36. Raskaustesti ja lapsiluku, Kierron synkkaus kuun kanssa 🌕🌑

Hello rakkaat kuulijat ja tervetuloa Up Level Podiin, ihanaa kun olet täällä. Olet sitten ensimmäistä kertaa toi pidempiaikainen kuuntelija. Tänään mulla oli tarkoitus olla teille eri aihe, mutta kun mä aloin editoimaan tota jaksoa, niin mä tajusin, että mä haluan nauhoittaa sen uudestaan. Välillä tässä podin tekemisessä haastavaa on se, että jos ei ole tosi selkeästi pohtinut jotain aihetta loppuun, ja se on vaikeampi aihe tai sellainen, mistä haluaa puhua mahdollisimman sensitiivisellä tavalla, mutta kuitenkin tarjota teille mahdollisimman paljon arvoa, niin sitten se jakso saattaakin tuntua sellaiselta, että siinä ei ole kunnolla punaista lankaa. Nyt minulla kävi niin, niin minä nauhoitan sen teille uudestaan. Ja tänään minulla on itse asiassa hauska ajankohtainen aihe. Nimittäin, ajattelin pohtia ääneen mun unelmien lapsilukua ja rinnastaa sen siihen realistiseen lapsilukuun tai miettiä sitä, että kuinka paljon voi mennä sydän versus järki edellä näissä asioissa. Tähän päivän tarinaan liittyy myös kierron synkkaaminen kuun kanssa, jota mä suosittelen ihan kaikille. Se on tuonut mulle tosi paljon uutta ulottuvuutta hormoniterveyteen ja sellaista mahdottunutta fiilistä, kun oma kierto on synkassa luonnon kanssa. Palataan siihen kohta. Niin kuin varmaan ihan jokainen meistä, niin minäkin olen miettinyt mun unelmien lapsilukua ja tietysti sitä, että onko se realistista. Tämän viikon tapahtumien johdosta meni muutama päivä niin, että mä mietin tosi syvällisesti, että onko kolme lasta ylipäätään mahdollinen lapsiluku meille, ja miltä se näyttäisi tässä elämäntilanteessa. Kävin aika syvällä tämän kanssa. Olen aina tiennyt, että haluan lapsia ja enemmän kuin yhden, koska itse koin lapsena syvää yksinäisyyttä. kun mä olin tavallaan ainoa lapsi. Mulla on kaksi siskopuolta, mutta etenkin lapsena niin se ei ollut sama asia kuin se, et olis ihan täys sisaruksia. Ja lisäksi he on viisi ja yhdeksän vuotta mua vanhempia, niin sekin vaikutti siihen. Ja silloin lapsena mä oisin tehnyt ihan mitä vaan saadakseni sisaruksia. Ja sen takia mä oon aina tiennyt, että mä itse Haluaisin lapsia ja haluaisin useamman. Sekä niiden lasten kannalta, että heillä on sisaruksia, mutta ehkä myös itsenin kannalta, kun on kokenut semmoista syvää yksinäisyyttä lapsena, niin mä tiesin, että mä haluan itse suuren perheen ja mä haluan niitä kaikista läheisimpiä ihmisiä mun ympärille. Useampia ja semmoisen tiiviin perheyksikön. Mulla on siis tosi tiiviit suhteet sekä mun vanhempiin että mun siskopuoliin, mutta siitä huolimatta tää oli se mun kokemus. Mutta mä tiedän monia ainoita lapsia, jotka on ollut täysin tyytyväisiä siihen ja myös valinneet itselleen, että yksi on sopiva lapsiluku. Joten tää on täysin mun oma kokemus, mä en todellakaan ajattele mitään kenenkään muiden valinnoista. Ja tiedän myös, että yksi lapsi on yleisin lapsilupu nykyään. Ja se on täysin ok, tottakai. Ei mitään kysymystäkään, vaan pohdin vain omia ajatuksia. Ja uskon, että osa teistä voi samaistua näihin mun ajatuksiin. Tiedin aina, että haluan vähintään kaksi lasta, ja onnellisesti tämä unelma on toteutunut. Kiitos 25-vuotiaalle itselleni, joka alkoi määrätietoisesti tervehdyttämään omaa hormonitoimintaansa. Minullahan oli vuosien pätkää, että minulla ei ollut lainkaan kiertoa, ei menkkoja eikä ovulaatiota, ja ihan teini-ikäisestä asti menkat olivat tosi epäsäännölliset. Jossain vaiheessa tajusin, että jos haluan toteuttaa unelmani omasta perheestäni, niin minun on pakko tervehdyttää itseni. Monesta eri syystä, muun muassa sen takia, että voin nostaa omaa elämänlaatua, koska kun et ole terve, kärsit erilaisista oireista, niin elämänlaatu on myös sen mukainen. B. löytää kumppanin ja C. tulla raskaaksi. Aloin tervehdyttämään itseäni kokonaisvaltaisesti ja olen äärimmäisen kiitollinen, että sen pitkäjänteisen matkan jälkeen olen päässyt tähän pisteeseen. Liittyen vielä kumppanin löytämiseen, uskon, että silloin kun minulla oli pysähtynyt hormonitoiminta ja elin tosi vahvassa maskuliinenergiassa, niin vedin vuosikausia puoleeni miehiä, jotka eivät olleet syystä tai toisesta halukkaita sitoutumaan. Ja nykyään ymmärrän, että se oli ihan täysin se minun energia, mistä käsin vedin näitä tietynlaisia ihmisiä puoleeni. Se vaati sen, että aloin purkamaan niitä minun tunnelukkoja ja siirtymään siitä maskuliini-energiasta feminiini-energiaan. Kun mun hormonitoiminta tervehtyi, ja kun mä olin myös käynyt tämän maskuliinisen ja feminiinisen energian prosessiin ja oppinut kultivoimaan mun feminiinistä energiaa, niin ei mennyt kauakaan, kun mä tapasin Antonin. Tähän liittyy kyllä ihan oma manifestointiprosessi, mutta mä voin jakaa sen toisessa jaksossa.

Tässä bodissa me syvennetään kokonaisvaltaisen terveyden teemoihin, erityisesti naisen hormoniterveyteen.

Sä kuuntelet Applable Bodia, mun nimi on Sonja Hannus.

Mulla ei ollut vuosiin kiertoa hormonallisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen ja mulle puhkes vaikea akne. Pelkäsin, että en voisi ikinä tulla raskaaksi ja toteuttaa hartainta unelmaani omasta perheestä ja olla kokonaisvaltaisesti terve. Kun lopulta sain menkat takaisin, ne oli epäsäännölliset, välillä tosi lyhyt kiertö, välillä tosi pitkä, ja kärsin BMS-oireista, kuten pahasta reaktiivisuudesta, ahdistuksesta ja vatsakivoista. Lopulta turhauduin, ettei länsimainen lääketiede pystynyt auttamaan, ja syvennyin kokonaisvaltaisten hoitomuotojen maailmaan. Löysin itämaisen viisauden ja opin kuuntelemaan kehoni, mieleni ja sieluni yksilöllisiä tarpeita. Sain lopulta säännöllisen ja täysin oireettoman 28 päivän kierron, löysin elämäni rakkauden ja vihdoin terveen parisuhteen nopeasti hormonieni tasoittumisen jälkeen, ja tulin helposti raskaaksi. Haluan auttaa jokaista, joka haluaa terveen kehon, mielen ja sielun ja elää oman näköistä elämää. Ihanaa, kun olet täällä!

Mutta kaksi vai kolme lasta? Se on ollut se kysymys mulle nyt viime vuodet. Sen mä tiedän, että mä en näe meillä enempää kolmelasta. Ihan sen takia, että mä en näe, että me kestettäis sitä kuormituksen määrää ja taloudellista puolta ja kaikkea muuta. Eli kysymys on ollut itselleni se, että kaksi vai kolme? Palaan kohta siihen, miksi tämä asia oli niin ajankohtainen viime päivinä. Mutta huomasin jossain vaiheessa minun viimeisinä kiertoa, että se ei ole enää täysin synkassa kuun kanssa, niin kuin se on ollut siitä asti, kun lopetin imettämisen noin vuosi sitten. Eli koko tämän ajan minun menkat ovat olleet uuden kuun aikaan ja ovulaatio silloin, kun on täyskuu. Ja nyt mä huomasin, että niissä on noin viikon ero. Ja mun parantajan mielestä, kenestä mä oon puhunut aikaisemminkin, Tomppa, muuten jos haluatte hänen yhteystiedat tai sitten sen suolihuhtelijan yhteystiedat, kenen luona mä oon käynyt, niin ne löytyy hyvinvointini kulmakivet uusitusta e-kirjasta. Sä saat sen suoraan liittymällä mun uutiskirjallistalle. Linkki löytyy tosta show notesesta. Nyt sä voit käydä sieltä antamassa sun sähköpostin, niin sen jälkeen kun sä oot vahvistanut sen sähköpostin, niin sä saat noin viiden minuutin sisällä sun sähköpostiin tän hyvinvointini kulmakivet e-kirjan. Mut anyways tän Tompan mielestä, niin hän on sitä mieltä, että tärkein merkki siitä, että on hedelmällinen kierto, on se, että se on synkassa kuun kanssa. Joko Uudenkuun tai Täydenkuun kanssa. Ja tätä kiertoa, joka mulla nyt on ollut, kutsutaan Uudenkuun kierroksi. Eli mun uusi kierto alkaa ihan samoihin aikoihin kuin myös kuun uusi kierto. Entisaikoina tietyissä kulttuureissa suuremmalla osalla naisista, tai siis todennäköisesti tämä pätii kaikkialla maailmassa, mutta on tutkittu ja opittu, että tietyissä kulttuureissa, tällaisissa muinaiskulttuureissa, suuremmalla osalla naisista oli tämä uudenkuunkierto. Noin 80 prosentilla oli uudenkuunkierto ja noin 20 prosentilla oli täydenkuunkierto. Eli he ovuloi täydenkuun aikaan. Silloin kun näillä 80 prosentilla oli kuukautiset uudenkuun aikana, niin nämä toiset 20 prosenttia oli tukena niille naisille, joilla oli menkat. Eli valmisti ruokaa, tuki sitä, että he pystyivät lepäämään. Ja sitten, kun 20 prosentilla oli kuukautiset täydenkuun aikaan, he saivat tukea näiltä muilta naisilta. Tämä on mielestäni supermielenkiintoista. Haluan oppia tästä lisää. Tämä kertoo siitä, että entisaikoina ymmärrettiin se naisen kehon yhteys luontoon ja kuuhun. Myös kunnioitettiin sitä kiertoa, annettiin sille tilaa ja ymmärrettiin naisen supervoimat.

Päädyin itse hormoniterveysaiheiden pariin, kun mulle pohkesi vaikea akne lopetettuani e-pillerit. Koska mulla ei ollut selkeää ymmärrystä siitä, miten parantaa akne, kesti tämä prosessi vuosia ja onnistuin matkaparella myös sammuttamaan kiertoni, sillä kehoni meni selviytymistilaan. Vuosiin mulla ei siis ollut menkkoja ja kärsin niin fyysisistä kuin henkisistä oireista, kuten pahasta ahdistuksesta. Suoritin elämää enkä uskaltanut pysähtyä kohtaamaan haasteiden juurisyitä. Olisin silloin kaivannut selkeän metodin, jolla parantaa akne ja tasapainoittaa hormonitoimintani. Vuosien kokeiluiden, satojen tuntien opiskelun ja epäonnistumistenkin kautta paransin vaikean akneni luomallani metodilla. Käynnistin hormonitoimintani, sain kiertoni ja ovulaationi takaisin ja kiertotietoisuutta syventämällä sain lopulta täysin oireettoman, säännöllisen 28 päivän hedelmällisen kierron. Haluan, että sinulla on selkeä polku, kun haluat tasapainoittaa hormonisi ja päästää irti epämääräisistä oireista. Siksi kirjoitin e-kirjat oppaasi terveeseen hormonitoimintaan ja kertotietoisuuteen ja paranne akne luonnollisesti. Nämä kirjat tarjoavat sinulle selkeän metodin ja antaa sinulle avaimet oman terveytesi parantamiseen luonnollisin keinoin. Koska totuus on, että terveytemme ei ole kenenkään muun käsissä eikä vastuulla. Podcastin kuuntelijana saat kirjat alehintaan koodilla UPLEVEL. Käytä siis koodia Uplevel kassalla. Löydät linkit kirjoihin show noteseista.

En malta odottaa, että kuulen tuloksestasi. Okei, takaisin joksen pariin. Mä ajattelen itse, että tärkeintä on, että on säännöllinen ja oireeton kierto. Ja se on se, mihin pyritään ensimmäisenä, että saadaan lievitettyä ne. Ja saadaan se säännöllinen kierto, johon ei liity kipuja tai mitään muuta. Mutta tähän kuun kanssa synkkaan voi pyrkiä. samaan aikaan tai sen jälkeen, kun on päässyt siihen pisteeseen, että on säännöllinen ja oireeton kierto. Olen itse kokenut jotenkin tosi antosaksi sen, että on luonnon kanssa samassa kierrossa. Se tuntuu mielestäni mahdottavalta. On mieletön tuntea olevansa suoraan yhteydessä luontoon. Uskon myös, että se on se kaikista hedelmällisin kierto. Älkää heittäkö mua Roviolle tästä. Jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin, ja joku varmaan pitää tätä täysin huuhaana, mutta siinä tapauksessa todennäköisesti ette edes kuuntele tätä podiota. Tätä teoriaa tukee myös se, että yksi ystävä, josta kerroin aikaisemmassa jaksossa siitä, miten hän suunnitteli hänen hääpäivämääränsä sen perusteella, että hänellä tulee olemaan ovulaatio siinä päivänä. Tämä tapahtui siis yli vuoden etukäteen. Tämä ystävä kertoi, kun nähtiin, että hän on ollut tässä uuden kuun kierrossa vuodesta toiseen. Hän on myös tullut raskaaksi ensi yrittämällä molemmilla kerroilla. Sekin tukee tätä mun teoriaa siitä, että säännöllinen kierto ja jos se on vielä uuden kuun kanssa synkassa, niin siinä on suuri todennäköisyys, että se kierto on hyvin hedelmällinen. Ja vielä korjaus, että teoria ei ole oikea sana. En muodosta teorioita yhden henkilön kokemuksen perusteella tietenkään, mutta ehkä observaatio olisi parempi sana. Takaisin ajankohtaiseen tilanteeseen. Huomasin, että en ollut enää täysin synkassa uudenkuun kanssa, vaan minulla oli viikon ero. Pari-kolme viikkoa sitten aloin manifestoimaan, että kierto pidentyisi vähän, jotta palautuisin takaisin synkkaan uudenkuun kanssa. Minulla on ollut tasan 28 päivän kierto siitä asti, kun menkat palasivat imetyksen jälkeen. Joten valmistauduin niiden alkuun 28. päivän kynnyksellä. En muistanut manifestointia. Ne ei tullut. Silloin päivänä 28. Vähän ihmettelin sitä, mutta en sen enempää. Sitten tuli päivä 29, 30. Aloin miettimään, että en voi olla raskaana. ja alkoi vähän nousee semmoinen paniikki, koska tätä päätöksentekoprosessia siitä, että halutaanko me ylipäätään kolmelasta, ei ole vielä käyty loppuun, ei ole keskusteltu Antonin kanssa ja muutenkin tuntuu siltä, että vielä ei ole se aika, vaan haluan viedä tiettyjä asioita eteenpäin, ennen kuin mahdollisesti on hänen aika. Tämä minun fiilis kuitenkin vahvistui. Tulipäivä 32. Olen 70 prosenttisesti varmaa, että olen raskaana. Kylläkaupassa ei ollut testejä myynnissä, en jaksanut vielä lähteä ostamaan niitä, joten kävin ajatusprosessia näiden päivien aikana. Ja no, sitten eilen oli päivä 33 ja mä lähdin ostamaan testiä. Tehtiin se illalla yhdessä Antonin kanssa. Mun sydän hakkas tuhatta ja sataa. Jaa, testi oli negatiivinen. Mun tunne oli helpotus. Siis tottakai, kun oli jo pari-kolme päivää käynyt sitä ajatusleikkiä, että mitä jos, niin mä uskon, että sekä minä että Anton oltiin jo myös nähty niitä ihania ajatuksia ja visio siitä, että mitä jos meillä olisikin kolme lasta. Ja mä kohta meen tohon mun tarkempaan analyysiin vielä. Päällimmäinen tunne oli helpotus. Ja kokemuksesta mä tiedän, koska meidän ensimmäinen lapsi oli yllätys, niin mä uskon, että tälläkin kertaa me oltaisiin varmasti tosi nopeasti alkushokin jälkeen oltu tosi onnellisia ja tosi nopeasti tultu siihen tulokseen, että asiat järjestyy kyllä, mutta mä oon iloinen, että tämä meni näin, koska jotenkin olisi ihanaa, että jos se tulee meille ajankohtaiseksi toive kolmannesta lapsesta, niin se raskaus olisi todella todella toivottu, vaikka se ei todellakaan vaikuta rakkauteen, sitä lasta kohtaan. Niin kuin minä tiedän minun esikoisen kohdalta, niin kuin varmasti jokainen teistä tietää, ketkä ovat saaneet yllätysraskauden. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka paljon sinä lopulta toivot ja rakastat sitä lasta. Mutta kuitenkin se ajatus on ihana siitä, että se raskaus olisi todella iloinen yllätys heti alusta asti. Ja sitten tänä aamuna mun menkat alkoo. Eli näyttää siltä, että universumi ja mun keho kuulii tän mun manifestoinnin, koska nyt mä oon taas aika lailla uuden kuun kanssa synkassa. Näyttää siltä, että manifestointi toimi. Ja nyt mä haluun vielä pohtii näitä asioita, mitä mietin siinä, että kaksi vai kolme lasta. Tähän liittyy niin paljon eri tekijöitä. Ja tiedän, että rakkautta minulla riittäisi kolmelle lapselle. Se olisi myös ehkä se ultimaattinen unelma, mitä olen aina ajatellut, että olisi viiden hengen perhe. Lapsena ihailin kolmen lapsen perheitä. Ja jotenkin tuntuu, että olisi ihanaa, että kullakin sisaruksella olisi kaksi sisarusta. Ja näkisin meillä kolme lasta. Näkisin Antonin isänä kolmelle. Mutta ne asiat, joita mietin realistisesti, on, että kestääkö meidän talous? Lapset maksaa, siitä ei pääse yhtään mihinkään. Vauva ja taapero ei vielä nosta kuluja niin paljon. Mutta sitten tulevaisuudessa, kun miettii ruoka, harrastukset, matkustelu, vaatteet, jos meillä olisi 16-, 13- ja 10-vuotiaat, niin varmasti raha palaa älyttömästi. Saa laittaa teidän kokemuksia, jos teillä on, mutta toisaalta ajattelen, että siihen on myös tosi pitkä aika. Ainakin meidän kohdalla tilanne voi olla toisenlainen kuin tällä hetkellä, eli taloustilanne on vahvempi myöhemmin. mutta siitä ei ole mitään takeita, eli näen talouspuolen aika riskinä ja siltä, että se on väistämätöntä, että kolmas lapsi tuo paljon lisää kuluja ja se voi vaikuttaa esimerkiksi mahdollisuuksiin matkustella, harrastaa, käydä missä tahansa, koska se vain maksaa, jos maksat aina kolmesta lapsesta ja kahdesta aikuisesta mitä tahansa. Sitten tila ja tavaran paljous. Meillä on kolme makuuhuonetta meidän kodissa. Me ei olla muuttamassa, eli lapsille on nyt ja tulee olemaan aina kaksi makkaria. Eli jos olisi kolme lasta, niin kaksi lasta tulisi aina olemaan samassa huoneessa. Me tullaan kyllä rakentamaan autotalli jossain vaiheessa, niin periaatteessa meidän esikoinen voisi asua siellä teininä. Sinne on siis tulossa yksi ihan normaali huone. Mutta jotenkin mua ahdistaa se tavaran paljous ja mihin kaikki vaatteet mahtuu. Mietin, että äiti on itse kasvanut kuuden lapseen perheessä yksiössä. Äiti on esim. lukenut kokeisiin aamuviideltä vessassa. Ehkä me selvittäisimme kuitenkin täällä meidän 154 kodissa, että kolmella lapsella olisi kaksi makkaria. Eiköhän lapset ole ennenkin olleet samassa huoneessa, etenkin kaupunkiasunnoissa. En näe sitäkään kriittisenä, sitä tilan puutetta. mutta jotenkin se tavaran paljaus kyllä ahdistaa. Mutta ehkä kaikista isoin juttu mitä mä mietin on parisuhde ja metatyöt ja se parisuhteen kestävyys, koska lapsia olisi enemmän kuin aikuisia. Sekä metatyön että fyysisen duunin määrä kasvaa ihan sikapaljon. Mä en usko, että kolme menee todellakaan siinä samassa kuin kaksi, vaan sun pitää aina pestä kolmet hampaat, laittaa kolme lasta nukkumaan, pukea kolme lasta aamulla, viedä heidät tagikseen, Vaikka meidänkin esikoinen olisi vähintään 6-7-vuotias, kun kolmas lapsi syntyisi, niin jotenkin silti. Mä en usko, että hän nyt on niin itsenäinen. Mä en tiedä, miten meidän parisuhde kestäisi sen. Ihailen vahvasti niitä parisuhteita, jotka kestää 3, 4, 5, 6, 7 lasta. Niitäkin on, mutta tiedän myös niitä, joille kolmas on ollut parisuhteelle se viimeinen niitti. Ja ehkä nostanut niitä parisuhteen ongelmia tai haasteita päivänvaloon. Sitä yhteistä aikaa on todella vaikea löytää siinä kohtaa. Meillä isovanhemmat ovat ihanasti hoitaneet kahta lasta, mutta en tiedä jaksaisiko he hoitaa kolmea. Niin joo, mä en rehellisesti tiedä tästä, että miten meidän parisuute kestäisi. Kyllä mä uskon, että se kestäisi, mutta kyllä se koettelisi sitä todella paljon. Niin mä en tiedä, että onko se sen arvosta. Tai tavallaan onko sen arvosta ottaa se riski, että mitä jos parisuhde vaikka ei kestäisikään. Ja toki mietin myös sitä huomiota, että sulla ei vaan enää ole yksinkertaisesti mahdollisuutta antaa kaikille kolmelle lapselle tosivertaisesti huomiota. Tuntuu, että ei ole kahden kanssa. Jos molemmat haluaisi sun täyden huomion, niin sä et pysty sitä samaan aikaan antamaan molemmille. Niin sitäkin mietin. Noin on mun päällimmäisiä ajatuksia, mitä mä kävin näiden viime päivien aikana läpi. Hassuutas oli se, että Anton, eli mun mies, on sanonut, että hän ei enää halua kolmatta lasta, vaan tää riittää, tää kaks. Mutta nyt kun se mahdollisuus aukeni, niin vaikutti siltä, että hän olisi ollut täysin ok sen asian kanssa. Ja todennäköisesti ehkä jo ennen mua ollut täysin rauhallinen ja sanonut, että asiat järjestyy. Niin siinä mielessä tämä oli kyllä ihan kiva ajatusleikki. Ja mä oon kyllä aikaisemminkin ajatellut, että jos mä päätän, että mä haluisin tosi paljon sen kolmannen lapsen, niin mä uskon, että hän olisi myös messissä siinä.

Tällaisia ajatuksia tänään.

Tämä oli vähän tämmöistä tajunnan virtaa. Mutta asioita, joita mä mietin ja jotka on ajankohtaisia. Niin kuin mä sanoin, mun mielestä on mieletöntä olla synkassa luonnon kanssa. Mä oon superkiitollinen, että mä tutustuin tähän aiheeseen. Ja kiertotietoisuutta syventämällä oon saanut synkattua mun oman kierron. kuun kanssa. Se on mun mielestä aivan upeeta. Jos sulla on sellainen fiilis, että sä haluaisit päästä tiiviimmin yhteyteen luonnon kanssa, niin suositelen todella lämpimästi oppaasi terveeseen hormonitoimintaan ja kiertotietoisuuteen. Se on se metodi, jolla mä itse paransin mun hormonitoiminnan ja samoilla keinoilla myös synkkäsin mun kierron kuun kanssa. Eli mä ajattelen, että mitä terveemmäksi sä saat sen sun oman kieron, niin sitä todennäköisemmin se myös liikkuu siihen, että se on kuun kanssa yhteydessä. Ihanaa, kun olit tänään täällä. Käy myös tekemässä ilmanen hormonitesti, jos et ole vielä sitä tehnyt. Sä löydät sen show notesista. Kuulisin tosi mielellään teidän ajatuksia tästä aiheesta, ehkä kokemuksia kolmen lapsen vanhemmilta, että onko nämä yhtään valideja asioita miettiä, millaisia kokemuksia teillä on, ja palataan taas ensi jakson parissa. Moikka!