ja kuullaan taas. Moikka! Kiitos kun katsoit!