49. Kaikki Talon Rakentamisesta - Raha, Parisuhde, Kuumat Vinkit jne. ✨

Tervetuloa UpLevel-podcastiin. Täällä on Sonja Hannos ja ihanaa, että olet löytänyt tämän bodin pariin. Tänään on tiedossa vähän erilainen oihe kuin normaalisti, mutta tosi moni on toivonut tätä ja olen luvannut tämän jakson teille pitkään. Eli tänään kerron meidän talon rakennusprojektista. Mä nauhoitin tämän jakson itseasiassa jo kerran alkuvuodesta, mutta mä en ollut tyytyväinen siihen jaksooni, joten mä en ikinä lähtenyt sitä editoimaan, joten kokeillaan nyt uudestaan. Mä oon kirkastanut mun muistiinpanoja, laajentanut niitä, ja mä toivon, että mä voin tarjota teille paljon hyödyllistä tietoa ja inspistä. Koti on niin iso osa hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta, joten siinä mielessä tämä aihe linkittyy tietysti vahvasti myös terveyteen ja oman näköisen elämän elämiseen, jotka on ne mun koreaiheet, mistä me täällä Podissa yleensä puhutaan. Meidän talo ja tontti on myös suht isossa roolissa mun somessa. Usein tulee näytettyä täältä klippejä. Niin mä haluun avata tämän kaiken taustoja niille, jotka on kiinnostuneita. Ja jos sä oot uusi seuraaja ja tavallaan näät vaan meidän lopputuloksen, niin helposti voi ehkä ajatella, että tää on tullut jotenkin helposti tai että meillä ois tosi paljon rahaa käytössä. Ja sen takia mä haluun avaa tän projektin taustoja, jotta sä ymmärrät, että tää ei todellakaan oo tullut meille helposti, mutta päättäväisyys ja semmonen vahva visio toimii tähän pisteeseen. Ja mä haluun myös läpinäkyvästi kertoa talouskuvioista, koska se on tietysti iso osa talonrakennusprojektia kenelle tahansa. Mä en ihan lopullisia summia jaa, koska mun mielestä vertailu loppusummista ei ole mielekästä, koska jokaisen projektiin kuuluu erilaisia kulueriä. Mä tuun jakamaan meidän kulueriä ja tuun antamaan jotain summia. Itse asiassa, jos joku on tosi kiinnostunut, niin mun TikTokin alkutaipaleelta pääsee näkemään tarkempia summia. Silloin mä ihan tarkoituksella jaoin vähän semmoista provosaivaa. kontentia, koska mä halusin saada mun TikTokin kasvuun, ja se olikin itseasiassa se ensimmäinen aihepiiri, millä mun TikToksit lähti kasvuun, mutta nykyään mä en jaa enää siellä juurikaan rahaa liittyviä juttuja tai ees meidän taloon liittyviä, vaan sisältö painottuu myös siellä. naisen kokonaisvaltoiseen terveyteen, mutta jos kiinnostaa, niin voi scrollailla sinne mun TikTokin alkutaipaleelle. Mutta itseasiassa kyllä mä tuun kertomaan sellaisia summia täälläkin, että jos joku haluaa tehdä laskutoimituksia, niin varmasti pääsee suht kärryille meidän projektin hinnasta. Mutta mä haluan siis tässä jaksossa kertoa meidän projektista alusta loppuun. Mä pyysin teiltä kysymyksiä silloin, kun mä olin ensimmäisen kerran nauttamassa tämän jakson, niin mä vastaan niihin. Ja yritän tarjota teille mahdollisimman paljon arvokkaita insightteja, jos siellä on joku, kellä on talorakennushaaveena tai ehkä jo lähitulevaisuudessa ajankohtaista. Ja ylipäätään, jos aihe kiinnostaa, mua itse kiinnostaa ihan super paljon kuulla muiden projekteista. Joten, eiköhän hypätä jakson pariin! Tässä bodissa me syvennetään kokonaisvaltaisen terveyden teemoihin, erityisesti naisen hormoniterveyteen. Sä kuuntelet Applable-bodia, mun nimi on Sonja Hannus. Mulla ei ollut vuosiin kiertoa hormonallisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen ja mulle puhkes vaikea akne. Pelkäsin, että en voisi ikinä tulla raskaaksi ja toteuttaa hartaintounelmaani omasta perheestä ja olla kokonaisvaltaisesti terve. Kun lopulta sain menkat takaisin, ne oli epäsäännölliset, välillä tosi lyhyt kiertö, välillä tosi pitkä, ja kärsin BMS-oireista, kuten pahasta reaktiivisuudesta, ahdistuksesta ja vatsakivoista. Lopulta turhauduin, ettei länsimainen lääketiede pystynyt auttamaan ja syvennyin kokonaisvaltaisten hoitomuotojen maailmaan. Löysin itämaisen viisauden ja opin kuuntelemaan kehoni, mieleni ja sieluni yksilöllisiä tarpeita. Sain lopulta säännöllisen ja täysin oireettoman 28 päivän kierron, löysin elämänirakkauden ja vihdoin terveen parisuhteen nopeasti hormonieni tasoittumisen jälkeen ja tulin helposti raskaaksi. Haluan auttaa jokaista, joka haluaa terveen kehon, mielen ja sielun ja elää oman näköistä elämää. Ihanaa, kun olet täällä. No, mistä kaikki lähti liikkeelle? Mun kohdalla jo lapsena mä piirtelin pohjapiirustuksia mun unelmien taloista. Eli mä olin ehkä kahdeksan-kymmenenvuotias. Mä muistan, että mulla oli semmonen vihkonen. Viirsin viivottimella. Pohjapiirustuksia ja mun unelmien taloissa oli aina monta kerrosta. Niissä oli erilaisia semmosia luksusominaisuuksia, kuten yksi kerros oli omistettu treenille, toinen ehkä lapsille, kolmannessa oli joku master suite ja tietysti mä piirsin semmosia mun unelmien pohjapiirustuksia. Ja mä itse asiassa jossain vaiheessa mietin, että mä haluaisin olla arkkitehti-isona, mutta se unelma jäi sitten jossain vaiheessa, kun koulu alkoi ja kävi ilmi, että matikka ei ollut mikään mun lempiaine tai vahvin aihe, vaikka itse asiassa myöhemmin mä oon todennut, että itse asiassa mä oon ihan hyvä matikassa silloin, kun mä harjoittelen, mut tietenkään jos mä en tehnyt läksyjä, niin mä en menestynyt niin hyvin, mut sit lopulta mä kirjoitin en lyhyestä matikasta, niin lopputulos oli se, että kyl mä oon sittenkin ihan ok matikassa, mut anyways, musta ei tullut arkkitehtiä. Ja sit oikeestaan noin 20-29-vuotiaana mä asuin Helsingissä ja myös useamman kerran ulkomailla, jävin tekemässä työharjoitteluita ja kaksi vaihtoa. Ja mä en miettinyt todellakaan maalle muuttoa, mä oon siis itse syntyny ja kasvanu Espoossa, semmosessa lähiössä tai, tai miskä sitä nyt kutsuu, rivitalo-alueella. Ja kun mä kakskymppisenä muutin Helsinkiin kauppiksen perässä, niin mulla ei sen kummemmin käynyt mielessä muutto pois edeskeskustasta, vaikka koko ajan semmonen kaipuu luontoon kyllä syveni mitä vanhemmaksi tuli. Mutta mä ehkä enemmän ajattelin, että mä muuttaisin mahdollisesti ulkomaille. Mä olin siis asunut Nykissä hetken, muutaman kuukauden vaan, mutta se jäi mun muistoihin ikuisiksi ajoiksi. Mutta sit Etelä-Afrikka-kokemus, eli mä olin vaihdossa Cap-kaupungissa, niin se jäi mulle semmoseksi. sielun paikaksi, minne mä haluisin aina palata ja palata, niin joo, tämmönen tausta. Mut sitten me tavattiin Antonin kanssa, kun mä olin 28-vuotias, ja me alettiin sit hyvin pian etsiä yhteistä kotia. Mä muutin ensin Antonin luo hyvin pian sen jälkeen, kun me tavattiin, mut hänellä oli työsuhdeasunto ja sitten hyvin nopeasti hänelle tuli ajankohtaiseksi lähteä tuolta firmasta ja perustaa oma yritys, niin meidän piti päästä pois sieltä työsuhdeasunnosta. Mä muistan, että me käytiin yhdessä näytössä Tammisalossa, eli mä oisin ollut valmis muuttamaan vähän keskustan ulkopuolelle. Mutta me päädyttiin sit löytämään ihana kaksio Ullanlinnasta, eli hyvin läheltä siitä, missä me silloin asuttiin. Mä olin itse asiassa ite asunut Raatimiehenkadulla Ullanlinnassa silloin, kun me tavattiin Antonin kanssa mun kämpiksen Sinin kanssa. Ja sitten Antonin se työsuhde asui tosiaan siinä hyvin lähellä. Eli pysyttiin samoilla kulmilla. Ja me sit onnistuttiin tinkasemaan pyyntihinnasta 100 000 euroa pois. Eli se kämppä meni sit just just meidän budjettiin, se oli 59,42. Meillä kävi ihan älytön tuuri tossa hinnanneuvottelussa, koska sille myyjälle se hinta ei ollut ihan euron päälle. Hän halusi helpot kaupat ja tää kämppä löytyy suhteiden kautta, niin se ei sitten ikinä päätynyt markkinoille. Ja kiitos Antonin neuvottelijataitojen, niin saatiin tosiaan tinkastua siitä hinnasta todella hyvä summa pois, koska myyjä ei ollut tietoinen, että sinne on tulossa putkirempa pari vuoden päästä. Niin siihen sitten vedottiin ja saatiin neuvoteltua hyvä hinta. Ja tosiaan Anton eli mun mies on syntynyt maanviljelijäperheeseen kirkkonummelle. Ja hänen äiti on perinyt maatilan, jonka hänen isä eli Antonin eli mun miehen isoisä on aikanaan heille ostanut. ja pyörittänyt sitä maatilana vähän niin kuin vapaa-ajan harrastuksenaan. Eli hän oli itse bisnesmies ja sitten he hankkivat tämän maatilan ja pyöritti siellä jonkinnäköistä toimintaa, mutta se ei kai ikinä ollut mitenkään kovin kannattavaa se liiketoiminta. Mutta sitten Antonin äiti ihastui tähän paikkaan eli he asuivat keskustassa, mutta Antonin äiti halusi aina tulla tänne maalle ja hän rakasti sitä maatilaa ja kaikkia fiilistä täällä. Ja hän sitten ilmeisesti pyysi isältään, että hän haluaisi jatkaa tätä tilaa, että voisiko hän olla jatkoja tälle. Ja hänen isä sitten testamenttasi maatilan hänelle, ja Lille, eli mun anoppi sitten noin kolmekymppisenä otti sen maatilan haltuun, hänelle ei ollut varmaan hirveästi mitään kokemusta liiketoiminnan pyörittämisestä tai muuta, mutta hän sitten käänsi tämän maatilan pyörittelemisen elämäntyökseen ja teki siitä hevostallin, eli tämmöisen yksityisen hevostallin, joka toimii niin, että tällä maatilalla tarjotaan hevosille täyshoito, eli nelikertaa päivässä heinät viedään ulos, kaikki mitä hevonen tarvitsee hyvään elämään, ja sitten asiakkaat maksaa vuokraa. Tämä on ollut Anobin elämäntyö. Silloin 5-6 vuotta sitten, 2019 aikoihin, hän alkoi jäämään eläkkeelle ja alkoi ilmoittamaan lapsilleen, että nyt pitäisi tehdä päätöksiä, että joko tämä tila joudutaan myymään, ellei kukaan halua jatkaa. Ja me alettiin näihin aikoihin käymään viikonloppuisin paljon täällä maatilalla, eli Anttona alkoi tekemään niitä hommia viikonloppuisin, ja ehkä hänellä alkoi vähän muhia semmoinen ajatus, että mahdollisesti häntä kiinnostaisi jatkaa tätä tilaa, vaikka hän oli lähtenyt täältä ovet paukkuen 16-vuotiaana pois ja sanonut, että hän ei halua olla missään tekemisessä tämän tilan kanssa. No joo, sitten fast forward iski korona keväällä 2020. Meidän tytär oli just syntynyt ja me siirrettiin sitten viettämään tänne aikaa. Ja se miksi mä kerron nyt tämmösen kattavan tarinan, no ensinnäkin tää on mun mielestä mielenkiintoinen tarina, mut mä haluun vaan kertoa, että minkä takia meillä tavallaan on tää tontti. Mut mä yritän pitää tän tiiviinä. Tosiaan sitten keväällä 2020 me siirtyimme viettämään tänne aikaa ja sitten Anton teki sen päätöksen, että hän ottaa vastuulleen tämän perhetilan, koska hän ymmärsi sen, että muuten tämä myydään ja muuten tämmöinen legacy, tämmöinen monen vuosikymmenen takainen perheen historia vaan häviää. Ja Anton muutenkin rakastaa tehdä näitä maatilahommia ja se tarjoaa tosi hyvän vastapainon semmoiselle toimistotyölle. Ja kun hän pääty tähän lopputulokseen, niin me alettiin tietysti miettimään rakentamisen mahdollisuutta. Ja tää tontti, mihin me päädyttiin rakentamaan, niin tää on semmonen, minkä Anton näytti mulle silloin, kun hän esitteli tän paikan. Ja aina kun me tultiin viikonloppuisin tänne ja hän meni hommiin, niin mä vaelsin tälle tontille. Täällä oli jotenkin niin hyvät energiat, ja aina viikon aikana, kun me oltiin Helsingissä, niin mä kaipasin tänne. Ja mä tulin tolle yhelle kalliolle istumaan ja meditoimaan ja rauhoittamaan mun hermostoa. Niin meille oli selkeetä, että jos me saatais tänne joskus rakentaa, niin se ois tää. Mutta tää oli ihan metsä. Tänne ei ollut tietä. Eli ei päässy mitenkään autolla. Täynnä puita. Ja tää oli maa- ja metsätalouskäyttöön myös kaavoitettu. Eli ei todellakaan mikään itsestäänselvyys, että saako tänne rakentaa. Mutta tää on osa siitä maatilaa. Eli kuuluu sille. No sit me alettiin vähän edistämään tätä asiaa. Me käytiin kattomassa Kontion esittelytaloa Espoon Laaksalahdessa. Ja me molemmat ihastuttiin siihen. Siinä on paksut hirret, semmonen tyylikäs lippakatto, lattiasta kattoon ikkunat. Se vaikutti tosi laadukkalta. Me myös rakastettiin sitä tuoksua siellä hirsitalossa. Ja kaiken kaikkiaan me vaan ihastuttiin siihen, se jäi meidän mieleen. Ja me sitten ei juuri mietitty vakavasti muita vaihtoehtoja. Anton varmasti katso paljon muitakin vaihtoehtoja, mutta mä ite en ihan hirveästi sit lopulta syventynyt tarjontaan. Ja joulukuussa 2020 sitten me tehtiin kaupat Kontion kanssa näistä talopaketeista. eli päärakennuksesta ja saunarakennuksesta. Kauppa tehtiin ehdollisena niin, että se edellytti, että me saadaan rakennuslupa. Tosiaan meidän kohdalla tämä tontti on mun Anobin omistuksessa, mutta hän antoi sen ikään kuin lahjana meille siitä, että Anton jatkaa tätä perheen maatilaa, ja tällä hetkellä me vuokrataan sitä nimellishintaan, ja se siirtyy sitten jonain päivänä Antonin omistukseen, kun he tekee sukupolvenvaihdoksen. Ja talo me omistetaan puoliksi. Ja tosiaan meidän mielestä tää hirsitalo sopi just tälle tontille parhaiten, koska tää on metsän keskellä, tässä on mökkejä eli kesäasuntoja tän järven ympärillä, tää on siis järverantatontti, ja kivitalo olis meidän mielestä täällä aika outo ja vähän liian huomiota herättävä. Ja meille semmonen hyvinvointiaspekti oli tosi tärkeä, tää talo hengittää, tää myös sitoo hiiltä itseensä. Mä rakastan tätä tuoksua. Tää oli jotenkin tosi turvallinen olo ja semmonen luonnonläheinen olo. Mä rakastan noita paksuja hirsiä. Ja tää oli jotenkin niin fresh-fiilis. Eli ei olla kadottu tätä valintaa, mutta mun mielestä täytyy kunnioittaa sitä paikkaa, millä rakentaa. Eli esimerkiksi... jos rakentaisi jollekin paljon tiiviimmin asutulle alueelle, niin mä varmasti harkitsisin jotain muuta talotyyppiä, koska tässä isossa roolissa on myös noi isot lattiasta kattoon ikkunat, ja kun meillä on hyvin yksityinen tontti, niin se sopii tänne hyvin, koska ei tarvii tavallaan miettiä niin tarkkaan sitä yksityisyyttä. 2021 alkoi lupaprosessi, eli tämä tontti oli tosiaan kaavoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön, eli me tarvittiin poikkeuslupa. Tätä varten tietysti tarvittiin paljon paperityötä ja suunnittelua talojen paikoista ja siis kaikesta. Mä en mene siihen nyt sen tarkemmin, koska jokainen saa selittää itse, että miten poikkeuslupaa sitten mahdollisesti haetaan. Me odoteltiin poikkeuslupaa loppujen lopuksi muistaakseni yli vuosi. Se oli tämän koko projektin henkisesti raastavinta aikaa, jos multa kysytään. Me myytiin meidän Helsingin koti, koska meidän piti saada pääomat ulos tätä projektia varten. Ja me asuttiin ensin mun Anobin nurkissa ja sit yhdessä toisessa väliaikaiskämpässä tossa maatilalla ja sitten yhdessä kolmannessa kämpässä. Erityisesti noi kaksi ekaa ratkaisua eli me oltiin mun Anobin luona Niin tietysti se on raskasta, kun sä asut tuoreena perheenä sun vauvan kanssa Anopin nurkissa. Ja toinen oli semmonen söpö kämppä, mutta siellä ei ollut meidän omia kalusteita. Eli se oli tämmösen pariskunnan kämppä, joka asuu talvet Espanjassa, niin me oltiin niinku vähän niinku heidän tavaroiden päällä. Mutta sitten kolmas väliaikaiskämppä, mihin me mentiin, niin sinne me saatiin meidän omat tavarat ja me tehtiin ihan pientä remppaa ja siellä me sitten lopulta asuttiin puolitoista vuotta. Niin se oli itse asiassa ehkä henkisesti vähän helpompaa aikaa kuin toi ihan alku, mutta se toi semmoisen haastavuuden siihen henkisellä tasolla, että me oltiin tosiaan myyty meidän koti Helsingissä, alettu kiinnittää pääomaa tähän uuteen projektiin, mutta me vasta haettiin poikkeuslupaa, meillä ei ollut mitään varmuutta sen toteutumisesta. Ja tavallaan tuntui siltä, että tulevaisuus on täysin epävarma. Että se on ihan muiden ihmisten armoilla, että saadaanko me poikkeuslupaa. Me ollaan jo kiinnitetty meidän pääomaa kuitenkin tähän uuteen projektiin jonkin verran. Ja tavallaan ei ollut mitään semmoista backup-plääniä. Mä muistan silloin katselleen, kun ajo vaikka autolla jossain, niin mä katsoin ihan kaikenlaisia koteja. Ja mä vaan kadehdin ihmisiä siitä, että heillä on koti. Eli jotenkin itsestä tuntui siltä, että vaikka totta kai meillä oli katto päällä, ja mä tiedän, että se on jo paljon tässä maailmassa, mutta kun se ei tuntunut kodilta, niin se oli henkisesti raastavaa, ja sitten kuitenkin se tulevaisuus oli niin epävarmaa. Mutta joka tapauksessa me edistettiin koko ajan tätä projektia, ja ekana oli tietysti pohjapiirustuksen suunnittelu. Me tehtiin tää Antonin kaa aika lailla kahestaan. Asioita, joita me huomioitiin mä listaan nyt. No meillä tietysti, ja ylipäätään mun mielestä tärkeetä on huomioida ilmansuunta. Mulle ainakin itselleni se, että miten valo kulkeutuu, missä aurinko on millonkin, on supertärkeetä. Meillä tosi onnekkaasti on etelätontti, eli meillä tulee tosi hyvin luonnonvaloa. Ja meillä on järvi edessä, eli oli täysin selvää, että me laitetaan isot ikkunat sinne järvelle etelään. Ja koska meillä ei just ole niitä naapureita juurikaan, niin ei tarvinnut silleen miettiä yksityisyyttä. Eli laitettiin tosi reilusti niitä ikkunoita. Tässä mä olin ehkä hanakampi laittaa aika paljon niitä ikkunoita. Mun mielestä on tärkeää, että kun on niin hienot maisemat, niin maksimoidaan jotenkin se, että nähdään ulos ja ollaan lähellä luontoa. Anton olisi ehkä laittanut pari ikkunaa vähemmän ja vähän enemmän hirsiseinää, mutta mä olen lopputulokseen tyytyväinen ja kyllä mä uskon, että hänkin. Ehkä me tehtäis yks tai kaks jotain pientä muutosta sen hirsiseinän ja ikkunan osalta. Mutta ei mitään kovin merkittävää. Mun kriteereitä pohjaan oli, että vaatehuone piti saada meille. Mä halusin kylpyammeen ja kodinhoitohuoneen. Ne oli ehkä semmosia mun niinku tärkeimpiä. Antonin toive oli viinihuone, eli joku tämmönen niinku lasikoppi, samanlainen kuin jossain hienoissa ravintoloissa. Mutta lopulta meidän oli sit pakko mennä ihan vaan vaan viinikaapilla. Ja tosiaan me saatiin rakennuslupaa 154 plus 34 saunarakennus, plus 74 lämmin autotalli. Eli tää päärakennus on sen 154, itse asiassa oikeasti ehkä 145, koska tekniseen tilaan menee muutama neljö, niin vaikka tietysti 154 on iso, mutta ehkä tälleen omakotitaloksi ei ole kuitenkaan mikään super iso, mutta meille tää oli ihan onnionnettomuudessa, että me ei saatu enempää rakennuslupaa, koska meidän budjetti meni muutenkin jo yli. Ja mä koen, että 154 on ihan riittävä perheelle. Ja tietysti meillä on lisäksi 34 plus autotalli. Mutta tähän varsinaiseen päärakennukseen ei mahdu mitään ekstraa, kuten treenihuonetta tai muuta, että aika lailla tää menee elintiloihin tää kaikki neljä pinta-ala. Meille tuli yhteensä kolme makkaria, eli nyt yksi näissä toimii työhuoneen, missä me just nauhoitan. Toinen makkari on lasten ja kolmas tietysti meidän. Ja sitten kun meidän tytär alkaa vaatimaan omaa tilaa, niin hän saa tämän nykyisen työhuoneen. Ja jos meille tulisi kolme lasta, niin kaikki ei saa omaa huonetta, vaan lapsille on kaksi makkaria. Ja joo, niin se vaan on. Mutta mä en oikeastaan usko, että meille tulee kolmatta lasta, niin se nyt ei ainakaan ole tämän ajan murhe. Enkä mä ajattele, että se on murhe muutenkaan, koska kyllä me tänne mahdutaan. Ja tosiaan sitten, kun me jonain päivänä saadaan se autotalli rakennettua, niin sinne saa yhden semmoisen ihan varsinaisen huoneen, eli joko työhuoneen tai treenitilan tai miksikä sen sit haluakaan laittaa. Ja tosiaan lisäksi on toi 34 sauna-rakennus, eli siinä on kolmoskylppäri, sauna, eli meillä ei ole saunaa tässä päätalossa. Ja sit siellä on vierasmajoitus, eli kun meillä tulee vieraita yöksi, niin he majoittuu siellä. Ja se voisi myös toimia työhuoneena, mutta nyt siellä ei ole nettiä, niin mä en ole ikinä tehnyt siellä töitä. Täällä on muutenkin aika heikko kuuluvuus, ja ylipäätään toi netti on ollut vähän ongelmaa. Onneksi me ollaan saatu nyt toimiva netti, mutta ollaan kohti vessaa ja esimerkiksi puheluiden puhuminen täällä on välillä haastavaa ja tällä ei siis toimi niinku mobiilidata yleensä eli pitää kirjoitua wifiin kun tulee meille. Mutta tää on ihan ok. Onneksi pystyn tekemään täältä käsin töitä. Okei, nyt mä karkasin jo vähän eteenpäin, mutta palataan vielä tähän prosessiin. Eli me saatiin poikkeuslupa. Se ei todellakaan ollut läpihuutojuttu, se oli semmoinen monensivun dokumentti ja tämän käsittelemiseen oli varmasti mennyt tunti, jos toinenkin siellä lautakunnassa, eli heidän piti oikeasti miettiä, että pystyykö he poikkeamaan tästä kaavasta ja antamaan meille sen luvan. Mutta sitten seuraavaksi oli luvassa sen varsinaisen rakennusluvan hakeminen. Tähän piti sitten tarkentaa kaikkea, ja me itse asiassa päädyttiin lohkomaan tätä tonttia. Tämä oli alun perin seitsemän hehtaarin tontti, me lohkottiin se kahden hehtaarin tontiksi suurin piirtein, ja kaikkea siis muutakin spesifiä piti sitten siihen tarkentaa, ja meillä meni itse tähän ehkä pari kuukautta vähän semmoista hukka-aikaa, eli kun kerättiin kaikkea tätä uutta tietoa, niin kesti jonkin aikaa ennen kuin saatiin hakemus sisään, ja me odotettiin varsinaista rakennuslopaa ehkä puolisen vuotta, ja mä muistan, että se tuli just ennen juhannusta 2023, kun alettiin ole jo silleen aikaan niin kuin me oltiin siis sovittu kontion kanssa, että he toimittaa rungon lokakuussa. Tämä aikataulu meni aika tiukaksi siinä mielessä, että se tuli just ennen juhannusta ja meidän piti rakentaa vielä tietontille ja tehdä ne perustukset ja varmaan kaataa vielä puitakin siinä välissä sitä varten, että kontio toimittaa sen rungon sitten lokakuussa. ja tosta talouspuolesta sen verran, että me tosiaan saatiin meidän Helsingin kodin myynnistä tosi hyvä myyntivoitto, eli me saatiin ostettua se silloin edullisesti sen takia, että siinä oli se putkiremppajuttu, ja me saatiin tosi hyvä myyntivoitto ostettua tästä, tää oli kans niinku tuuri, tavallaan tää myynti, että meidän Seinä naapuri oli kiinnostunut ostamaan se meidän, ja hän on tämmönen varakas rouva, niin hänelle se ei ollut myöskään niin euron päälle se hinta, niin meillä kävi hyvä tuuri sekä sen ostohinnan että myyntihinnan kanssa, plus markkinatilanne oli kaikista kuumin silloin, eli tämä oli 2021 heinäkuu, eli kaikista korkeimmat asuntien hinnat, eli meillä oli vaan älytön tuuri. Mä haluan olla tästä läpinäkyvä, koska Noh, tää oli meille tämmönen pelastava enkeli tällä matkalla, mä en tiedä missä me oltais, jos nää ei ois menny näin onnekkoasti. Ja kiitos myös Antonin neuvottelutaitoja, hän on siis myyjä ammatiltaan. Niin, joo, mä tykkään olla raha-asioista läpinäkyvä. Eli me oltiin maksettu ajaman kodin laina pois. Ja sitten, kun me saatiin tämä myyntivoitto, niin meillä oli hetken aikaa tilillä yli 100 000 euroa käteistä. Eli tämä oli oikeastaan se, mikä mahdollisti sen, että me saatiin ylipäätään sopivan kokonen uusi laina tämän projektin rahoittamiseen. Ja sillä rahalla alettiin sitten rakentaa sitä tietä ja perustuksia, ja nostettiin sitten siinä syksynä aikana se uusi laina. Ja tosiaan sitten juhannuksen jälkeen tai joskus elokuussa sit laitettiin hösseliksi, alettiin rakentamaan perustuksia. Mulle ei oo tästä sen tarkempaa tietoa, että Anton oli hankkinut nää oikeat yritykset ja ihmiset tekemään perustukset. Perustuksiin meillä meni yli budjetin. Mä en muista tarkkaa summaa, eikä sitä oo mun mielestä järkeä avata, koska jokaisen tontilla tehdään eri asioita. Meillä oli tosiaan se tienrakennus, sit piti räjäyttää vähän kalliota, piti tuoda maa-ainesta, kohotettiin talon paikkaa, eli me haluttiin, että se talo ei ole ihan tavallaan siinä maantasella, vaan että se on vähän ylempänä, ja siihen tuotiin tosiaan sitä maa-ainesta, ja sitten ne perustat tehtiin tosi huolellisesti, ilmeisesti tässäkin on paljon eroja, että millä laadulla perustat voidaan tehdä, niin me tehtiin tosi huolellisesti, ja meni tosiaan yli budjetin, mutta toisaalta tämä on sellainen asia, mitä sä et voi tehdä uudestaan, eli se kannattaa tehdä huolella. Ja lokakuussa sitten, 2022, niin runko saapui Tontille. Se puutavara tuli jostain keski- tai pohjoissuomesta. Tää oli ihan maaginen aamu. Mä muistan, kun me mentiin mun tyttären kaa, ja Anton oli jo siellä ottamassa vastaan tätä porukkaa, jotka toi sen puutavaron. Ja Tontilla oli usvasta. Ja tossa meidän lammella, eli tossa järvellä, niin asuu semmosia joutsenia, aina kesäsesankina. ja he oli siinä siinä aamuna ja he oli lähdössä etelään ja sit me vaan nähtiin kun he teki semmosen kunniokierroksen siinä ja meni monta kertaa sitä järveä ympäri ja sit lähti ja me ei enää nähty heitä eli he todennäköisesti lähti sillä reissulla etelään ja se tuntui semmoselta merkiltä meille, että kaikki tulee menee hyvin ja se oli vaan tosi maaginen päivä Kontion kundit pystytti sen rungon muutamassa päivässä eli se rakennettiin paikalla ja toi oli niin epätodellinen fiilis, tuli semmonen, että okei, ehkä me joskus oikeesti muutetaan tänne, koska se oli tuntunut niin semmoselta epäkonkreettiselta ja kaukaselta siihen asti, mut nyt tuli semmonen fiilis, että okei, ehkä tää oikeesti toteutuu. Ja tosiaan runko ja ikkunat tuli kontiolta, mut sit heidän rooli jäi siihen. Ja siitä eteenpäin me oltiin sit hankittu sisärakentajat. Tää oli Antonin aikaisemmin käyttämää Remppa-porukkaa, ne tekee tosi laadukasta jälkeä virolaisia kundeja, mutta Suomessa toimiva yritys. Ja mä en muista tarkalleen, että tehtiinkö tuon rungon pystytyksen jälkeen jotain. Mä en muista ees, että laitettiinkö me se öljy sen rungon päälle ennen kuin sitten tuli aika märät, sateiset kelit. Se voi olla, että me ei keretty öljyämään sitä puuta, vaan me jouduttiin öljyämään se vasta myöhemmin keväällä. Ja tosiaan talo seisoi sitten muutaman kuukauden, eli talven yli, ja sisärakentaminen aloitettiin keväällä. Me oltiin aloitettu keittiön ja kiintokalusteiden suunnittelu ja tietysti Anton oli siis vastuussa kaikesta teknisestä, niin hänellä oli varmasti sen kanssa todella paljon miettimistä. Mä kilpailutin pari keittiötoimittajaa, me käytiin tapaamassa heitä ja aloitettiin se suunnittelu. Keittiön osalta me päädyttiin sitten Noblessaan ja otettiin myös kodinhoitohuone heiltä. Kivi tuli tulikevältä ja kodinkoneet Miileltä ja Siemensiltä. Ja mun vinkki on, että kanssiin hyödyntää noita suunnittelijoita näissä liikkeissä. Eli me esimerkiksi hyödynnettiin seuraavalla tavalla. Kontiolta me hyödynnettiin heidän arkkitehtiä, eli me tosiaan suunniteltiin tämä pohjaratkaisu lähinnä itse Antonin kanssa. Meillä ei ollut sisustussuunnittelijaa missään kohtaa, paitsi ihan alussa tähän pohjan piirtämiseen. niin me otettiin yhteen tiettyyn kohtaan sisustussuunnittelija, koska me ei itse keksitty, että miten me saadaan meidän saunan pohjapierustus sellaiseksi, kun me halutaan se. Ja sitten toinen kohta, mihin me käytettiin, oli toi makuuhuoneen tavallaan siipi. Eli me haluttiin saada maisema Muni Antonin makuuhuoneesta, mutta sitten me haluttiin myös siihen vaatehuoneen ja kylppäriin. tavallaan esimerkiksi just omaksi siiveksi, niin sitä me ei oikein itse keksitty, että miten me saadaan se. Me käytettiin tämmöisiin täsmäkohtiin. Sisustus suunnitteli jo vähän aikaa, mutta sitten kaikki loppui, mietittiin itse. Ja aina kun meillä oli joku uusi asia, mitä me haluttiin päivittää siihen pohjaan, niin me ilmoitettiin se Kontiolle, ja heidän arkkitehti päivitti sen niin, että se vastaa kaikkia arkkitehtuurisia standardeja ja sääntöjä. Ja he sanoivat, että jokainen muutos maksaisi 700 euroa. Eli tietenkään niitä muutoksia ei voinut laittaa sinne joka päivä, mutta me päätettiin, että me voidaan pari kertaa päivittää sitä, ja yritettiin aina koota ne tulevat muutokset siihen seuraavaan kertaan, kun me ilmoitetaan sinne. Mutta me ei ikinä, muistaakseni, saatu sieltä mitään niitä 700 euron laskuja. Eli se kuului siihen talopaketin hintaan. Ja mä kerron talopaketin hinnat myöhemmin. Sitten just tuon keittiösuunnittelun kanssa niin me hyödynnettiin niitä suunnittelijoita eli käytiin tapaamassa keittiönkin osalta varmaan ainakin kolme, neljä tai jopa viisi kertaa. koska keittiö on niin tärkeä ja meillä tosiaan kun ei ollut suunnittelijaa niin suunniteltiin sitten Noblessan kanssa ja itseasiassa meillä oli ensin toinen toimittaja siinä alustavasti, mutta sitten hinnan vuoksi niin vaihdettiin Noblessaan eli kilpailutin sen. Ja sitten kiintokalusteiden osalta me käytettiin semmoista firmaa kuin Mirror Line noihin kiinteisiin vaatekaappeihin, ja he olivat ihan superhyvä. He suunnittelivat tosi hyvin mittojen perusteella sen lopputuloksen yhdessä meidän kanssa. Eli kannattaa hyödyntää suunnittelijoita, jos ei käytä sisustussuunnittelijaa kaikkeen tämmöiseen. Ja onneksi tämä meidän projekti kesti pitkään, koska ajan myötä tuli paljon muutoksia mieleen, jotka ovat ihan supertärkeitä, tai jotenkin, että tämä talo olisi niin erilainen, jos olisi menty meidän ensimmäisellä plänillä. Eli esimerkiksi me oltiin tuolla Etelä-Afrikassa yhtenä talvena, se on viimeisin kerta kun me ollaan siellä oltu, kun meidän tytär oli yksvuotias, ja me asuttiin tämmöisessä Airbnbissä, missä meillä oli ihanat Airbnb-hostit, ja he oli molemmat arkkitehtäjä, Ja sit me heille kerrottiin tästä projektista, mihin tää Rouva oli sitten piirtänyt tämän pohjapiirustuksen yhden illan aikana, ja sit seuraavan aamuna tuli näyttää meille sitä, ja sit hän esitteli parit hänen ideat siihen. Me pärjättiin toteuttaa ne kaikki, mut niistä tärkein oli se, että hän ehdotti meidän keittiöä erilaiseksi kuin mitä me oltiin suunniteltu. Eli hän ehdotti, että siihen tehdään in-mallinen keittiö ja sitten saarke ja näkymä suoraan järvelle ja että tavallaan, että noi seinät on lattiasta kattoon ikkunaa. Ja sitten vielä hän ehdotti sitä, että olisi ulospääsy keittiöstä eli liukuovi. ja meidän keittiö on aivan ihana, mä rakastan sitä, että siitä pääsee ulos, mä rakastan tota saareketta, eli me ei oltais varmaan laitettu saareketta lainkaan ilman tätä, eli onneks loppujen lopuksi tässä projektissa kesti, koska me hiottiin sitä niin paljon vielä paremmaksi ton ajan kanssa. Päädyin itse hormoniterveysaiheiden pariin, kun mulle pohkesi vaikea akne lopetettuani e-pillerit. Koska mulla ei ollut selkeää ymmärrystä siitä, miten parantaa akne, kesti tämä prosessi vuosia ja onnistuin matkaparella myös sammuttamaan kiertoni, sillä kehoni meni selviytymistilaan. Vuosiin mulla ei siis ollut menkkoja ja kärsin niin fyysisistä kuin henkisistä oireista, kuten pahasta ahdistuksesta. Suoritin elämää enkä uskaltanut pysähtyä kohtaamaan haasteiden juurisyitä. Olisin silloin kaivannut selkeän metodin, jolla parantaa akne ja tasapainoittaa hormonitoimintani. Vuosien kokeiluiden, satojen tuntien opiskelun ja epäonnistumistenkin kautta paransin vaikean akneni luomallani metodilla. Käynnistin hormonitoimintani, sain kiertoni ja ovulaationi takaisin ja kiertotietoisuus syventämällä sain lopulta täysin oireettoman, säännöllisen 28 päivän hedelmällisen kierron. Haluan, että sinulla on selkeä polku, kun haluat tasapainoittaa hormonisi ja päästää irti epämääräisistä oireista. Siksi kirjoitin e-kirjat oppaasi terveeseen hormonitoimintaan ja kertotietoisuuteen ja paranne akne luonnollisesti. Nämä kirjat tarjoavat sinulle selkeän metodin ja antaa sinulle avaimet oman terveytesi parantamiseen luonnollisin keinoin. Koska totuus on, että terveytemme ei ole kenenkään muun käsissä eikä vastuulla. Podcastin kuuntelijana saat kirjat alehintaan koodilla UPLEVEL. Käytä siis koodia Uplevel kassalla. Löydät linkit kirjoihin show noteseista. En malta odottaa, että kuulen tuloksestasi. Okei, takaisin joksen pariin. Sitten sisärakentaminen alkoi maaliskuussa 2003, ja mä en nyt muista tarkkaa järjestystä, mutta alkuun tehtiin ikkunoiden ja katon eristäminen. Sitten lattiavalu. Tää oli ihan supertärkeä, koska se määrittää muun muassa huoneiden koot ja vesipisteiden paikat tai niitä vesipisteiden paikkoja. ja suihkujen kaatoja esimerkiksi ei voi enää muuttaa sen jälkeen, eli siihen mennessä on kriittistä tehdä niitä päätöksiä. Sitten tehtiin sisäseinät, eristykset, sisäkatot, sähkötöitä, vesien vetämistä, tällaista. Mä en näistä teknisistä asioista ole niin perillä, antan vastaus kiitollisesti kaikista näistä, joten mä en osaa vastata näihin kysymyksiin. Mä puolestani vastasin just keittiöstä, kodinhoitohuoneesta, kylppäreiden laatoista, kalustevalinnoista, kaikesta tämmöisestä pinnoista ja materiaalivalinnoista ja muista. Meillä oli tosiaan samaan aikaan toinen vauvavuosi meneillään. Antonin firma oli myös aika vauvavaiheessa vielä eli hän oli just perustanut sen vuosi tai pari aikaisemmin eli oli aika hässäkkää tuona vuonna. mutta sisärakentaminen eteni sitten välillä aika nopeastikin, välillä hitaasti, mutta me pysyttiin aika hyvin aikataulussa, eli meidän tavoite oli, että me päästäisiin muuttaa jouluun mennessä, 2-3, eli että annettiin semmoinen kahdeksan kuukautta aikaa tuolle sisärakentamiselle, Sitten loppuvaiheessa rahat alkoi loppua, eli laina oli käytetty. Mä muistan, että se lokamarraskuu oli ihan super raastavaa aikaa, kun niitä työmiehiä vaan ramppas jatkuvasti Raksalan välillä, niitä oli siellä seitsemän kahdeksan, ja se tietysti tarkoittaa ihan järkyttävää rahanmenoa. Niitä tonnejen laskuja tulee joka viikko, rahat alkaa loppua. ja sit tuntuu et se viimeistely ei vaan etene, se oli niinku toinen raskain aika tossa koko projektissa, Anton oli siis lopussa aivan burnoutissa ja ihan turta, mut tosiaan pysyttiin aika lailla siinä aikataulussa, joulukuussa tuli sit semmonen piste et me vaan päätettiin et nyt on pakko lopettaa työvoimankäyttö, ja me ilmoitettiin sille firmalle, et nyt te ette saa enää tulla tänne, et nyt teette X määrän tunteja ja vaan yksi ihminen, ja sitten me muutetaan ja sit me katsotaan, et mitä me tehdään vielä keskitetysti, et kun rahat oli täysin loppu, niin oli vaan pakko sit tehdä semmonen kylmä lopetus siihen. Ja sitten joulukuun puolessa välissä me muutettiin tyhjään kotiin. Meillä ei ollut mitään kalusteita. Anton oli rätti väsynyt ja mä muistan, että hän ei osannut yhtään iloita tästä kodista niinä ekoina päivinä. Mut me onneksi sitten lähettiin Espanjaan ottaa vähän etäisyyttä tästä kaikesta. Eli hänen äidin luo viettämään. 70-vuotissynttäreitä sinne ja oltiin pari viikkoa siellä Espanjan lämmössä ja kun me tultiin takas niin sitten me odoteltiin kalusteita pari viikkoa eli me oltiin Antonin kaa sillä et meillä ei vaan oo mahdollista ostaa nyt mitään kalusteita et rahat on aivan loppu, meillä ei ollu mitään niinku omia kalusteita jäljellä. Mut mitenköhän se meni, me oltiin itse asiassa sit marraskuussa käyty mun äidin kanssa vähän kattoo noita Black Friday-aleja, ja päädytty sitten tilaamaan sieltä sohvat. Eli sit me saatiin ne sohvat pari viikkoa sen jälkeen, kun me tultiin sieltä Espanjasta, ja sit me oltiin tilattu edellisenä vuonna Espanjasta meidän ruokailupöytä. Eli me oltiin löydetty semmosesta antiikkikaupasta tai semmosesta tosi random kaupasta semmonen upea, puinen pöytälevy, ja oltiin ostettu se, ja sillä kesti vuosi tulla sieltä Espadiasta, niin me saatiin sit se jossain vaiheessa kans, ja sit alko pikkuhiljaa tuntumaan kodilta, ja tottakai me ollaan niinku pikkuhiljaa sisustettu tätä, ja tosiaan meni pitkää sille, että tääl oli aika semmosta plane, me ei olla vieläkään saatu oikeen mitään toidetta tänne, Eli meillä on tarkoitus pikkuhiljaa sisustaa tätä. Mutta ollaan oltu niin kiitollisia kodista päivittäin, ja se Antoninkin burnout alkoi pikkuhiljaa helpottamaan, kun tämä projekti saatiin aika lailla päätökseen. Totta kai se jatkui vielä sen ekan kevään ajan eteenkin, mutta suurin työ oli takana. Nyt mä voisin käydä vähän teidän kysymyksiä läpi. Eli kysyttiin, että mitä tekisimme toisin jälkiviisana. No meillä on niinku muutamia juttuja, mitä me tehtäis toisin. Ei mitään hirveän isoa, mutta lattiavalussa me unohdettiin laittaa kaato kylpyammeen alle. Tää ei oo mikään tosi kriittinen, mutta tää tarkoittaa sitä, että me joudutaan lastalla vetää sitä vettä kaivoon. Keittiöön ois voinut lisätä semmosen noin kymmenesenttisen vetokaapin mausteille ja kuivaineille. Eli meillä on aika paljon kaappia tilaa nyt, mutta ei mitään sellaista tosi kätevää tapaa säilyttää esimerkiksi kuiva-aineita. Mutta toisaalta tämä olisi sitten vienyt tilaa meidän ruokailutilasta, eli todennäköisesti me ei tehtäisiin tätä nyt, vaikka pystyisikin toteuttamaan sen, koska meillä on ruokailu- ja olohuoneessa aika lailla niin kriittiset neljöt, että sitä ei voisi hirveästi pienentää. A-mieskaappia oli tosi hyvä investointi, koska sitä me mietittiin, se maksoi siis jonkin verran se tekniikka, mutta musta on tosi tärkeetä, että ne saa peitettyä, eli toinen vaihtoehto olisi ollut jättää vaan ilman ovia se A-mieskaappi, tai sitten laittaa sellaiset normiovet, mutta sitten se veisi tosi paljon tilaa siitä käytävältä. Eli aamieskaappi oli hyvä, mutta se on meillä aavistuksen liian pieni. Eli jos olisi enemmän neljöitä, niin olisi voinut laittaa isomman aamieskaapin ja saada sitten kaikki noi kodinkoneet tai keittiökoneet mahtumaan sinne kivasti. Että nyt siihen pitää vähän säätää. Esimerkiksi mun mehustin on semmoinen, mikä ei mahu siihen tosi hyvin, niin nyt ne keittiölaiteet on siihen vähän kasassa. Pitää keksiä tälleen joku ratkaisu jossain vaiheessa. Takan paikka on semmoinen, mikä on ehkä mun miehen mielestä kaikista suurin moka, mitä me tehtiin, eli hän olisi halunnut sen jälkiviisaana eri seinälle. Ja silloin hän olisi myös saanut ulko tulipisteen ulkoseinälle toiselle puolelle. Eli tää on ehkä Antonin isoin harmitus. Mun mielestä meidän takkahuone on tosi kiva, mutta mä oon samaa mieltä, että se on aika haastava sisustaa tällä hetkellä, että se flow menee jotenkin silleen, että se on vaan haastava. Eli tää on aika harmi, koska meidän takka on paikallaan valettu, sitä ei tuosta noin vaan pureta, eli todennäköisesti ei tulla ikinä saamaan tätä ns. korjattua. Joo, se on sellainen asia, mitä varmaan tehtäisiin nyt toisin, mutta omasta mielestä se ei ole mikään superkriittinen juttu, mutta tietysti mua harmittaa Antonin puolesta, että hän on siitä aika harmissaan. Vaatehuoneeseen me laitettiin Ikean Pax kaapit, ja jälkikäteen mä oisin teettänyt kaikki meidän kaapista lupukalukien sen siellä Mirrorlightilla, koska se ei ois vaatinut mitenkään isoa ponnistusta, hintaero ei ois ollut iso. Mä olin siinä vaiheessa vaan niin loppu kaikkeen, että mä en enää pystynyt muuttamaan sitä, kun mä olin jo käynyt Ikean Paxin kanssa kanssa pari tapaamista, tai siis suunnitellut niitä, mut se on semmonen, minkä mä nyt tekisin jälkiviisaana toisin. Ja ylipäätään, jos me voitais jotain toivoa, niin me haluttais, että tässä talossa olisi 54 enemmän, niin että pohja olisi täysin sama. Eli me ollaan tosi tyytyväisiä tähän pohjaan, mutta esimerkiksi olohuone on aavistuksen, ei se nyt ole todellakaan pieni, mutta silleen, että jos villeimmätkin unelmat voisi toteuttaa, niin tää meidän koti olisi 204 täysin samalla pohjalla. Ja yksi semmonen idea, minkä mä oon bongannut jostain instasta tai jostain, oli, että kaikki perheenjäsenten vaatekaapit olis kodinhoitohuoneen yhteydessä, ja se helpottais vaatelogistiikkaa, niin toi onkin semmonen, mitä mä aina välillä mietin, kun vie niitä vaatteita jokaisen perheenjäsenen huoneeseen, niin se helpottais tosi tosi paljon. Eli mä ehkä harkitsisin sellaista, jos mä nyt suunnittelisin kotia. Mut tosiaan meil ei oo mitään suurempia harmituksia tullu ennenkaan vielä, paitsi toi takkahuone on semmonen, Mitä olisi hyvä tietää jo alussa? No mun mielestä on hyvä tietää, että sisärakentaminen on kallista, jos haluaa laatua. Anton sanoo, että tämmönen niinkun vähimmäishinta, jos haluaa rakentaa laatua, niin talonrakennusprojektille on hyvä varata vähintään 4000 euroa per neliö. Ja niin kuin mä jo alustin, niin jokaisen projektiin kuuluu vähän eri asioita. Meillä siihen on kuulunut muun muassa tienrakentamista ja kaikkea semmoista, mitä ei välttämättä kuulu kaikille, mut sit toisaalta meillä ei oo tonttia tässä loppuhinnassa, mutta meillä se projektin hinta pyörii siinä vähän yli neljässä tonnessa euroa. per neljö, eli 3000 euroa per neljö, niin sillä sä et saa semmoista huippulaatua, eli silloin sun täytyy tehdä jotain kompromisseja, ja sit taas 5000 euroa per neljö, niin sillä sä saat semmoista aivan top top laatua. Mä sanon myöhemmin, että mihin me ollaan tyytyväisiä, että mihin kaikkeen me satsattiin. Ja sitten on hyvä tietää, että lattiavalu on yksi tärkeimmistä vaiheista, koska silloin tosiaan lyödään lukkoa ne vesipisteet, suihkujen paikat, kaadot, ja niitä ei voi sitten myöhemmin enää vaihtaa, jos lattiavalu tehdään NS-väärin. Sitten on hyvä tietää, että sähköpistorasioita kannattaa laittaa paljon. ja vesivarauksia kans riittävästi eli kans siel laittaa vaan niit varauksia jos ei oo ihan varma että mitkä sit ne lopulliset pisteet on niin tärkeetä et niit varauksia ja sähköpistorasioita on riittävästi koska se on sika ärsyttävää jos niitä on sit liian vähän Ja se on hyvä tietää jo alussa, että tekninen suunnittelu ratkaisee paljon, ja se on super, super tärkeää. Mä en tosiaan itse osaa niin vastata näihin teknisiin kysymyksiin, koska meillä ne oli Antonin vastuulla, mutta mun mielestä on äärimmäisen tärkeää, että edes toinen on perillä näistä teknisistä asioista ja tavallaan ymmärtää niitä, koska silloin hän osaa keskustella rakennusihmisten kanssa. Sit kysyttiin, että miten me huomioitiin lapsiperheen näkökulma, tai että mitä kannattaa itse huomioida, niin ihan rehellisesti me ei huomioitu mitenkään erityisesti sitä, että me ollaan lapsiperhe. Meidän talo toimii tosi hyvin lasten kannalta, mutta me oltais varmaan tehty melkein samanlainen pohja, vaikka me oltais rakennettu meille kahdestaan. Lapset on tosiaan nyt tällä hetkellä, kun he on viisi ja kaksi, niin yhdessä huoneessa, mutta sitten kun meidän esikoinen menee kouluun, niin hän todennäköisesti saa tän työhuoneen itselleen, eli sitten kun hän alkaa kaipaamaan yksityisyyttä, niin hänelle on odottamassa tämä huone, ja mä joudun sitten luopumaan tästä mun työhuoneesta. Mutta me ajateltiin tätä meidän loppuelämän kotina, ja me ajatellaan, että lapset asuu täällä vaan jonkin aikaa, eli tän pitää palvella meitä myös sen jälkeen, kun lapset muuttaa pois, mutta toisaalta tässä kodissa tulee aina olemaan heille paikkoja, eli he on aina tervetulleita kylään ja väliaikaisesti majoittumaan. No tietysti se, että kodinhoitohuoneessa on ovi, niin se voi olla semmonen lapsiperhettä tukeva ratkaisu. Me ollaan kyllä käytetty aika lailla vaan pääovea, mutta jos meille tulee joskus koira, niin sit toi on mun mielestä tosi tärkeetä toi, että kodinhoitohuoneessa on ovi ja me tehtiin semmonen kurakaivo siihen ja meillä on vesivaraus siinä. Meillä on vielä tehty suihkua siihen, mutta jos meille tulee se koira, niin sit me laitetaan siihen suihku. Ja tosiaan tää talo toimii tosi hyvin tässäkin elämävaiheessa, kun meillä on pieniä lapsia. Se, että lapsi pääsee suoraan ulos, on isot terassit, on nurmikkoa edessä, on mun mielestä tosi hyvä. Se, että heitä voi valvoa sisältä käsin, eli nyt kun meillä on isot ikkunat, niin voi vaan päästä heidät ulos ja valvoa heitä. Lapset rakastaa kylpuametta, se on mun mielestä ihan superhyvä, halusin sen itse, mutta se on mennyt nyt niin, että lapset käyttää sitä enemmän, ja se on ihana tapa laittaa heidät vähän sinne rauhoittumaan illalla ja saa niinku hetken omaa aikoo, kun he on siinä kylissä. Lapsille on oma kylppäri, joka toimii meillä myös vieraskylppärinä. Eli meillä on täällä päätalossa kaksi kylppäriä. Optimi olisi tietysti kolme, mutta tosiaan näiden neljöiden puitteissa ei tullut kolmatta. Ja sitten toisaalta, kun meillä on yövieraat majoittuvat siellä saunarakennuksessa, niin heillä on siellä oma kylpytila. Ja meillä on yhteensä neljä ulko-ovea, eli meillä on keittiössä, olkkarissa, kodinhoitohuoneessa ja sitten pääovi. Ja se on mun mielestä tosi hyvä. Mun mielestä on ihanaa, että on useampia ovia, mistä pääsee ulos, kun on kiva piha, mihin mennä. parhaita ratkaisuita? No meillä just tää pohja toimii tosi hyvin, me ollaan siihen tosi tyytyväisiä. Just toi, että keittiöstä on ulko-ovi, samoin Olkkarista, niin se on ollut tosi tosi hyvä ratkaisu. Me molemmat rakastetaan saareketta, eli ollaan tosi kiitollisia, että se meidän Airbnb host sitä suositteli. Ja mä oon erityisen tyytyväinen tohon kiveen, mikä me valittiin, tai minä valitsin, eli Taj Mahal Quartzite-kivi. Se on luonnon kiveä, mutta se on tosi kestävä. Eli sen kanssa ei tarvi pelätä, että se ottais osumaan vaikka jostain mustikasta tai muusta, että siitä lähtee tosi hyvin kaikki ruuat. Isot ikkunat on semmonen, mikä mun mielestä on ihan parhaita ratkaisuja. Mä rakastan noita lattiasta kattoon ikkunoita. Vaatehuone on aivan ihanaa, että on joku huone, mihin laittaa vaatteet, ja että sen huoneen ei aina tarvitse olla ihan tip-top. Puulämmitteinen sauna on semmoinen, mitä me mietittiin, että laitetaanko me sähkösauna vai puulämmitteinen. Me päädyttiin laittamaan vaan puulämmitteinen, ja se on ollut meille tosi hyvä ratkaisu, koska se on ihanaa, että toi meidän saunarakennus, siitä tulee semmoinen mökkifiilis, ja vaikka me käydään saunassa sitten vähän harvemmin, me käydään yleensä aina lauantaisin, niin siitä tulee sellainen niin luksus fiilis, kun pääsee puulemmitteiseen saunaan. No sitten me laitettiin kelluva katto, eli semmoinen efekti, että se katto kelluis, eli alaslaskettu katto on toinen sana sille, eli siellä menee semmoinen valojana siellä ylhäällä, ja mä en osaa selittää tätä, mutta sieltä tulee semmoinen kaunis valo. Ja tää oli tosi hyvä ratkaisu, siitä tulee semmoinen tosi elegantti vaikutelma mun mielestä. Katon materiaalin osalta meidän oli tosi vaikea päättää, että tehdäänkö me rimakatto, eli puulurimakatto vai katto kipsilevystä, eli semmoinen katto, mikä on useimmiten vaikka kaupunkiasunnossa. Me päädyttiin lopulta rimaan eli puumateriaaliin ja se on ollut tosi hyvä ratkaisu. Meidän mielestä se on tosi kaunis. Sitten me tehtiin tämmöiset ekologiset hyvin äänieristetyt seinät. Eli meidän väliseiniin meni vähän enemmän paksuutta kuin normaalisti. Eli tarkoittaa, että sitten sitä neljöpinta-alaa jää pikkusen vähemmän, mutta me halusimme hyvin äänieristetyt seinät. Ja me laitettiin sinne väliin semmoista ekologista materiaalia. Eli ilmeisesti joskus rakentamisessa laitetaan jopa jotain muovia sinne väliin, joka ei sitten hengitä yhtään. Niin me laitettiin jotain semmoista ekologista bambua tai mä en muista mikä se materiaali oli, mutta Anton sitä selitti, että hän oli valinnut tämmöisen ekologisen materiaalin, joka hengittää. Niin se on mun mielestä tärkeetä, että on hengittävää materiaalia ja hyvä äänijärjestys. No sit me laitettiin tämmönen QNX älykotisysteemi, tää oli Antonin toive, tosi hintava, mutta meillä on kyllä ihan viimeisen päälle valaistus. Eli valaistushan on tosi tärkeä osa kokonaisuutta ainakin meidän mielestä, ja etenkin Suomessa kun on niin paljon pimeetä, niin se että voi säätää niitä valoja pehmeämmäksi, lämpimämmäksi, eri asteita siinä valaisuudessa, erilaisia tavallaan kerroksia ja automatisointeja ja valot syttyy tiettyä aikaa ja menee pois tiettyä aikaa ja kaikkea tämmöistä. Niin tässä tulee myös semmoista luksusfiilistä ja semmoista hotellifiilistä. Mä tykkään siitä, että yhdestä napista voi samuttaa koko kodin valot ja sitten niitä pystyy puhelimeelta säätämään, mutta mä en ole itse sitä appia hankinnut eli antanut meidän älykotiin vastaava. mutta tää oli siis kallis, meille varmasti tavallaan hyvä ratkaisu, koska tää on tosiaan loppuelämän koti, mutta itseasiassa tää systeemi meni meillä kerran rikki, eli viime kesänä kun oli, yhtäkkiä tuli ihan hirveä ukkonen, salama iski keskelle meidän pihaa, niin se rikkoi tän systeemin, ja siitähän tuli ihan valtavat laskut, luojan kiitos se meni meillä vakuutukseen, mutta vakuutusyhtiölle tuli semmoset usean kymppitonnin laskut, eli Jos tällaisen hankkii, niin kannattaa olla todella hyvä kotivakuutus. Ja tietysti muutenkin pitää olla kunnossa. No sitten se oli yksi parhaita ratkaisuja, että me laitettiin makuuhuoneet pohjoispuolelle, joissa on vähän päivävaloa. Eli esimerkiksi tämä työhuone, missä minä nyt istun, niin tänne tulee tosi vähän päivävaloa, vaikka tuossa on tosi iso ikkuna. Mutta koska tämä on pohjoiseen, niin tälleen kevätaikaankin tällä ei ole niin paljon luonnonvaloa. Eli mun mielestä ehdottomasti laitetaan luonnonvalon puolelle ne elintilat, missä vietetään eniten aikaa. Että esimerkiksi vaikka tää, mä oon rakentanut tän itselleni työhuoneeksi, niin mä tosi usein päädyn olemaan tuolla keittiön pöydän ääressä, koska mä nautin siitä, että siellä on valosampaa. Eli tätä valoasiaa on mun mielestä ehdottoman tärkeää miettiä, jos on vähänkään samanlainen kuin minä, että se valo on tosi tärkeetä. Ylipäätään mielestäni kannattaa tarkkailla sitä luonnonvaloa mahdollisimman paljon, eli jos on aikaa käydä siellä tontilla eri vuoden aikoina, eri päivän aikoina, jotenkin tarkkailla, että miten se valo kulkee ja että miten haluaa sijoittaa niitä huoneita sen mukaisesti, jos se on mahdollista. Kustannuksista tuli luonnollisesti kysymystä, ja vaikka mä jo tätä avasin, niin käydään nopeasti läpi lukuja. Eli tosiaan meillä tontti on vuokralla meidän Anopilta ja siirtyi myöhemmin mun miehelle sukupolvenvaihdoksessa. Talon rungoista, eli mitä kontio meiltä velotti, niin tää päärakennus, eli tää itse koti, niin tän hinta oli muistaakseni 130 000 euroa. Ja meidän saunarakennuksen hinta oli 50 000 euroa. Ja nyt joku haluaa varmaan tulla urputtamaan mulle, että me ollaan maksettu yli hintaa ja sika kallis ja haluatko mä olla saa? Joo, kyllä saa, mutta kuten mä kerroin, niin me ollaan tosi tyytyväisiä tähän laatuun. Ja tää on meidän loppuelämä, niin me haluttiin satsaa ja joo, nää hinnat on varmaan vähän korkeampia kuin mitä monet maksaa. Mutta ei tarvitse tulla avautumaan mulle DM-ään. Sisärakentamisesta mä en osaa sanoa mitään tarkkoja hintoja, eli kuten mä äsken puhuin, niin kunnallisuudessaan hinnoista, niin Anton on sitä mieltä, että 4 000 euroa per neljö on hyvä varaa omaan projektiinsa, jos haluaa rakentaa laadulla, jos haluaa tehdä kompromisseja, niin 3 000 euroa, jos haluaa ihan top top laatuun, niin 5 000 euroa, ja totta kai, jos rakentaa itse, niin nämä hinnat ei päde, eli me ei rakennettu mitään itse, meillä oli tekijät tekemään. Meillä ei tosin ollut mitään projektinjohtajaa, eli Anttonen oli meillä projektinjohtaja, jos olisi varaa tai tavallaan siihen kannattaisi ehdottomasti ehkä laittaa vähän rahaa, koska se oli kyllä tosi haastavaa, että Anttonen piti joka päivä käydä täällä Tontilla. Se, että me asuttiin tosi lähellä tätä Tonttia oli ihan äärimmäisen tärkeää just sen takia, että meillä ei ollut mitään projektinjohtajaa, koska muuten tästä ei olisi tullut mitään, että näitä rakennusmiehiä piti kyllä todella tiukasti tavallaan käydä valvomassa joka päivä ja kommunikoimassa heille ja päivittämässä ja muuta, että en ihmettele yhtään, että Anton oli lähellä burnoutia, koska tosiaan oli tämä projekti ja sitten työprojekti ja sitten oli vauvavuotta ja maatilan pyörittämistä ja muuta. Että jos on mahdollisuus ottaa joku projektinjohtaja, niin kannattaa. Autotallin osalta meillä on nyt viisi vuotta aikaa tehdä autotalli näillä nykyisillä luvilla, eli siitä kun talo oli valmis, niin muistaakseni se menee niin. Saa nähdä, milloin meillä on mahdollista rakentaa autotalli, koska me halutaan samaa tyyliä kuin nämä talot, ja me halutaan laadukasta, ja me halutaan, että se on jatkumoa tälle nykyiselle kodille ja saunalle. Ja se tulee tosiaan olemaan 74 lämmintä tilaa. Eli saa nähdä, milloin saadaan se tehtyä. Mutta kalleimmat elementit meillä oli maanrakennus, kallion rajoittaminen, makso, sisäkatto, keittiö, parketti, saarikkeen kivi, eli se kvartsiittimateriaali oli kallis, saunamateriaali, meillä Anton halusi panostaa saunamateriaaleihin, niin aika hintavaa puuta laitettiin sinne, ja sitten just noi älyjärjestelmät, eli KNX-järjestelmä. Me jouduttiin ottaa tässä projektin loppusuoralla lisää lainaa, Anton päätyi myymään pienen osan yrityksestään sijoittajalle, koska me ei oltaisi voitu pankista ottaa lisää lainaa. Meidän oli pakko saada sitä rahaa, tavallaan cashia, niin Anton joutui siis liian aikaisin myymään omasta yrityksestään osakkeita, mutta se oli meidän tapauksessa ainoa ratkaisu, että me saatiin tätä projektipäätökseen, ja mä tiedän, että suurimmalla osalla ei ole mitään firmaa, mistä myydä. mutta Anton oli saanut jo parissa vuodessa oman firmansa siihen kuntoon, että pystyi myymään siitä sijoittajille. Vinkkejä kilpailutukseen ja suunnitteluun. No, mä en tiedä, onko me tässä paras antamaan vinkkejä, mutta mulla on tähän paljon eri kohtia. Mä käyn niitä suhtiivisesti läpi, koska tulee pitkä jakso jo valmiiksi. Meillä oli tosiaan valmiiksi hyvä sisärakennustiimi tiedossa, semmoinen kuin 2A-rakennus. Mä voin antaa yhteystiedot, jos joku haluaa. Sähköfirman kanssa me mokattiin alkuun, eli me Otettiin yksi sähköfirma, me jouduttiin vaihtamaan, koska he oli niin alkukantasia ja meillä vaan meni hermo, se kundi siellä oli jäämässä just eläkkeelle ja hän oli vaan aivan kivikautinen. Tää oli oikeastaan koko projektissa ainoa asia, minkä me tavallaan mokattiin ja menetettiin rahaa, siihen meni noin 10 tonni, eli suuspieni summa kokonaisuudessaan, mut tietysti todella harmi menettää tommonen summa rahaa. Varmista, että tekijät ovat ajantasalla eikä tee asioita vanhalla tavalla, jos haluat modernia. Eli toi oli se, mihin me kompastuttiin aluksi. Panosta suunnitteluun balaistuskaadut pohja, eli pohjapiirustus. Käytä talotoimittajien arkkitehtiä hyväksi, jos teillä ei ole omaa arkkitehtiä käytössä, niin kuin meillä ei ollut. Käytä suunnittelijoiden ammattitaitoa, uskalla hyödyntää heitä, jos ei ole omaa sisustussuunnittelijaa. jos olisi laittaa 10-15 tonnin sisustussuunnittelijaan, niin mä ehdottomasti laittaisin. Mun ystävä just teki heidän kaupunkikodin rempan ja heillä on aivan mieletön se lopputulos ja heidän sisustussuunnittelijan loppuhinta oli muistaakseni vaan jotain 10 tonnin luokkaa ja se on mun mielestä todella kohtuullinen suhteessa siihen mitä saa. Ja sit hän näillä suunnittelijoilla on myös tosi hyvät alet eri paikkoihin eli mä uskon, että se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Teknisiä asioita on ihan sikana, mitä pitää ottaa huomioon. Mä en ois ikinä uskaltanut lähteä tähän, jos Anton ei ymmärtäisi näistä asioista. Esim. mulla mun isä on semmonen aika akateeminen, ei niin käytännöllinen, ja mun vanhemmilla nää roolit menee toisinpäin, eli mun äiti ymmärtää tämmösiä asioita ja on valmis ottaa niistä selvää. Niin tärkeetä on, että ees toinen ymmärtää, koska meillä minä en ymmärrä näitä teknisiä asioita, eikä mulla ole lainkaan kiinnostusta niihin. Mut onneksi Anton ymmärtää hyvin. Sama maku on tietysti tärkeää, jos rakentaa toisen ihmisen kanssa tai vähintään vahva kommunikaatio, koska niitä päätöksiä pitää tehdä tosi paljon. Meillä se oli suht helppoa, kun meillä oli sama maku, eli meidän ei tarvinnut kinastella niistä päätöksistä. Ja ala muodostamaan sun omaa makua siitä, mitä sä haluut, niin mahdollisimman nopeasti. Mulla oli vuosikausia Pinterestit kuumana, vaikka mä en ees tiennyt tästä projektista. Mutta sitten, kun tää projekti alko, niin mä tietysti tutkin muiden koteja, somea, hotelleita. St. Georgein hotelli oli mulle semmonen yks inspiraatiopaikka, eli me oltiin siellä ehkä kaks kertaa yötä tän koko projektin aikana, niin mä sieltä hain paljon inspistä. Tuntuu, että moni tekee aika juosten kusten asioita, ja sitten se näkyy. Me yritettiin kerätä tietoa ja muodostaa meidän makua pitkään, ja tehdä sellaisia laadukkaita valintoja. Ja sitten totta kai on tosi tärkeätä se sisärakennustiimin näkemys ja sellainen laadun taso, mitä he tekevät. Eli meillä oli tyyppi, joka halusi tehdä tosi laatua, ja sitten hänen työntekijät. Niin se on tosi tärkeää. Meille laatu ylipäätään oli tosi tärkeetä, mutta tietysti kansi aina miettii strategisesti, että jos sä et rakenna itsellesi loppuelämän kotia, niin ehkä sä tekisit vähän erilaisia valintoja kuin mitä me ollaan tehty. Että mulle esimerkiksi on tuonut päivittäin iloa meidän saareke, joka maksoi ihan sikana, mä en tiedä uskallaks mä edes sanoa sitä hintaa tässä, en ehkä, joku voi tulla kysymään jos haluaa, Mutta se on tuonut mulle päivittäin iloa, ja mä oon tosi iloinen, että me päädyttiin menemään sillä materiaalilla, koska se on kruunu jalokivi meidän kodissa, ja meillähän esimerkiksi on tekemättä vielä meidän toisen kylppärin allastaso, eli meidän toinen kylppäri on ollut nyt puolitoista vuotta ilman allasta, mutta se on mulle ihan ok, koska meidät nää on loppuelämän kotiin, me tehdään tätä pikkuhiljaa, mä haluun mieluummin, että tää on laadukasta, Ja jos on vaikka mahdollista teettää mittaan jotain asioita, niin mä voin odottaa sitä. Eli toi allastaso tulee olemaan mittaan teetetty, ehkä marmoritaso tai muu. Ja sit meilt puuttuu vielä peilejä, eli mä haluun teettää mittaan peilejä. Mut mulla ei oo kiire, koska mä tiedän, että mulla on loppuelämän aikaa asua täällä, niin tietysti pitää miettiä, että kuinka pitkään aikoo asua tässä kodissa ja tavallaan, että onks tää flippauskohde vai ei. Eli meillä ei oo flippauskohde, niin sen takia, jos joku tulee urputtamaan mulle siitä, että meidän projekti oli kallis, TikTokissa siis tultiin silloin, kun mä puhuin tästä enemmän, niin mua vaan huvittaa se, koska silloin mä haluisin nähä sun kodin, et onks sun kodissa tehty samalla laadulla, jos sä kehtaat tai jaksat tulla urputtamaan mulle TikTokissa. No joo. Ja se, mikä on hyvä huomioida, on, että pihaan menee helposti myös kymmeniä, ellei satoja tuhansia euroja, no ei nyt ehkä satoja tuhansia, mutta me ollaan esimerkiksi katsottu inspiraation mielessä noit Huvilan ja Hussien projekteja, ja nehän on aivan upeita ne lopputulokset, mutta kyllä niihin on mennyt rahaa. Mua harmittaa, että niissä ei kerrota budjetteja, koska se olisi niin mielenkiintoista tietää, mutta kyllä siellä on tosi isoja budjetteja, siis täytyy olla. Meillä on onnekas tilanne, että kun Antonilla on käytössä kaikki noin maatilan traktorit ja kaiken maailman vehkeet, ja sit hän tuntee niin paljon porukkaa kylällä, jotka on ammattilaisia, niin hän saa kaiken maailman maa-ainestasun muuta, jos ei ilmaiseksi, niin tosi edullisesti, ja lainaa jotain kaivoreita ja muuta, jos tarvii, niin Antonhan teki hänen työntekijänsä kanssa viime kesänä meille pihan. Totta kai me tullaan vielä jatkomaan sitä projektia, jos on vasta alussa, mutta siitä tuli jo ihan mieletön heteki siitä muutaman päivän ajan. Ja mehän saastettiin siinä siis kymmeniä tuhansia euroja, kun tehtiin itse, mutta harvalla on tietysti mahdollisuutta tällaiseen, niin se on hyvä tiedostaa, että pihaan menee kyllä tosi paljon vielä sitten budjettia. Budjetti ja yllättävät kulut, no meillä tosiaan budjetti ei pitänyt, eli me oltiin toivottu, että me oltais saatu autotallin mukaan tähän kokonaisuuteen, mutta se ei sit toteutunut. Mä kerroinkin jo aikaisemmin, että mitkä oli ehkä semmosia yllättäviä kuluja, mutta ehkä pohjatyöt ja sisäkatto oli semmosia, että niihin meni enemmän kuin me oltiin ajateltu. Mä puhun vielä vähän jaksamisesta ja parisuhteesta, koska se varmasti kans kiinnostaa ja siitä paljon puhutaan, että parisuhde ei kestä tämmösiä projekteja tai jotain muuta. No, rakennusvuosi oli tietysti tosi rankka meille tai rakennusvuodet. Meillähän oli tosiaan vauvavuosi tässä samaan aikaan. Me asuttiin väliaikaisesti. Antonin yritys oli tosi alkuvaiheessa. Mä olin myös yrittäjä. Anton pyörittää maatilaa samaan aikaan eli hänellä on todella iso vastuu siellä ja todella paljon semmoista jatkuvaa kommunikaatiota sen osalta ja aina joku asia hajoaa ja koko ajan on joku tilanne päällä ja tulipalo sammutettavana. Ja sit tosiaan oli tää rakennusprojekti, jossa meillä ei ollut projektipäällikköä eli Anton johti kaikkea ja hänen piti käydä päivittäin siellä Raksalla ja soittaa töissä puheluita päivittäin ja siis oli todella todella kaikki palikat kaaukseen. Meillä ei tietenkään ollut mitään parisuhdeaikaa tänä aikana, tärkeintä oli vaan selviytyä ja saada tämä projekti maaliin. Niin kuin mä kerroin, niin Anton oli hyvin lähellä burnoutia aika pitkään tai olikin varmasti tietynlaisessa burnoutissa, eli oli todella todella rankka ajanjakso. Mä ite jaksoin aika hyvin, huolimatta siitä tai niin kuin ehkä Rankin itselle oli just se epävarmuus ja se odottelu siitä, että milloin me päästään omaan kotiin, mutta nämä mun omat vahvat hyvinvointirutiinit, eli treeni, ulkoilu, lapset pitää hyvin kiinni arjessa. No mun ura ei varsinaisesti mennyt eteenpäin tuona aikana. Paitsi mä kouluttauduin Integrative Institution of Nutrition-koulusta hyvinvointivalmentajaksi, joka oikeastaan mahdollistaa kaiken, mitä mä teen tänään, eli siinä mielessä se oli tosi hyvää aikaa ja tärkeää aikaa myös sen osalta, mut mä en silloin vielä nähnyt sitä niin, vaan mä enemmänkin koin, että mulla ei ollut tarpeeksi aikaa toteuttaa mun uraa ja töitä. koska mulla meni niin paljon tähän ja vauvavuoteen, mutta jälkikäteen ajateltuna niin sen vaan oli pakko mennä, koska Antonilla oli niin paljon vastuuta, että mun oli pakko ottaa tosi iso vastuu lapsista kodin pyörittämisestä, arjen pyörittämisestä. Meillä se meni niin, että mä esimerkiksi hoidin tähän taloprojektiin liittyvän kirjanpidon, eli mä maksoin laskut, pidin Exceliä. Sitten Anton oli tämä varsinainen projektimanageri siellä Raksalla ja semmoinen, joka kommunikoi meidän työmiesten kanssa. Olisikohan siinä tarpeeksi sisältöä tähän jaksoon? Mä oon ihan varmaa, että mä en nyt kattanut ihan kaikkea, mitä mä oisin voinut, mutta mä toivon, että sä oot saanut tästä inspistä ja käytännöllisiä vinkkejä ja semmoista toivoa ja innostusta sun omaan projektiin, jos sulla on semmonen jo tiedossa tai jos ei ole, niin mä kannustan aina manifestoimaan. Niinku sä kuulit alusta, niin mä kylvin siemenen jo lapsena tähän projektiin, sit mä annoin sen muhia, ja sit se tulikin aika yllättäen. Mut sulla voi olla aivan erilainen tarina, mut mä toivon, et jos sulla on toiveena rakentaa joskus oma talo tai rakennuttaa. niin että sä kylvät siemenen ja toivottavasti jonain päivänä se toteutuu. Ja mä oon varma, että se toteutuu, jos sä teet määrätietoisesti sen eteen töitä. Jos sulle jäi kysymyksiä, niin laita mulle viestiä vaikka Instan DMssä. Ja kiitos, että kuuntelit tänne asti. Ja hei, palataan taas ensi viikolla uuden aiheen kanssa.