58. Kasvisruokavalio ja hedelmällisyys – mitä tutkimukset kertovat? 🌱

Moi ja tervetuloa uuden jakson pariin! Me saavuttiin pari tuntia sitten lasten kanssa Punkaharjulle, mun vanhempien mökille, semmonen 4,5 tunnin ajomatka takana. Lapset ei nukkunut ollenkaan jostain syystä ja no joo, ne on aina pitkiä ja paikoittain raskaita matkoja, mutta ihanaa olla nyt täällä. Me syötiin moikkoja ja mä kävin äsken metsässä kävelyllä ja nyt mä paloin halusta päästä nauhoittamaan tän jakson. Me käsitellään tänään aihetta, joka saattaa herättää sussa tunteita, mutta mä oon takuuvarma, että sä saat tästä paljon ajateltavaa. Oli sun ruokafilosofia tällä hetkellä millainen tahansa. Mä aion käsitellä tän päivän aihetta tieteellisestä tutkitusta näkökulmasta käsin ja mä en syyllistä ketään enkä mitään ja mä tuun kertomaan kohta mun omaa tarinaa. Mutta tänään me puhutaan siis siitä, että voiko kasvisruokavaliolla tai jopa vegaaniruokavaliolla saada optimaalisen hormonitoiminnan ja hedelmällisen kierron. Tämä on mun mielestä tosi tosi tärkeä aihe, koska yhä useampi noudattaa kasvis- tai vegaaniruokavaliota usein eettisistä tai terveydellisistä syistä tai molemmista. Ja toki myös yhteiskunnallisella tasolla meitä kehotetaan vähentämään jatkuvasti lihan syömistä. Mutta puhutaan tänään siitä, mitä tiede sanoo siitä, että miten tällainen ruokavalio vaikuttaa meidän kiertoonnaisena, raskautumisen todennäkösyyteen ja terveeseen raskauteen. Eli kaikkeen tähän sukelletaan tänään, tiedossa on ihan superkiinni. kiehtävä jakso. Haluan sanoa jo nyt, että tämän päivän jakso pohjautuu tosi vahvasti kirjaan Real Food for Fertility. Suosittelen tätä kirjaa todella lämpimästi kaikille, jotka haluaa oikein tosi syvälle mennä ravintoon, mutta itse tulen purkamaan no just tässä podcastissa ja sitten tuolla Heal Your Hormones-valmennuksessa mennään tosi syvälle muun muassa tämän kirjan teemoihin, mutta tosi lämmin suositus tälle kirjalle. Tämän päivän sisältö pohjautuu siis vahvasti tähän kirjaan. Tässä kirjassa Lily Nichols ja Lisa Hendrickson Jack on käynyt tuhansia tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita läpi kriittisesti ja analysoinut niitä ja tuonut havaintoja tähän kirjaan. Okei, eiköhän hyvätä aiheeseen.

Tässä bodissa me syvennetään kokonaisvaltaisen terveyden teemoihin, erityisesti naisen hormoniterveyteen.

Sä kuuntelet Applable Bodia, mun nimi on Sonja Hannus.

Mulla ei ollut vuosiin kiertoa hormonallisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen ja mulle puhkes vaikea akne. Pelkäsin, että en voisi ikinä tulla raskaaksi ja toteuttaa hartaita unelmaani omasta perheestä ja olla kokonaisvaltaisesti terve. Kun lopulta sain menkat takaisin, ne oli epäsäännölliset, välillä tosi lyhyt kiertö, välillä tosi pitkä, ja kärsin BMS-oireista, kuten pahasta reaktiivisuudesta, ahdistuksesta ja vatsakivuista. Lopulta turhauduin, ettei länsimainen lääketiede pystynyt auttamaan, ja syvennyin kokonaisvaltaisten hoitomuotojen maailmaan. Löysin itämaisen viisauden ja opin kuuntelemaan kehoni, mieleni ja sieluni yksilöllisiä tarpeita. Sain lopulta säännöllisen ja täysin oireettoman 28 päivän kierron, löysin elämänirakkauden ja vihdoin terveen parisuhteen nopeasti hormonieni tasoittumisen jälkeen ja tulin helposti raskaaksi. Haluan auttaa jokaista, joka haluaa terveen kehon, mielen ja sielun ja elää oman näköistä elämää. Ihanaa, kun olet täällä.

Ennen kuin me sukelletaan muun muassa tämän kirjan oppeihin ja näihin tieteellisiin tutkimuksiin aiheesta, niin mä kerron vähän mun omaa tarinaa. Mä olin itse pitkään yhdessä vaiheessa kasvissyöjä. En nuorena, mä söin lihaa ja kanaa ja kaikkia eläinperäisiä tuotteita ehkä noin 22-vuotiaaksi asti. ja silloin alkoi mun aknen parantamisprosessi ja kun mä aloin opiskelemaan ravintoa, niin hyvin nopeasti mä aloin karsimaan erilaisia ruokaryhmiä, muun muassa eläinperäisiä tuotteita. Mut siis mä muistelen, että ne tuli mulle jossain vaiheessa takas, eli mä muistan, että mä syödin esimerkiksi tosi paljon kanaa yhdessä vaiheessa ja maitorahkaa ja mitä näitä kaikkia. En ole varmasti ainoa, joka on kokeillut erilaisia diettejä ja erilaisia tyylejä ja tapoja syödä. Ja mä muistan, että just ennen kun mä tapasin Antonin, eli mun miehen, niin mä olin mun yhtiökumppanin Hannan kanssa lounaalla ja me syötiin kalaa. Ja mä muistan sanoneeni Hannalle, että Mä voisin periaatteessa ihan hyvin luopua myös kalasta, eli mä voisin olla vegaani. Ja tää lausahdus tuntuu mulle nyt niin hassulta, koska hyvin pian tämän jälkeen, varmaan kahden viikon sisällä tästä, mä tapasin Antonin. Me alettiin deittailemaan. Anton rakastaa lihaa ja kaikkia proteiinia. Ja kun me alettiin deittailemaan, niin hyvin nopeasti kävi selväksi, että okei, totta kai mä voin pitää kiinni mun omasta ruokavaliosta, mutta silloin meillä tulee olemaan hyvin erilaiset ruokavaliot ja tulisi olemaan paljon semmosia tilanneita, että meidän täytyy tehdä ihan eri ruokia. Ja Anton myös rakastaa laittaa ruokaa ja hän on todella hyvä kokkaamaan esimerkiksi pihviä, eli siis hän on hionnut tätä prosessia monta monta vuotta ja kokee olemansa todella top chef tällaisissa eläinperäisten ruokien laittamisessa. Ja hyvin nopeasti mä siis aloin siellä eläinperäisiä ruokia. Ja tää oli lopullinen ellei suurin sysäys kohti mulle yksilöllisesti sitä, että mun hormonit alkoi lopulta tervehtymään. Mä olin saanut jo mun menkat takas, mutta mä kärsin vielä PMS-oireista, mulla oli epäsäännöllinen kiertos ja saatto olla kolmen kuukauden välein tuli menkat ja mä en todellakaan tiennyt milloin mä ovuloin, eli mulla oli vielä epäsäännöllinen kierto ja kun mä aloin implementoimaan näitä eläinperäisiä ruokia mun ruokavalioon, toki mä tein muitakin muutoksia, kuten esimerkiksi elin vahvasti mun feminiinienergiassa ja muita tämmösiä asioita, joita mä tavallaan implementoin samaan aikaan mun elämään. Mutta mä tiedän, että se, että mä aloin syömään lihaa, kanaa, eläinperäisiä ruokia, paljon äyreäisiä kalaa, niin mun keho kiitti siitä. Mä tunsin, miten elinvoima alkoi virtaamaan taas vahvemmin, miten mun BMS-oireet alkoi pikkuhiljaa jäämään pois. Mun mielenterveys vahvistui. Totta kai siihen liittyi myös se, että me oltiin vasta rakastuneita ja muuta, mutta Mä tunsin, että mun keho kiitti. Ja etenkin sitten kun mä tulin raskaaksi, itseasiassa hyvin pian sen jälkeen, kun me oltiin tavattu anttorin kanssa, niin lihasta tuli mulle semmonen, että mun täyty saada sitä. Ja mä oon ollut aina taipuvainen anemialle eli raudanpuutokselle, niin se oli ihan edellytys siinä kohtaa, kun olin raskaana. Ja samoin kun on imettänyt, niin mun keho on huutanut eläinperäisiä ruokia. Ja vaikka nyt mun imettäminen on loppunut puolitoista vuotta sitten toisen kerran, niin mä tunnen, että mun keho tarvitsee eläinperäistä ruokaa. Ja tää on mun tarina. Sun tarina voi olla aivan erinäköinen, mutta mä halusin kertoa, että Mä oon käyny semmosen vaiheen läpi, jossa mä söin tosi jopa vegaanisti, mutta mulle se ei toiminu, mun kierto ja keho ei ollu sillon terve, ja myös mulla se liitty syömishäiriöön, eli mulla oli samaan aikaan syömishäiriöistä käyttäytymistä, mä söin liian vähän, mä söin tosi rajoittuneella tavalla. Ja mä en todellakaan sano, että kasvisruokavaliolla tai vegaaniruokavaliolla oleminen on kaikille sitä, että on syömishäiriö, mutta ne on tutkitusti linkittyneinä toisiinsa. Eli tässä kirjassakin viitataan tutkimuksiin, jossa on havaittu kytkös vegaaniruokavalion ja syömishäiriöisen käyttäytymisen välillä. Eli on vaan mun mielestä tosi tärkeää tulla tietoiseksi siitä, että jos sä oot valinnut olla vegaani tai tosi tarkalla kasvisruokavaliolla, mä tiedän, että monet on eettisistä syistä, mutta voiko sulla liittyä siihen myös jotain tämmöisiä vääristyneitä uskomuksia ja vääristyneitä malleja ruokasuhteeseen liittyen, eli jotain epätervettä. Okei, mutta tässä oli vähän mun omaa henkilökohtaista taustaa, että miten mä oon päätynyt siihen pisteeseen, että oon käynyt läpi sen vaiheen, mutta nykyään löytänyt sellaisen hyvän kultaisen keskitien. Mä ehdottomasti oon sitä mieltä, että kasvisruokavalion tulee olla suurimmassa roolissa siinä meidän päivittäisessä ruokavaliossa, eli mä tarkotan, että syödä paljon vihanneksia, hedelmiä, palkkasveja, lehtivihreitä, pähkinöitä, siemeniä. Mutta mulla henkilökohtaisesti nykyään merkittävässä roolissa on myös eläinperäiset ruuat, kuten kanamunat, äyriäiset, kala, liha, kana, eläimen eri osat. Tätä mä haluaisin lisätä, eli syödä esimerkiksi enemmän maksaa, sisäelimiä ja nauttia enemmän luulijäntä tämmösiä ruokia. Mutta hyvätään aiheeseen ja mä haluan ensin sukeltaa historiaan. Pitkään ennen kuin tunnettiin tai osattiin nimetä vitamiineja, hivenaineita ja edes hormoneja, niin alkuperäiskansat eri puolilla maailmaa tunnisti intuitiivisesti ja empiirisen kokemuksen kautta tiettyjä ruokia, jotka oli erityisen ravintorikkaita. ja liitti ne hedelmällisyyden tukemiseen. Esimerkiksi Afrikan paimentolaisheimot ruokki vasta naineita erityisesti raakamaitotuotteilla ja eläinten sisäelimillä, jotta raskaus etenisi terveesti. Tyynänmeren saarilla varmistettiin, että sekä nainen että mies söi runsaasti kalankaviaria, mereneläviä ja kuokosta ennen raskautta. Intiaanien heimoissa käytettiin kuivattua kalaa, sisäelimiä ja marjoja erityisen ravintorikkaana ravintona nuorelle naisille ennen ja raskauden aikana. Näillä yhteisöillä ei ollut laboratoriota tai kliinisiä tutkimuksia, mutta niillä oli sukupolvien kokemus siitä, mikä ruokkii elinvoimaa ja uuden elämän syntyä. Ja mielenkiintoista on, että mitään alkuperäiskulttuuria ei ole dokumentoitu eläneen täysin vegaanisesti. Kaikissa tunnetuissa yhteisöissä eläinperäisiä ruokia, olisit kyseessä lihaa, kalaa, kananmunat, hyönteiset tai sisäelimet, arvostettiin erityisesti elämän herkissä vaiheissa kuten murrossiässä, raskauden valmistelussa, raskauden ja imetyksen aikana sekä lasten kasvuntueksi. Alkuperäiskansat piti erityisesti seuraavia ruokia pyhinä ja hedelmällisyyttä tukemina. Maksa tunnettiin elämän ruokana. Munankeltuainen sisälsi uuden elämän symboliikkaa ja voimaa. Luuliemi käytettiin palautumiseen, synnytyksen jälkeen ja luiden vahvistamiseen. Rasvainen kala ja kalanmaksaöljy. Tätä arvostettiin näön, aivojen ja sigion kehityksen tukena. rasvainen maito ja hapatetut maitotuotteet. Näitä käytettiin erityisesti korkealla vuoristossa ja pohjoisilla alueilla. Monissa olkuperäiskulttuureissa uskotaan, että tietyissä ruuissa on enemmän pranaa tai elämän energiaa, joka vaikuttaa kehon elinvoimaan ja hedelmällisyyteen. Ja eläinperäisten ruokien katsottiin siirtävän suoraa elinvoimaa, kuten maksan verenrakennuskykyä tai munien luovuttavaa energiaa sille, joka näitä ruokia nautti. Kasvisruoka oli tärkeä osa ravintoa, mutta sitä ei pidetty riittävänä yksinään tukemaan elämän luomista. Ja mä haluun kertoa teille yhdessä tämmöstä laajemmasta tutkimuksesta, eli Weston A. Price, toivottavasti mä lausoin tän oikein, teki 1930-luvulla laajan, vuosia kestäneen kenttätyön, jossa hän matkusti eri puolille maailmaa, kuten Sveitsien Alpeille, Tyynänmeren saarille, Afrikan heimoihin, Etelä-Amerikkaan, Alaskan alkuperäiskansajien lue ja niin edespäin, ja vertaili lasten terveyttä ja fyysistä kehitystä perinteistä ruokavaliota noudattavien ja moderniin länsimaalaiseen ruokaan siirtyneiden ruokien välillä. Ja huom, tämä tehtiin sata vuotta sitten, ja jo silloin pystyttiin havaitsemaan erilaisia eroja, mutta jos ajattelee, mihin se moderni, länsimaalainen ruoka on kehittynyt vielä tässä viimeisen sadan vuoden aikana, niin mä oon varma, että toi moderni ja länsimainen ruoka silloin oli vielä ravintorikkaampaa kuin nykyään, kun esimerkiksi meidän maaperä köyhtyy koko ajan. Mutta hänen päätelmiä. Alkuperäiskansiojen lapset, jotka söi ravintorikasta eläinperäistä prosessoimatonta ruokaa, oli vahvempia, paremmin kehittyneitä, esim. leuat, hampaat ja kallon muoto, vähemmän alttiita sairauksille, hedelmällisempiä ja elinvoimaisempia. Kun taas yhteiset, jotka alkoivat siirtymään moderniin ruokaan, kuten valkoiseen jauhoon, sokeriin ja kasviöljyihin, niin ilmestyi nopeasti hammaskarjaksin yleistymistä, ja tämä tutkija Western Price oli siis itse hammaslääkäri, heikompi purenta ja luuston kehitys, lisääntynyt infektioherkkyys ja epäsäännölliset kuukautiskierrot. Alkuperäiskansajien lähestymistapa eläinperäiseen ravintoon ei ollut ahne tai hyväksikäyttävä, vaan siihen liittyi syvä kunnioitus, ceremoniallisuus ja kiitollisuus. Eli eläimiä teurastettiin vaan tarpeeseen, ruoka valmistettiin hitaasti ja käytettiin koko eläin versus nykyään hänmme ei käytetä länsimaissa sitä koko eläintä. vaan tiettyjen osien myynti on räjähdysmäinen ja ties mihin se loppueläin päätyy. Ja mun mielestä tässä on tosi paljon perää ja viisautta. Eli mä toivon, että mitä ikinä sä päätät sun ruokavalion kanssa tai miten sä syöt, mutta mä toivon, että me saatais lisää syvyyttä siihen, että kun me syödään eläinperäisiä ruokia, niin siihen liittyy kunnioitus sitä eläintä kohtaan, semmonen tietynlainen kiitollisuus, ja tietoisuus siitä versus sellainen asenne, että me otetaan itsestään selvyytenä, että me voidaan syödä jatkuvasti lihaa tai muuta, vaan jotenkin mä haluaisin, että eläinperäisten ruokien syömiseen ei tarvitse liittyä minkäänlaista syyllisyyttä. koska sitäkin nykyään voi kokea, mutta se, että me syötäis sitä vaan tarpeeseen ja käytettäis niitä eläimen eri osia, ja oltais tietoisia siitä, eli jos sä syöt vaikka, syöt sä sitten kerran kuukaudessa jonkun antrikoteepihvin, niin että siihen liittyis semmonen tietynlainen kiitollisuus ja kunnioitus, ehkä jopa seremoniallisuus, tätä mä haluaisin jotenkin lisää. Ja sit mä haluaisin nostaa myös esiin sen pointin, että vaikka tässä modernissa yhteiskunnassa on nykyään loputtomasti saatavilla erilaisia lisäravinteita ja halutaan saada tutkimustietoa ja tutkia asioita laboratoriossa, niin todella paljon asioita ravintoon liittyen on vielä tutkimatta. Ja se, että jos me käytetään vaikka paljon eri lisäravinteita, Mä en sano, että lisäravinteille ei olisi paikkaansa, mutta se, että jos me ajatellaan, että me saadaan kaikki tarvittavaa lisäravinteiden kautta, niin me oikeastaan menetetään todella paljon, koska tällaiset ravintorikkaimmat ruuat, kuten esimerkiksi maksa tai äyriäiset ja näitä on paljon muita, me mennään näihin tosi syvällisesti tuolla HilioHormones-valmennuksessa, niin niistä me saadaan valtavasti eri mikroravinteita. Versus se, että jos sä ostat vaikka lisäravinteilla purkin sinkkiä, mutta jos sä syösit sitä maksaa tai niitä ravintorikkaita ruokia, niin sä saat valtavasti eri mikroravinteita ja keho tunnistaa ne paremmin, koska ne ei ole tehty jossain laboratoriossa, vaan ne tulee suoraan ruuasta. Keho saa myös hyödynnettyä synergioita, eli esimerkiksi maksassa on valtavasti eri mikroravinteita. Niin kuin keho saa niitä kaikkia yhdessä, niissä on synergiaetoja. Meidän esivanhemmat tunsi ja tiesi tämän intuitiivisesti ja osoitti sen ruokavalinnoillaan. Ja sit mä haluun vielä sanoa sen, että hedelmällisyys on biologinen viesti keholta siitä, että onko ympäristö riittävän turvallinen uuden elämän kantamiseen ja toisaalta saatko sä riittävästi ravintoa ja ravintorikasta ruokaa. Puhutaan vähän kasvisruokavalion haasteista ja toki skaala on laaja eli nykyään on erilaisia termejä ja jokaisella voi olla erilainen tapa syödä tai että mitä ei syö ja mitä syö, mutta mä puhun nyt lähinnä kasvisruokavaliosta, johon kuuluu jotain eläinperäisiä ruokia, mutta ei esimerkiksi punaista lihaa ja sitten toki vegaaniruokavaliolla oleva ei kuuluta mitään eläinperäisiä Eli puhutaan vähän molemmista ja sä tunnistat itsesi, jos sä oot jossain tällä skaalalla tavallaan. Eli kasviperäinen ruokavalio voi jäädä vajaaksi monista hedelmällisyyden kannalta kriittisistä ravinteista, puhutaan vähän niistä. No tärkeimpänä on ehkä B12-vitamiini, koska sitä saa vaan eläinperäisestä ruuista. Se tukee munasolun laatua, istukan kehitystä ja sigion hermaputken muodostumista. Ja jopa 62 prosenttia kasvissyöjistä raskaana olevista noisista kärsii sen puutoksesta. Sen puute on yhdistetty keskenmenoon ja hermostopuutoksiin. Eli jos on kasvisruokavaliolla, niin ehdottomasti lisäravinteena B12. Sitten koliini. Se tukee hermoputken sulkeutumista ja aivojen kehitystä. Kanamuna ja siinä kanamunan keltuaine, mutta mä suosittelen aina syömään kanamunan kokonaisena. Ja maksa on parhaita lähteitä. A-vitamiini eli retinoli. Eläinperäiset lähteet sisältää valmista retinolia ja kasviperäiset taas pro-vitamiinia eli beta-karoteenia, mutta eläinperäiset lähteet sisältää tosiaan sitä valmista retinolia eli A-vitamiinia. Ja beta-karoteenia me ei saada usein muunnettua yhtä tehokkaasti. Siinä saattaa olla jopa 91 prosenttia vähemmän retinolia. Eläinperäinen A-vitamiini, jota saa esimerkiksi maksasta, on ratkaisevaa hedelmällisyyden kannalta. Eli sama juttu, jos oot vegaani tai et kuluta mitään eläinperäisiä tuotteita tai vähän, niin ehdottomasti kannattaa miettiä, että millä takaa A-vitamiinin saannin. K2-vitamiini tukee luuston terveyttä ja hormonitoimintaa, ja sen lähteitä on mm. maksa, munankieltuainen, mutta jälleen kerran syödään kananmunat kokonaisena, ja kypsitetyt juustot. Useimmat lisäravinteet ja monivitamiinit ei sisällä K2sta, eli jälleen kerran tämä K2n saanti on tärkeää miettiä, jos ei kuuluta eläintaraisia tuotteita. DHA, eli omega-3-rasvahappo, DHA on pitkäketjuinen omega-3-rasvahappo, joka kuuluu niin sanotusti välttämättömiin rasvahappoihin ja se on erityisen tärkeää mm. istukan verisuonitukselle, munasolun kalvon joustavuudelle, tulehdusreaktioiden säätelylle ja yleisesti terveelle raskaudelle ja sikion kasvulle. ja DHA esiintyy luonnollisessa muodossa vain eläinperäisissä lähteissä, erityisesti rasvaisessa kalassa, kuten lohessa, sardiinissa ja makrillissa, kalankaviaarissa ja kalanmaksaeljissä, munankeltoisessa, jos kanoja on ruokittu omega-3 ja äidin maidassa, jos äiti saa tarpeeksi DHAta. Ja kasvikunnan ruoat sen sijaan ei sisällä DHAata, vaan ne sisältää sellaista kuin LAL. Mutta tässä on haaste, koska LAL muuntuu DHAaksi ihmiskehossa erittäin heikosti, eli vain 1-4 prosenttia LALasta muuttuu DHAaksi. Eli vaikka kasvipohjaisesta ruokavaliosta saadaan teoriassa omega-3ssa, niin se ei riitä kattamaan sitä DHAan tarvetta hedelmällisyyden ja sikiön kehityksen kannalta. Eli vaikka aina puhun esim. pellavansiemenöljystä hyvänä omega-3 lähteenä, niin siitä ei saa riittävästi tätä DHAa, joka on hedelmällisyyden kannalta tosi kriittistä. Eli jälleen kerran tulee miettiä se DHAan takaaminen, jos toiveena on terve hormonitoiminta ja hedelmällisyys, mutta ei kuluta riittävästi näitä eläinperäisiä DHAan lähteitä. Rauta ja sinkki. Eläinperäinen rauta eli hemi imeytyy 3-10 kertaa paremmin kuin kasviperäinen. Sekä rauta että sinkki on super tärkeää hedelmällisyyden ja terveen hormonitoiminnan kannalta. Sinkin imeytymistä taas estää fytaatti, jota löytyy viljoista ja pavuista. En todellakaan sano, ettei viljoja ja pavuja kannattaisi syödä. Viljoja toki mielellään mahdollisimman prosessoimattomana ja pavut on mun mielestä superruokaa. Mutta niistä ei välttämättä saa niin tehokkaasti sinkkiä, vaan sinkkiä ja rautaa saa kaikista tehokkaimmin eläinperäisistä lähteistä. Ja näiden molempien puutokset on yhdistetty keskenmenoon, ennenaikaisen synnytykseen ja istukan ongelmiin. Eli samoin rauta ja sinkki on tärkeää miettiä, että niiden saanti on kunnossa. Ja totta kai suosittelen siis aina myös mittauttamaan näitä tasoja, että saa oikeasti dataa niistä omista tasoista. Jodi tukee kilpirauhoisen jasikion kehitystä, ja monet vegaanit eivät saa riittävästi jodia, eli suositusten mukaisesti, erityisesti Euroopassa ja Intiassa on havaittu vakavia puutoksia. Luulen, että tämä puutostila johtuu siitä, että täällä Euroopassa esimerkiksi me ei juuri syödä merilevää, joka on tosi hyvä jodin lähde, ja sitten vastaavasti vaikka Japanissa syödään tosi paljon sitä merilevää, josta saa jodia. Merilevä sisältää vaihtelivia määriä, ja ymmärtääkseni jodioitusuola on hyvä vaihtoehto saamaan sitä jodia. Mutta jodin kanssa sitä voi saada liikaa, eli tässäkin olisi tärkeää mittauttaa niitä omia tasoja, etenkin jos on kilpirausin kanssa mitään haasseita, tai just jos on vaikka vegaaniruokavaliolla, niin silloin on todennäköisempää, että kärsii näistä puutoksista. Seleeni. Seleeni tukee kilpirauhusen toimintaa ja kehon luontaisia puhdistusmenetelmiä sekä tukee hedelmällisyyttä. Sen paras lähde ilmeisesti ihan niin kuin myös eläinperäisistä ruuista tai tavallaan kaikista ruuista on parapähkinä, mutta myös eri eläinperäiset ruuat. On havaittu, että vegaanien seleenin saanti on alhaisempaa kuin keskimäärin, ja uutostilat on yleisiä. Eli jos on vegaani tai kasvisruokavaliolla, niin ehdottomasti kannattaa varmistaa, että syö parapähkinoita. Kaksi päivässä riittää takaamaan seleenin saannin. Mä oon itse lisännyt parapähkinoita mun itse tehtyyn granolaan, ja se on hyvä tapa saada joka päivä muutama parapähkinä. Eli äsken käytiin läpi eri mikroravinteita ja niiden haasteita kasvisruokavaliolla. Seuraavaksi puhutaan vähän makroravinteista ja proteiinista. Eli eläinperäiset proteiinit on niin sanottuja täydellisiä niiden aminohappokoostumukseltaan ja kassiproteiinit ei. ja on havaittu, että vegaanit saavat vähemmän glysiinia, tauriinia, karnitiinia ja kreatiinia, jotka kaikki nämä muun muassa tukevat munasolun laatua, istukaa ja siittiöiden liikkuvuutta. Eli nämä äsken mainitut on siis aminohappoja, joita on yhteensä 20, ja eläinperäisistä lähteistä, esimerkiksi lihasta, me saadaan kaikki 20 aminohappoa, kun taas kasviproteiineista, niitä ei saa niinku yksittäisistä ruuista, Pari poikkeusta on kuten hampun siemenet, mutta kasviproteiineista tulee yhdistää esimerkiksi papu ja riisi muodostaa yhdessä täydellisen aminohappukoostumuksen, mutta silti se imeytyminen siitä on tutkitusti heikompaa kuin eläinperäisistä ruuista. Ja sitten on myös se, että näitä kasvisruokeja pitää syödä enemmän, jotta me saadaan ne tarpeet täytettyä. Eli jos on kasvisruokavaliolla, niin on äärimmäisen tärkeää huomioida se, että syödään riittävästi, etenkin proteiinia, koska me tarvitaan proteiinia hedelmällisyyden ylläpitämiseen, ja usein kasvisruokavaliolla se päivittäinen kaloreiden saanti on pienempää kuin sekaruokavaliolla. Sitten nopea maininta soijasta, eli esimerkiksi tofusta, niin se sisältää isoflavoneideja, jotka voi häiritä progesteronitasoja ja luteaalivaihetta. Eli mä oon joskus mun asiakkaillekin sanonut, että ehdottomasti välillä satunnaisesti voi syödä tofua. Parempi lähde on tempe, koska se on vähemmän käsitelty, mutta mä en suosittele syömään tofua useita kertoja viikossa, koska se voi aiheuttaa estrogeenidominanssia, joka puolestaan häiritsee progesteronin ja estrogeenin välistä suhdetta. ja voi aiheuttaa erilaisia oireita, kuten PMS-oireita, kierron epäsäännöllisyyttä, aknea ja muuta. Tästä mä oikeastaan just mainitsin, mutta tosiaan mä olin kolmantena tulossa energiavajeeseen, eli on huomattu, että kasvisruokavaliota noudattavat naiset saa keskimäärin 420-460 kaloria vähemmän päivässä. Ja tällä voisit olla sellaisia seurauksia, että esimerkiksi kuukautiset ja kierto jää kokonaan pois, eli amennoreaa, mitä mulla itsellä oli siis monta vuotta, että mulla ei ollut lainkaan kiertoa, ja myös luteinisoivan ja follikkelia stimuloivan hormonien laskua. Eli tämä kalorivaje asia on myös tärkeä asia miettiä omalla kohdalla, että saa riittävästi kaloreita päivittäin terveen kierron ylläpidemiseksi. Erään tutkimuksen mukaan 30 prosenttia raakaravintoa syöneistä naisesta ei ovuloinut lainkaan. Ja kuten mä mainitsin, että tämän jakson sisältö pohjautuu hyvin vahvasti tohon kirjaan Real Food for Fertility, niin useat tutkimukset, joita tässä tuodaan esiin tässä kirjassa, yhdistää kasvisruokavalion epäsäännölliseen kiertoon, PM-soireisiin ja matalaan progesterooniin. Myös proteiinin ja kolesterolin vähäinen saanti nousee toistuvaksi riskitekijäksi. Eli kolesterolista muodostuu kierron kannalta tärkeimmät hormonit, kuten progesteroni ja estrogeeni, myös testosteroni. Joten vaikka kolesterolista puhutaan sellaisena pahiksena ja sydän- ja verisuonitautien aiheuttajana, tämä on aivan oma keskustelu, mihin en mene tässä jaksossa, mutta on tärkeää tietää, että itse asiassa kolesterolista muodostuu näitä meidän kierron kannalta tärkeimpiä hormoneita ja sen takia meidän tarvitsee saada sitä tarpeeksi. Kolesteroli on siis rasva, jota saa nimenomaan eläinperäisistä rasvoista. Useampi tutkimus on tehnyt havainnon tai lopputuleman, että vahvimmasta hedelmällisyydestä nauttii nenoiset ja parit, jotka ovat syöneet eniten eläinproteiinia. Kuten sanottu, tämä perustuu tutkimukseen ja nimenomaan tämän kirjan tutkimuksiin. Tuolla on siis tosiaan lähdeluetalo, jossa on tuhansia tutkimuksia käyty läpi. Tämä ei ole minun oma mielipide, vaan tämä perustuu näiden kirjailijoiden analyysiin, ja minä haluan vain jakaa sen teidän kanssa. Minulla ei ole mitään vahvaa mielipidettä siitä. että millainen ruokavalio kellekin tulisi olla yksilöllisesti. Mä tiedän, mitä me esimerkiksi HYH, mihin me sukelletaan. Me puhutaan paljon eläinperäisistä ruuista, mutta myös kasvisperäisistä ruuista. Mä haluan vaan, että sulla on se tarvittava tieto ja ehkä vähän uutta näkökulmaa suhteessa siihen, mitä me usein yhteiskunnalta saadaan. No nyt me ollaan käyty näitä haasteita läpi ja nyt mä haluan miettiä, että miten tukea hedelmällisyyttä kasvisruokavaliolla. Vähänhän me niitä, käytiin näitä asioita jo läpi, mutta käydään vielä uudelleen läpi ja ehkä tuodaan tänne jotain uutta. Eli Lily Nichols ja Lisa Hendrickson, eli tämän kirjan kirjoittajat, Suosittelee syömään kaksi kananmunaa päivässä. Eli toki jos olet vegaani, silloin et syö kananmunia, mutta jos olet kassisruokavaliolla, niin kahdella kananmunalla päivässä sä katat sun B12, A-vitamiini, koliini, seleni, jodi ja DHA-tarpeet. Eli aivan huikeeta! Suosittelen aina syömään mahdollisimman hyvää elämää eläneiden kanojen munia. Jos on mahdollista päästä käsiksi vaikka paikallisiin luomukanamuniin, ne ovat ravintorikkaampia. Me itse ostamme kaupasta usein luomumunia, mutta saamme myös meidän omasta kanalastamme välillä munia. Myös meidän lähikaupassa on lähitilalta tuotuja kanamunia. Suosittelen selvittämään, mistä voisit saada jotain paikallisia kanamunia. Sitten täysrasvaiset hapatetut maitatuotteet. Ne sisältää tosi hyvän makroravinneprofiilin ja myös mikroravinneprofiilin, eli sisältää tosi kokonaisvaltaisesti erilaisia ravinteita, mitä meidän keho tarvitsee. Jodin lähteenä merilevä ja jodioitusuola. Ja sitten totta kai jos on kasvisruokavaliolla tai vegaani, niin sun täytyy syödä reilusti palkokasveja, eli papuja, herneitä, kikherneitä, erilaisia papuja. Mä itse rakastan myös kaikkia palkokasveja ja pyrin syömään niitä paljon, koska vaikka oon sekaruokailija, niin silti totta kai mä haluan myös syödä paljon kasviperäistä ruokaa. Mutta pavuissa on sellainen, että jos ne liottaa ja idättää, niin niistä saa vielä paljon enemmän ravinteita irti, ja niistä tulee keholle helpommin sulavia. Mun täytyy myöntää, että mä itse meen helpon kaavan kautta, mä ostan pavujaa sellaisesta tetrasta kaupassa, eli ne on valmiiksi liotettuja, mutta ei valitettavasti idätettyjä. Mutta joka tapauksessa syö reilusti palkokäsvejä. Poista ruokavaliosta tai minimoi kaikki siemenöljyt. Me mennään tähänkin tosi syvällisesti tuolla HYH. Voidaan jossain jaksossa puhua niistä lisää. Mutta siirry käyttämään reilusti oliiviyljyä, ehkä kookosöljyä, voita, giitä ruoanlaitossa. Sä saat siitä hyvää kolesterolia niiden hormoneiden tuottamiseen niin kuin äsken puhuttiin. Ja by the way, mä tuun tekemään tästä kolesterolista jonkun oman jakson, koska tämän jakson puitteissa ei ole aikaa mennä tähän keskusteluun, mutta mä haluun vaan sanoa, että kun kolesteroli ja sydän- ja verisuonitautien räjähdysmainen kasvu länsimaissa yhdistetään toisiinsa, niin mun näkemys on se, että se ei johdu siitä, että me syödään vaikka paljon voita, vaan se johtuu siitä, että me syödään paljon prosessoitua ruokaa, eineksiä ja transrasvoja. ja voi olivöljy ja kookosöljy ei mikään niistä ei oo transrasva ja niitä voi hyvillä mielin syödä. Tää on mun mielipide. Sitten osterit. Se on eettisesti monille helpompi lähde, koska niillä ei oo keskushermostoa. Eli ehkä vegaaninakin voi syödä ostereita. tai totta kai tämä on siis jokaisen oman harkinnan mukaan, mutta osterit on ihan superruokaa, niin sisältää tosi paljon sinkkiä ja muita mikroravinteita. Hitsi kun en ole itse vielä päässyt ostereiden makuun, mutta mä aion opetella sen, koska kuten mä olen nyt oppinut viime kuukausina, niin ne on todellista superruokaa. Sitten DHA levä lisä on tosi hyvä idea ja hyvälaatuinen monivitamiini eli lisäravinteista. Huh, musta tuntuu, että tää jakso on ollut hyvin asiapitoinen, ja aletaan kohta wrap-uppaamaan tätä jaksoa. Mut mä haluun vielä puhua siitä, että jos sä oot ollut vegaaniruokavaliolla tai tosi tiukalla kasvisruokavaliolla, ja sun syyt ei ole pelkästään eettisiä, vaan myös terveydellisiä, tai sulla on niitä uskomuksia eläinperäiseen ruokaan liittyen, mä tiedän, että mulla esimerkiksi itse oli semmosia uskomuksia, että liha on jotenkin likasta tai että se pilaa mun kehon tai että sillä kestää monta vuorokautta poistua mun paksusuolen kautta pois ja siis kaikkea tämmöistä. Jos sulla on jotain tällaista, ehkä syömishäiriöön viittaavaa tai rajoittuneeseen katsomukseen viittaavaa, niin ehkä tämä voisi olla sun kutsu alkaa siirtymään pois siitä tiukasta kasvisruokavaliosta. Kuten sanottu, mä ymmärrän todella hyvin eettisiä syitä, mutta kuten tämän jakson puitteissa sä oot nyt toivottavasti ymmärtänyt laajemmin, niin tutkitusti eläinperäiset lähteet on hyvin rikkaita makro- ja mikroravinteiden lähteitä, rikkaampia kuin kasvisperäiset. Eli jos sä oot nyt saanut semmoista inspiraatiota tai kutkutusta, että ehkä sä haluaisit lisätä eläinperäisten tuotteiden syömistä, niin mä haluun tosi lämpimästi kannustaa siihen, jos se tuntuu susta semmoiselta kutsuvalta ajatukselta. Mä tiedän, että mun itse piti työstää sitä, mutta kun mä sit aloin ottamaan takas eläinperäisiä ruokia mun ruokavalioon, niin kuten sanottu, mun keho kiitti siitä tosi nopeesti, ja mä huomasin, että okei, tää on se, mitä mun keho kaipaa, ja nykyään mun on tosi vaikea kuvitella, että mä siirtyisin kasvisruokavaliolle tai vegaaniin. Totta kai mä koitan tehdä mahdollisimman tietoisia valintoja, Mulle on esimerkiksi tosi tärkeää, että mä syön vaan suomalaista kotimaista lihaa tai tottakai jos mä oon ulkomailla, niin silloin paikallista, mutta mun mielestä on aivan järkyttävää, että esimerkiksi täällä Suomessa myydään kaupan tiskillä brasilialaista tai jotain argentiinalaista lihaa. Siinä ei ole mitään järjenhiventä. Eli semmoinen kuluttajan tietoisuus täytyy olla, että me kulutetaan mahdollisimman läheltä tulleita ruokia. Jos ajatellaan meidän esiisiä, niin eihän hekään syönyt mitään, mikä tuli maailman toiselta puolelta. Hedelmissä tämä on mun mielestä eri asia, koska täällä Suomessa meidän ei ole vaan ollut mahdollista kasvattaa niin paljon hedelmiä. Ja mä itse rakastan hedelmiä. Siinäkin on se ympäristönäkökulma, joka saa mut valitsemaan vähemmän hedelmiä kuin mitä mä ehkä haluaisin ostaa. Avokadoja mä en viitsi aina ostaa, vaan mä käytän niitäkin niinku harkitusti sen ympäristönäkökulman takia. Mutta tähän keskusteluun eläinväräisten ruoikkien nauttimisesta, niin me saadaan niitä tosi hyvin läheltä. Eli esimerkiksi kanamunia, sä saat paikallisia kanamunia, sä saat paikallista suomalaista lihaa, joka on laadukasta ja ne eläimet on elänyt hyvissä olosuhteissa. EUssa on myös korkeat standardit eläimien hyvinvoinnille, ja totta kai tähän liittyy laaja keskustelu, mutta jos sä mietit sun kehoa, sun terveyttä, niin ehkä tämä tämän päivän keskustelu on saadut sut miettimään, että voisi olla tärkeetä lisätä eläinperäisiä ruokia. Ja mä haluun vaan antaa sulle luvan siihen, koska mulla oli itsellä syyllisyys siitä, että enks mä oo enää niin ympäristöystävällinen, ja tämmösiä pohdintoja, ja sit noi vääristyneet uskomukset myös. Mutta monille meille se on terveyden kannalta tarvittava teko. Jos sinä haluat nyt alkaa implementoimaan pienesti eläinperäisiä ruokia sinun ruokavalioon, niin mieti esimerkiksi ostereiden nauttimista, kanamunien lisäämistä, luuliemen tekemistä itse. Minulla on tuolla HYH-ssa resepti tällaiseen luuydinkeittoon, eli minä olen itse tilannut tuolta meidän lähikohusupermarketista luuytimia. ja niistä on tehnyt luu-ydinkeittoa, jota säilytän pakkasessa ja yritän muistaa aina lutealivaiheessa sulattaa sitä käyttöön. Jogurtti, haudutetut lihat, voi olla helpompi tapa päästä eläinperäisen ruoan pariin, jos se on pitkään haudutettua ja mureta. Sitten vaikka se, että maksaa mukaan ruokavalio, mutta piilottaa se johonkin ruokaan. Tuolla HH on tällainen, kun maksaa jauhelihapullat, niin se on hyvä tapa saada maksaa ruokaan. Ja sit just pitää huolta siitä, että ne eläinperäiset ruoat, mitä nauttii, on mahdollisimman eettisesti tuotettuja. Tässä kirjassa Real Food for Fertility on useampi tämmöinen case study, eli siis muutama heidän asiakas, jotka on ollut, esimerkiksi tässä on tämmöinen Sarah, joka on ollut vegaani kymmenen vuotta. Hänellä oli epäsäännöllinen kierto, PMS-oireita ja matalat hormonitasot. Hän lisäsi kananmunat ja raagamaidon hänen ruokavalioon, eli ei alkuun mitään muuta. Ja hänen kierto normalisoitui kuukaudessa ja oireet helpotti selvästi. Eli pienetkin teot voi vaikuttaa tosi paljon ja tulee vaikuttamaan tosi paljon. Mä oon myös itse huomannut sen tuolla HYH, kun jo hyvin lyhyessä ajassa niin moni upea HYH-lainen on saanut tuloksia ja tavallaan muutoksia siihen omaan kiertoon. Mutta toki se vaatii myös pitkäjänteisyyttä ja esimerkiksi mun omalla kohdalla mulla meni vuosia, että mä sain mun hormonitoiminnan täysin, tavallaan optimaaliseksi ja hedelmälliseksi ja säännölliseksi ja oireettomaksi. Mutta mä oon halunnut nopeuttaa sun tietä ja sen takia teen tätä podcastia ja teen HelioHormones-valmennusta. Ja toki myös e-kirjoissa sekä oppaisi terveys- ja hormonitoimintaan että paranoakne luonnollisesti, niin syvennytään tarkalla, konkreettisella tasolla ravintoasioihin. ja kaikkeen tähän, mistä ollaan tänään puhuttu. Mutta vielä yhteenvetona. Eläinperäiset ruuat ovat ravintotiedeltään ylivoimaisia hedelmällisyyden näkökulmasta. On mahdollista olla vegaani ja hedelmällinen, mutta se vaatii erityistä suunnittelua ja sitä, että oikeasti tiedät, että saat tarpeeksi mikro- ja makroravinteita. Ja mä haluun kannustaa sua kuuntelemaan sun kehoa, sen viestejä ja uskaltaa joustaa sun aiemmista arvoista, jos sä huomaat, että sun keho tarvitsee sitä. Ihanaa, että sä oot kuunnellut tänne asti. Mä toivon, että sä oot saanut tästä tosi paljon inspistä. Jaa tää jakso jollekin, joka voisi hyötyä tästä viestistä ja kaikesta, mitä ollaan tänään käsitelty. Käy myös lataamassa tän jakson muistiinpanot, koska tässä oli paljon asiaa. Niin me ollaan koottu tästä jaksosta tärkeimpiä takeawayseja. Muistilistaan, käy lataamassa se show notesien linkin kautta. Ja hei, vielä yksi tosi tärkeä pyyntö. Mä toivon, että jos sä käyt arvostelemassa tän podcastin, eli joka Spotifyssa tai Podimossa, Spotifyssa sieltä kolmen pisteen kohdalta ja sitten Raid Show, tai Podimossa peukku ylös, se auttaa mua jatkamaan tän podcastin tekemistä. Ota mulle screenshotti sun arvostelusta, laita se mulle sähköpostiin sonja.sonjahannushealth.com, niin kiitoksena mä voin lähettää sulle mun mikroravinteet hormonitasapainoon mini e-kirjan. Palataan taas ensi viikolla! Moikka!