Tässä Applable‑podcastin jaksossa (jakso 99) Sonja Hannus puhuu kehon ja mielen yhteydestä (kehollisuus) ja sen keskeisestä roolista naisten hormonitoiminnassa, hedelmällisyydessä ja yleisessä hyvinvoinnissa. Hän aloittaa kertomalla omasta henkilökohtaisesta polustaan: hormonikierrosten epäsäännöllisyys, akne, BMS‑oireet ja turhautuminen länsimaisen lääketieteen rajoituksiin, jonka jälkeen löysi itämaisen viisauden ja oppi kuuntelemaan kehon viestejä. Sonja selittää, että hermosto toimii hormonitoiminnan komentokeskuksena (HPA‑akseli) ja että jatkuva mielen tasolla eläminen pitää kehon valmiustilassa, nostaa kortisolia ja heikentää progesteronin tuotantoa, mikä estää hedelmällisyyttä. Hän korostaa, että kehon tuntemuksiin ja somaatiseen läsnäoloon palaaminen on avain turvallisen hermoston ja hormonitasapainon palauttamiseen. Keskustelussa käydään läpi, miten arjen kiireet, suorittamisen kulttuuri ja mekaaninen liikunta katkaisevat kehon yhteyden, ja miten tietoisen kehon kuuntelun harjoitukset (esim. arkiset hetket, hengitys, ankkuroituminen) voivat palauttaa yhteyden. Jakson lopussa Sonja mainitsee tulevan toisen osan, jossa syvennytään somaatiseen työhön, sekä kutsuu kuuntelijoita osallistumaan hänen "Heal Your Hormones" -valmennukseensa, jossa tarjotaan yksilöllistä tukea hormonitoiminnan vahvistamiseen ja raskauden valmisteluun.
Chapters
Opiskella ja pelata! Tule yhdessä Windows 11-pcissä! Ja limittiä aikaa, koulukoulutukset saavat... Kaikki maailman parhaat! Saat Unreal College Dealin. Kaikki mitä tarvitset, jotta voit opiskella ja pelata Windows 11-pcissä. Valitettuja koulutukset saavat vuoden Microsoft 365 Premium ja vuoden Xbox Game Pass Ultimate kustannuksen Xbox Wireless Controller. Opiskele enemmän Windows.com.studentofferissa.
Athletisista jutuista, kuten täysi-korttipalvelu. Swish! Athletisista jutuista, kuten puoliväkirjaukku. Laita niitä askeleita! Katsokaa Sierra tai Sierra.comin bransseja, joita saa tehdä kaikki. Athletisista ja athletisista jutuista. Sierra on se!
Tervetuloa Applable-podcastiin, rakas kuulija.
Tänään mä haluan puhua aiheesta, josta mä
en muistaakseni täällä podcastissa ole ihan hirveästi puhunut, mutta joka on niin äärettömän tärkeä, kun me halutaan vahvistaa meidän terveyttä naisena, hormonitoimintaa, hedelmällisyyttä, meidän jaksamista, saada enemmän elinvoimaa ja virtaavuutta elämään, ja se on kehollisuus. Mä haluun puhua siitä, mitä mä tarkotan kehollisuudella, minkä takia se on niin äärettömän tärkeetä, miksi moni meistä on kadottanut sen
yhteyden omaan kehoon, ja miten me voidaan
vahvistaa sitä ja tuoda sitä arkeen päivittäisiin hetkiin. Ja koska mulla on paljon asiaa, niin tää on kaksiosainen sarja. Eli tänään mä jaan vähän mun omia kokemuksiaan ja puhutaan siitä, että miten tunnistaa, että elätkö sä sun kehossa vai mielessä, onko siinä sopiva tasapaino. Ja miten se vaikuttaa ihan kaikkeen sun elämässä?
Tässä bodissa me syvennetään kokonaisvaltaisen terveyden teemoihin, erityisesti naisen hormoniterveyteen.
Sä kuuntelet Applable-bodia, mun nimi on Sonja Hannus.
Mulle ei ollut vuosiin kiertoa hormonallisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen ja mulle puhkes vaikea akne. Pelkäsin, että en voisi ikinä tulla raskaaksi ja toteuttaa hartaintounelmaani omasta perheestä ja olla kokonaisvaltaisesti terve. Kun lopulta sain menkat takaisin, ne oli epäsäännölliset, välillä tosi lyhyt kiertö, välillä tosi pitkä, ja kärsin BMS-oireista, kuten pahasta reaktiivisuudesta, ahdistuksesta ja vatsakivoista. Lopulta turhauduin, ettei länsimainen lääketiede pystynyt auttamaan ja syvennyin kokonaisvaltaisten hoitomuotojen maailmaan. Löysin itämaisen viisauden ja opin kuuntelemaan kehoni, mieleni ja sieluni yksilöllisiä tarpeita. Sain lopulta säännöllisen ja täysin oireettoman 28 päivän kierron, löysin elämäni rakkauden ja vihdoin terveen parisuhteen nopeasti hormonieni tasoittumisen jälkeen ja tulin helposti raskaaksi. Haluan auttaa jokaista, joka haluaa terveen kehon, mielen ja sielun ja elää oman näköistä elämää. Ihanaa, kun sä oot täällä.
Mä haluun ensimmäisenä kysyä, että milloin viimeksi sä olit sun kehon tasolla, sun kehon tuntemuksissa?
Ja nyt mä en tarkoita sitä, että
sä oot ollu treenaamassa tai kävelyllä, vaikka
nekin on kehollisia aktiviteetteja. Ja niitäkin voi tehdä hyvin kehollisella tavalla. Mutta itseasiassa moni meistä treenaa aika mekaanisesti ja mieli käy silloinkin aktiivisena. Eli me voidaan myös tehdä tiettyjä asioita kehollisella tavalla tai ei niin kehollisella tavalla. Mutta nyt mä tarkotan semmosia arkisia hetkiä.
aamiaisella, töissä, illalla kun sä lepäät.
Niin, milloin sä oot viimeksi ollut aidasti
sun kehossa, läsnä sun kehon tuntemuksille?
Mä uskallan veikata, että siitä saattaa olla jo aikaa, ellei tää oo sulla semmonen vakiintunut tapa elää. Ja mä väitän, että moni meistä ei oo tuonut sitä kehollisuutta osaksi arkea, niin
hyvin kuin me voitais.
Koska moni meistä elää läpipäivän viikot, vuodet niin vahvasti meidän mielessä, pääntasolla, että se kehoyhteys on heikentynyt tai jopa katkenut. Mulla on tästä omakohtaisesta kokemusta, mä kerron siitä kohta lisää. Mutta eläät sä sun päiviä niin, että sä teet asiantuntijatyötä, sä käytät tosi paljon
sun aivoja töissä ja myös vapaa-ajalla sä suunnittelet, analysoit, ratkaiset ongelmia, kommunikoit muiden kanssa.
Sä tunnistat itsessä semmosen tehokkuuden piirteen ja tiedät, että se on sun vahvuus.
Sä pidät sun kehosta fyysisesti huolta, sä treenaat, mutta laskeudutko sä säännöllisesti kehon tasolle
kuuntelemaan, mitä se viestii. Mä nään, että kaikenlainen oireilu, mitä me koetaan, ja ne elämänlaatua heikentävät, BMS-oireet, haasteet,
ne on viestejä keholta.
Meidän keho pyrkii koko ajan viestimään meille. Ja usein saattaa mennä vuosiakin, että me
ei pysähdytä kuuntelemaan sitä kehoa, vaan me tunnistetaan jotain oireita.
Ehkä mennään lääkärille, ehkä saadaan joku lääkitys siihen. Vähän niin kuin kyseenalaistamatta aletaan syömään sitä. Ei tietenkään aineita, ei kosketa kaikkia, tämä on nyt hyvin yleisystä, mutta sä saatat tunnistaa, että sä oot järkeilyt niitä omia oireita. Ja se ei tarkoita, ettei ottaisi niitä vakavasti, mutta meille ei ole opetettu tapaa kohtaamaan niitä omia kehonviestejä. Eihän kukaan ole sanonut meille tai pättänyt koulussa, että meidän tulisi olla kehollisella tasolla ja kuunnella meidän kehonviestejä. Me ollaan opittu antamaan se valta muille autoriteeteille. Menemään lääkäriin, kun on joku oire. Ja tämän podcastin kuuntelijat varmasti tietää, että terveydenhuoltohan näkee meidän kehon hyvin lokeroituna. Ja mä en sano, että terveydenhuollolla ei olisi paikkaansa, mutta mun mielestä kokonaisvaltaiset keinot on aina tärkeä olla siinä rinnalla, kun
me halutaan tervehdyttää meidän kehoa ja tukea meidän kehoa kokonaisvaltaisesti.
Eli tänään puhutaan siitä, mitä tapahtuu, kun me eletään enemmän siellä pään sisällä, ajatuksen
tasolla, ja ei laskeuduta säännöllisesti kehon tasolle.
Miten se vaikuttaa meidän hermostoon ja sitä kautta hormonitoimintaan? Jos sä oot kuunnellut aiempia jaksoja, niin sä tiedät, että mä nään, että hermosto
on meidän hormonitoiminnan komentokeskus.
Se on lähtöpiste sille, mitä meidän hormonitoiminnassa tapahtuu.
Ja hermosto vaikuttaa myös ihan kaikkeen muuhun
meidän arkeen, siihen mitä me pystytään kannattelemaan, kutsumaan puoleemme, käsittelemään tilanteita. Se vaikuttaa aivan kaikkeen, se hermoston tila. Ja tämä on tosiaan kaksiosaisen jakson ensimmäinen
osa, eli hypätään asiaan.
Mä jaan alkuun vähän mun omaa tarinoa ja miten mä heräsin tämän aiheen äärellä. Mä nimittäin elin mun elämän ensimmäisen kvartaalin 25 vuotta täysin niin, että se mun kehoyhteys oli katkenut.
Totta kai lapsena mä oon ollut yhteydessä
siihen omaan kehoon, mut se on lähtenyt tosi vahvasti heikentymään.
Ja mä kasvoin semmosesta tosi suorittamista arvostavassa ympäristössä.
Eli mä opin semmosen mallin, että ulkoisiin saavutuksiin pääseminen on arvostettavaa. Ja mun maailmassa se tarkoitti tosi vahvasti esimerkiksi akateemista menestystä ja sitä, että sä pääset tiettyyn kouluun ja pääset tiettyyn työpaikkaan tai alat luomaan uraa. Ja mä elinkin kaksikymppisyyden alkupuolen tosi vahvasti niin, että mä suoritin Suoritin, suoritin, suoritin, ja siinä ei ole mitään vahaa, mutta
mä en osannut pysähtyä lainkaan, ja mä en osannut esimerkiksi nouttia niistä omista saavutuksista.
Ja jälkikäteen mä oon ymmärtänyt, että mä elin niin vahvasti semmosessa maskuliini-energiassa suorittavassa eteenpäin
menevässä, ja sieltä puuttu täysin se mun luontainen, naisena luontainen feminiini-energia, joka ottaa vastaan, tuntee tunteita, on lässä, siinä on semmoista
virtaavuutta ja empatiaa myös itseä kohtaan, mutta
ei multa puuttu täysin se. Ja sit jossain kohtaa, kun mä olin
jo käynyt tätä mun terveysmatkaa ja mä
olin edelleen siellä suossa, niin mä aloin
ymmärtämään, että tää on se puuttuva palanen, Mun hermosto oli täysin ylivirittyneenä, ja jälkikäteen ajateltuna ei mikään ihme, että mun keho ei toiminut, kuten sen kuuluu, koska mun keho oli ollut niin pitkään koetun uhantilassa, ja se yhteys mun omaan kehoon oli täysin katkennut. Ja mä nään, että se hermoston tila ja kehollisuus on täysin yhteydessä toisiinsa. Eli yksi tapa, miten me lähdetään vahvistamaan sitä hermoston kokemusta ja turvantunnetta, On se,
että me ankkuroidutaan tähän hetkeen läsnäoloon meidän
kehon tuntemuksiin ja kohdataan myös niitä kehon tuntemuksia. Ja mä ite koen, että mulle se kehollisuuden vahvistaminen oli semmonen puuttuva palanen. Eli hormonitoiminnan vahvistaminen vaatii monta eri osa-aluetta.
Mä näen, että se koostuu monesta eri teemasta, mutta se kehollisuuden vahvistaminen, kehoyhteys, on
tosi tosi tärkeässä roolissa. Ja esimerkiksi mun yksilövalmennuksessa niin me tehdään tosi paljon myös sitä työtä, että kun me keskitytään tiettyihin teemoihin, niin me puretaan niitä teemoja myös kehollisuuden kautta, ei pelkästään mielentasolla, vaan jatkuvasti siinä on se kehotyöskentely mukana. Me kohdataan sieltä kehosta nousevia tunteita, tuntemuksia, ollaan niille läsnä ja ollaan uteliaita niitä kohtaan. Koska se on se, miten me voidaan alkaa vapauttamaan sieltä kehosta. Eli mä näen, että tämmönen työ, kun
me halutaan saada muutos aikaiseksi, niin se
ei ole vaan ajatuksen tasolla tapahtuvaa, vaan siinä täytyy olla se keho mukana. Miten sä tiedät, että elät sä enemmän mielessä kuin kehossa? Se ei näytä siltä, että sun elämä
olisi jotenkin kaoottista, vaan usein just päinvastoin.
Sun elämä on hallittua, sulla on aika täysi kalenteri, asiat hoituu, sä meet uralla eteenpäin, sä saatat myös vapaa-ajalla olla se tyyppi, joka manageroi asioita.
Sä oot tehokas ja se tuntuu hyvältä. Sä tykkäät siitä tuntajasta, että sä oot kontrollissa. Mutta siinä lomassa saattaa käydä niin, että
se keho on vaan väline, joka toteuttaa sitä sun mielenvoimalla toteuttavaa elämää. Ja ne kehon viestit ohitetaan, ne jää kohtaamatta tiedostamatta. Ehkä sä voit tunnistaa tän, kun sä heraat aamulla, niin jo ennen kuin sun
jalat on ees osunut lattiaan, niin sun
mieli on jo tän päivän aktiviteeteissa töissä. Sulla on joku lista, mitä sä käyt läpi. Mitä sun pitää hoitaa? Mitä sä et ehtinyt eilen tekemään? Sulle tulee ideoita töihin liittyen.
Vaikka sulla ei ole siinä aamussa mitään
akoottia, niin keho saattaa olla valmiustilassa jo
ennen kuin sä nousit ees sängystä.
Tai ehkä sä tunnistat tämän, rentoutuminen tuntuu vaikealta.
Sä et oikein osaa vaan olla.
Sun pitää jatkuvasti tehdä jotain, kuunnella jotain, kuluttaa jotain, katsoa jotain.
Hiljaisuus tuntuu epämukavalta.
Tai sit sä saatat tunnistaa, että sä käyt tunteita läpi sun mielentasolla. Sä analysoit niitä, selität niitä, ratkaset niitä. Ehkä sä oot käynyt jopa terapiassa puhumassa
niistä, mutta ne ei liiku kehossa. Se keho saattaa tuntua semmoselta raskaalta ja just se kehoyhteys on katkenut.
Susta tuntuu, että se kaulasta alaspäin tuntuu vähän semmoselta turtuneelta ja mieli on vaan aktiivinen. Tämä ei tarkoita, että mikään olisi rikki tai että olisit tehnyt jotain väärin, vaan se tarkoittaa, että olet oppinut selviytymään tällä tavoin. Moni meistä on kasvanut sellaisessa ympäristössä, jossa se suorittaminen on ollut tapa tulla nähdyksi
ja arvostetuksi, niin kuin minä jaoin tuota minun omaakin kokemusta. Ja hermosto on oppinut sen ja se
tuntuu sille turvallisimmalta tavalla elää.
Mutta hermosto oppii myös uusia tapoja.
Ja siitä tässä työssä on kyse. Kun me mietitään meidän hormonitoimintaa, niin se perustuu HBO-akseliin eli hypotalamus-aivolisäke-munasarja-akseliin ja niiden väliseen viestintään.
Ja hypotalamus meidän aivoissa lukee jatkuvasti kehon tilaa.
Se kysyy, olemmeko turvassa? Onko meillä resursseja?
Onko nyt oikea aika lisääntymisellä? Ja se ei lue meidän ajatuksia, vaan
se lukee nimenomaan kehon signaaleja. Ja silloin kun me eletään jotkuvasti mielentasolla, semmoisessa suorittavassa energiassa, kehoon jännittyneenä, ne tunteet ei pääse käsittelyyn, vaan ne pysyy siellä kehossa ja niitä ei kohdata, niin hermosto ei saa selkeätä turvansignaalia.
Se pysyy semmoisessa matalassa valmiustilassa.
Kortisolin tuotanto pysyy koholla ja sä saatat jo tietää, että kortisoliellistressihormoni kilpailee samoista rakennusaineista kuin progesteroni, joka on meidän terveyden ja kierron kannalta äärimmäisen tärkeä hormoni, joka nousee siellä luteaalivaiheessa ja vaikuttaa siellä. Ja tämä tarkoittaa sitä, että sun keho on suojelemisen tilassa. Se priorisoi selviytymistä. Se tekee just sitä, mitä sen biologisesti kuuluu tehdä. Mutta lisääntyminen ei ole tämmöinen selviytymistoiminto, vaan se on toissijainen toiminto. Ja vaikka sun tavoitteena ei olisikaan raskaus, niin silti me halutaan, että meidän keho kokee olonsa turvalliseksi priorisoida niitä lisääntymiseen tarvittavia hormoneita ja niiden tuotantoa.
Ja se mitä sä et välttämättä tule
ajatelleeksi on, että tällaisessa valmiustilassa oleminen ei vaadi isoa stressikuormaa, välttämättä ainakaan tiedostettua stressikuormaa,
vaan se voi olla vuosien lihasmuisti, keho
joka on tottunut olemaan valmiudessa, ehkä jo
lapsuudesta saakka, vaikka sen ulkoiset olosuhteet olisi nyt jo rauhoittunut.
Sun hermosto saattaa elää vielä siinä vanhassa tilassa. Ja tärkeää on ymmärtää, että ratkaisu ei ole enemmän optimointia, enemmän suorittamista, vaan hermostolle annettava turvankokemus.
Kehollinen kokemus siitä, että nyt on turvallista laskeutua.
Jos sä tunnistit itsestästä, tää on resonoinut jollain tasolla, mitä sä oot kuullut ja huomaat, että joo, tää koskettaa mua, niin mä toivon, että sä otat tän kutsuna. Ei missään tapauksena syytöksenä tai minään negatiivisena,
vaan ennen kaikkea kutsuna. Tää on jotain, minkä parissa sä voit
työskennellä ja sillä on niin kauaskantoiset vaikutukset. Ensi viikolla jatketaan tästä, eli minä tuun avaamaan, että mitä somaattinen työ, kehon ja mielivälinen yhteys, mitä se oikeasti tarkoittaa, miksi kehon tuntemusten tunnistaminen on neurologisesti eli aiveen tasolla eri asia kuin ajatteliminen ja miten me tehdään tätä työtä käytännössä. Jos sinä haluat aloittaa kokonaisvaltaisen työn sinun
hormonitoiminnan vahvistamiseksi jo nyt, niin Heal Your Hormones-valmennus on siihen rakennettu polku.
Niin sinä löydät kaikki tarvittavat tiedot shownoteista. Ja jos sinä tiedät, että sinä haluat
yksilöllistä tukea ja sinulla on tavoitteena raskaus,
sinä haluat valmistella sinun kehon fysiologian raskautta varten, ja sä haluat siihen selkeän prosessin ja valmentajan yksilöllisen tuen, niin mä kutsun sut täyttämään lomakkeen, sä löydät linkin shownoteista, niin mä kerron sulle, että miten me voidaan edetä. Kiitos kun sä olit tänään täällä, kuullaan taas ensi viikolla.
