94. Miksi keho ei priorisoi raskautta, vaikka kaikki näyttää “normaalilta”
29 Apr 2026 · 14 min
In this Finnish health‑wellness podcast episode, Sonja Hannus explores why a woman’s body may not initiate pregnancy even when standard medical tests appear normal. She argues that “normal” (absence of overt disease) is not synonymous with “optimal” reproductive health. The episode walks through the physiological cascade required for conception – from a robust ovulation and sufficient luteal‑phase progesterone to a receptive uterine lining – and highlights the many hidden factors that standard fertility work‑ups often miss. Hannus emphasizes the role of the autonomic nervous system, chronic stress, and the HPA‑axis in diverting energy away from reproduction, using heart‑rate variability (HRV) as a potential indicator of nervous‑system balance. She then delves into relative energy deficiency (RED‑S) in active women, explaining how inadequate caloric intake, imbalanced macronutrients, and prolonged fasting can suppress hormone production, lower progesterone, and impair luteal‑phase stability. Additional “invisible” contributors such as low‑grade inflammation, subtle thyroid dysfunction, gut health, and micronutrient deficiencies are discussed as further barriers to a fertile environment. Throughout, Hannus offers practical self‑assessment tools and lifestyle adjustments – stress regulation, nutrition optimization, and energy balance – to shift the body from a survival‑mode to a reproductive‑ready state. Interspersed between the educational content are commercial breaks promoting a Windows 11 student offer, the eczema drug EBGLES (lebrikizumab), and Colgate Optic White toothpaste, which are presented as separate ad segments.
Chapters
Opiskella ja pelata! Tule yhdessä Windows 11-pcissä! Ja limittiä aikaa, koulukoulutukset saavat... Kaikki maailman parhaat! Saat Unreal College Dealin. Kaikki mitä tarvitset, jotta voit opiskella ja pelata Windows 11-pcissä. Valitettuja koulutukset saavat vuoden Microsoft 365 Premiumin ja vuoden Xbox Game Pass Ultimateä kustannuksella Xbox Wireless Controllerin. Opiskele enemmän Windows.com.studentofferissa. Athletisista jutuista, kuten täysi-korttipalvelu. Swish! Athletisista jutuista, kuten puoliväkirjaukku. Laita niitä askeleita! Katsokaa Sierra tai Sierra.comin bransseja, joita saa tehdä kaikki. Athletisista ja athletisista jutuista. Sierra on se!
Tervetuloa AppLeVol-podcastiin, rakas kuulija. Täällä me pureudutaan naisen hormonitoimintaan ja kokonaisvaltaiseen terveyteen. Ja tänään mä haluan puhua siitä, miten normaali ei ole sama asia kuin optimaalinen, kun puhutaan hedelmällisyydestä. Eli mä haluan puhua tilanteesta, missä raskaus ei ala, toiveista huolimatta, ja minkä takia normaali ei tarkoita optimaalista. Ja miksi raskaus ei vaadi vain esteiden puuttumista, vaan miksi se vaatii oikeanlaisen ympäristön. Eli ehkä sulla tai teillä on tilanne, että on yritetty tulla raskaaksi, ehkä muutama kuukausi, ehkä paljon pidempään, mitään selkeää ei ole vielä. Sä tiedät jonkin verran omasta kierrosta, kiertotapahtuu, ovulaatio tapahtuu, ei ole välttämättä mitään diagnoosia, mutta kuukausi toisensa jälkeen raskautta ei kuulu. Ja sen sijaan, että sä saisit vastauksia esimerkiksi terveydenhuollolta, niin usein saa viestin, että odottakaa vielä, yrittäkää vielä ja katsotaan sitten x kuukauden päästä. Eli mä haluan tässä jaksossa pureutua siihen, että miksi kaikki näyttää normaalilta, niin mitä se oikeasti tarkoittaa ja miksei aina riitä. Eli kun raskaus ei ala, niin usein ensimmäinen reaktio voi olla, että nyt pitää mennä tutkimuksiin tai ainakin aletaan miettimään sitä. Ja se on tottakai hyvä asia, mutta mä haluan tänään puhua siitä, että mitä tuolla tutkimuksessa mitataan ja mitä siellä ei mitata. Ja miksi niin paljon siitä, mitä ei mitata, on oikeasti niin tärkeätä ja miten se on täysin meidän omissa käsissä. Eli tyypillisesti terveydenhuollossa katsotaan muutamaa keskeistä asiaa, katsotaan, että tapahtuuko ovulaatio, katsotaan ehkä, että onko perushormonit viitealueella, katsotaan ehkä munanjohtimia, siemennestettä, ja nämä on kaikki tosi hyviä ja tärkeitä asioita, mutta jos nämä täyttyy, niin todetaan usein, että kaikki näyttää normaalilta. Mutta tässä tullaan siihen, mistä sanoin heti aluksi, eli normaali ei aina tarkoita optimaalista. Normaali tarkoittaa, että ei löydy selkeää sairautta, että ei ole mitään selkeää, mihin tarttua. Mutta hedelmällisyys ei ole vaan sitä, että ei olisi mitään sairauksia. Hedelmällisyys on fysiologian huipputasoa, mitä tulee meidän kehon toimintaan. Ja naisen osalta se vaatii vahvan ja laadukkaan ovulaation. Ei pelkästään ovulaation, vaan vahvan ja laadukkaan ovulaation. Ja sitä seuraavan riittävän progesteronin tuotannon. Eli progesteroni on luteaalivaiheen ja raskautumisen kannalta se kriittisen tärkeä hormoni. Ja se vaatii myös vastaanottavan kohdun limakalvon. Ja tähän liittyy keskeisesti muun muassa estrogeeni, hormoni. Se vaatii toimivan aineenvaihdunnan ja sen, että kehon puhdistusjärjestelmät, eli esimerkiksi se, että keho pystyy kierrättämään estrogeeniä pois elimistöstä sen jälkeen, kun se on käyttänyt sen. Ja se vaatii ennen kaikkea hermoston, joka liikkuu joustavasti aktiivisen ja palautumisen tilan välillä. Ja nämä on yleensä asioita, joita ei mitata esimerkiksi tutkimuksissa. Usein tutkimatta jää se hermoston tila, eli onko keho sympaattisessa ylivireydessä, onko stressijärjestelmä jatkuvasti aktivoitunut, energiastatus on harvoin tarkastelussa, eli syötsä riittävästi suhteessa kulutukseen, onko taustalla hienovaraista energiavajetta, saako keho riittävästi makro- ja mikroravintoaineita, entä verensokeritasot, tulehdusta ei yleensä analysoida syvällisesti, entä suoliston tila, Eli on tosi paljon asioita, joita on tärkeää tiedostaa, kun mietitään hedelmällisyyttä ja raskautumista. Eli kuten sanottu, niin normaali tarkoittaa sitä, että ei ole mitään ilmeistä estettä, mutta raskaus vaatii enemmän kuin sen, että ei ole mitään esteitä. Se vaatii optimaalista ympäristöä. Ja tässä kohtaa päästään tärkeäseen ajatukseen, joka on se, että raskaus ei ole vain mekaaninen tapahtuma, se ei ole vaan se, että Muna solukohtaa siittiön ja tapahtuu raskautuminen. Vaan raskautuminen on mahdollista silloin, kun keho saa johdonmukaisesti signaaleita turvallisuudesta. Eli keho kysyy jatkuvasti, onko nyt turvallista investoida valtavasti energiaa uuden elämän kantamiseen. Meidän aivot jatkuvasti skannaa meidän ympäristöä ja kehon tilaa ja etsii vastausta tähän kysymykseen. Eli turvallisuus ennen lisääntymistä. Mä haluun erottaa kaksi asiaa, jotka menee usein sekaisin. Stressaaminen on tunne ja stressi taas on fysiologinen tila. Eli sä voit sanoa ja kokea, että sä et koe olevas stressaantunut. Itseasiassa tosi moni nainen, kenen kanssa mä juttelen, niin sanoo tätä. Ja se on se oma kokemus, se on täysin validi. Sulla voi olla sellainen olo, että sä elät suht rauhallista elämää, sä oot tehnyt sen eteen paljon töitä, mutta samanaikaisesti sä oot myös hyvin tuottava ja tehokas töissä ja elät semmoista aika vauhdikasta elämää ihan vaan sen takia, että elämä vaatii sitä tässä kohtaa. Sulla on ura, sä teet töitä. Sulla on paljon erilaisia rooleja elämässä. Sä voit nukkua ihan kohtuullisen hyvin ja just kokea, että elämä on suht rauhallista. Mutta silti se meidän hermosto voi olla jatkuvassa valmiustilassa. Eli stressi biologisessa mielessä tarkoittaa sitä, että meidän kehon hälytysjärjestelmä on aktiivisena. Tätä säätelee meidän HPA-akseli, eli hypotalamusaivollisake-lisämunuaiset akseli. Kun tämä järjestelmä on aktivoitunut, niin meidän keho erittää kortisolia ja muita stressihormoneja, koska sen ensisijainen tarkoitus on pitää meidät hengissä siltä uhalta, eli siltä stressisignaalilta. Ja lyhytaikaisena tämä on täysin normaali ja tämä on jopa hyödyllistä, mutta ongelma tulee siinä, että jos meidän hermosto on pitkittyneesti siinä sympaattisessa ylivireydessä, niin keho alkaa priorisoida selviytymistä. Ja lisääntyminen ei ole selviytymistoiminto. Kortisolilla eli stressihormonilla ja progesteronilla, joka on meidän lisääntymisen kannalta äärimmäisen tärkeässä roolissa, niin niillä on yhteinen esiaste, pregnenoloni. Kun keho tarvitsee jatkuvasti stressihormoneita, niin se voi ohjata resursseja pois lisääntymisestä, eli muun muassa progesteronin tuotannosta. Ja ennen pitkää meidän koko hormonaalinen orkesteri, eli meidän kehon hormonitoiminta ja meidän kiertohan on semmoinen mielletön hormonaalinen orkesteri, niin ennen pitkää se sopeutuu siihen kuormitukseen. Ja me ei itsensä usein tunnisteta tätä kuormitusta itse, koska meidän keho on sopeutunut siihen. Meidän hermoston tila vaikuttaa ovulaation laatuun, luteaalivaiheen vahvuuteen, kohdun verenkiertoon ja implanaatioherkkyyteen. Tämä on kaikki tosi hienovaraista. Tätä ei näy yhdestä verikokeesta. Yksi mittari, josta me saadaan suuntaa meidän autonomisen hermoston joustavuudesta, on HRV eli sykenvaihtelun väli. Tämä on vain yksi mittari, ei todellakaan pakollinen. Jos huomaa ja mittaa HRVtä ja huomaa, että se on jatkuvasti hyvin matalalla, niin se voi viitata siihen, että hermosto ei palaudu kunnolla tai hyvin todennäköisesti viittaa. Eli että keho on enemmän siinä valmiustilassa kuin turvan ja palautumisen tilassa. Ja tästä tullaan siihen kaikista tärkeimpään ajatukseen, eli kiho priorisoi aina selviytymistä ennen lisääntymistä. Jos järjestelmä eli elimistö tulkitsee ympäristön kuormittavaksi, olipa se fyysistä, psyykkistä, emotionaalista tai metabolista kuormitusta, niin se ei priorisoi raskautta. Se ei tee sitä sen takia, että se rangaitsisi meitä, vaan se tekee sen sen takia, että se suojelee meitä. Se toimii biologisesti niin kuin sen kuuluu toimia. Eli sen takia kysymys ei ole, että stressaanko mä liikaa, vaan kokeeko mun keho olevansa turvassa. Turvassa energiansaannin osalta, turvassa kuormituksen osalta. ja turvassa suhteessa omaan kapasiteettiin kannatella. Lisääntyminen ei käynnisty pakottamalla, me ei voida pakottaa sitä. Se käynnistyy silloin, kun meidän keho kokee, että se voi allokoida sillä riittävästi resursseja. Eli hermoston tila on yksi tärkeimmistä asioista. pureutua silloin, kun sitä raskautta ei kuulu. Se on ensimmäinen asia, johon mä pureudun mun asiakkaiden kanssa Ready and Regulated-valmennuksessa. Ja tää on hyvin hienovarainen prosessi ja on tärkeetä tehdä inventaario, rehellinen inventaario. omalle arjelle. Ja mä voin taata, että jokaisella meistä löytyy niitä asioita, jotka kuormittaa meitä enemmän kuin mitä me ymmärretäänkään. Ja kun me tehdään sille rehellinen inventaario ja tehdään päätöksiä meidän oman hyvinvoinnin ja terveyden eteen, tehdään tiettyjä kevennyksiä ja rajauksia ja aletaan tunnistamaan ja keventämään sitä meidän arjen kuormitusta, niin sillä on ihan valtava voima ihan suoraan meidän kehon fysiologiaan. Hermoston lisäksi, ja tietysti nää on hyvin kytköksissä toisiinsa, mutta toinen hyvin yleinen, mutta samalla melko alidiagnosoitu tai alitunnistettu asia tai syy sille, että raskaus ei ala, on energiavaje. Ja mä en puhu nyt siitä, että ollaan alipainoisia, vaan tilanteesta, jossa kehon käytettävissä oleva energia ei vastaa sen kokonaiskuormitusta. Tätä kutsutaan urheilumaailmassa nimellä relative energy deficiency, eli suhteellinen energia vaja. Mutta tämä ei koske vain kilpaurheilijoita, vaan se koskee myös hyvin tavallisia, suorittavia, aktiivisia naisia. Energiavaje voi syntyä monella tavalla. Se voi tarkoittaa liian vähäistä kokonaisenergiansaantia suhteessa omaan kulutukseen. Se voi tarkoittaa liian vähäistä hiilihydraattien määrää, jolloin keho joutuu jatkuvasti kompensoimaan verensokeria stressihormonien avulla. Se voi tarkoittaa liian vähäistä rasvansaantia. Rasva on keskeinen osa meidän steroidihormoneita, eli meidän tärkeimpiä lisääntymishormoneita. Ja kun nyt mainittiin hiilihydraatit ja rasvat, niin se voi yhtä lailla tarkoittaa myös liian vähäistä proteiinin saantia, joka on meidän solujen rakennusaine ja kriittisen tärkeä, kun puhutaan raskaudesta. Energiavaija voi syntyä myös pitkästä aterioveleistä, kroonisesta paastoamisesta, siitä, että sä ajattelet, että mä en ole nälkäinen aamulla ja sä jätät aamiaisen väliin. Se ei palvele sun hormonitoimintaa. Se voi myös syntyä liiallisesta liikunnasta suhteessa palautumiseen. Ja jos sulla on historiaa, jossa on ollut tiukkoja diettejä, painon pudotusta, kontrollointia, ja tietenkin jos sitä on edelleen tänä päivänä, niin se vaikuttaa todella paljon. Eli sä saatat ajatella, että mutta mulla on normaali paino, ja se voi olla täysin totta, mutta normaali paino ei aina tarkoita sitä, että energiaa on riittävästi, koska keho ei arvioi vähän painoa. vaan se arvioi saatavilla olevaa energiaa, varastoja ja turvallisuutta. Ja mä itse asiassa näen paljon sitä, että syödään liian vähän, siis moni nainen syö liian vähän. Ja keho saattaa mennä tästä säästöliekille. Sellaiseen tilaan, että se hidastaa aineenvaihduntaa, koska se säännöllinen riittävä energiansaanti ei ole turvattu. Eli se vaikuttaa suoraan aineenvaihduntaan, mutta se vaikuttaa myös suoraan niihin signaaleihin, joita meidän aivot skannaa. ja saa sen viestin, että okei, tämä ei ole turvallista, meillä ei ole riittävän tasaista ja riittävää energiansaantia. Ferritiine voi olla matala, se vaikuttaa suoraan hormonitoimintaan. Kilpirauhasen toiminta voi olla hienovaraisesti hidastunut. Nämä ovat kaikki kehon tapoja sopeutua tilanteeseen, jossa energiaa ei ole NS ylimääräistä. Tämä ei missään tapauksessa tarkoita nyt sitä, että tämä näkyy suoraan painossa, vaan tämä liittyy enemmän juuri aineenvaihduntaan, veren sokeriin ja siihen energia saatavuuteen. Ja energiavajetta voi olla, vaikka se kierto näyttää toimivan, oulaatio tapahtuu, mutta usein ero on siinä, että se luteaalivaihe ei ole riittävän vahva. Progesteronitasot ei nouse riittävästi, koska se Ovulaatio ei ole ollut riittävän vahva, se ei ole kantanut tuottamaan riittävästi progesteronia, jotta se luteaalipaihe pysyisi yllä riittävän pitkään ja että se vuoto tulisi normaalisti, eli 3-5 päivää kirkkaanpunnasta vuotoa, joka taas tarkoittaa sitä, että se limakalvo on rakentunut kunnolla. Jos luteaalivaihe ei ole riittävän vakaa ja vahvaa, implantaatio ei saa riittävän vahvaa ympäristöä. Eli munasolu voi irrata, mutta keho ei ole täysin valmis kuitenkaan kantamaan sitä raskautta.
Eksema on ennustettavaa. Mutta sinä voit hengittää vähemmän Epglyssin kanssa. Yhdessä kuukausisopimus moderaattisesta eksemaa. Alkuperäisessä viimeisen kuukauden tai pidemmällä dose-fasella, noin 4 in 10 ihmistä, jotka otettiin Epglyssin, saavutti ongelmallisuuden ja luotettavuuden tai melkein luotettavuuden 16 viikkoa. Ja suurin osa näistä ihmisistä säilyttää luotettavuutta vielä yhä luotettavampaa yhden vuoden kohdalla.
EBGLES, leberikizumab, LBKZ, 250 mg per 2 mL-injektio, on rajoituksia, jolla pitää lapsia, 12-vuotiaita ja vanhempia, jotka kestävät ainakin 88 lb tai 40 kg, joilla on vähintään severeä eksemaa. Se on myös kutsuttu atopic dermatitisin, joka ei ole hyvin kontrollinut rajoituksien terapioihin käytettävissä kulmassa tai topiikoissa tai joilla ei voida käyttää topiikoita terapioita. EBGLES voi käyttää tai ilman topiikoista kortikosteroideista. Älä käyttää, jos olet EBGLES-allerginen. Allergisia reaktioita voidaan tapahtua, joilla voidaan olla erittäisiä. Kokeilua voidaan tapahtua. Kertokaa lääkäriltä, jos sinulla on uusia tai huonompia oikkeita. Ei saa saada elämää vaksiinia, kun on saapunut EBGLESin kanssa. Ennen kuin aloitetaan EBGLESin, kertokaa lääkäriltä, jos sinulla on parasitiikkainfektio.
Kertokaa lääkäriltä EBGLESin kanssa ja katsokaa ebgles.lili.com tai kutsu 1 800 LILI-RX tai 1 800 545-5979.
Kaikki tiedävät tämän yksinkertaisen it-faktorin, sen naurauksen, joka laittaa huoneen valmiiksi. Tämä wow! No, se ei itse asiassa tapahtu. Karismaan takana on kemiaa. Colgate Optic White Pro-series toothpaste vähentää 15 vuotta järjestelmää järjestelmässä, kun vähentää kaksi kertaa päivittäin kaksi viikkoa.
Miten?
Klinikallisesti tunnettu formuli on voimassa Colgate Hydrogen Peroxide Complex. Se toimii molekulaariseen tasoon, jotta järjestelmät pysyvät järjestelmään järjestelmässä, johon vähentäjä ei saa päästä. Se on varmuus, että päivittäinen rutiini voi olla merkittävä. Se on wow!
Tämä oli ensimmäinen osa kaksiosaisesta miksi normaali ei ole optimaalinen hedelmällisyydessä sarjasta. Eli ensi viikolla jatketaan tämän saman teeman parissa ja puhutaan silloin mm. lutealivaiheesta lisää, matalasteisesta tulehduksesta, kilpirauhasesta miehen roolista. Jos se mitä sä kuulit tänään resonoi, sulla on aktiivinen raskaustoive, ja sä haluat valmistella sun kehon fysiologian sitä raskautta varten, ja sä haluat siihen tukea, sä haluat siihen prosessiin selkeyttä ja varmuutta, ja sä elät uraorientoitunutta, melko intensiivistä arkea, niin mä haluan kuulla susta. Mä pyydän sua täyttämään shownotin linkistä löytyvän lomakkeen, niin mä kerron sulle sen jälkeen, että miten me voidaan edetä yhdessä. Mä en malta odottaa, että mä kuulen susta. Ja kiitos kun kuuntelit tän jakson ja kuullaan taas ensi viikolla. Moikka!
More from Sonja


100. Kehoyhteys, hermosto ja hormonitoiminta – mitä somaattinen työ tarkoittaa ja miten tuoda sitä arkeen?


99. Elätkö mielessä vai kehossa – miksi yhteys omaan kehoon on tärkeä hormonitoiminnalle ja hedelmällisyydelle?


98. PMOS, pitkä kierto ja raskautuminen – Melissan matka kohti tasapainoisempaa hormonitoimintaa


97. Hormonaalisen ehkäisyn lopettaminen: miten tasapainotin hormonitoimintani luonnollisesti


96. Minkälaiset muutokset ovat mahdollisia, kun alat tukemaan hormonitoimintaasi?


95. Mitä tapahtuu ovulaation jälkeen – luteaalivaiheen rooli raskauden alkamisessa


93. Miten päästää irti kontrollista sekä pelosta ja rakentaa turvaa keholle hermoston kautta


92. Miten hermoston tila vaikuttaa hormonitoimintaan, kiertoon ja hedelmällisyyteen