98. PMOS, pitkä kierto ja raskautuminen – Melissan matka kohti tasapainoisempaa hormonitoimintaa
27 May 2026 · 46 min
In this Finnish Uplevel podcast episode, host Sonja Hannus interviews Melissa, a 32‑year‑old mother of a 2.5‑year‑old child, about her multi‑year journey with irregular menstrual cycles, PCOS/PMOS, fertility challenges, pregnancy, and postpartum hormonal changes. Melissa recounts how she first noticed unusually long cycles around 2020, self‑researched PCOS, and sought medical help that led to hormone‑inducing treatments, ovulation induction, and eventually a successful pregnancy after a series of ovulation‑induction cycles, insulin‑resistance management, and a fertility‑clinic work‑up. She describes joining Sonja’s HelioHormones (HYH) coaching program, which combined nutrition (increased protein, balanced fats, low‑glycemic carbs), stress‑and‑nervous‑system work, and cycle‑awareness modules. Melissa reflects on the practical challenges of integrating these changes into a hectic daily life, moments of motivation dip, and the importance of gradual, sustainable steps. She shares lab results that showed improved insulin sensitivity, favorable hormone panels, and a healthy pregnancy despite recurring gestational diabetes. The conversation ends with Melissa’s advice to other women considering HYH, emphasizing small, actionable steps, self‑compassion, and the value of a supportive community.
Chapters
Atletic stuff like a full-court pick-up game? Swish! To Athlet-ish stuff, like a half-mile stroll. Get those steps in! Head to Sierra or Sierra.com for the brands you want at the prices that let you do it all. From Athletic to Athlet-ish, Sierra's got it. Study and play! Come together on a Windows 11 PC! And for a limited time, college students Kaikki maailman parhaat! get...
Tervetuloa Uplevel-podcastiin vieraaksi Melissä. Tänään me tullaan käymään sun muutosta, mitä tulee hormonitoimintaan ja terveyteen naisena. Sä hyppäsit mukaan Hiljo Hormons-valmennukseen viime syksynä, ja oot luvannut jakaa sun kokemuksia. Ensinnäkin ihan valtava kiitos siitä, että sä oot valmis jakamaan. Mä ite ajattelen, että se, että me kuullaan ja päästään todistamaan muiden kokemuksia ja muutosmatkoja, niin se on tosi sellainen voimakas työkalu. sen näkemisessä, että tämä voi olla mahdollista myös minulle. Tervetuloa! Kertoisitko alkuun lyhyesti itsestäsi, kuka sinä olet ja millaista arkea elät tällä hetkellä?
Kiitos, Sonja, että sain tulla jakamaan tästä minun tarinastani. Olen Melissä, 32-vuotias, ja minulla on 2,5-vuotias vauhtitaapero täällä kotosalla. Olen päivätöissä. kaikenlaista hormoniystävällistä elämää koetan tässä elää. On ollut aika paljon haasteita, ne nyt ovat tosi hyvässä paikassa, niin yritän pitää hyvistä asioista kiinni. Aina se ei ole kauhean helppoa tässä arjessa, kun se on aika hektistä.
Niinpä, puhutaan siitäkin vähän lisää, koska se koskettaa meitä kaikkia, että miten priorisoida itseään vauhdikkaan arjen keskellä. Ja joo, mennään myös niihin sun kohtaamiin haasteisiin. Haluan ehdottomasti, että jaat niistä vähän lisää. Mutta aloitetaan siitä, että mikä oli sulle se kohta, milloin sä huomasit, että sun hormonitoiminta kaipaa tukea? Oliko se jotkut tietyt oireet vai jotain haasteita, mitä sä kohtasit, mistä tää prosessi lähti käyntiin?
Joo, tää mun prosessi on ollut aika pitkä. Et mä tossa noin 2020 rupesin mietiskelemään, että oli silleen tiedossa häät ja mietin, että lapsikin olisi ihana jossain vaiheessa saada. Niin jotenkin siinä vaiheessa mä havahduin siihen, Mites tää mun kierto nyt oikein toimii? Sitten mä sitä vähän seurailin ja totesin, että no ei tää kyllä kauhean hyvin taida toimia. Mulla tuli noin kolmen kuukauden välein vuotoja. Sitten rupesin miettimään, että Tämä ei ehkä ole ihan normaalia. Se oli kestänyt tosi pitkään. En tiedä, milloinka se on alkanut, että minulla on ollut tämmöiset tosi pitkät kierrot. Aina on ollut vähän jotenkin ehkä erikoinen kierto. Varsinkin nuorempana on ollut semmoista, että on ollut tosi pitkiä taukoja. Muistan, kun minulla alkoi 12-vuotiaankuukautiset, niin minulla oli ehkä pari kuukautta säännöllinen. Ja sitten oli yhdeksän kuukauden tauko ja sitten mä olin ihan, että okei, mitä tämmöstä. Ja sitten tosiaan jossain vaiheessa vaan hokasin sen, että tämä ei ole ehkä ihan kovin hyvä juttu. Siitä lähti sitten semmoinen ajatusprosessi, että mä vähän googlettelin, että mikähän mulla voisi olla ja sitten mulla tuli PCOS sieltä jostain. Googleen syövereistä ja sitten mä jossain vaiheessa siinä sen saman vuoden aikana jaoin mun ystävälle, että mitä siihen liittyy, että mitä oireita. Niin sitten hänkin oli silleen, että joo, no kyllä toi voisi ehkä silleen olla sellainen, että niiden kierron tai pitkän kierron ja epäsäännöllisen kierron lisäksi Mulla niinku karvat on aina kasvanut tosi nopeesti ja tosi tummina, mikä on ollut tosi häiritsevää. Ja sen lisäksi mulla on ollut ihan murrosiestä asti aika häiritsevä akne. Ja sit mä oon käynyt kaikenlaisilla kosmetologeilla ja sitten todennut vaan jossain vaiheessa, että tän täytyy olla hormonaalissa, että tää ei oo mistään semmosesta kiinni, että minä nyt hoidan ihoani jotenkin huonosti tai muuta, vaan että sen täytyy liittyä jotenkin siihen, miten mun keho toimii. No siitä sitten mentiin vähän eteenpäin. Silloin tosiaan oli häät tiedossa seuraavana vuonna ja sitten häät tuli kesällä 2.1. ja sitten mul sattu tulee vuoto vähän ajan päästä häiden jälkeen ja sit mä olin ihan, jees nyt me päästään kokeilemaan lasta. Ja kyllä mä siinä aika nopeesti sen tajusin, että ei tää mun kierto ole tästä kyllä yhtään parantunut. Että edelleenkään ei tule semmoista säännöllistä vuotoon. Vuodenvaihteen jälkeen menin yksityiselle gynäkologille ja hän ultras mut ja oli silleen, että sulla on ihan tämmöiset tosi monirakkulaiset nää sun munasarjat ja ovulaatiota ei tule. Hän määräs mulle muutaman kuurin kelta rauhashormonia, että saadaan sieltä vuoto tulemaan. Hän oli jotenkin kauhean optimistinen, että jos nyt ei tästä vielä raskaudu, niin sitten voidaan mennä ovolaatioinduktioihin. Ja se oli vähän sellaista aikaa, että oli vähän skeptinen, että se pelkkä keltarauhashormoni auttaisi. Ja siinä oli sellaista, että kynekologi sanoi, että sen kuurin jälkeen ihan muutaman päivän sisään pitäisi alkaa vuotoja. Mul kesti joku kymmenen päivää. Ja se vuoto oli tosi niukkaa ja semmoista, että Onko tää nyt vuoto ollenkaan? Ja eihän siitä sitten mitään raskautta seurannut. Ja toukokuussa 2022 mä sitten sain ne ovulat ja induktiolääkkeet tai lääkkeen ja sitten sitä seurattiin Ultralla ja katsottiin, Toimii tosi hienosti. Siellä näytti tulevaan johtofollikkelia. Sain sitten ovulaation testilläkin, mitä en ollut koskaan aikaisemmin saanut, koska ei ole ollut ovulaatiota. Mä olin sitten jotenkin ihontäpinöissäni, että jes, jes, jes, nyt tää varmasti onnistuu. Ja kynekologi sanoi, että puolisen vuotta kannattaa syödä sitä silleen, että on vielä ihan hyvät mahdollisuudet tulla raskaaksi. Ja minähän söin, ja mitään ei tapahtunut. Sitten me saatiin mun miehen kanssa lähetettä lapsettomuuspolille. Siellä katsottiin vähän verikokeita ja todettiin, että mulla on sokeri vähän koholla. Se on tosi tyypillistä, jos on insuliinirehistertti PCOS. En ollut saanut mitään diagnoosia yksityiseltä. En saanut myöskään tältä lapsettomuuspolilta, mikä oli vähän hämmentävää, koska mun mielestä se oli tosi selkeä.
Oliko sinulla jo siinä kohtaa itsellä sellainen käsitys, että oli, koska olit jo miettinyt PCOS-mahdollisuutta?
Joo, kyllä minä ajattelin, että se on minulla. Ja jotenkin siinä oli ne muutkin labrat vähän sellaiset, että kyllä tämä nyt on tosi selkeä. Ja minä olen itse bioanalyytikkokoulutukseltani, että jonkun verran ymmärränkin noista labroista jotain. Minä toki sanoin siitä ja näin. ei mitään tietoa diagnoosista. Sitten päätettiin yhdessä, että aloitetaan sokeriin lääkitys ja jatketaan sitä ovulaatioinduktiota vielä muutama kierto ja sitten katsotaan, että siirrytään inseminaatioihin. Ja sitten minulta oli korona ja mitä kaikkea. Siinä loppuvuodesta 22 oli vähän silleen, että no, katsotaan. Sitten tammikuussa 23 aloitin kierroin sillä keltarauhashormonilla, että en ollut ottanut sitä lääkettä projavartijaan. Sitten tuli se välikierto, ettei saanut mennä sinne, kun oli korona ja muuta. Sitten aloitin sillä keltarauhashormonilla ja se itse asiassa toimi uudella kerralla ihan Sillä tavalla kuin pitikin, että ihan muutaman päivän päästä alkoi. Alkoi sen vuotoja ja sitten sain siihen sen ovulaatioinduktiolääkkeen. Ja se taisi olla sitten... Ja mulla on ollut siis pitkät kierrot sen niinkuin ovulaatioinduktiolääkkeen kanssakin. Että siellä yli 30 päivää. Sitten oli silleen, että se tammikuunkierto olikin vain... Olikohan se 28. päivää? Ja mä olin ihan, että oiskohan tästä nyt tulla jotain? Sitten se helmikuunkierto tuli, ja siitä mä sitten raskauduin ensimmäisen kerran. Itse asiassa vielä semmoinen huomio, että kun mulla oli ollut se akne, Oikeastaan heti kun aloitin sen ovulaatioinduktion lääkkeen, niin se akne helpotti tosi voimakkaasti. Se vahvisti minulle, että tämä oli hormonaalista.
Kun saamme hormonaalien orkesterimme toimimaan vahvemmin, se vaikuttaa siihen. Ja kehonpuhdistusjärjestelmiin myös. Saanko kysyä tähän väliin, että oliko tässä kohtaa, ensimmäisen raskauden matkalla sitä kohti, kokonaisvaltaiset teemat vielä yhtään tuttuja? Vai lähestyikö se lähinnä terveydenhuollon ja lääketieteellisen puolen kautta?
Mulla oli siinä syksyllä, tai oikeastaan se alkoi varmaan syyskuussa, semmoinen kokonaisvaltainen hedelmällisyysterveyden valmennus, jossa olin mukana muutaman kuukauden. Siellä käytiin tosi paljon, varsinkin hermostoa, ja mä silloin tiedostin, että se luottamus on mulla ehkä semmoinen psyykkisen puolen iso haaste. Kun on pitkään ollut silleen, että kuukautiskiertojen hormonitoiminta ei toimi normaalisti, niin siinä oli tosi paljon työstettävää. Sitten oli paljon kaikkien ravitsemusjuttuja ja hermoston kanssa työskentelyä. Siinä oli tosi isossa osassa yhteisö, joka oli minulle tosi antoisa. Valmennus loppui tammikuun lopussa. Helmikuun kierrosta raskauduin. Silloin koin, että se oli iso apu siinä tilanteessa. Silloin olin sellaisessa tilanteessa, että tosi voimakkaasti oli tarve tukeutua lääketieteeseen, koska tilanne oli niin graavi. että ei vaan tuu ovulaatiota. Raskaus alkoi ja sujui hyvin. Varhaisessa vaiheessa todettiin raskausdiabetes, mitä osasin täysin odottaa, koska PCOS ja insuliiniresistenssi. Sen sain onneksi pidettyä ruokavaliolla kurissa, että ei tullut suurempia komplikaatioita. Sitten marraskuussa 2.3. syntyi lapsia ihan silleen. Sehän oli ihan alatiesynnytys. Hän syntyi kaksi päivää ennen laskettua aikaa. Tosi ihanasti meni se ST-homma.
Ihanaa tavinoja. Kiitos, kun jaoit. Tosi hienoa mun mielestä, että sulla kulki rinnakkain se kokonaisvaltainen ja terveyden. Tai että sä nojauduit siihen terveydenhuollon lääketieteelliseen puoleen, mutta olit kuitenkin jo löytänyt tämän kokonaisvaltaisen teeman ja ne kulkisi rinnakkain.
Sitten siinä kävi sellainen, että kun lapsi alkoi olla vuodenikäinen, niin sitten rupesin vähän toimimaan jo toista lasta. Ja siinä kävi sillä lailla, että mulla itse asiassa alkoi kuukautiset ihan normaalisti synnytyksen jälkeen ja olin vähän Mulla päähän lyöty, että mitäs tämä on. Ja se sitten pyöri jonkinnäköisenä, että oli vähän pitkää kiertoa edelleen. Mä sitten päätin, että mä käyn tämmösen kiertotietoisuuskurssiin, että mä ymmärtäisin enemmän lukemaan kehon viestejä, kun nyt kun oli kerran kuukautiskierto, niin halusin siitä vähän paremmin pitää huolta. Ja sitten totesin, että joo, silleen ihan kiva, että pyörii kierto, mutta mulla kävi aika nopeasti ilmi, että mun kroppa yrittää ovulaatiota monta kertaa kierron aikana ja sen takia ne kierrot on pitkiä. Että yleensä se sit jossain vaiheessa tulee. Ja sit on semmoista 35-40 päivän kiertoa suurin piirtein silloin vauvavuoden aikana ja yksi semmoinen Pitkä kierto, jossa ei tapahtunut ovulaatiota, tuli kesällä. Silloin ei ollut vielä akuutti toisen lapsen toive. Ajattelin, että jotain olisi hyvä tehdä. Silloin ei ehkä ollut niin paljon resursseja. Loppuvuodesta tuli sellainen, että haluan raskauskilot pois. Niitä oli jonkun verran kertynyt. Ja sitten kun mä vähän perehdyin uudestaan näihin ravinto-oppeihin ja vähän lisäsin liikuntaa ja muuta, niin tippukin yllättävän helposti ne kilot. Ja kävin sitten kontrollisokerirasituksessa ja siellä oli vähän silleen rajalla, että onko vähän korkea se mun sokeri. Ja sitten mulla oli lääkärille aika niin siellä mä sitten olin, että hei, saisinko mä tämän PCOS-diagnoosin nyt vihdoin? Ja hän katsoi mun paperit ja oli silleen, kyllä saat, ole hyvä. Että se oli vähän semmoinen, että erikoissairaanhoidosta en saanut, mutta sitten kun kävin ihan terveyskeskuslääkärillä, niin hän oli silleen, että joo, kyllä tää on ihan selkeä juttu.
Tosi jännä. Joo.
ja silleen olen ymmärtänyt, että on aika vaikea saada diagnoosia. Nythän PCOS nimettiin uudelleen.
Kyllä, joka on tosi hieno muutos.
Olen ihan samaa mieltä, niin uskoisin, että on ehkä vähän vähän helpompi saada se diagnoosi, koska mullakaan ei sitten muistaakseni. Mä kävin aika pian synnytyksen jälkeen Gynellä, kun mulla tuli iso vuoto, ja se oli ilmeisesti ensimmäinen kuukautisvuoto synnytyksen jälkeen. Ja hän silloin sanoi mulle, että vähän tämmöstä, että on paljon rakkuloita, mutta ei semmoista samanlaista, mitä mulla oli ollut aikaisemmin. Niin sitä ei tosiaan millään tavalla tämä lääkäri vaatinut, että hän olisi halunnut nähdä ne mun munasarjat, vaan olihan, että mitä kerron ja mitä he ovat kirjoittaneet erikoissairaanhoitoon, niin se riitti erittäin hyvin. Ja sitten olin tietysti tyytyväinen, koska kyllähän se merkitsee, että se lukee siellä papereissa ja ei tarvitse sillä selitellä, että minulla nyt on tämmöinen PCOS, mutta ei se kyllä kukaan lääkäri ole minulle antanut tätä diagnoosiin. Se helpotti sitten oloa. Ja siinä sitten vuodenvaihteessa 24-25 tuli se, että nyt haluaisin uudestaan lapsen tai haluaisimme yhdessä lapsen. Ja siitä sitten alkoi se yritys ja mä olin jotenkin kauhean innokas ja jotenkin toiveikas, koska nyt oli oma kierto toisin kuin edellisellä kerralla, mutta kyllä mä sitten Muutaman kierron jälkeen tuli sellainen olo, että jotain pitäisi tehdä. Välillä katsoin lämpötilakäyriä, mitä olin aamulla myös mitannut, ja ovulaation limaa tai ylipäätään kohdunkaulan limaa. totesin, että välillä on vähän kyllä vaikea sitä ovulaatiota pinpointata, että nyt se on tapahtunut. Ja kyllä siinä meni ainakin yksi kierto ihan hukkaan, koska lopetettiin liian aikaisin yrittäminen.
Joo, tosi mielenkiintoista. Ja mä mietin tuossa, että kun sä mainitsit, että sulla oli tieto siitä, että se ovulaatio yrittää tapahtua useamman kerran, niin tiesitkö tässä kohtaa jo, että se pitkä kierto johtuu siitä, että se ovulaatio yrittää tulla, mutta se ei ihan pääse tapahtumaan?
Kyllä mä luin ja kuuntelin tosi paljon kaikenlaista kierrosta ja kiertotietoisuudesta ja mistä kaikesta nyt hormonitoimintaan liittyvistä aiheista. Kyllä uppouduin tosi paljon siihen aiheeseen, mutta kuitenkin se, että mikä siihen voisi auttaa. niin jäi vähän silleen, että no en nyt ihan tiedä. Ja jonkun verran tosiaan olin tehnyt tosi hyviä muutoksia elintapoihin siinä aikaisemmin ja pyrin jatkamaan sitä. Ja sitten tosiaan jotenkin se, että kun sitten olikin se kierto, kun olin tottunut siihen, että ei ole oikeata kiertoa, että ei ollut tealivaihetta ollenkaan. Mun kierto oli pelkkää follikulaaria joskus tulevuoto. niin alkoi tulla PMS-oireita ja ärtymystä varsinkin loppuun lutealivaiheessa. Mulla oli jotenkin tosi häiritsevästi sillä lailla, että tuli lutealivaiheessa paljon kuvotusta. Varsinkin jos olin jossain ulkona lenkillä, niin saattoi tulla yhtäkkiä semmoinen, että rupee ihan yskittää, kun tulee semmoinen huono olo. Sitten oli heti silleen, että uhuu, onko tämä raskausoire? Ja ei ollut. Ja sitä kesti tosiaan monta kiertoa, että tuli sellaista. Ja sitten oli sellainen, että missä tämäkin nyt johtuu? Ihan ihmeoireita. Jonkun verran se kertoi oireilijaa. Toki se, että se opulaatio yritti sieltä tulla, niin sieltä tuli limat ja lähti limat ja tuli taas ja lähti. Lutealivaiheessakin oli usein paljon limaa. Sitten oli vähän silleen, että nyt minä tarvitsen tähän jotain apua. Kävin vähän toisen tyyppisen kertotietoisuuskurssin vielä siihen päälle, joka sitten taas oli nimenomaan Raskautta toivoville naisille. Sieltä sain jonkun verran lisäapuja. Ja sitten mä olin silleen, että jotain tässä vielä ehdottomasti tarvitsen. Että mä vaan yritän ja yritän. Tai yhdessä yritetään tietysti Puolison kanssa. Jotain siitä nyt puuttuu vielä. Ja sitten mä viime kesänä, joo, niin törmäsin tähän podcastiin ja rupesin kuuntelemaan ihan silleen, että ahmin jaksoja, koska tuli semmoinen olo, että hei, että tää on just nimenomaan se, mihin mä tarvitsen apua.
Ihana kuulla.
Siitä se lähti ja sitten päätin, että minä lähden nyt HHH mukaan ja annan sille mahdollisuuden, että jos se olisi nyt se, mikä auttaisi tässä asiassa.
Siis ihana kuulla. Mä en tiennyt, että sä olit käynyt jo useamman eri erilaisen... Joo, hyvin monta. Joo, no nyt voi kiinnostaa sitten tosi paljon kuulla just, että miten tai vielä tämän valossa tavallaan, että miten koet sen HYH. Mutta tietenkin ihanaa, että sulla on pidemmältä ajalta jo alkanut kerryttää sitä viisautta, ja sitten ymmärtänyt, että on vielä semmoisia puuttuvia palasia, mitä haluaa vielä. Ja just, että sulla on asteittain tavallaan edennyt se, että se kierto on palannut sieltä, ja ihanaa, että se synnytyksen jälkeen palasi, mutta sitten kuitenkin, että kiertot oli pitkät, niin siinä huomasit, että se ovulaatio ei nyt ihan tapahdu optimaalisesti. Niin jotenkin tosi hienoa, että sä oot ollut niin tietoinen ja halunnut tukea kokonaisvaltioon, ja tosin keinoin sitä kehoa.
Joo, kyllä mulla jäi siitä ensimmäisestä, että silloin olin käynyt tosiaan yhden valmennuksen, niin siitä jäi sitten semmoinen palo ja oli semmoinen, että noin mä ehkä tätä samaa valmennusta uudestaan käyn, mutta jotain haluan lisää vähän.
Tämä on niin mielenkiintoinen maailma. Ilmeisesti sunkin mielestä tämä on niin intohimoinen, että naisen hormonitoiminnan suhteen. Me voidaan kuitenkin aina mennä niihin teemoihinkin vielä pikkusen syvemmälle. Ei niin, että se olisi lisäsuoritus arkeen. Sitä mä yritän koko ajan painottaa, että tänne ei tarvitse olla suorittamista, vaan enemmän semmoisen uteliaisuuden ja jouston kautta ja löytää niitä tapoja, miten tuoda asteet tai niitä muutoksia omaan arkeen. Minullakin on jokaisessa teemassa asioita, joissa voi aina mennä syvemmälle. Kun elämä tapahtuu, ei kukaan aina täydellisesti sitä arkea. Itsekin koen, että siitä on niin apua, että pystyy vähän nojautumaan. Joku on tehnyt sen työn sinun puolesta. Sinun ei tarvitse itse johdatella ja kannatella omaa prosessia jatkuvasti.
Kyllä, niinpä. Jotenkin siihen. tietoon voi hukkua tosi syvälle ja kadottaa sen kokonaiskuvan, että mikä on just mun tilanteen kannalta tällä hetkellä se kaikista olennaisin, koska täydellisyyttä on ihan turha tavoitella, varsinkin jos on paljon haasteitani ja se ei ole millään tavalla tarpeellista.
Meillä on niin paljon informaatiota tällä hetkellä saatavilla ja etenkin aikaisemmin se informaatio on pääosin perustunut miehille tehtyyn tutkimukseen tai jos miettii vaikka 2000 lukua, niin me ollaan kuitenkin kaikki altistuttu sellaiselle tietynlaiselle terveyspuheelle. Ja sitten kun perehtyy siihen, että mihin tämä perustuu, mihin tutkimustieto on, niin 95 prosenttisesti se perustuu ei-hedelmällisessä iässä oleville naisille tehtyyn tutkimukseen. Siinä on niin paljon sitä informaatiota, mitä me ollaan koko elämän aikana kerritetty, niin tavallaan sen suorattaminen, että mikä tässä on oleellista just mulle tähän elämäntilanteeseen, kun se oma tavoite on tukea sitä omaa hormonitoimintaa, niin siinä onkin aika paljon suorattavista siitä kaikesta informaatiovassosta.
On ehdottomasti. Se, että tiedät paljon, mutta et saa arkeen implementoitua, oli minulla varmasti iso ongelma. Sen takia HYH kutsui minua tosi paljon, koska annoit ymmärtää, että tarkoitus on nimenomaan pienin askelin. saada niitä asioita siihen arkeen. Ja se on kyllä mun kokemus ihan sataprosenttisesti, että näin se juuri on mennyt.
Ihana kuulla. No joo, kerro sun HYH-matkasta, miten sä koit sen ja nää eri teemat. Miten sun matka lähti liikkeelle?
Joo!
Mä olin tosiaan kuunnellut aika aktiivisesti niitä sun Jaksoja ja osa-aiheista oli jo tosi tuttuja, mutta totta kai se just nimenomaan, että miten käytännönläheisesti sai tuotua niitä asioita siihen arkeen, että just aloitti silleen yhdellä asialla, että varsinkin jotain veren sokerin tasapainottaminen, mikä mulle henkilökohtaisesti on ihan älyttömän tärkeetä, niin mä olin jonkun verran jo bodista napannut sieltä muutaman jutun. Sitten siihen oli tosi kiva rakentaa päälle uusia juttuja. Esimerkiksi alussa, kun puhuttiin makroravinteesta, tajusin, että syön edelleen liian vähän proteiiniä. Sitten päätin siinä jo vähän ennen HYH. aika radikaalinkin muutokseen ruokavalioon. Otin jonkun verran lihaa, mitä en ollut syönyt silleen lähes ollenkaan varmaan kymmeneen vuoteen. Ja mä vakuutuin siitä, että hedelmällisyyden kannalta on vaan tiettyjä ravintoaineita tai sellaisia nimenomaan mikrojäsit taas, jotka ei vaan tule kunnolla sieltä kasvisruokavaliosta. Ja mä uskon, että se oli aika iso ja merkittävä muutos ihan tälleen. Toki arjessa ja vähän piti päätä vaivata, että mitäs mä nyt teen ja onks tää nyt hyvä ja mitä muut ajattelee. Mut sit mä olin silleen, että mä teen tän nyt oman ja tulevan lapsen terveyden kannalta, niin päätin sen tehdä. Ja toki sen myötä se proteiininsaanti helpottu huomattavasti, kun kasviproteiineista piti aika paljon laskeskella. ja miettii jotain papuja ja linssejä. Niissäkin on aika paljon hiilihydraattia kuitenkin myös. Piti vähän punnita niitä ja edelleen kyllä käytän niitä. Ne on tosi hyviä yleisesti ottaen, mutta koin, että tarvin siihen lisää muutakin. Rasvoissa oli aika paljon sellaista, että nyt on päivittämisen paikka omassa tiedossa. Sydänterveys ja tämmöiset tulee koko ajan uutta tietoa. Ei se ehkä olekaan se rasvaton prosessoitu maito mitenkään, välttämättä se kaikista paras vaihtoehto tai margariini jossain jotain. Siis kun mä oon katsonut niitä margariinin tuoteselostuksiin, niin mä oon ollut vaan silleen, että mä en halua koskee näitä.
Eczema is unpredictable. But you can flare less with Epglyz. A once-monthly treatment for moderate to severe eczema. Alkuperäisellä viiden kuukaudella tai pidemmällä dose-faseella, noin 4 in 10 ihmistä, jotka otettiin Epilis, saavutti itch-relief- ja clear- tai melkein clear-voimaa 16 viikkoa. Ja suurin osa näistä ihmisistä säilyttää voimaa, joka on vielä enemmän clear-voimaa yhden vuoden kohdalla.
EBGLES, lebrikizumab, LBKZ, 250 mg per 2 mL-injektio, on tutkimusohjelma, jonka käytetään lapsille 12-vuotiaille ja vanhemmille, joilla on vähintään 88 lb. tai 40 kg, joilla on vähintään severeä eksemaa. Se on myös kutsuttu atomallisesta dermatitisesta, joka ei ole hyvin kohdistettu tutkimusohjelmien käytössään, tai toipumisohjelmien käytössä, tai joilla ei voi käyttää toipumisohjelmia. EBGLES voi käyttää tai ilman toipumisen kortikosteroideja. Älä käyttä, jos olet EBGLES-alerttunut. Alertuneita reaktioita voivat tapahtua, jotka voivat olla kovia. Käsien ongelmia voi tapaht Kertokaa lääkäriltä, onko sinulla uusia tai huonompia oikkeita. Ei saa saada elämää vaksiinia Epglysta. Ennen kuin aloitetaan Epglysta, kertokaa lääkäriltä, onko sinulla parasitiikkainfektio.
Kertokaa lääkäriltä Epglysta ja käy lääkärille epglysta.lili.com tai kuule 1 800 LILI-RX tai 1 800 545-5979.
Ollenkaan enää.
Samat sanat. Joskus kun jossain törmää nykyään margariiniin, niin se tulee kehollinen jopa. Se on mielenkiintoista tämä rasvamaailma, mihin meidät on kasvatettu versus se, mikä hormonitoiminnan kannalta oikeasti palvelee meitä.
Ja siinä heti alkuun tuli sitten nämä reseptit, mitä jaat HHS, niin sieltä on löytynyt muutama aivan helmi, jota edelleen viikoittain tehdään, että ne on aivan mielettömän hyviä. Hyviä ja semmosia, että mä ihan oon silleen, että odotan innolla sitä päivää viikosta, kun syödään jotain Sonjan vinkkaamaa reseptiä. Niin se on semmoinen, mikä on jäänyt ihan näihin päiviin asti, siis tosi aktiivisesti. Kiitos siitä. Me ollaan vielä sellaisia aika huonoja keksimään mun miehen kanssa silleen, että mitä syödään, niin sit se on tosi helppo, kun on silleen, että no mulla on tuolla
toi ja toi ja toi.
eri resepti, mitä mielellään syön, ja sitten mies toteuttaa.
Täydellistä. Tosi ihana kuulla. Tämä motivoi minua. Romina on osa niistä. Suolistoterveyteen perehtynyt ystäväni. Hän on osa luonut niistä resepteistä. Tällainen palaute motivoi siihen, että pitää luoda lisää reseptejä.
Ihanaa.
Tosi ihana kuulla.
Ja mitä sitten? Hermostomoduuli oli tosi tärkeä. Se on sellainen... Mä itse asiassa aloitin myös hermostovahennuksen silloin viime vuonna. Ja siitä oli tullut tosi paljon semmoista teoriatietoa ja jonkun verran myös harjoituksia arkeen. Mutta jotenkin se, miten sä lähestyit sitä hermostoa, niin se sai mut ymmärtämään, että miten mä oikeasti toimin mun arjessani. Minulla oli todella suuri oivallus se, kun olen ollut oikeastaan melkein koko ikäni semmoinen miellyttäjä. Ja sitten mä tajusin, että ei tämä ole mikään sellainen minun ominaisuus, vaan tämä on selviytymiskeino. Ja sitten mä olin sen jo jollain tasolla ymmärtänyt, mutta sitten mä tajusin, että mä olen kotona tosi usein taistelutilassa, mikä oli mulle vähän silleen, että oho, et vois nyt tällä lailla. Ja sitten olin silleen, että no, tähän pitää kyllä saada joku muutos. Että ei ole hyvä, että on kotona taistelutilassa, kun tämä kotona olisi hyvä olla siellä. parasympaattisissa, että olisi rauhallinen ja rentoutunut ja näin. Se oli mulle tosi iso aha-elämys, että se kyllä herätti tosi voimakkaasti. Se oli kyllä mulle semmoinen varmaan isoin anti loppupeleissä, että tuli semmoinen hitsi, että tää on kyllä tämmönen, mihin pitää saada muutos aikaiseksi.
Vau, toi on ihan mieletön oivallus ja muutos. Mä oon niin iloinen, että oot saanut tommosen oivalluksen, koska se hermosta. Mä koko ajan ymmärrän vahvemmin, miten se on oikeesti ihan kaiken juurella, mitä tulee meidän hormonitoimintaan. Aivot on se, mistä informaatio otetaan sisään ja jatkaa matkaa kehoon. Hormonien tuotanto saa viestit hermosto- ja aivojen kautta. Tosi ihana kuulla.
Kaikista moduuleista sain paljon irti. Kierron synkronisointikin oli sellainen, että vaikka se oli tuttu kiertotietoisuus, kursseista ja muista, niin silti siellä tuli sellaisia, että tämän voisin tuoda just arkeen. Nimenomaan se, mitä koin HYH ehdottomasti suurimmaksi vahvuudeksi on se, että miten tuot nämä asiat konkreettisesti arkeen. Se toimi mulla tosi hyvin ja mä odotinkin sitä, koska olin kuunnellut sua jo jonkun aikaa siinä vaiheessa ja mä olin vaan todella tyytyväinen, kun se onnistui. Kiitos.
Ihanaa. Saat olla todella ylpeä itsestässä, koska sehän on aina vähintään 50-50. Olet kuitenkin se, joka ottaa ne ja vie ne arkeen. Mutta se on just se, mitä näen, mikä on valmennuksen anti. Kun asiat on paketoitu hyvin selkeästi ja harjoitukset ovat myös tärkeitä. WHO on kehollisia harjoituksia, mutta kirjalliset ovat myös tärkeitä. Oikeasti valitset, mitkä ovat ne asiat, mitä tässä hetkessä vien. Ei liikaa kerralla, vaan asteittain. Se on haastavaa. Se vaatii paljon enemmän, että kulutat vain maksutonta sisältöä. kirjoja tai somea nopeampaa sisältöä. Se vaatii ihan eri tavalla oman itsensä johdattelua. Tässä voit nojautua vähän enemmän tähän. Se on 50-50, mutta asia on pureskeltu valmiiksi ja harjoitukset auttavat viemään sitä käytäntöön. Mahtava kuulla, että olet kokenut sen just noin. No joo, sinä olet tosi hyvin jakanut. Haluaisin kysyä, millaisia odotuksia sinulla oli ja mikä oli se todellisuus. Kiitos, kun jaoit. Oliko sinulla sellaisia hetkiä, milloin sinä epäilit? Tai tuli jotain motivaatiodippejä tai muuta? Muistatko tämmöisiä?
Joo, kyllä minulla tuli ehkä siinä puolessa välissä sellainen, että äh... Ei näy missään. Mulla oli yksi tavoite tai toive, että mun reaktiivisuus loppuluteaalissa vähenis. Mä koin, että se oli tosi häiritsevää. Tais olla, että ensimmäisestä kierrosta mikä oli HYHn aikana, niin mulla oli suhteellisen helppo. Sitten se lutealivaihe ja mä olin silleen, että jes, mahtavaa, mutta sitten se toinen ei ehkä ollutkaan ihan niin helppo kuin edellinen, niin sitten tuli vähän semmoinen dippi, että enks mä nyt sitten tehnykään tarpeeksi tai jotain. Kuitenkin muistutin, että kun hormonitoiminta toimii vähän semmoisissa sykleissä, päätin, että kun munasolun loppukypsyminen kestää noin kolmisen kuukautta, ajattelin, että annan sen kolme kuukautta ihan rauhassa mennä ja katon sen jälkeen, tuleeko muutoksia. välttämättä edes kannata odottaa kauhean paljon hormonitoiminnan ollessa kyseessä, koska se on niin paljon hitaampaa kuin esimerkiksi hermosto. Mutta totta kai se hermosto kertoi minulle silloin ensimmäisessä kierrossa, kun olin paljon vähemmän reaktiivinen, että siellä oli tapahtunut jotain. Mutta minulla oli myös sellainen, että samaan aikaan kun aloitin hoihossa, niin aloitin työt, niin totta kai se oli eri tavalla kuormittavaa aikaa. mitä oli ollut aikaisemmat kuukaudet, niin kyllä se nyt oli ihan ymmärrettävääkin, että ihan joka kerto ei välttämättä ollut sellainen, että jotenkin olisi vaan semmoista nousujohteista se muutos, niin siinä tuli ehkä semmoinen, mutta tosiaan muistutin itselleen, että katsotaan tämä kolme kuukautta ihan rauhassa ja sitten mietitään, että onko tullut mitään muutosta vai ei.
Tämä on tosi tärkeä havainto. Tiedostan itsekin, että tämä on kärsimätön luonne moni meistä. Haluaisi muutoksia saman tien, mutta on tärkeää muistaa, että hormonitoiminnassa se vaatii usein. Moni saa tiettyjä muutoksia jo viikoissa, mutta meidän täytyy antaa aikaa ja armollisuutta keholle. Hormonitoiminta sopeutuu viimeisenä. Toi on tosi tärkeä oivallus. Sulla oli selkeä tavoite, hermoston reaktiivisuuden väheneminen. Tosi hyvä, että olit arvollinen itsellesi ja tiedostit, että elämä tapahtuu koko ajan. ja työt ja muut, niin ei voi myöskään olettaa sitä, että... Tai just, että ei se ole ainoa pelkästään nousujohteista, vaan enemmänkin se, että pitkällä tähtäimellä me vahvistetaan näitä asioita ja sitä ymmärrystä ja saadaan niitä työkaluja just siihen arkeen, koska arki ei ole täydellistä koko ajan tai me ei voida täydellisesti toteuttaa näitä asioita. No joo, kun sanoit sen kolme kuukautta, niin aloitko näkemään jotain muutoksia tai missä kohtaa? Miten muistat, että tuliko motivaation dipin jälkeen, tai sen kolmen kuukauden periodin jälkeen aloitko havaitsemaan jotain muutoksia, jotka motivoi?
Joo, mulla kävi silleen, että oikeastaan kun HYH kesti sen kolme kuukautta tai vähän päälle, niin heti seuraava kierto, mulla oli 28 päivän kiertoa, Mulla oli ollut niitä 35 päivän kiertoja ja se oli tosi, tosi, tosi motivoivaa. Ja mä kävin itse asiassa siinä joulukuun puolivälissä, niin vivenin näissä laajoissa verikokeissa. Ja sitten kun ne tulokset tuli, niin mä olin ihan puulla päähän löytynyt, että nää on tosi hyvät! Mä vertasin niihin, mitä mulla oli otettu silloin ennen esikoista, tai siis lasta, niin esimerkiksi LHO, joka oli ollut silloin yli viiteen rajan, niin oli tosi hyvä. Insuliini oli tosi hyvä, kun se oli ollut jotain ihan törkeetä silloin aikaisemmin. Nauroin ihan kippurassa, kun olen 32-vuotias, niin biologinen ikäni oli 24. Mitä? Hukkasin, että ovatko nämä oikein ihmisen kokeet. Tosi hyvät tulokset oli. Se kannusti paljon, että nyt ollaan oikealla tiellä. Nyt olen tehnyt juuri niitä asioita, mitä pitää tehdä.
Ihan mieletöntää. Ja vielä sun insuliiniresistentti PCOS-matkan jälkeen, niin sä oot saanut ne arvot tosi hyväksi. Se on aivan mieletöntä jo itsessään. Sä oot ollu oikeesti tosi tosi ylpeä itsestäsi.
Joo. Ja sitten jotenkin kun se oli niin jotenkin hyvä se tulos, niin sit mä kuitenkin olin vähän silleen, että kun nämä on vain nämä verikokeet, niin kertoo, onko nämä nyt riittävästi? Niin sitten mä päätin, että mä teen vielä Dutch-testin siihen päälle, joka on siis tämmönen syljestä ja virtsasta tehtävä tämmönen testi, jossa katsotaan hormonien aineenvaihduntatuotteita ja kuinka paljon niitä on päivän mittaan siellä luteaalivaiheen puolivälissä. Noin viikko oholaatiosta ja mä tein sen sitten tammikuunkierrosta. Ja sitten siinä kävi erittäin hassusti, että mä raskauduin siitä kierrosta, kun mä tein sen DUTS-testin. Ja sitten oli vähän silleen, meniks tää nyt jotenkin hukkaan tai jotain. Mutta se oli tosi silmiä avaava, kun me käytiin ne tulokset läpi sitten sen jälkeen, kun olin jo hyvin tietoinen, että olen raskaana ja näin. niin mulla oli mieshormonitaso tosi hyvällä tasolla siihen nähden, että mulla on PCOS tai PMOS. Estrogeeni oli vähän silleen koholla, mitä mä olin miettinyt, että se varmaan on. Progesteroni oli tosi hyvä, siis todella hyvä, että se ties mulle, että raskaus on hyvissä käsissä. Ja kortisoli oli sitten taas ihan, no, Sanotaanko, että se vuorokausivaihtelu oli pikkasen pielessä, mutta sitten kun siellä katsottiin esimerkiksi sitä, että miten paljon mun keho metabolisoi sitä kortisolia, niin se oli tosi huimaa. Kyllä mulla siinä konkretisoitui, että vaikka tuntui siltä, että ei se orki nyt niin kuormittavaa ole ja töissä menee ihan kivasti, niin silti kyllä se näkyy siellä, että on aikamoiset kuormitukset päällä ja siitäkin huolimatta. pystyin raskautumaan ja raskaus edelleen jatkuu ja on tosi hyvävointinen. Se konkretisoi minulle sitä, että ei todellakaan tarvitse olla täydellisessä tai optimaalisessa tilanteessa, että raskaus voi alkaa. Se oli myös tosi kannustava. Sain paljon hyviä vinkkejä, neuvoja ja ohjeita, miten kannattaa jatkossa raskauden jälkeen tukea kehoa. kuin että siitäkin sain paljon hyötyä. Joo.
Tuohon kortisolin asiaan on tosi hieno havainto, ja miten mä sen näen, että kun sulla on kuitenkin testistä myös huomasit, ja tietysti raskaus on alkanut, tai hedelmöityminen on tapahtunut, ja se lutealivaiheen raskaus on kiinnittynyt, ja raskaus on alkanut ja jatkunut, niin sulla on se progesteron juuri ollut siellä riittävällä tasolla, niin kortisolin ja progesteronin lähtöaineethan on samat, eli esimerkiksi Ravinto on yksi tekijä, mikä vaikuttaa. Keho saa riittävästi resursseja. Puhun turvallisuus- ja resurssisignaaleista. Turvallisuussignaaleja on hermoston kautta. Parasympaattinen palautumisen tila riittävän usein. Sitten ravinnosta ja muutakin, mutta ne pääasiat, mistä saadaan resursseja. Keho on saanut riittävästi resursseja, jotta se on tuottanut kortisolia ja progesteronia. Tämä on hyvä testamentti, että se ei ole este, että elää intensiivistä arkea. Arjessa on kuormitusta, se on normaalia. Me halutaan myös sitä työstää ja tunnistaa, mutta elämä tapahtuu koko ajan. Silti me voidaan tervehdyttää omaa hormonitoimintaa ja vahvistaa sitä. Aivan mahtavaa. Miten sun raskaus on sujunut? Missä kohtaa oletkaan?
Mulla tuli eilen 18 viikkoa täyteen ja kohta pääsen sitten vähän ihmettelemään Raken Eltrassa pikkuista. Se on aina jännittävää ja ihanaa ja kutkuttavaa. On mennyt tosi mukavasti. Alkuraskaus oli semmoista syvän väsymyksen aikaa, mitä nyt kuuluu asiaan. En ole mitenkään huolissani. Tässä raskaudessa verrattuna edelliseen on ollut enemmän erilaisia pieniä oireita. Minulla on ollut kuvoitusta alkuun raskaudessa aika paljon, mitä en muista, että esikoisista olisi juuri ollenkaan ollut, mutta ei mitään pahaa oksentelua tai muuta. Ylipäätään silleen on ollut fyysisesti tosi hyvä olo. mutta kuitenkin vähän pieniä tuntemuksia aina välillä. Tulee semmoinen olo, että kyllä mä nyt olen raskaana. Mä muistan, että esikoissa se oli vähän piinaavaakin, kun oli monta viikkoa, että ei tuntunut missään. Niin sit mä olin, että onkohan kaikki hyvin ja näin. Mutta nyt on ollut ehkä vähän silleen semmoista huojentavaa oiretta, että on ollut semmoinen olo, että kaikki varmasti menee ihan hyvin ja tähän mennessä on mennytkin hyvin. Että ei silleen mitään ihmeitä, Raskausdiabetesen olen nyt taas uudestaan. Tai se on mulle diagnosoitu. Sitä nyt osasin toki odottaakin, että se tulee toistamiseen. Varsinkin kun on se insuliiniresistenssi tausta, niin se ei tullut millään tasolla yllätyksenä. Toistaiseksi nyt on tässä seurantajakso, että sukerit on toistaiseksi pysynyt tosi hyvin. Tässä tilanteessa varsinkin on hyödyntänyt tosi paljon oppeja, mitä HIH on saanut, nimenomaan sen proteiinin. saanniin ja rasvojen saannin kannalta ja on miettinyt niitä hiilihydraattien laatua ja tämmöistä, niin se on varmasti tosi iso työkalu ja voimavara tässä raskausdiabetesen kanssa, että saa pidettyä sen hyvässä hoitotasapainossa.
Ehdottomasti joo. Sulla on hyvät työkalut siihen. Toki ateriarytmi voi olla roskaan haastavampi, mutta kuitenkin tosi tärkeänä. Ja nämä eri verensokeriin liittyvät. Myös kortisoli ja hermosta teemana on tärkeää verensokerin tasapainottamisessa. Kuulostaa niin hyvältä. Mä olen tosi onnellinen sun puolesta tästä matkasta. Sä oot käynyt pitkän matkan ja jotenkin huoutu sellaista elinvoimaa. raskausglowta myös.
Joo, se on ihana, kun se tulee. Jos se tulee, saan olla tosi kiitollinen siitä, että on nyt semmoinen keskiraskauden hyvä flow päällä. Sitä odottelin kyllä tuon alkuvuoden.
Kyllä, se ei aina siltä tunnu, etteikään siinä alussa. No hei, jos joku nyt kuuntelee tätä ja resonoi, sun tarina resonoi, niin mitä sä haluisit sanoa tällaiselle naiselle, joka mahdollisesti myös harkitsee HelioHormones-valmennusta?
Kyllä mä ajattelisin, että jos on yhtään semmoinen olo, että rämpii siinä suossa yksin ja ei oikein saa tehtyä niitä asioita, mitä haluaisi tehdä. niin HYH on älyttömän hyvä siihen nimenomaan, että saat sen tuen, saat sen valmiiksi pureskellun tiedon, sinun ei tarvitse arpoa, että kannattaako minun tehdä tätä vai eikö minun kannata tehdä tätä. Totta kai omien voimavarojen mukaan ja jos tuntuu, että toi ei nyt resonoimuisi yhtään, niin sen voi jättää pois, mutta siellä on niin paljon kaikkea hyvää. mihin kannattaa tarttua ja tosi helposti lähestyttää pienissä paloissa. Kun tulee joka viikko uusi ja integraatioviikko aina välillä, siinä on tosi hyvin aikaa mietiskellä ja pistää niitä asioita käytäntöön ja katsoa, oliko tämä nyt minulle hyvä juttu. Ja kun se kestää just tuon ajan, mitä se kestää, ne tulokset näkyy sitten viimeistään siinä vaiheessa, kun se päättyy, mikä on toki vaan silleen kurjaa, koska... Jos tuntuu, että nyt tapahtui kaikkea ihanaa yhtäkkiä, niin ei ehkä ole enää sellaista, että minnes menen ehkuttamaan tästä ja kyselemään.
Onneksi sinulla on sparrailemukaverit. Haluan aina kuulla. Ei mitään miettiä, miten tähän, mutta aina haluan kuulla. On ihana käydä keskustelua ja kuulla sun matkaa tarkemmin.
Kyllähän mä laitoin tosiaan sulle viestiä jo ennen kuin raskauduin, ja sitten kun raskauduin, niin oli jaettava, että olin niin kiitollinen siitä, mitä oppeja olin saanut, ja jotenkin se, että kun se matka oli kuitenkin suhteellisen pitkä ennen kuin mä löysin HYH, että jos mä olisin itsekseni pystynyt tähän, niin se olisi tapahtunut jo aikaisemmin, mutta selkeästi tää oli se, mikä mikä nyt minun kohdallani oli se ratkaiseva tekijä, että saan just itselleni oikeat työkalut. Se on jotenkin mielenkiintoista, miten sinulla on niin yleispätevä paketti. Ei kaikilla tarvitse olla PCOS tai yhtään samoja oireita, mitä minulla esimerkiksi on. Se toimii oikeastaan kaikkeen hormonaaliseen ja hermostolliseen haasteeseen. Se on ihan mieletön. Mieletön kyllä paketti. Ei voi muuta sanoa kuin vauja, kiitos.
Oi Melissa, kiitos niin paljon sun luottavuksesta. Mä oon niin ylpeä susta tästä prosessista, jonka sä oot käynyt. Niin iloinen niistä tuloksista, mitä sä oot saanut. Vielä viimeiseen asiaan, mitä sä sanoit. Se, mitä itse oon oppinut vuosien varrella entistä vahvemmin, että se, ovulaation vahvistaminen tai mahdollisesti käynnistäminen, vahvistaminen ja luteaalivaiheen tukeminen. Ne ovat sellaisia asioita, jotka vaikuttavat eri hormonaalisiin tiloihin. Kuten sanoit, yleispätevästi oikeastaan kaikkein melkein, mitä olen itse tässä asiakkaiden kanssa on työskennellyt, niin se on se, että me saadaan se ovulaatio vahvistettua ja sitä kautta se lutealivaihe vakautettua, niin se meidän hormonaalinen orkesteri ja se kierto, eli se noin neljän viikon kierto, että ne hormonit toimii semmoisissa sykleissä, kun meidän hedelmällisen naisen kannalta niiden kuuluu toimia, niin se on tavallaan se, mikä sitten vaikuttaa niihin. hoitaa niitä eri tiloja. Se on tavallaan se tavoite erilaisissa tiloissa. Kiitos sulle ihan mielettömästi. Tuleeko sinulle vielä mitään viimeisiä sanoja, mitä haluat sanoa?
Ehkä vielä kerran haluan sanoa sen, että riittävän hyvä on todella riittävän hyvä. Ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen. Kaikki inhimillisyys ja omat voimavarat edellä. Ja mä ainakin itse koin, että kun mä olin just aloittanut työt, mulla oli kaksvuotias lapsi ja mitä kaikkea, siinä oli kaiken maailman hässäkkää ja muuta, niin siitä huolimatta pystyin just sopivasti itselle annostelemaan niitä asioita ja koin, että se oli ihan kullan arvosta.
Just näin, halutaan, että sitä ei ole uusi suoritus arkeen, vaan ennen kaikkea semmoinen, että tunnistetaan sieltä pari oleellista asiaa ja sitten asteittain viedään niitä asioita niin, että ne ei kuormita enemmän, vaan ennen kaikkea tuo semmoista keveyttä ja iloa ja just niitä oikeita muutoksia oikeaan aikaan. Kiitos todella paljon, Melissa, kun olet ollut jakamassa tarinaa. Olen aivan varma, että todella moni kuulija pystyy samaistumaan ja resonoimaan tarinaasi ja saamaan siitä voimaa ja luottamusta. Ja myös apua mahdollisesti päätöksentekoon, että olisiko HYH heitä varten.
Kiitos, kun sain jakaa.
Kiitos.
Tämä jakso on tuottu sinulle Google Chrome. Luulet, että tiedät järjestelmää, mutta Gemini ja Chrome ovat uusia. Ne voivat auttaa sinua käytännössä kaikkiin webiin, kuten muodostamiseksi 50-päivän muodostusblogista vintaja-motorikkelia, tai lopulta rajoittamiseksi pitkän artikkelin, jonka olet oltu avaamassa viime viikkoja. Gemini ja Chrome ovat tässä. Oletko valmiina tekemään jotain online, joka on tärkeää? Kiitos.
More from Sonja


100. Kehoyhteys, hermosto ja hormonitoiminta – mitä somaattinen työ tarkoittaa ja miten tuoda sitä arkeen?


99. Elätkö mielessä vai kehossa – miksi yhteys omaan kehoon on tärkeä hormonitoiminnalle ja hedelmällisyydelle?


97. Hormonaalisen ehkäisyn lopettaminen: miten tasapainotin hormonitoimintani luonnollisesti


96. Minkälaiset muutokset ovat mahdollisia, kun alat tukemaan hormonitoimintaasi?


95. Mitä tapahtuu ovulaation jälkeen – luteaalivaiheen rooli raskauden alkamisessa


93. Miten päästää irti kontrollista sekä pelosta ja rakentaa turvaa keholle hermoston kautta


92. Miten hermoston tila vaikuttaa hormonitoimintaan, kiertoon ja hedelmällisyyteen