69. Raudanpuutos – miten se vaikuttaa hormonitoimintaan, kiertoon ja hedelmällisyyteen?

Väsyttääkö sua, vaikka sä nukut hyvin ja paljon? Ehkä sä huomaat, että sä hengästyt jo pienemmästäkin sykettä noustattavasta liikunnasta. Ehkä sä oot huomannut, että sun hiukset on jopa ohentunut ja kynnet ei voi hyvin. Kyseessä voi olla raudanpuutostila. Tämä on perinteisesti ollut yksi aliarvostetuimmista tekijöistä naisen hedelmällisyydessä. Sä oot ehkä itsekin kokenut vähättelyä sen suhteen, vai kokenut, että testeihin on vaikea päästä. Ja sitten kun testeihin pääsee ja ilmenee, että on tosi matalat arvot, niin sanotaan, että nämä on ihan ok ja sä voit syödä rautaa purkista, mutta homma jää siihen. On kuitenkin tosi paljon muutakin, mitä sä voit ja mitä kannattaa tehdä raudanpuutoksen eteen. Tänään mä sukellan siihen, miksi rauta on niin kriittinen hedelmällisessä iässä olevalle naiselle ja miten sä voit tukea raudan tasapainoa luonnollisin keinoin. Täällä on tuttuun tapaan Sonja-linjoilla ja ihanaa, että sä oot päätynyt Uplevel-podcastiin. Eiköhän hyvätä asiaan. Tässä bodissa me syvennetään kokonaisvaltaisen terveyden teemoihin, erityisesti naisen hormoniterveyteen. Sä kuuntelet Applable Bodia, mun nimi on Sonja Hannus. Mulle ei ollut vuosiin kiertoa hormonallisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen ja mulle puhkes vaikea akne. Pelkäsin, että en voisi ikinä tulla raskaaksi ja toteuttaa hartaintounelmaani omasta perheestä ja olla kokonaisvaltaisesti terve. Kun lopulta sain menkat takaisin, ne oli epäsäännölliset, välillä tosi lyhyt kiertö, välillä tosi pitkä, ja kärsin BMS-oireista, kuten pahasta reaktiivisuudesta, ahdistuksesta ja vatsakivuista. Lopulta turhauduin, ettei länsimainen lääketiede pystynyt auttamaan, ja syvennyin kokonaisvaltaisten hoitomuotojen maailmaan. Löysin itämaisen viisauden ja opin kuuntelemaan kehoni, mieleni ja sieluni yksilöllisiä tarpeita. Sain lopulta säännöllisen ja täysin oireettoman 28 päivän kierron, löysin elämänirakkauden ja vihdoin terveen parisuhteen nopeasti hormonieni tasoittumisen jälkeen ja tulin helposti raskaaksi. Haluan auttaa jokaista, joka haluaa terveen kehon, mielen ja sielun ja elää oman näköistä elämää. Ihanaa, kun olet täällä. Mä avaan ensin vähän mun omia kokemuksia raudanpuutteen kanssa ja mennään sitten siihen, että millä rauta-arvoja mitataan ja miten edetä sitten, kun tietää niistä omista rauta-arvoista. Mutta mulle raudanpuutostila on ollut läsnä tosi tosi nuoresta asti. Mä muistan, että lukiossa, kun mitattiin, hemoglobiinia terveydenhoitajan vastaanotolla, niin mulla oli taipumusta siihen, että mun hemoglobiinit oli matalat, ja mä sain ohjeeksi ottaa rautatabletteja, eli syödä tämmösiä apteekin rautakuureja. Muistaakseni silloin ei mitattu ollenkaan ferritiiniä, vaan että hemoglobiinin perusteella jo tehtiin tää, että kannattaa alkaa syömään rautakuuria, ja sitten varmaan sit on sit kontrolloitu siellä lukion perkalla sitä hemoglobiinia, ja mä muistan, että mä oon saanut kyllä aina sen rautakuurin avulla nostettua jonkin verran niitä lukemia. mutta minulla ei ole koskaan ollut mitkään ihan huippu hemoglobiinit tai ferritiinit, kun niitä on sitten myöhemmin alkanut mittaamaan. Etenkään ferritiinin osalta en todellakaan voi puhua huippulukemista, mutta olen kuitenkin saanut niitä nostettua niistä heikoimmista ajoista. Minun lapsuuden kodissa syötiin kyllä sekaruokaa ja ylipäätään monipuolisesti, mutta kyllähän Ysärin lapsena, ainakin minun nuoruuteeni, on mahtunut myös paljon ei-neksiä ja paljon myös epäterveellistä ruokaa. Mutta mä ymmärrän nykyään, että jos mä vertaan vaikka Antonin eli mun miehen lapsuutta, niin heidän syömänsä ravinto on tarjonnut tosi paljon enemmän rautaa, ja ehkä myös keholle mahdollisuuksia ihmeyttää sitä rautaa paremmin. Mä tuun menemään näihin ravintoasioihin kohta. Mut oon siis ymmärtänyt, että vaikka mä oon kokenut, että munkin lapsuuden kodissa on ollut monipuolinen ruokavalio, niin ei silti niin monipuolinen kuin se ois voinu olla. Ja mulle noi apteekin rautakuurit on aina tuottanu ihan ok tuloksia, eli mä oon tosiaan saanu vähän niil hivutettuu niit mun arvoja ylös sekä hemoglobiinin että ferritiinin osalta, mutta en siis koskaan kyl oo saanu mitään huikeita tuloksia niillä, ja mä koenkin, että raudan puutosta täytyy hoitaa myös monilla muilla tavoin kuin pelkästään syömällä rautakuureja. Se ei tunnu kovin kestävältä muutenkaan, et voidakseen hyvin ja että me oltais energisiä, niin pitäis aina syödä säännöllisesti rautakuuri, jos miettii vaikka niitä täyteaineita, mitä niissä kapseleissa on. ja ylipäätään sehän on prosessoitu lääke tai lisäravinne, miksi sitä nyt kutsuu, niin se ei tunnu kestävältä, että pitäisi aina ikään kuin lääkitä itseään sillä rautakuurilla. Niin mä oon jo vuosien vuosien, yli kymmenen vuoden ajan ettinyt erilaisia keinoja ja opiskellut tätä aihetta, jotta pystyis muillakin tavoin tukemaan kehoa kuin pelkästään syömällä niitä rautakuureja. Puhutaan seuraavaksi siitä, että miksi rauta on niin tärkeätä, rautatasien mittaamisesta ja sitten siitä raudan saannista ja sen imeytymisen tukemisesta. No, miksi rauta on niin tärkeätä hedelmällisessä iässä olevalle naiselle? Rauta on välttämätön solujen energiantuotannolle, punasolujen muodostukselle ja kilpirauhashormonien tuotannolle. Raudan puutostila voi aiheuttaa esimerkiksi ovulaation häiriöitä ja sitä, että kiertojaa kokonaan pois. Se voi aiheuttaa raskauden aikaisia komplikaatioita ja on ylipäätään raskauden alkamisen ja terveen raskauden kannalta äärimmäisen tärkeitä. Se voi myös aiheuttaa kilpiraus- ja vajatoiminnan kaltaisia oireita. Puhutaan seuraavaksi rautatasojen mittaamisesta. Eli kun halutaan määrittää rautatasoja, niin hemoglobiini ei yksinään riitä, vaan ferritiini on kaikissa tärkein mittari. Lisäksi on muitakin mittareita, joihin palaan kohta, mutta ferritiini on kuitenkin se tärkein mittari, mitä on tärkeää käydä laboratoriossa mittauttamassa, kun haluaa saada käsitystä omista rautatasoista. Ja sitten se, että mitkä on ne viitearvot, minkä puitteissa pidetään rauta-arvoja hyvinä, eli riittävinä, liian matalina tai liian korkeina, niin tää on tulkinnanvaroista, ja tästä löytyy hyvin monia eri näkökantoja eri asiantuntijoilta. Nimittäin esimerkiksi lääkäri Sarah Gottfried ja Alisa Witti, jotka ovat molemmat naisen hormoniterveyden asiantuntijoita ja ovat kirjoittaneet useita kirjoja, niin he korostavat, että optimaalinen ferritiini hedelmällisessä iässä olevalle naiselle on usein 70–100 mikrogrammaa per litra. Terveydenhuollossa NS Normaali voi alkaa jo jopa 15 mikrogramman kohdalla, mutta yleisesti tunnustetaan, että se on hyvin matala, eli usein semmoinen ihan minimirajaa pidetään 30 mikrogrammaa per litra. Mutta kun mä oon esim. ollut tuolla Viven terveyspalvelun mittauksissa vajaa vuosi sitten, ja mun vertiini oli silloin 33, niin se nähtiin heikkona, eli heillä se hyvän ferritiinin viiteenarvo oli muistaakseni 50 viiva, oiskohan se sitten 80 tai jotain, en muista sitä ylärajaa, mutta joka tapauksessa se alaraja on 50 heillä, ja sitten tosiaan tällä Sarah Gottfriedilla ja Elizabethilla alaraja on 70 vahvalle ferritiinille. Mutta mä sain tässä muutama päivä sitten, kun mä mainitsin IG-storeissa, että me ollaan työstämään tätä jaksoa, niin seuraajalta haasteen tutustua suomalaisen lääkärin Ville Pöntysen oppeihin. Mä otin sit heti hänen tämän Polku-verkkokurssin ja olen sukeltanut hänen materiaalien pariin. Mulla on tosi kesken vielä nämä opiskelut, siellä on tosi paljon materiaalia. Mutta se mitä mä oon nyt oppinut häneltä Fertiinistä, niin hänen näkemyksen mukaan optimaalinen taso Fertiinille on itseasiassa vaan 35-55. Eli jo yli 55 on hänen mukaan liian korkea. Hän ei erittele eri sukupuolille optimaalista vertiinitasoa, eli ymmärtääkseni hän kokee, että 35-55 on se optimaalinen viitearvo sekä noisille että miehille. Mun mielestä olisi tosi mielenkiintoista ja tärkeää kuulla vielä selkeämmin, että kokeeks hän, että on tosiaan sama molemmille sukupuolille, naisen ja miehen keho kuitenkin toimii hyvin eri tavoin ja on tietysti just eri asia, että onko nainen hedelmällisessä iässä vai ei ja näin pois päin. Mutta se, mitä mä haluun täällä sanoa, on se, että eri asiantuntijoiden keskuudessa ja eri tahojen keskuudessa on erilaisia näkemyksiä siitä, että mikä on optimaalinen Ferritiiniarvo. Mä ite mun omaan kokemukseen perustuen oon tehnyt siis tätä empiiristä tutkimusta lukioikäisestä asti, eli mitä siitä alkaa olemaan, 20 vuotta kohta. niin mä koen, että kun mä oon saanut mun ferritiiniarvot yli 30, niin mulla on ne oireet helpottanut paljon, mennään kohta niihin oireisiin. Mutta sitten jos just miettii vaikka tätä Sargoge Feedin, Alizavittin, Viven terveyspalveluiden näitä minimirajoja, joka on se 50 tai sitten 70 jopa, niin niinku heidän mittareilla mun ferritiinit on aina ollut aivan liian alhaisia ja mä en usko, että mä oon ikinä päässyt yli 50. Tietysti en käy niin usein mittauttamassa, mutta olen kuitenkin pyrkinyt vuoden välein suurin piirtein käydä mittaamassa. En itse asiassa muista, että olisin ikinä päässyt yli 40. Mutta jos katsoo näitä lääkäriville Pöntösen suosituksia, niin silloinhan se 35-55 jopa meen melkein siihen, kun minulla on viimeksi ollut se 33. Eli näissä on tulkinnan varaa, ja tähän ei ole minulla nyt mitään selkeää vastausta, koska selkeästi eri asiantuntijoilla on eri mielipiteitä tästä. Mutta joka tapauksessa rautaa on tosi tärkeä mitata, eli niitä rautatasoja. Ja mitä sä mittaat, hemoglobiinia, ferritiinia, se on se tärkein mittari, kun selvitetään mahdollista raudanpuitasta, mutta se ei kuitenkaan välttämättä kerro koko totuutta, eli sen takia voi olla hyvä mitata muita arvoja. DIBC ja transferiini kertoo siitä, miten paljon rautaa on sitoutuneena kuljetusproteiineihin ja kuinka paljon tilaa olisi vielä raudalle. Käytännössä nämä voivat paljastaa piilevän raudan puutteen silloin, kun hemoglobiini on normaali. CRP, eli tulehdusarvo, on myös tärkeä lisä, koska tulehdus voi nostaa ferritiiniä keinotekoisesti. Eli jos elimistössä on tulehdustilaa, eli jos sun CRP on koholla, niin ferritiini voi näyttää korkeammalta kuin mitä se todellisuudessa on. Eli kun otetaan CRP-arvo huomioon, niin pystytään paremmin erottamaan, että onko kyseessä aidasti se aito ferritiinilukema vai voiko se olla koholla tulehduksen takia. Eli jos se CRP on koholla, niin ferritiiniin ei voi välttämättä luottaa, vaan pitää työstää sitä tulehdustilaa. Mutta senoista laboratorioarvoista, eli mä suosittelen aina ehdottomasti käymään mittauttamassa säännöllisesti niitä rauta-arvoja ennen kuin sä alat esimerkiksi syömään rautakuuria tai tekemään muita suuria toimenpiteitä. Raudanpuutostilan oireet. Näistä merkeistä voit tunnistaa, että kyseessä voi mahdollisesti olla raudanpuutos ja on syytä hakeutua diagnosoimaan tai mittaamaan rauta-arvoja. Väsymys, aivosumu, hiusten lähtö, kynsien heikkeneminen, sydämen tykyttely, se, että huomaat, että hengästyt normaalia nopeammin, ehkä peruskunto heikkenee, Matala libido, eli heikot seksihalut. Kiilpirauhusen toiminnan häiriöt. T4 ei muutu kunnolla T3. Levottomat jalat. Tämä on hyvin yleinen ja usein ensimmäisiä merkkejä raudanpuutteesta. Sitten semmoinen paleus, eli kalpea iho, ehkä kalpeat huulet, silmien sisäpinnat. Tämä voi jo vähäisen hemoglobiinin seurauksena tulla tällaisia oireita, toistuvat infektiot tai heikko vastustuskyky, koska rauta on tärkeä immuunisolujen toiminnalle, huimaus tai päänsäryt, tämä voi johtua hapenpuutteesta aivoissa, ärtyneisyys, hermoston kuormitus lisääntyy, stressinsietokyky heikentyy, Palelu, kylmät jalat ja kädet voi olla myös yksi merkki raudanpuutteesta. Se on ollut mulla itselläni aina aika selkeä merkki, että mä huomaan, että jos mun kädet ja jalat alkaa palelemaan, niin mä tiedän, että nyt on aika panostaa raudan saantiin. Riittävät rautatasot ovat erityisen tärkeitä hedelmällisessä iässä olevalle naiselle, koska raudan puute pahentaa PMS-oireita, lisää ovulaation häiriöitä ja saattaa lisätä hedelmällisyyshaasteita, koska rauta on välttämätön sekä ovulaation että progesteronin tuotannon kannalta. Miten sitä raudan puutostilaa sitten tuetaan? Eli jos sä oot käynyt mittauttamassa sun rauta-arvot ja sä tiedät, että sä kaipaat tukea, sä tarvitset rautaa, ja toki jos sä tunnistat useita noista oireista, niin sä voit jo helppo luottavasti mielin tiedostaa, että tää hyvin todennäköisesti johtuu raudanpuutoksesta. Esimerkiksi itse nykyään, jos huomaan tiettyjä oireita, niin tiedän, että aha, nyt ne rautatasot on laskenut, mutta totta kai silti suosittelen aina käydä mittauttamassa ne arvot, etenkin jos sä et tunne sun omaa kroppaa tosi hyvin ja niitä selkeitä kaavoja tunnista. Mutta luonnollinen tuki raudanpuutostilaan. Ruokavalio on ensisijainen. Kuten mä kerroin, niin mä itse silloin lukioikäisenä ja vielä opiskeluaikoinakin turvauduin itse lähinnä purkkiin, eli sain rautaa purkista. Mutta nykyään mä ymmärrän, että ravinto on aidosti tärkein lähde. Keho nimittäin tunnistaa ravinnosta raudan paremmin kuin purkkiraudasta, eli kun siitä, että sä otat rautaa purkista. Imeytyminen on tehokkaampaa, ja ruuassa on monia mikroravinteita, jolloin keho saa synergiaetuja, eli ajatellaan esimerkiksi lihaa, niin siinä ei ole vain rautaa, vaan siinä on todella monia, kymmeniä eri mikroravinteita, ja keho saa hyödynnettyä niiden synergiaetuja. sen sijaan, että se olisi vain eristetty rauta. Eli sen takia ravinnosta on niin paljon tärkeämpää saada niitä tarvittavia ravintoaineita ja sitten täydentää mahdollisesti lisäravinteilla. Mistä ravinnosta se saa rautaa? Eläinperäinen hemirauta imeytyy tutkimusten mukaan 2-4 kertaa paremmin kuin kasvikunnan rauta. Hemirauta on raudan muoto, jota esiintyy yksinomaan eläinperäisissä ruoka-aineissa. Sitä on erityisesti punaisessa lihassa, sisäelimissä, kalassa ja äyrieisissä. Eli parhaita lähteitä hemiraudalle on maksa, sydän eli sisäelimet, naudan ja lampaan liha, siipikarjan tummat osat, riistä, osterit, simpukat, sardellit ja lohi. Puhutaan kohta enemmän noista kasviperäisistä raudanlähteistä, mutta tosiaan hemirauta imeytyy kehoon huomattavasti paremmin kuin kasvikunnan rauta. Ja sen takia, vaikka mä tiedän, että monet on kasvissyöjiä, ja mä tietysti täysin kunnioitan sitä, mä oon saanut viime aikoina monia viestejä just kasvissyöjiltä, mä en oo millään tavalla kasvissyöntiä vastaan, mutta mä en silti voi sivuuttaa tutkimustietoa ja myös mun omia empiirisiä kokemuksia. 20 vuoden varrelta ja olen kuullut myös niin monelta muulta naiselta sitä, että tietyt oireet, hormonaaliset oireet, raudanpuutuksen oireet, ovat helpottaneet, kun ollaan pitkän kasvissyönnin jälkeen otettu jotain eläinperäisiä ruokia mukaan. En todellakaan pakota ketään siihen, sehän on täysin oma valinta, mutta mielestäni on silti tärkeää puhua siitä. Entä sitten non-hemi-raudanlähteet, eli kasviperäiset raudanlähteet, käydään vähän läpi niitä. Palkokasvit, kuten linssit, kikherneet, pavut, ja erityisesti mustapavut ja kidnipavut, on hyviä. Tofu ja tempe, täysiväviljat, kuten koura, quinoa, hirssi, amarantti. Siemenet ja pähkinät, kuten sesaminsiemenet, kurvitsansiemenet, hampunsiemenet, kässypähkinät, mantelit. Lehtivihreät, kuten pinaatti, lehtikaali, mangoldi. Pinaatissa on sellainen huomio, että sen oksalaatit heikentää imeytymistä, jolloin on tosi tärkeää yhdistää C-vitamiiniin, kuten vaikka parsakaaliin, se pinaatin nauttiminen. kuivatut hedelmät, kuten aprikoosit, luumut, rusinat, viikunat. Ja mä en mennyt tässä jaksossa ihan grammamääriin, että mikä sisältää minkäkin verran. Mä haluan, että sä tiedät, että kasviperäisestä ravinnosta voi saada kyllä rautaa, mutta ne määrät, mitä sun pitää syödä, esimerkiksi papuja, puhumattakaan vaikka pinaatista tai näistä lehtivihreistä, ne määrät on ihan hillittömiä suhteessa siihen, että sä syöt esimerkiksi sisäelintä, kuten maksaa, tai naudanlihaa tai lampaanlihaa, Ja jälleen kerran jokainen tekee sen oman päätöksen ja harkinaan, että mistä saa sitä rautaa. Mutta mä oon esimerkiksi itse tiedostanut, että silloin kun mä oon ollut kasvissyäjä, no silloin mä söin kyllä ihan älyttömiä annoksia nykyään, mulla annokset on ehkä vähän kohtuullisempia. Ja varmasti just siitä syystä, että se on ravintorikkaampaa vielä tiiviimmässä muodossa enemmän ravintoa siinä ruuassa, mitä mä syön nykyään. Siis tottakai syön edelleen paljon palkokasveja ja kasviperäistä ruokaa, mutta pointtina se, että jos sä aiot saada rautaa ainoastaan kasviperäisestä ravinnasta, niin sun täytyy syödä sitä tosi suuria määriä. Synergiset ravintoaineet, eli on myös hyvä tiedostaa, että kupari, A-vitamiini, B12 ja folaatti, kaikki tukevat raudan imeytymistä. Mistä sä saat näitä? A-vitamiinia esimerkiksi porkkanasta, B12 kanamunista, lihasta, hyvin paljon näistä samoista lähteistä kuin mistä sitä rautaakin saa. Eli just kun mä puhuin niistä synergioista, keho pystyy hyödyntämään paremmin, niin se, että esimerkiksi kun sä syöt maksaa, jossa on rautaa ja B12, niin keho pystyy hyödyntämään sitä synergiaa hyvin. Folaattia on esimerkiksi lehtivihreissä, kuten just pinaatissa, lehtikaalissa, mangoldissa, palkokasseissa, kuten linseissä, kikhermeissä, mustapavuissa, kidnipavuissa, parsa, parsakaali, avokado, punajuuri, sitrushedelmät, siemenet, pähkinät, hyvin paljon näitä samoja ruokia. maksa mudankeltuainen. Folaattia saat monista ravintorikkoista ruuista. Jälleen kerran siinä on synergiaetuja. Yksi asia, joka on hyvä tiedostaa, on se, että C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä. Jos syöt esimerkiksi maksapihvin tai mitä tahansa raudanlähdettä, se, että sinulla on C-vitamiiniä siinä samassa, parantaa imeytymistä. Esimerkiksi varsakaali tai sitrushedelmä. Tai että sä nautit jonkun shotin, missä on C-vitamiinia, eli sanotaan nyt vaikka just puristettua sitruunaa. Toki aina suosittelen pillillä, hammaskilteen säilyttämiseksi. Ja sit se, mikä on tärkeää tiedostaa, niin raudan imeytymistä heikentää kalsium ja kofeiini. Eli vältä nauttimasta rautaa samaan aikaan näiden kanssa. Eli silloin, kun sä syöt jotain rautapitoista ruokaa, niin älä nauti kofeiinia sen yhteydessä. Vältää kofeiinia ainakin tuntia ennen ja kaksi tuntia jälkeen syömisen. Myös maitotuotteita kannattaa välttää. No, miten sitten noi rautalisät, mistä mä vähän sivusin ite, että mä oon niitä rautakuureja tässä elämän varrella syönyt, ehkä myös sinä. Niin tosiaan, jos ruokavalio ei riitä ja sun feritiini on alhainen, jälleen kerran mä en ota tarkkaa kantaa siihen, että mikä se on se alaraja. Mä ite pidän omana alarajanani just sitä, no ihan minimissään 30, mut mä haluisin päästä sinne, sanotaan 50, mutta mulle se on ollut tosi haastavaa elämässä, vaikka mä oon viime vuosina tehnyt paljon töitä sen eteen. Mutta nämä tietyt toimijat ovat sitä mieltä, että se 50 olisi ihan minimi tai jopa 70 olisi ihan minimi. Mutta esimerkiksi Henkkohta tiedän, että minulla ei ole mitään asiaa sinne 70, ellei minä kävisi rautainfuusiossa. Siitä minulla ei muuten ole itsellä mitään Henkkohta-kokemusta, niin minä en tänään puhu rautainfuusiosta. Ja tuo Ville Pöntynen, eli lääkäri, kenestä minä puhuin aiemmin, niin hän on sitä mieltä, että häntä hirvittää nuo rautainfuusiot. Hän ei niitä suostele lainkaan. Mutta mulla on monia ystäviä, joilla on äärimmäisen hyviä kokemuksia siitä. Eli tää on selkeästi tosi ristiriitainen aihe. Mutta perustuen Real Food for Fertility-kirjan ohjeeseen, missä puhutaan myös paljon raudasta, ja mikä on mulle sellainen ravinnon raamattu ollut viimeisen vuoden aikana, mä oon oppinut siitä ihan älyttömän paljon uutta vielä ravinnosta, vaikka mä oon sitä opiskellut jo melkein 15 vuoden ajan. Mutta siinä sanotaan, että jos tosiaan ne arvot on alhaiset, heidän viitaraja on se 50 vai olisiko peräti 70? Anteeksi, mä vähän poukkoilen. Mutta he suosittelee 50-100 milligrammaa päivässä rautaa purkista. Mä oon ite käyttänyt ihan noita apteekin tuotteita. Olisikohan mulla Obsidan nyt viimeisimpänä, Ferrodan, ollut näitä ihan tosi perustuotteita, mitä apteekista saa. Nyt mä myös oon tilannut iHerbistä rautaa. Mä linkkaan mun iHerbin tähän shownoteen. Mä oon siis koonnut sinne noita eri tuotteita. Mä en oo vielä ottanut sitä ite käyttöön, mutta Mutta varmaan seuraavaksi otan sitten sen. Mä syön siis itse edelleen välillä rautaa purkista kuuriluonteisesti, ehdottomasti aina kuuriluonteisesti, mutta mun omat oireet on helpottanut merkittävästi sen jälkeen kun mä oon muovannut mun ruokavaliota ja lisännyt sinne noita hemiraudan lähteitä. Real Food for Fertility-kirjan mukaan rautabisglycinaatti on optimaalisin muoto. Se imeytyy parhaiten ja ei aiheuta ilmeisesti vatsavaivoja. Mä vähän katsoin, että monet Suomessa, mitä apteekit myy rautavalmisteet, niin ne ei usein sisällä tätä rautabisglycinaattia, vaan useimmiten rautasulfaattia, rautafumaraattia ja taikrautagluconaattia. Näiden haittapuoli on kuulemma, usein heikompi imeytyvyys ja vatsavaivat, eli just ummetus, ripuli, vatsakipu, mitä monet raportoi. Mä henkilökohtaisesti en kärsi näistä oireistaan, vaan mulle noin, just vaikka toi obsidan on aina ollut ihan toimiva, niin mulla ei ole sen enempää niin kuin omakohtaista kokemusta tästä. Ilmeisesti tää rautabisklysinaatti, niin sitä löytyy useimmin tämmöisistä luontaistuotekaupoista, myytävistä tuotteista. Esimerkiksi Solgar Gensol Iron ilmeisesti myös sisältää tätä, ja sitten monet vegaaniset tai funktionaaliset lisäravinnemerkit. Puhdistamolla saattaa olla, mä en ole nyt ihan varma, Terranovalla käyttää usein tätä bisglycinaattimuotoa. Tämä on mulle vähän semmoinen, mä en ole super super perillä tässä. Olisi tosi mielenkiintoista kuulla teillä, millaisia kokemuksia teillä on, kenelle noi noin apteekin tuotteet ei ole niin hyvin toiminut, niin oletteko te löytäneet jotain tosi toimivaa tuotetta? Millaiseksi te olette kokenut noin luonteistuotekauppojen tuotteet? Millä tuotteella te olette oikeasti saanut niitä rauta-arvoja kohennettua? Mä luulen, että tässä täytyy vaan olla kokeileva ja testailla eri tuotteita, mutta mä tosi mielellään vinkkaan siis, jos laitatte mulle viestiä, että mikä teille on toiminut, koska olen ihan varma, että voidaan auttaa toinen toisiamme tässä. Sitten vielä semmoinen, että jos on näitä yleisiä haasteita, kuten ummetusta tai tummaa ulostetta, niin siihen voi kokeilla ottaa magneesiumia just lisäravinteina, probiootteja tai sitten pienentää sitä rautaannosta. Rauta on hyvä ottaa erillään kilpirauhaslääkityksestä eli vähintään neljän tunnin välillä. Se, miten ottaa sen raudan, on tärkeää. Se on usein hyvä ottaa tyhjään mahan, ainakin nämä, mitä olen ottanut. Minulla on semmoinen tapa, että otan sen heti aamulla herätessä, kun juon vettä. On tärkeää tarkistaa, onko rautavalmistajassa C-vitamiinia mukana. C-vitamiini auttaa raudan imeytymistä. Jos siinä ei ole, on tärkeää ottaa jotain C-vitamiinia samalla. eli joko jotain C-vitamiinipitoista ruokaa tai mahdollisesti C-vitamiinidisaravinne. Ja sitten muistaa, että ei nauti kofeiinia pariin tuntiin. Siinä mun ajatuksia raudan puutoksesta. Mä toivon, että tästä ei tullut tosi poukkoileva jakso tää, kuten mä avasin, niin on mun mielestä vähän ristiriitainen aihe tai eri asiantuntijoilla on erilaisia näkemyksiä, ja vaikka mä oon ite tätä aihetta pohtinut jo. melkein 20 vuoden ajan tulee kunnon dinosaurusolo, mutta joka tapauksessa niin silti tuntuu, että tässä on vielä tosi paljon, mitä oppia ymmärtää. Mutta se, mitä mä tiedän, on, että rauta on tosi keskeinen tekijä hedelmällisyyden terveen kierron kannalta, hormonien tasapainon kannalta ja oman energisyyden ja jaksamisen kannalta. Eli on tosi tärkeää mitata omat tasot säännöllisesti ja nimenomaan ne ferritiinitasot, eli ei vaan hemoglobiinia. Ja paras tapa tukea niitä omia rautatasoja on monipuolinen ruokavalio. Ja mä melkein sanoisin, että eläinperäisiä lähteitä sisältävä ruokavalio tulee takaamaan sulle vahvemmat rauta-arvot ja tarvittaessa hyvin imeytyvä rautalisä. Tärkeintä on seurata sitä omaa fertiiniä, koska sekä liian matalat että liian korkeat tasot voi olla ongelmallisia. Ja me ei tänään puhuttu lainkaan liian korkeista tasoista, se on ihan oma aiheensa, mutta mä koen, että tuntuu, että liian matalat fertiiniarvot on ehdottomasti yleisempää naisten keskuudessa, vaikka on toki tärkeää myös puuttua liian korkeisiin tasoihin. Mutta tänään ei mennyt siihen. Mä käyn vielä tiiviisti kymmenen tärppiä tästä jaksosta. Rauta on kriittistä hedelmällisyydelle. Sen puute voi aiheuttaa ovolaation häiriöitä, raskauskomplikaatioita, anemiaa ja kilpirauhosongelmia. Testaaminen on tärkeää, eli pelkkä hemoglobiini ei riitä, vaan tulee mitata ferritiini, raudan kuljetusproteiinit ja CRP. Optimaalista vertiinitasoa hedelmällisyyden tukemiseksi voi pitää 50-90, vaikka tämä on ristiriidassa suomalaisen lääkärin Ville Pöntysen oppien kanssa. Eli siinä mielessä kannustan tekemään omaa researchia. Sekä raudan puute että liikasaanti voi olla ongelmallista. Raudan liikasaanti on liitetty esimerkiksi PCOS ja endometrioosiin. Paras raudan lähde on eläinperäinen hemirauta, jota saa mm. maksasta, lihasta, kalasta ja äyreisistä, koska se imeytyy 2-4 kertaa paremmin kuin kasvikunnan rauta. Synergiset ravintoaineet kuten kupari, A-vitamiini, B12, folaatti ja C-vitamiini tukevat raudan imeytymistä ja käyttöä. Lisäravinteissa on erilaisia raudan muotoja. Tietyt asiantuntijat sanovat, että paras muoto on rauta bisglycinaatti. Tarvittaessa annos 50–100 mg päivässä, mutta on tärkeää seurata feritiinia. Mahdollisia haittoja voi olla ummetus ja tumma uloste. Tätä voidaan ehkäistä magneesiumilla, probiooteilla ja sopivalla annostuksella. Kilpirausen kannalta rauta on välttämätön. Sen puute voi pahentaa vajaa toimintaa ja vähentää T4-muuttumista T3ksi. Rauta on hyvä ottaa erillään kilpirauslääkkeistä ja kalsiumista ja kofeiinista imeytymisen varmistamiseksi. Ja hei, mä tein tämän jakson tärkeimmistä terpeistä myös muistilistan, eli sä pääset lataamaan sen show notesista, nappaa siitä linkin kautta itsellesi muistilista ja tallenna se hyvään talteen. Ja hei, mä haluan kutsua sut myös liittymään Heal Your Hormones-valmennuksen odotuslistalle, jos kokonaisvaltainen valmennus hormoneiden tasapainottamiseksi luonnollisin keinoin kiinnostaa. Heal Your Hormones on syvä sukellus hormoneiden tasapainottamiseen ja oireettoman säännöllisen ja hedelmällisen kierron saavuttamiseen, ja odotuslistalaiset tulee saamaan erityisen edun, kun Heal Your Hormones palaa. Sä löydät linkin myös tähän show noteseista. Ja ei muuta kuin kuullaan taas ensi jaksossa. Ihanaa, kun olit tänään täällä. Moikka!