38. Postpartum: Maidontuotannon optimointi, Kehon ja Mielen Palautuminen 🥛🙏🏽

Hei rakkaat kuulijat ja tervetuloa Aflavol-podcastiin. Olisi ihana tuoda tähän aloitukseen välillä jotain uutta, mutta nytkään ei lähtenyt mitään sen villin pää, joten jäädään odottelemaan. Ihanaa, kun olet täällä. Tänään meillä on oiheena postpartum-aika ja sen tukeminen kehon, mielen, sielun tasolla eli kokonaisvaltaisesti. En ole tehnyt mitään omaa jaksoa, mutta mä tasasin väliä, join saan siitä toiveita. Joten tänään me käsitellään postpartumia. En ole ihan varma, onko tälle mitään hyvää suomenkielistä sanaa. Mun mielestä ei, joten mä käytän nyt tätä postpartum-sanaa. Ja ehkä ensimmäisenä voidaan määritellä, mitä se tarkoittaa. Eli puhutaan synnytyksen jälkeisestä ajasta. Ja se kuinka pitkä tämä aika on, en tiedä onko silläkään mitään tarkkaa määritelmää, mä luulen että ei. Mä itse ajattelen, että noin vuoden voisi ajatella kulvan tähän postpartum-aikaan eli synnytyksen jälkeiseen aikaan, kun eletään semmoista tiettyä vaihetta. Mutta tämän ajan jakson voi myös jakaa eri osiin, ja me puhutaan vähän tänään siitä. Eli puhutaan ihan ensimmäisistä kuukausista synnytyksen jälkeen ja siitä ajasta, kun oma kierto palaa, ja miten silloin voi tukea. sitä siirtymistä takaisin omaan kiertoon. Ja toki tämä on todella yksilöllinen asia, siihen vaikuttaa monet eri tekijät. Koska tämä aihe on niin yksilöllinen, niin mä haluan, että te tiedätte, että mä puhun tänään tästä aiheesta mun omien kokemusten pohjalta. Mä en ole mitenkään superhyvälle perehtynyt postpartumiin mistään tieteellisestä näkökulmasta tänään. Mikään mitä mä puhun ei pohjaudu tieteellisiin tutkimuksiin, paitsi tottakai puhutaan ravinnosta. Mutta pääosin mä puhun mun omista kokemuksista. Vähän vertailen mun kahta eri postpartum-kokemusta ja jaan teille inspiraatioita, vinkkejä. senkin pohjalta, että mulla on kaksi kokemusta ja mä opin ensimmäisen kerran jälkeen tiettyjä asioita, mitkä mä sit halusin tehdä toisella kertaa toisella tavalla. Ja etenkin tää mun toinen postpartum-aika oli hyvin vaivaton ja mä palauduin nopeasti. Vaikka mä en todellakaan sano, että päätarkoitus olis palautua nopeasti, mut ehkä mä tarkotan, että mä koin tän etenkin tän toisen postpartum-ajan semmoseksi, että mun mieli oli tasainen, mun keho voi hyvin. koska mä tuin sitä niin hyvin. Ja tänään siis pureudutaan siihen, että miten tukea kehoa ja mieltä kokonaisvaltaisesti tässä ajassa, joka on niin upea, mutta samalla myös kuormittava ja niin täynnä erilaisia tunteita ja väsymystä ja No, mennään siihen kaikkeen kohta. Eiköhän hypätä suoraan jakson pariin. Ihan nopeasti ennen kuin hypätään jakson pariin, haluaisin muistuttaa tässä vaiheessa, koska yleensä jätän tämän viimeiseksi. Jos et ole vielä käynyt liittymässä uutiskirjan listalle, käy liittymässä show notesien linkin kautta. Lähetän joka viikko kuratoidun, harkitun sähköpostin teille, jonka tarkoitus on inspiroida viikkoa. jaan usein jonkun oman tarinan. Ja mä oon saanut teille ihanaa palautetta, että ne on semmosia sähköpostia, joita te odotatte ja jotain ihanaa lukea. Joten käy liittymässä siihen ton Shownotesin linkistä ja sä saat itse asiassa myös kiitokseks mun hyvinvointini kulmakivet, semmosen mini e-kirjan siitä. Okei, mut nyt jakson pariin. Ennen postpartum-aikaa on raskaus, joka kestää 9 kuukautta. Usein postpartumiin liittyy myös imettäminen. Nämä vaiheet ovat naisen keholle usein koko elämän kuormittavin ajanjakso. Fyysisesti ja varmasti myös henkisesti. Henkisestä puolesta on tutkittu, että Nyt mä menenkin hetkeksi sellaiseen tutkimuspohjaiseen tietoon niiden omien kokemusten sijaan, mutta on tutkittu, että ensimmäisen lapsen syntymän kohdalla nainen ikään kuin syntyy uudestaan, koska meidän aivot muokkautuu niin valtavasti siinä prosessissa, kun meissä tulee äiti. Ja se muutos on itse asiassa yhtä suuri kuin silloin, kun meidän kuukautiset alkaa. Eli kun siirrytään lapsesta naiseksi, niin tämä on yhtä suuri muutos, kun meistä tulee ensimmäisen kerran äiti. Meidän aivot biologisesti muokkautuu valtavasti silloin. Tämä on mielestäni tosi mielenkiintoista. Sitä ei välttämättä tule ajatelleeksi, tai sitä ei yhtä lailla tunnusteta tai ymmärretä, että se ensimmäisen lapsen syntymä on ihan valtava henkinen prosessi meille. Myös muun muassa sen takia, että meidän aivot muokkaantuvat. Ja totta kai se on myös keholle ihan valtavan kuormittava prosessi. Postpartumia voi ja mielestäni kannattaa ajatella ikään kuin raskauden neljäntenä kolmanneksena, eli vähän niin kuin se raskaus jatkuisi vielä. Ne ensimmäiset kolme kuukautta on tarkoitettu siihen, että me tottakai pidetään se meidän vauva hengissä, mutta tutustutaan häneen. luodaan yhteys häneen, luodaan turvantunne ja totta kai se oksito siitä vauvan kanssa olemisesta tukee sitä meidän palautumisprosessia. Tässä jaksossa puhun imettämisestä, koska se on oma kokemusi. On vaikea tietää, kuinka paljon haluan diskleimata jaksoja, koska tiedän, että olette fiksuja kuulijoita. Kaikkia ei tarvitse diskleimata, mutta ymmärrän, että imettäminen aiheuttaa erilaisia tunteita, ajatuksia ja asenteita. Oma kokemusi on ollut se, että olen halunnut imettää. Se on myös toteutunut, joten puhun siitä tänään. Eli tämän mun toisen synnytyksen jälkeen, mun toisen lapsen kanssa, niin kun me tultiin sairaalasta kotiin, niin mä linnattauduin vauvan kanssa sohvalle siis kolmeksi viikoksi. Me pesittiin kolme viikkoa sohvalla. Ja mulla ei ollut minkään sortin stressiä siitä, että mun pitäisi liikkua tai lähteä ulos tai tehdä yhtään mitään, vaan mä tiesin, että tää on niin ainutlaatuinen vaihe mun elämässä. Oikeastaan ainoat vaiheet tyylin ikinä, kun sä saat tutustua niin rauhassa sun vauvaan, Ja kun se tärkein elämäntehtävä sulle sillä hetkellä on pitää se pieni ihminen hengissä, tarjota hänelle ravintoa ja turvaa, ja samalla se on se tapa, millä itse palautuu parhaiten. Eli mä uskon, että se, että sä vaan ensimmäiset muutamat viikot vaan olet ja lepäät ja tarjoat ravintoa ja turvaa sun vauvalle, se on se paras tapa aloittaa palautuminen. Liikuntaa tai jotain kilojen pudottamista ei kannata mielestäni miettiä yhtään niillä ekoilla viikoilla. Mä poistuin noiden viikkojen aikana ehkä kerran tai kaksi viemään roskat. Ja vasta sitten, kun mulla oli sellainen fiilis, että mun tekee mieli lähteä ulos vauvan kanssa, vaunukävelylle tai ottaa hänet tähän rintareppuun. Niin vasta sitten me lähdetään. Toki tähän liittyy myös vuoden aika. Mä koen, että mä oon ollut silleen onnekas, että mun molemmat lapset on syntynyt talvella, kun on ollut pakkasta ulkona, niin ei ollut minkään sortin FOMO olla sisällä monta viikkoa. Eli tää mun toinen lapsi synty Tampi-Kullapulla, niin oli vaan niin ihanaa pesiä kotona. Jos ois ollut keskikesä, niin me oltais todennäköisesti oltu jossain terassilla tai ulkona. Lepäämisen ja paikallaanolon lisäksi ensimmäisiin viikkoihin kuului imettäminen ja sen turvaaminen. Miten se turvataan? Sillä, että syö riittävästi, todella reilusti, koska etenkin ensimmäisiin viikkoihin, kun maito nousee, Ja kun vauva alkaa koko ajan vähän enemmän, silloin ensimmäisenä päivänä hänhän ei vielä paljon syö, mutta sitten kun hän alkaa koko ajan syömään enemmän, että tärkeintä on turvata se maidon riittävyys. Ja siihen ainoa oikea tapa on syödä tarpeeksi paljon, tiheästi, ravintorikasta ruokaa ja nesteyttää itseään tosi paljon. Ja siihen imettämiseen hän menee tuntikausia aikaa, varmaan kahdeksan tuntia päivässä siinä alussa. niin eihän siinä kerkeekään tai voikkaan tehdä mitään muuta. Eli joo, jos multa kysytään, että miten kannattaa aloittaa tämä postpartum-ajan tukeminen ja itsensä tukeminen, niin synnytyksen jälkeen, niin mun mielessä sillä, että sä lepäät, ootte vauvan kanssa vaan, pesitte paikallaan, ette huolehdi mistään muusta kuin siitä, että sä saat tarpeeksi ruokaa, ravintoa ja nestettä. Jos kotona on valmiiksi lapsia, niin tottakai sä et pysty ehkä ihan koko päivää olemaan siinä, mutta meillä ainakin esikoinen jatko. Normaalisti päiväkotia vauvan syntymän jälkeen mun mielestä olisi ihan älytön ajatus, että sun pitäisi viihdyttää. ehkä taaperoikäistä lasta, valmistaa kaikki ruuat hänelle, laittaa hänet nukkumaan ja samalla hoitaa sitä vauvaa. Totta kai väliaikaisesti se on ok, jos taapero on vaikka kipeänä, mutta mä en ymmärrä yhtään tällaista keskustelua, että jos äitiä syyllistetään siitä, että hän ei hoida molempia lapsia siinä samalla, että vanhempi lapsi pitäisi ottaa päiväkodista pois. Siis eihän siinä ole sen lapsen kannalta myöskään mitään järkeä. Meillä ainakin esikoinen on aina rakastanut mennä päiväkotiin ja hänellä on siellä omat kaverit ja muuta. Sehän olisi ihan shokki vetää hänet pois sieltä ja jotenkin yrittää häsää se päivä läpi niin, että sulla on siinä vastasyntyny ja taapero. No joo, jokainen tekee tässä oman päätöksen ja tottakai aina olosuhteiden pakosta ei välttämättä voi valita ja näin, mutta jos mietitään fyysistä palautumista, niin musta tuntuu, että voi karkeasti jakaa naisen sellaisiin kehoihin, että toiset palautuu tosi hyvin sillä imettämällä, ja toiset alkaa palautumaan vasta, kun imetys loppuu. Palautumisella tässä kohtaa tarkoitan sitä, että esim. ylimääräiset kilot lähtevät, tai synnytyskilot, vai miksi niitä kutsutaan. Minulla on kokemus vain tästä ekasta, eli minun kroppa on palautunut tosi hyvin imettämällä, ja se, että vain imettäisin, ei ole melkein riittävä. saamaan itseni takaisin samoihin mittoihin. Eli mun ei ole tarvinnut miettiä sitä kilojen pudottamista niinkään, ja mä ymmärrän, että kaikilla ei ole sama kokemus, mutta mä silti suosittelisin sitä, että ne ensimmäiset viikot keskittyy vaan itsensä ja vauvaan, ei yhtään mietikään mitään kiloja. Me lähdettiin tosiaan sitten ekoille kävelyille siinä joskus kolmen viikon iässä. iässä, tosi rauhallisia ja suht lyhyitä kävelyitä ja semmoista iisiä kävelyä. Tässä nimittäin mulla oli eri kokemus mun esikoisen kanssa. Hänen kanssaan mä aloin vetää semmosia ihan jäätävän pitkiä lenkkejä, vaunulenkkejä heti alusta asti. Ja siis sehän oli täysin mun oma valinta, mut sit se myös johti siihen, että se vauva ei enää nukkunut pysähtyneissä vaunuissa. Niin mä jouduin semmoseen pahaan kierteeseen, että mä oikeastaan vietin kaikki hänen päiväunet. kävellen. Ja sehän on ihan superrankkaa, kun sä joudut jokaiselle päikkäreille lähteä kävelemään. Ja joo, se oli tosiaan mun oma valinta silloin, mut nyt tän toisen lapsen kanssa mä tein asiat ihan eri tavalla. Mä kävin kävelyllä hänen kanssa silloin, kun mä itse halusin lähteä kävelyllä, mut mä totutin hänet nukkumaan kaikkialla, siis vaunussa, pysähtyneellä, liikkeellä, rintarepussa, sylissä. Totutin hänet semmoseen, että hän voi nukkua missä vaan. Ja ne ulkoilut tapahtuu mun ehdoilla. Ei siinä mielessä vauvan ehdoilla, että mun olisi pakko kävellä koko hänen uniaikaan. Me oltiin lähinnä omassa kuplassa aika pitkään. Totta kai näin ystäviä satunnaisesti ja näin, mutta mun mielestä ei kannata täyttää sitä kalenteria todellakaan jatkuvalla sosiaalisoinnilla, koska se saattaa tuntua aika kuormittavalta itsestä, kun ikinä ei tiedä vaikka miten nukkuu ja muuta. Totta kai on hyvä, etenkin jos on sosiaalinen tyyppi, se että on jotain sovittuna ja välillä näkee muita. Ainakin minulle on ollut tärkeää, että kalenteri on aika väliä, ja että saa olla omassa kuplassa. Aloin tekemään treenejä ehkä viikon kuusi aikoihin, kun oli jälkitarkastus, ehkä ihan pikkusen ennen. Sieltä luvan alkaa tekemään vatsalihoksia, eli sitä kannattaa erittäin odottaa, että kuulet, onko erkaumaa. Jos on, niin vatsalihosten tekemistä pitää välttää siihen asti, että ei ole enää erkaumaa. Ja toki suosittelen ehdottomasti tässä aina ole varovainen, koska näitäkin tarinoita on, että on vaikka alettu treenaa liian aikaisin, ja sitten se erka oma ei ole koskaan palautunut hyvin. Ja tässä mä tein siis myös eri tavalla kuin mun esikoisen kanssa, nimittäin hänen kanssa kun mä käytin ne kaikki päiväuniajat kävelemiseen, niin mä en sitten muuta tehnykään, että mä tyyliin kävelin ja imetin häntä niinku ne ekat kuukaudet. Nyt kun en käyttänyt siihen kävelemiseen niin paljon, niin minulla oli voimia alkaa tekemään treenejä. Ehkä myös minun esikoisen kanssa minulla oli sillä tavalla, että kun ei ollut äiti ennen kuin hän syntyi, niin olin tottunut siihen, että minun yoga-harjoitus kestää vaikka 45 minuuttia tai tunnin tai jotain. Eihän sinulla enää äitinä ole mahdollisuutta tuossa kohtaa vielä tehdä mitään tunnin treenejä. niin olin vähän sellaisella all or nothing-fiiliksellä, että mulle jäi kaikki. Treenaaminen itse asiassa kymmeneksi kuukaudeksi, eli vasta joskus kun hän oli jo lähemmäs yksivuotias, niin aloin vasta silloin treenaamaan. Nyt aloitin tosiaan siinä joskus kuuden viikon kohdalla tekemään lyhyitä treenejä. Silloin kun vauva oli hereillä, en halua käyttää uniaikoja treenaamiseen. Olen edelleen samanlainen, että treenaan vaan silloin kun lapset on hereillä. Ja vauvallisittärissä katseli mua, kun mä treenasin 15–30 minuuttia. Mä teen siis Caroline Daislerin pilates ja hiitreenejä. Ravinnon ja ruuan osalta on tosi tärkeää syödä ravintotiheää ruokaa, jotta keho saa tarpeeksi rakennusaineita maidon tuottamiseen. Toki se ei ole niin helppo yhtälö, kun sulla on vauva, syödä ravintorikasta ruokaa. Tärkeintä on ollut, että ostan kaupasta ravintorikkoja raaka-aineita. ja silloin mulla on aina jääkaapissa hyviä raaka-aineita, mistä tehdä jotain ruokaa. Ja vauvan kanssa tai muutenkin tälleen äiti-arkea edelleen, niin ne ruoat on usein aika nopeita, mutta kun ne tekee hyvistä raaka-aineista, niin sä tiedät, että sä saat laadukasta ruokaa. Tärkeää on myös pitää verensokeri tasaisena ja muutenkin sen maidon tuotannon kannalta, että ne ruokailuvälit eivät veny liikaa. Tärkeämpää on syödä säännöllisesti jotain ravintotiheää kuin se, että vaikka skippaisit aterioita tai tai kääntyisit jonkun sipsipussin puoleen, kun iskee nälkä. Minulla ei ole koskaan ollut mitkään korkeat standardit sen suhteen, että minulla pitää olla täydellinen ateria, vaan minä teen mieluummin jotain nopeaa, mutta terveellistä, jotta syön tasaisesti. Meillä iltaisin Anton teki aina peruskotiruokaa, eli sain hyvän aterian vähintään iltaisin. Aina jotain kunnon proteiiniä, laadukasta hiilaria ja rasvaa. Aamiaiset mä tein usein itse. Mä muistan, että söinköhän mä ensin ihan jotain peruspuuroa, bouleja tai jotain aika perusaamiaista. Sit mä inspiroiduin tästä Caroline Dyslerista, kentä mä siis seuraan Instassa. Hän oli ihan samaan aikaan raskaana ja sai vauvan samaan aikaan kuin minä. Hän teki noita vihersmuuteja. aamiaiseksi ja mä inspiroiduin siitä. Aloin jossain kohtaa tekemään vihersmootieita. Ja se vaikutusolossa on tosi merkittävä, kun sä syöt vihersmootieita. Mä tiedän, että siihen ei ole välttämättä niin helppo päästä kiinni, mutta kun tekee sen ensimmäisen vihersmootien, niin siihen jää koukkuun. Ainakin mä jäin. Mä muistan, että se tuntui niin hyvältä, saada niin ravintorikasta, freshia. kuitu, vitamiinipitoista ruokaa. Hyvä vihersmuutio voisi olla esimerkiksi niin, että siihen tulee pakastepinaattia, aina kotimaista, vaikka persiljaa, ehkä ruokalusikallinen jotain viherjauhetta, mä käytän yleensä foodinin. ja sitten hedelmiä niinku banaania, ananasta, mitä ikinä. Mut mä suosittelen super lämpimästi ottamaan vihersmuutiet vaikka aamiaiseksi tai mihin tahansa kohtaan päivästä, jos sulla on vähänkin semmonen olo, että sä oot nuutunut tai haluaa saada niitä ravinteita kehoon, niin vihersmuutie tai ihan vaikka marjasmuutie on super hyvä tapa. Kävin usein hakemaan lounaa lähileipomassa. Heillä oli ihania keittoja, kotiruokia, salaatteja ja ihanaa sämpylää. Se oli usein helppo tapa saada lounas. Mutta jos mennään konkreettisemmalle tasolle ravinnassa, niin kaikista tärkein asia mun mielestä on ensinnäkin varmistaa proteiinin saanti. Niin kuin puhuttiin viime jaksossa, se on kirjaimellisesti ihmisen ravintoainetta ja siten ehkä kaikista tärkein makroravinne, vaikka kaikki kolme makroravinnetta eli rasvat, hiilihydraatit ja proteiinit. on elintärkeitä ja me tarvitaan niitä kaikkia, mutta proteiini ehkä kaikista tärkein. Mä ite oon hiffannut sen merkityksen itse asiassa vasta ihan viime aikoina, tottakai mä oon aina tiennyt, että se on tärkeää, mutta nyt kun mä oon vielä syventynyt tähän hedelmällisyyttä tukevaan ravintoon, Niin mä oon ymmärtänyt, että se on ihan äärimmäisen tärkeä, ja puhuttiin siitä viime jaksossa, mutta vätee ihan yhtä lailla tähän postpartum-aikaan, koska niin kuin puhuttiin, niin sekä raskaus että tämä aika, kun mahdollisesti imettää, on naisen keholle elämän kuormittavimpia aikoja. ja susta kirjaimellisesti imetään niitä ravinteita koko ajan, niin sun täytyy ravita itseäsi. Ja kun sä ravitset itseäsi laadukkailla proteiineilla, sekä tietysti myös rasvoilla ja hiilihydraateilla, niin kun ne tulee laadukkaista lähteistä, eli mahdollisimman prosessoimuttomista lähteistä, niin ne myös sisältää reilusti mikroravinteita. Mutta tosiaan se proteiinin saannin tärkeys on mun mielestä supertärkeä, jos mietitään parhaimpia lähteitä, niin se mitä mä oon myös tässä taas oppinut viime viikkoina on, että sisäelimet ja maksa on ehkä ravintorikkainta ruokaa mitä täältä maapallolta löytyy ja sisältää reilusti proteiineja ja rautaa ja muita elintärkeitä mikroravinteita. Tämä on mun uuden ymmärryksen valossa. Jos mulla olisi nyt postpartum-aika, niin mä panostaisin siihen, että mä söisin jotain sisäelimiä, erityisesti maksaa. Mä just ite oon pyytänyt nyt pari viikkoa Antonia, että hän kokkaisi mulle jotain maksaa. Mä en oo ite ikinä tottunut sisäilimten makuun, mutta nyt mä haluan opetella sitä. Mutta muita proteiinin rikkaita lähteitä, no eläinperäisistä lähteistä, siis toki liha eri muodoissa, punainen liha, broilerin liha, kaikki siipikarja, mahdollisimman laadukkaista, aina kotimaisista lähteistä. ja myös se, että söisi eläimestä niitä kaikkia eri osia, ei vain jotain naudan sisäfilettä tai kanan rintaa, vaan oikeasti hyödyntää niitä eläimen kaikkia osia. Mulla on itsellä tässä työstettävää, mutta mä oon just mun miehen perheeltä oppinut tätä, ja nyt vielä tämän mun uuden ravintoymmärryksen valossa haluun entistä enemmän kiinnittää tähän huomiota. Sit toki kananmunat vielä eläinperäisistä, merenelävät kuten kalat, katkaravut, kaikki muutkin merenelävät on proteiinirikkaita. Sit tietysti just ne rasvat ja hiilihydraatit laadukkaista lähteistä. Ei mennä tässä jaksossa nyt syvemmin siihen, koska oikeastaan samat ravinnon lainalaisuudet pätee mun mielestä ihan yhtä lailla tähän postpartum-aikaan kuin muulloinkin ja mä niistä puhun jatkuvasti, mutta se mikä tässä postpartumissa on erityisen tärkeetä on se, että sä syöt reilusti, riittävästi, supersäännöllisesti, että oikeasti turvaasen saa riittävästi ravintoa, jotta keho voi tuottaa sitä maitoa, Ja kuten sanottu, tämä vaihe on kaikista lähimpänä sitä, kun meillä on kuukautiset. Lukisin Oppaasi terveeseen hormonitoimintaan ja kiertotietoisuuteen kirjasta sen kappaleen kuukautiset, jossa on spesifit listat, että mitkä ruuat tukevat tätä vaihetta. Käyttäisin tätä listaa ja luteaalivaiheen lista, koska se on toisiksi lähimpänä. Kun keho kirjaimillisesti vielä vuotaa, on sisäänpäin kääntyneet energiat, keho on normaalia kylmempi, niin kaikki lämmittävä, mausteinen, mineraalipitoiset ruuat, jotka ravitsevat kehoa uudelleen, kun se on menettänyt paljon verta. Ja kuten sanottu, kun syöt makroravinteita laadukkaista lähteistä, niin ne sisältävät myös paljon hyviä mikroravinteita. Esimerkiksi raudan saanti tässä kohtaa on ekstra tärkeää, ja sitä saisi just esimerkiksi tuosta maksosta. Sellainen ajatus hiilihydraateista, että peruna ja bataatti, ihan superruokaa, molemmat sisältävät paljon C-vitamiinia ja potassiumia. Bataatti sisältää myös paljon A-vitamiinia. Kaikki ovat tärkeitä. Peruna ja bataatti ovat tosi hyviä hiilarinlähteitä. Koen, että ne vaikuttavat maidon tuotantoon tosi hyvällä tavalla. Jos sinusta tuntuu, että kroppa ei tuota tarpeeksi maitoa, suosittelen lisäämään perunan ja bataatin saantia. Esimerkiksi ihan vaan siis keittämällä perunat, mut jos se ei maistu, niin keitä perunat, laita ne lohkoperunoiksi, laita uuniin, olivien, öljyn, himalajansuolan ja mausteiden kanssa, niin ah, ne on niin hyviä, sit dippaat niitä vaikka majoneesiin tai ketsuppiin, nää ei tietysti oo mitään. terveysruokia, majoneesi ja ketsuppi, mutta muut pienissä määrin mun mielestä täysin ok. Siinä on mun mielestä loistava snacki. Pystyy syömään vaikka samalla kun imettää. Sitten tietysti rasvat, todella tärkeitä. Avokaado, erinomainen imettäessä. Chia-siemenet, pellamansiemenet, kaikki siemenet ja myös kaikki pähkinät ja pähkinävoit. Pähkinävoita voi lisätä vaikka. smoothie-bowleihin tai aamupuuron kanssa, jogurtin kanssa. Mä oon ite pähkinävoiden suurkuluttaja. Mä rakastan kaikkia pähkinävoita. Maapähkinä, hasselpähkinä, manteli. Joo, ainakin noita pähkinävoita kuluu päivittäin. Ne vihersmuuties auttavat pitämään mielen kirkkaana, vähentää väsymystä, väsymyksen tunteita, vähentää himoa epäterveellisiä ruokia kohtaan. Vihreitä asioita, joita voi laittaa smuutin joukkoon, on esim. spinaatti, lehtikaali, Mä oon ostanut yrttäjä pakkasessa, eli esimerkiksi K-City Marketissa myydään isoja pusseja, erilaisia yrttäjä, eli persiliaa, basilikaa, tilliä. Sellaiset pussit kannattaa ostaa. Esimerkiksi persilia menee ihan superhyvin vihersmootien. Ja toki sitten jos ei ole mitään tuoretta vihreitä, niin voi käyttää viherjauheita. Ja sitten vielä yksi, minkä haluan mainita tässä, kun puhutaan maidontuotantoa buustaavista ruuista, niin medjultaatelit ja muutkin tämmöiset kuivatut hedelmät eli kuivatut mangot ja viikunat. Moni pelkää kuivatuissa hedelmissä sokeripitoisuutta. Totta kai ne on sokeripitoisia, mutta se on kuitenkin luonnollista sokeria. Etenkin medjool-taatelit ovat superruokaa maidon tuotannon kannalta. Niitä on helppo napostella samalla kun imettää. Itse tykkään dippailla niitä pähkinävoihin. Niissä on tosi paljon kuitua, eli ne myös boostaa suoliston toimintaa. No sit yks tärkeä asia, mikä varmaan koskettaa melkein kaikkia meitä, joilla on se postpartum käynnissä ja väsymys on todellista, niin kahvia ja stimulantteja varmasti monet käyttää. Mulle itelle kahvio on ollut aina semmonen tärkeä asia siinä postpartum-ajassa, mutta se on tosi asia, että se vaikuttaa siihen maitoon, se vaikuttaa vauvaan, jos me käytetään paljon kofeiinia. Joten mä oon sitä mieltä, että maks yksi kuppi päivässä kahvia, silloin kun se imetetään. Ja toki muutenkin oman hormoniterveyden kannalta, niin se, että jos juo useamman kupin kahvia päivässä tai energiajuomia, niin se on ihan tosiasia, että se vaikuttaa myös vauvaan. Ja myös esimerkiksi ADHD ja kahvin nauttimisen vaikutuksia on pystytty todentamaan tutkimuksissa. Muistaakseni jonkin verran ristiriitaisuutta on ollut tutkimustuloksessa ja näin, mutta kyllä mä itse ajattelen, että ei ole mikään ihme, että se, että jos äiti kuluttaa tosi paljon kofeinia ja imettää vauvaa, eli vauva altistuu sille kofeinille, niin totta kai sillä on vaikutusta monella eri tavalla. Ja jos et miettiä, että no miten voi vähentää sitä kahviaa, että se on vaan niin tärkeä osa sitä päivää, niin no kuten mä sanoin, mun mielestä yksi kuppi kahvia on tosi ok, mutta ei sitäkään tyhjään vatsaan, vaan aina ruoan kanssa tai ruoan jälkeen ja niin, että siinä kahvissa on rasvaa mukana. Eli jotain rasvasta maitoa. Mä ite rakastan kookosmaitoa tai kookoskermaa tai jotain rasvaa. Silloin se ei aiheuta niin suurta piikkiä verensokerissa eikä myöskään kortisolitasoissa, koska jos sä juot kahvin vaikka tyhjään vatsaan heti aamusta, niin se nostaa sun kortisolitasoja. Mun tekisi tavallaan mieli puhua enemmän syömisestä ja ruokailusta, mutta kun fakta on vaan se, että on niin yksilöllisiä tapoja syödä. Silloin kun mun postpartum-aika oli käynnissä reilu pari vuotta sitten, niin mä soin tosi intuitiivisesti ja rennosti, ja että mitä olisi saatavilla.

Päädyin itse hormoniterveysaiheiden pariin, kun mulle pohkesi vaikea akne lopetettuani e-pillerit. Koska mulla ei ollut selkeää ymmärrystä siitä, miten parantaa akne, kesti tämä prosessi vuosia ja onnistuin matkaparella myös sammuttamaan kiertoni, sillä kehoni meni selviytymistilaan. Vuosiin mulla ei siis ollut menkkoja ja kärsin niin fyysisistä kuin henkisistä oireista, kuten pahasta ahdistuksesta. Suoritin elämää, enkä uskaltanut pysähtyä kohtaamaan haasteiden juurisyitä. Olisin silloin kaivannut selkeän metodin, jolla parantaa.

Akne ja tasapainoittaa hormonitoimintani.

Vuosien kokeiluiden, satojen tuntien opiskelun ja epäonnistumistenkin kautta paransin vaikean akneni luomallani metodilla. Käynnistin hormonitoimintani, sain kiertoni ja ovulaationi takaisin ja kiertotietoisuutta syventämällä sain lopulta täysin oireettoman, säännöllisen 28 päivän hedelmällisen kierron. Haluan, että sinulla on selkeä polku, kun haluat tasapainoittaa hormonisi ja päästää irti epämääräisistä oireista. Siksi kirjoitin e-kirjat oppaasi terveeseen hormonitoimintaan ja kertotietoisuuteen ja paranne akne luonnollisesti. Nämä kirjat tarjoavat sinulle selkeän metodin ja antaa sinulle avaimet oman terveytesi parantamiseen luonnollisin keinoin. Koska totuus on, että terveytemme ei ole kenenkään muun käsissä eikä vastuulla. Podcastin kuuntelijana saat kirjat alehintaan koodilla UPLEVEL. Käytä siis koodia uplevel-kassalla. Löydät linkit kirjoihin show noteseista.

En malta odottaa, että kuulen tuloksestasi. Okei, takaisin joksen pariin. Ehkä se ravinnosta. Vielä sen verran haluan sanoa, että postpartum-aikana, etenkin silloin lähellä lapsen syntymää, eli ensimmäisenä viikkoina ja kuukausina, on tosi tärkeää syödä lämmittäviä ja ravitsevia ruokia. Ajattele, että se on kehon sisäisen talven aikaa, eli sama kuin kuukautiset. Syö samalla tavalla kuin kuukautisten aikana, eli lämmittävästi. syö tulehdusta pienentäviä ja lämmittäviä mausteita, kuten seilonkanelia, kurkumaa, jos mahdollista kaademummaa, tällaisia. Juo lämpimiä juomia, yrtti teetä. Pyri syömään ja juomaan lämmittäviä ja ravitsevia ruokia, koska se on se, mikä tukee nyt sun kehoa. siinä palautumisprosessissa. Ja nesteytyksestä vielä, niin tosiaan etenkin jos imettää, niin se nesteytyksen rooli on ihan älyttömän suuri. Sun täytyy kuluttaa paljon nestettä, jotta keho pystyy kirjaimellisesti tuottaa sitä nestettä vauvalle. Eli juo kivennäisvesiä, rikastuta elektrolyyteillä sun vettä, just niitä yrttiteetä, vaikka kombuchaa, kaikkea semmoista, mikä nesteyttää kehoa. Okei, mutta tiivistetään yhteen noi tärkeimmät pilarit niissä ensimmäisissä viikoissa synnytyksen jälkeen. Niin mun mielestä ehdottomasti tärkeintä on pysähtyminen ja lepo. Se, että oikeesti ollaan läsnä sen vauvan kanssa ja samalla taataan se oma maidon tuotanto, eli syödään ravinto-, tiheää ruokaa reilusti ja tasaisin väliajoin ja pidetään huolta nesteyttämisestä, eli nesteytetään itseämme todella reilusti. Aina on hyvä olla vesipullo vieressä, kun sä imetät, mutta myös niin, että se ei ole vaan vettä, vaan että sä yrität lisää sinne jotain elektrolyyttejä tai suoloja tai juoda kivennäisvesiä, jotta sä saat myös niitä hyviä suoloja sinne. Liikunta sopivalla tavalla, ei yhtään liian nopeasti tai intensiivisesti, vaan mun mielestä hyvä resepti on aloittaa kävelyillä, tehdä vaunulenkkeja itselleen sopivalla rytmillä ja kestolla, ei puskea, opettaa vauva siihen, että hän ei nuku vaan liikkuvissa vaunuissa. koska se on aivan liian uuvuttavaa itselle, ja sitten kevyt liikunnan aloittaminen, vaikka pilates tai jooga tai joku itselle pieluisa laji, sitten sen jälkeen kun on saanut sen vapautuksen, alkaa treenaamaan kunnolla, eli se jälkitarkastus. Ja totta kai uni, mutta tämä on tietysti ehkä se kaikista vaikein palikka tässä kohtaa hallita. Mutta mulle ainoa toimiva keino on ollut se, että menee tarpeeksi ajoissa nukkumaan. Sä et voi jäädä kukkumaan sen jälkeen, kun vauva on mennyt yöunille niin hirveän pitkäksi aikaa, vaan etenkin siinä alussa mun mielestä on tärkeää mennä samoihin aikoihin kuin vauva, koska usein vauva nukkuu ne yön ensimmäiset tunnit. paremmin keskimäärin kuin loppuyön, niin se, että saat oman REM-unen heti alkuyöhön, on tärkeää. Perfektionismista ja suorittamisesta irtaontuminen on sairaan tärkeää tässä kohtaa, koska jos meidän hermosto on jatkuvasti kuormittunut tai me ylianalysoidaan ja stressataan kaikkia kotitöitä ja kaikkea, ehkä jotain muiden mielipiteitä tai mitä tahansa, niin sehän on tosi kuormittavaa meille. ja se välittyy myös siellä vauvalle. Ja kun tässä elämänvaiheessa tärkeintä on vaan taata se sun ja vauvan hyvinvointi, niin se ei tee mitään hyvää kenellekään, että sun hermosto käy kierroksilla ja sulla on kortisolitasot ylhäällä. Ja kun se on muutenkin arvittavaa se aika, jos sen pätki tai sen unen takia, ja vauva itkee, sehän on äidille tosi stressaavaa, ihan fysiologisestikin, niin se, että me kaikin mahdollisin keinoin taataan rauha ja sellainen hiljaisuus ja pysähtymisen tila, on tärkeää. Ja nyt mä teen itse asiassa niin, että koska tää jakso on jo täys pitkä, niin lopetetaan tää tähän, ja mä nauhoitan toisen osan, ja seuraavassa jaksossa mä puhun siitä ajasta, kun omakierto palautuu, et miten me tuetaan sitä vaihetta. kun hormonit voivat olla aika sekaisin tai tosi matalalla. Oma kokemus oli se, että hormoni droppasi puolen vuoden jälkeen tosi vahvasti, etenkin ensimmäisessä postpartum-ajassa. Se oli aika haastavaa aikaa, mutta toisessa postpartum-ajassa onnistuin tasoittamaan ne hormonit niin, että minulla ei tullut samanlaista droppia. Tiedän, että monilla teistä on näitä kokemuksia, että hormonit ovat ihan sekaisin. sen jälkeen kun ne on palannut sen synnytyksen tai imettämisen jälkeen, niin mietitään seuraavassa jaksossa sitä, että miten me tuetaan tätä aikaa, miten me varmistetaan semmoinen mahdollisimman sujuva siirtyminen takas siihen omaan kiertoon, koska mä uskon, että siinä on paljon asioita, mitä me voidaan itse tehdä ja huomioida, jotta se meidän kierto palautuu mahdollisimman normaaliksi, mahdollisimman nopeasti. Ihanaa, kun olit tänään täällä. Käy tosiaan tilaamassa uutiskirjan, niin sä pysyt kartalla muun muassa uusimmista bodjaksoista, eli mä laitan aina viikoittain teille tarkkaan harkittua postia. Ja muistathan ottaa tän podcastin tilaukseen, että missä oot tulevia jaksoja. Ja mä arvostan myös todella paljon, jos sä voit käydä arvostelemassa tän bodin. Eli jos sä kuuntelet bodimossani, laita peukku ylös, tai Spotifyssa paina niistä kolmesta tähdestä, käy antaa sun tähdet. Ja ota mulle myös screenshotti, laita se mulle sonja.sonjahannushealth.com, eli mailiin. Kiitokseks, mä lähetän sulle mikroravinteet hormonitasapainoon. Oppaan! Laita mulle screenshotin sähköpostiin, otsikolla Podi-arvosteltu. Ei tarvitse laittaa mitään muuta. Palaan sinulle parin päivän sisällä oppaan kanssa. Ihanaa, kun olit tänään täällä. Palataan ensi jakson parissa. Moikka!