66. Stressiperäinen PCOS – miten rauhoittaa hermostoa ja tukea kehoa

Tuntuuko sinusta siltä, että olet jatkuvasti väsynyt, mutta ylivirittynyt? Kierto on epäsäännöllinen tai kokonaan poissa, ja silti labrat näyttävät hänes normaalilta. Ehkä olet kuullut PCOS-sta, mutta se ei oikein täsmää. Kyse voi olla stressiperäisestä PCOS-sta. Hormonihäiriöistä, jonka juurisyy löytyy kehon stressinsäätelyjärjestelmästä, ei niinkään munasarjoista. Tämä jakso on osa PCOS-sarjaa ja tänään me käydään läpi, mitä HPA-akselinhäiriö tarkoittaa, miksi se voi aiheuttaa PCOS-tyyppisiä oireita ja miten tätä muotoa hoidetaan. Ja spoiler, se on täysin eri tavalla kuin muita alatyyppejä. Jos et saa vielä kuunnella tämän sarjan alustusjaksoa, niin mä suosittelen ehdottomasti kuuntelemaan sen joko nyt heti tai sitten heti tämän jakson jälkeen. Eiköhän hypätä asiaan. Tässä bodissa me syvennetään kokonaisvaltaisen terveyden teemoihin, erityisesti naisen hormoniterveyteen. Sä kuuntelet Applable-bodia, mun nimi on Sonja Hannus. Mulla ei ollut vuosiin kiertoa hormonallisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen ja mulle puhkes vaikea akne. Pelkäsin, että en voisi ikinä tulla raskaaksi ja toteuttaa hartaintounelmaani omasta perheestä ja olla kokonaisvaltaisesti terve. Kun lopulta sain menkat takaisin, ne oli epäsäännölliset, välillä tosi lyhyt kiertö, välillä tosi pitkä, ja kärsin BMS-oireista, kuten pahasta reaktiivisuudesta, ahdistuksesta ja vatsakivoista. Lopulta turhauduin, ettei länsimainen lääketiede pystynyt auttamaan ja syvennyin kokonaisvaltaisten hoitomuotojen maailmaan. Löysin itämaisen viisauden ja opin kuuntelemaan kehoni, mieleni ja sieluni yksilöllisiä tarpeita. Sain lopulta säännöllisen ja täysin oireettoman 28 päivän kierron, löysin elämänirakkauden ja vihdoin terveen parisuhteen nopeasti hormonieni tasoittumisen jälkeen ja tulin helposti raskaaksi. Haluan auttaa jokaista, joka haluaa terveen kehon, mielen ja sielun ja elää oman näköistä elämää. Ihanaa, kun saat täällä. Mikä on HPA-akseli ja miten se liittyy hormonitoimintaan? HPA-akseli on lyhennesanoista hypotalamusaivolisäken lisämonuainen, ja se on keskeinen osa kehon stressinsäätelyjärjestelmää. Tämä akseli vastaa stressivasteesta, eli siitä, miten keho reagoi erilaisiin kuormitustilanteisiin. HPA-akselin kautta säädellään useita hormoneja, kuten kortisolia, adrenaliinia ja DHEAta. Kun keho altistuu liialliselle tai pitkäaikaiselle stressille, olipa kyse fyysisestä, henkisestä tai esimerkiksi verensokerin kautta tulevasta ravitsemukseen liittyvästä stressistä, niin HPA-akselin toiminta voi häiriintyä. Tämä voi johtaa siihen, että kortisolin tuotanto nousee jatkuvasti liian korkealle. Tai pitkään jatkuneena kortisolitasot voi romahtaa uupumuksen seurauksena ja tämä sekoittaa koko hormonaalista tasapainoa. Miten tämä sitten liittyy PCOS-oireisiin? Krooninen stressi vaikuttaa suoraan aivolisäkkeen kykyyn lähettää oikeanlaisia hormonisignaaleita munasarjoille. Tämä voi johtaa siihen, että kroonisen stressin tuloksena ovulaatio jää kokonaan pois tai tapahtuu epäsäännöllisesti. Koortisolin ja DHEA koholla olevat tasot voivat häiritä lutenisoivan hormonin eli LH ja follikkelia stimuloivan hormonin eli FSH normaalia toimintaa, jotka ovat välttämättömiä ovulaation käynnistymiselle. Tämän seurauksena voi ilmetä kuukautisten poisjääntiä, anovulatorisia kiertoja eli kiertoja ilman ovulaatiota, ja yleistä hormonaalista epätasapainoa. Vaikka klassiset PCOS-piirteet kuten monirakkulaiset munasarjat tai kohonnut testosteroni puuttuisivatkin. Tämä alatyyppi ei siis aina näy gynekologisissa ultrajäänitutkimuksissa tai perusverikokeissa, mutta oireet on silti hyvin todellisia. Stressiperäinen PCOS on usein väliaikainen, ja se on sen yksi tunnusmerkeistä verrattuna muihin PCOS-alatyyppeihin. Tämä alatyyppi ei johdu ensisijaisesti rakenteellisista tai aineenvaihdunnallisista tekijöistä, vaan hypotalamuksen ja aivolisäkkeen hormonisäätelyn häiriintymisestä stressin seurauksena. Kun stressitekijät kuten krooninen kuormitus, aliravitsemus, liianne liikunta tai mentaalinen ylikuormitus saadaan hallintaan ja kehon hermosto palautuu tasapainoon, myös HPA-akselin toiminta ja kuukautiskierto voi normalisoitua. Monilla naisilla ovulaatio tulee taas säännölliseksi ja kuukautiset palaavat, kun seuraavat asiat tapahtuvat. Koortisolitasot tasapainottuvat, ravitsemus- ja energiansaanti on riittävällä tasolla, liikuntaa säädellään kierron mukaan ja neljäntenä, kun hermoston rauhoittumista tuetaan riittävästi. Toisin sanoen, stressiperäinen PCOS ei siis ole pysyvä tila, vaan hyvin usein kehon viesti siitä, että jokin osa-alue sun elämässä tai terveydessä kaipaa tukea ja säätöä. Kun kehon kuormitusta puretaan, oireet voi hävitä ilman lääkehoitoa. Miten tunnistaa stressiperäinen PCOS? Tyypillisiä oireita on seuraavat pitkittynyt tai puuttuva kierto ilman selkeää syytä, aamuväsymys mutta iltaisin ylivireys, unihäiriöt kuten nukahtamisvaikeudet tai yöllinen heräily, suoliston haasteet ja herkistynyt suolisto, kylmyyden tunne, matala kehon lämpö, ääreisverenkierto voi heikentyä, kuormituksen sieltä on heikentynyt ja painonvaihtelut molempiin suuntiin. Eli nämä oireet voi luonnollisesti viitata myös muuhun, mutta jos sä tunnistat itsessäsi useamman näistä, niin on hyvin todennäköistä, että sulla voi olla stressiperäinen PCOS. Puhutaan vähän laboratoriokokeista ja tuloksista stressiperäisessä PCOSssa. Yksi stressiperäisen PCOSin haaste on, että laboratoriokokeet voivat näyttää normaaleilta, vaikka oireet kertovat selkeästi, että kehossa ei ole kaikki kunnossa. Varmaan moni meistä voi samaistua siihen, että laboratoriot näyttävät hyvältä ja silti jokin asia mättää tai jokin oire viestii sinnikkäästi itsestään. Tämä tekee diagnoosista haastavaa, erityisesti silloin, kun lääkäri tarkastelee tilannetta pelkästään verikokeiden perusteella, eikä ota huomioon kokonaista oirekuvaa ja elämäntilannetta. Insuliini- ja testosteronitasot ovat usein normaalit. Toisin kuin klassisessa tai insuliiniresistentsissä PCOS-ssa, stressiperäisessä alatyypissä ei yleensä havaita kohonnut tapausta verensokeria, insuliinia tai testosteronia. Tämä voi hämätä sekä lääkäriä että potilasta, sillä monille PCOS yhdistetään automaattisesti näihin poikkeamiin. DHA ja tai kortisoli voi olla joko koholla tai matalat. DHEA on lisämunuaisissa tuotettava androgeeni, joka usein nousee stressin myötä. Joillain naisilla taas pitkään jatkunut kuormitus voi uuvuttaa lisämunuaiset, jolloin sekä DHEA että kortisoli voi olla poikkeuksellisen matalalla. Molemmat tilanteet kertovat HPA-akselin epätasapainosta. AMHA-arvo, eli anti-Mullerian hormone, voi olla normaali tai jopa matala. Tämä eroaa klassisesta PCOS-sta, jossa AMH on yleensä koholla, johtuen suuresta määrästä kypsymättömiä muunarakkuloita. Stressiperäisessä PCOS-ssa munasarjat ei välttämättä ole monirakkulaiset, ja AMH voi pysyä täysin normaalina tai jopa laskea, jos ovulaatio on pitkään jäänyt pois. Eli on tärkeää huomioida, että laboratoriotulokset eivät yksin kerro koko totuutta. Stressiperäisessä PCOS diagnoosin tai tilan ymmärtämisen kannalta keskeistä on kattava oireprofiilin ja elämäntilanteen arviointi. Eli millainen sun kierto on? Onko se epäsäännöllinen tai poissaoleva? Onko taustalla pitkittynyttä stressiä, aliravitsemusta, ylikuormitusta tai mentaalista painetta? Ilmeneekö oireita kuten väsymystä, uniongelmia, ahdistusta tai sitä, että keho ei palaudu optimaalisella tavalla. Normaalit labrat ei siis sulje pois hormonallista epätasapainoa. Eli jos labrat näyttää normaalilta, niin se ei automaattisesti tarkoita sitä, että ei olisi hormonallista epätasapainoa. Stressiperäinen PCOS on kehon hienovarainen, mutta voimakas viesti siitä, että se kaipaa rauhoittumista, riittävää ravintoa ja palautumista, ei lisää suorittamista. Kiitos No, miten stressiperäistä PCOSa sitten hoidetaan? Tässä lähestymisessä ei keskitytä ensisijaisesti ruokavalioon, vaikka sekin on tärkeää, vaan hermoston rauhoittamiseen ja kehon luottamuksen palauttamiseen. Eli puhutaan vähän ravinnosta, mutta tosiaan tässä alatyypissä ei keskitytä siihen. Mutta mitä ravinnon osalta on hyvä huomioida? kun Sä tarvitset riittävästi kaloreita, katsoit! mutta laadukkaita sellaisia. Syö ravintotiheitä ruokia. ja pidä huolta siitä, että syöt riittävästi. Säätele verensokeria ja pidä ateriavälit säännöllisenä, eli ei pätkäpaastoilua tai ketoa, en suosittele sitä. Hiilihydraatit kuten bataatti, tumma riisi, kaura ovat usein hyviä, mutta ne on tärkeää yhdistää muihin makroravinteisiin. Ravinnon osalta pyrin myös päästämään irti semmoisesta turhasta kontrolloinnista, eli jos sä tunnistat itsessä sellaista, niin myös sen hermoston kannalta on tosi tärkeetä, että sä työstät mahdollisia vääristyneitä uskomuksia tai käyttäytymismalleja liittyen ruokaan. Vältä liiallista kofeiinia ja mä ehkä jopa jättäisin sen kokonaan pois tässä kohtaa, kun on väliaikainen tila, jota me halutaan hoitaa, niin kofeiini triggeröi sitä hermostoa ja kortisolin tuotantoa ja sen takia on tosi tärkeää, että asettaa vahvat rajat kofeiinin kanssa tai jopa jättää se kokonaan pois tietyksi aikaa. Mahdollisia lisäravinteita, mitä harkita, mutta kuten aina niin mä en suostele koskaan lisäravinteita NS ensisijaisena hoitona, vaan sä haluut ehdottomasti saada suurimman osan sun mikroravinteista ruuasta, aidosta ruuasta. Mutta mitä voi harkita, niin magneesiumia, kuten magneesiumglycinaattia, se tukee hermostoa. C-vitamiini tukee lisämunuaisia. Ashwagandha tai rhodiola. Nämä ovat stressinsäätelyn tueksi, mutta haluan, että teet oman resurssin ja perustat vahvaan omaan harkintaan. Viimeisenä glysiini. Tämä on unta ja palautumista varten. Glysiini on aaminhoppo, josta haluan puhua enemmän ja myös muihin asioihin liittyen. Ajattelin tässä jaksossa avata vähän enemmän, että mistä ruoista saa glysiiniä. Luulijämi on ehdottomasti paras luonnollinen lähde glysiinille. Kun keitetään eläimen luita, rustoja ja nahkoja, siitä vapautuu glyziinia sekä muita aminohappoja, kuten proliinia ja gluutamiinia. Pitkä keittoaika vapauttaa eliterglyziinia. Mä oon ite tehnyt luulijäntää niin, että mä tilasin K-supermarketissä tämmösiä luita, ja sitten mä käytin ne uunissa, keitin niitä pitkään muutaman muun aineksen kanssa, kuten vihannesten, ja tosiaan tosi pitkä keittoaika, ja siitä tuli tämmöstä Luulijan taso on semmoista gelatiinimaista, eli semmoista hyytelemäistä, ja sit mä oon pakastanut sitä useampaan eri bussiin, ja nykyään mä yritän muistaa kerran kuussa sulattaa semmosen bussin ja nauttia sitä. Tuolla Heal Your Hormonesin reseptit-osiossa on tähän ohje. Muita glysiinirikkaita ruokia on kollageenirikkaat osat eläimistä. Eli nahka, rusto, jänteet ja sisäelimet sisältävät luonnostaan runsaasti glysiinia. Esimerkiksi kanannahka, haudutetut lihat, kuten naudenposki, potka, kieli ja maksa. Maksassa on glysiinia vähän vähemmän, mutta se tukee glutationin muodostusta. Sitten myös hydrolysoitu kollageeni eli collagen peptides ja gelatiini on ravintolisia, mutta ne voi sekoittaa ruokaan helposti. Eli mahdollisesti voit harkita glyziiniä ravintolisena, mutta mä aina suosittelen sitä kuitenkin ensisijaisesti ravinnosta. Ja sitten vielä viidentenä, mikä mainitaan tässä stressiperäisen PCOS-yhteydessä, niin elektrolyytit. Se ei nyt varsinaisesti kuulu tuon ravintolisäkategorian alle, vaan mun mielestä elektrolyytit on äärimmäisen tärkeä asia meille kaikille naisille, mutta erityisen tärkeätä stressiperäisessä PCOS-ssa. Eli pidä huolta, että sä saat elektrolyyttejä. Mä itse haluan, että mä saan niitä sekä ruuasta, mutta sit mä myös pidän huolta, että mun nesteessä on elektrolyyttejä. Me myös tähän syvennytään tuolla HelioHormonesin omalla oppitunnillaan, eli mä koen, että elektrolyytit on todella tärkeä osa ihan ravintoa kokonaisuutena. Mutta yksi vinkki, mitä mä suosittelen, että aamusin, aloita sun aamus sillä, että sä lämmität vettä, Laitat sinne noin puoli t-lusikkaa viiva t-lusikallisen, vähän riippuu omasta mausta ja myös siitä, että hikoiletko sä, jotain laadukasta suolaa, kuten himalajansuolaa tai merisuolaa, ja sit puristat sinne puolikas sitruuna, sekoita ja nauti pillillä. Niin tästä sä saat tosi hyvin elektrolyyttejä. Puhutaan vielä elämäntavoista stressiperäisen PCS tukemiseksi. Eli koska kyseessä on HPA-akselin häiriö ja sun hermosto on kuormittuneessa tilassa, niin hermoston priorisointi etusijalle on kaikista tärkein juttu nyt, miten sä voit hoitaa sun tilaa. Kaikenlaiset rauhoittavat harjoitukset ja palautumisen tukeminen on avainasemassa. Eli tärkeintä ei ole nyt lisätä tekemistä, vaan aidosti rauhoittaa sun hermostoa ja palauttaa sille turvantunne. Mä haluisin, että ihan jokaisella naisella on oma työkalupakki hermostolle, ja me tosiaan rakennetaan tuolla HH semmonen, mutta mä jaan vähän asioita, jotka on mun hermoston työkalupakissa, ja semmosia pieniä työkaluja, joita mä käytän päivittäin. Mutta tässä välissä haluan sanoa, että ajattelen, että on sekä päivittäistä hermoston huoltamista ja parasympaattisen hermoston aktivointia, mutta sen lisäksi on todella tärkeää tunnistaa ja purkaa semmoista patoutunutta tunnettakehosta, traumakehosta, koska se myös pitää sun hermoston aktivoituneena. Ja sen takia on niin tärkeetä, että sulla on sekä tämmösiä makrotapoja että mikrotapoja. Sulla on erilaisia tapoja työstää traumaja, tuntea tunteita, ja antaa niiden tunteiden oikeasti tulla kokea ne. Ja kun sä aidosti koet ja tunnet ne tunteet, niin ne menettää niiden voiman, ja siten ne ei enää aktivoisi sun hermostoa. Ja tämmöisen syvän sisäisen työskentelyn lisäksi on tosi tärkeetä, että koska jokaisen meidän arki on varmasti melko kuormittavaa itsessään, että me pidetään huolta siitä, että joka päivä me tehdään parasympaattista henvastoa aktivoivia harjoituksia ja mini-mikrotapoja. Eli mulle esimerkiksi tärkeitä mikrotapoja arjessa. Mä en mene tässä jaksossa sen syvemmälle siihen traumaan ja patoutuneiden tunteiden purkamiseen, koska se on aivan oma iso alueensa, mihin me syvennytään HIH-ssa, mutta mikrotavoista. Mulle on tosi tärkeää käydä päivittäin kävelyllä. Jossain muodossa on se, että mä kävelen lasten dogikselle jo sieltä takas ja Nautitaan luonnosta matkan varrella ja ollaan läsnä. Tälleen kesällä, kun mä nauhoitan tätä kesällä, niin se, että mä oon joka päivä paljon jaloin ulkona, tukee mun hermostoa. Mä käyn myös luonnon vesissä uimassa joka päivä. Mä elän tällä hetkellä metsän keskellä ja itse asiassa elän aina metsän keskellä, mutta mä oon nyt mökillä, niin mä oon täysin tässä luonnon keskellä. Se auttaa mun hermostoa tosi paljon. Kaikenlaiset hengitysharjoitukset yritän aina työpäivienkin aikana ottaa aina välillä syviä hengityksiä sisään ja ulos. Sitten minulla on tosi vahvat iltarituolit. Usein nostan jalat ylös kohti kattoa, siis seinää vasten, ja siten aktivoin parasympaattista hermostoa. Makaan piikkimatolla, makaan kahden yoga-blogin päälle ja avaan rinta kehää. Sitten on tietysti tämmöisiä rajojenvetoasioita, kuten että mulla ei koko ajan tuu kaikista sovelluksista, notifikaatiot mun puhelimeen, mulla ei oo usein ääniä päällä puhelimessa, mä en todellakaan aina vastaa puhelimeen. Mulla on tietyt aikablogit, jolloin mä vastaan viesteihin, eli mä en aina vastaa ja reagoi heti kaikkeen. Mulla on mahdollisimman organisoitu arki ja selkeästi dedikoitu sekä mun omalle hyvinvoinnille aikaa ja kaikille elämän eri osa-alueille, jotka on mun prioriteettejä. ja mä teen jatkuvasti semmoista inventaariota, että mistä mä voin päästää irti, tai mikä ei oo tässä hetkessä elämää mun ajanarvosta, tai että mikä ei tuo mulle tällä hetkellä sellaista täyttymystä, mistä mä voin päästää irti. Ja se ei oo by the way aina kivaa, vaan se voi olla tosi vaikeeta niinkun tehdä semmosia radikaaleja päätöksiä tai vetää niitä rajoja, mut se on vaan oman hyvinvoinnin kannalta tarveellista, koska tässä maailmassa me kaikki altistuon tosi paljon erilaisille Ärsykkeille, pyynnöille, vaatimuksille on tärkeää pitää NS-paketoituna ja ymmärtää, kuinka paljon pystyy kannattelemaan, ja myös, miten sen organisoi niin, että se ei tunnu overwhelming, että tavallaan sinun ei tarvitse olla 24H tavoitettavissa, vaan pidä puhelinlentokone tilassa silloin, kun sinä et halua, että sinua häiritään ja tämmöisiä asioita. Ja näiden asioiden lisäksi, eli sen oman työkaluppakin rakentamisen lisäksi, niin mä suosittelen, että sulla on joku päivittäinen harjoitus, mitä sä teet sen hermoston parasympaattisen tilan aktivoimiseksi. Eli onko se sitten ohjattu hengitysharjoitus vai kehonskannausmeditaatio vai se, että sä käyt kävelyllä luonnossa niin, että sulla ei ole puhelinta mukana vai onko se kylpyhetki lämpimässä vedessä, jolloin sä vaan keskityt siihen kokemukseen Onko se jonkun superhyvän ruoan laittaminen niin, että sä nautit siitä kaikilla aisteilla? Sellainen meditatiivinen hetki tarkoittaa meille kaikille eri asioita. Sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että sä istut meditaatiossa 20 minuuttia päivässä ja kuuntelet jonkun ohjatun nauhoituksen. Sen ei tarvitse olla sitä, vaikka sekin on hyvä tapa. Mutta sä voit itse miettiä ja tiedostaa, että mikä toimii sulle. Millainen päivittäinen harjoitus toimii sulle. Ja tottakai sitä harjoitusta voi vaihdella, mutta mun pointti on se, että joka päivä sä haluat tehdä jotain sun hermoston eteen. Kolmantena, riittävä ja laadukas uni. Se on hormonitasapainon perusta. Unen merkitys ei ole pelkästään palautumisessa, vaan myös hormonien säätelyssä. Kehon sisäinen kello eli sirkkadiannen rytmi eli puorkausrytmi vaikuttaa suoraan mm. kortisolin ja melatoniinituotantoon ja sitä kautta koko hormonitasapainoon. Tavoitteena tulisi olla vähintään kahdeksan tunnin yöunet, vaikka tarve on yksilöllistä. Mä esimerkiksi itse koen, että mun tarve on korkeampi kuin toi. Ja tutkimusten mukaan myös naisten unen tarve on keskimäärin 20 minuuttia korkeampi kuin miesten. Eli ei kannata mennä nukkumaan ja herätä aina samaan aikaan kuin sun mies, vaan nukkua hieman enemmän. Ja erityisen tärkeää on välttää ruutujen sinivaloa 1-2 tuntia ennen nukkumaa menoa, jotta sun keho saa viestin levon ajasta. Eli mä esimerkiksi ite aina käännän kaikista ruuduista sen punavaloasetuksen päälle. Mä en missään tapauksessa katsoisi semmoista kirkasta sinivaloa niillä tunteilla ennen kuin mä menen nukkumaan. Ja sit myös säännöllinen unirytmi on tosi tärkeää ton HPA-akselin tasapainossa. Neljäntenä, treenin keventäminen, eli enemmän palautumista, vähemmän ylikuormitusta. Monet stressiperäisistä PCOSista kärsivät naiset ovat tottuneet treenaamaan kovaa ja paljon, mutta intensiivinen harjoittelu kuten hiit, raskasvoimaharjoittelu ja pitkät juoksulenkit voi lisätä kortisolin tuotantoa ja estää ovulaation tilanteessa, jossa keho on jo valmiiksi kuormittunut. Eli tämä ei päde kaikkiin, mutta pätee niihin, missä sun keho on jo valmiiksi kuormittunut sun elämäntilanteesta tai vaikka siitä kroonisesta aliravitsemuksesta. Tällöin treenin keventäminen auttaa sun kehoa palaamaan luonnolliseen turvalliseen tilaan, jossa ovulaatio voi taas tapahtua. Eli mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti, niin jos sä oot vaikka tottunut juoksemaan useamman juoksulenkin viikossa, ehkä käymään kaksi kertaa hiitissä tai crossfitissä, niin mä suosittelisin, että sä päätät tietyksi aikaa luopua näistä. ja vaihtaa ne harjoitukset kävelylenkkeihin, kehonpainoharjoitteluun, joogaan, pilatekseen, ehkä käyttää pieniä painoja ja vastustusnauhaa. Mutta se on yksilöllistä, että mitä tämä tarkoittaa sulle ja miten sä lähdet kokeilemaan tätä, kuinka monta kuukautta sä kokeilet tätä ja näin pois päin, mutta mä lupaan, että kun sä kevennät, niin sä tuut näkemään tuloksia ja nimenomaan positiivisia tuloksia. Ja sitten vielä viidentenä sosiaalinen tuki, arjen hidastaminen ja lempöys itseä kohtaan. Stressiperäinen PCOS on usein kehonviesti siitä, että sun elämässä on liikaa kuormitusta. Ei vaan fyysisesti, mutta myös emotionaalisesti ja sosiaalisesti. Ja siksi onkin tosi tärkeää tarkastella omia ihmissuhteita ja sun arjen rytmiä. Onko siinä riittävästi iloa, läsnäoloa, yhteyttä toisiin ihmisiin, vapautta, tilaa? Vai onko sun elämä jatkuvaa suorittamista ja mahtuuko siihen yhtään mukaan lepoa, olemista ja niiden asioiden tekemistä, jotka tuovat sulle iloa? Arjen hidastaminen, rajojen asettaminen ja itsensä kohteleminen lempeällä asenteella on avainasemassa hermostaan palautumisen ja hormonallisen terveyden tukemisessa. Me ollaan nyt puhuttu stressiperäisestä PCOSsta eli yhdestä PCOSn alatyypistä sen viitekehoksen mukaan, minkä mä esittelin infrajaksossa. Stressiperäinen PCOS ei aina näy labroissa eikä sitä voi hoitaa pelkästään ruokavaliolla, mutta se on silti todellinen ja se vaikuttaa syvästi sun hyvinvointiin. Jos sun elämä-mieli on ollut pitkään ylikierroksilla, niin keho viestii siitä sun kierron kautta. Ja stressiperäinen PSYS on merkki siitä, että sun hermosto kaipaa erityistä tukea. Hyvä uutinen on, että keho palautuu kyllä, kun sille antaa oikeat olosuhteet. Jos tämä jakso resonoi, niin käy tekemässä meidän luoma testi, jonka avulla sä kartoitat, että mikä hormoniterveyden osa-alue sulla kaipaa oireiden perusteella akuuteimmin huomiotasi. Sä saat tulokset suoraan sähköpostiin ja sä saat konkreettisia askeleita, mitä alkaa ottamaan jo tänään sun kehon tasapainottamiseksi. Mä pyydän myös, että jaat tää jakso jollekin ystävälle, joka hyötyis tästä. Ja vielä viimeisenä mä pyydän, että käy arvostelmassa tää podcasti. Se auttaa meitä tosi paljon jatkamaan tän bodin tuottamista. Eli Spotifyssa laita tähtiä tai bodimassa peukku ylös. Ota siitä screenshotti ja lähetä se mulle sähköpostiin sonja.sonjanushealth.com. Kiitos kun sä kuutelit tän jakson. Jatketaan myös keskustelua Instagramissa, eli tuu laittamaan ajatuksia, jos niitä heräs. Olis aivan ihanaa kuulla sun ajatuksia. Ja me kuullaan taas seuraavan jakson parissa. Moikka!