71. Hengitys – valjasta kehosi unohdettu supervoima käyttöön

Tiesitsä, että hengitys on yksi tehokkaimmista työkaluista hermoston rauhoittamiseen. Hermostoa voidaan pitää hormonitoiminnan ylimpänä säätelijänä, eli sillä on suora yhteys meidän hormoniterveyteen naisena. Löysin itse hengityksen voiman joogon kautta noin kymmenen vuotta sitten, ja sillä on ollut syvä vaikutus mun elämään. Mä tuun avaamaan tätä vähän jaksossa. Hei, ennen kuin hypätään jakson pariin, niin mä halusin kertoa sulle, että jos sä kuuntelet tätä jaksoa reaaliajassa, niin mä pidän ensi viikon torstaina 6. marraskuuta kello 12 maksuttoman online-koulutuksen hedelmällinen ja oireeton kierto. Mä avaan tässä koulutuksessa sen tarkan metodin, jolla mä tervehdytin mun hormonitoiminnan aikanaan ja sain säännöllisen, hedelmällisen ja oireettoman kierron, ja jolla jo sadat naiset on saanut upeita tuloksia. Eli käy varmistamassa sun paikka Shownotin linkin kautta. Tänään saan vieraaksi hengityksen todellisen asiantuntijan Riikka Turusen. Hän on hengitysvalventaja ja pitkän linjan oppilas hengityksen parissa. Me puhutaan jaksossa hengityksestä työkaluna arjessa ja sä saatat yllättyä kuullessas, miten pienin tavoin sä voit tuoda tietoisuutta arjessa tähän aiheeseen ja tukea sun terveyttä. Mä en muistanut puhua tästä jaksossa, joten mä halusin vielä mainita tästä näkökulmasta. Eli perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan hengitys heijastaa kehon elinvoimaan, eli chiite, ja se kertoo, virtaako energia vapaasti vai onko jossain tukos. Rauhallinen ja syvä hengitys merkitsee tasapainoa hermoston, keuhkojen ja hormonien välillä, kun taas pinnallinen tai sellainen rajoittunut hengitys voi kertoa stressistä, surusta, tai esimerkiksi ylikuormituksesta. Hengityksen tasaantuminen palauttaa kehoon turvallisuuden tunteen ja sitä luo pohjaa hormonitasapainolle. Tämä oli hyvin tiivistetysti ilmastu. Hengitys on tosi laaja teema perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä. Itse tutustuin aiheeseen minun Jin Yoga-opettajakoulutuksessa, joka oli itsessään ihan mieletön kokemus. Pidemmittä puheitta, hyvänä on tämän päivän jakson aiheen pari. Odotan, että pääset kuulemaan meidän keskustelun. Tässä bodissa me syvennetään kokonaisvaltaisen terveyden teemoihin, erityisesti naisen hormoniterveyteen. Sä kuuntelet Applable Bodia, mun nimi on Sonja Hannus. Mulla ei ollut vuosiin kiertoa hormonallisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen ja mulle puhkes vaikea akne. Pelkäsin, että en voisi ikinä tulla raskaaksi ja toteuttaa hartaintounelmaani omasta perheestä ja olla kokonaisvaltaisesti terve. Kun lopulta sain menkat takaisin, ne oli epäsäännölliset, välillä tosi lyhyt kiertö, välillä tosi pitkä, ja kärsin BMS-oireista, kuten pahasta reaktiivisuudesta, ahdistuksesta ja vatsakivoista. Lopulta turhauduin, ettei länsimainen lääketiede pystynyt auttamaan, ja syvennyin kokonaisvaltaisten hoitomuotojen maailmaan. Löysin itämaisen viisauden ja opin kuuntelemaan kehoni, mieleni ja sieluni yksilöllisiä tarpeita. Sain lopulta säännöllisen ja täysin oireettoman 28 päivän kierron, löysin elämäni rakkauden ja vihdoin terveen parisuhteen nopeasti hormonieni tasoittumisen jälkeen, ja tulin helposti raskaaksi. Haluan auttaa jokaista, joka haluaa terveen kehon, mielen ja sielun ja elää oman näköistä elämää. Ihanaa kun saat täällä. Tervetuloa Uplevel-podcastiin, Riikka. Ihan oikeeta saada sut vieraaks. Mä haluisin aloittaa sillä, että kuulla, miten sä oot päätynyt tekemään sitä, mitä sä teet tänään. Miten sä oot päätynyt hengityksen pariin? Millainen sun oma tarina on?

Kiitos ensinnäkin. Ihanaa olla vieraana. miten olen päätynyt tähän kohtaan tosiaan hengitysvalmentajana. Oikein mietin tässä joku aika sitten sellaista selkeää lähtöpistettä, että mistä se lähti, niin en oikein pysty edes paikantamaan, että missä se hengitys on tullut selkeästi kuvioihin, mutta olen aloittanut ensin mentaalivalmentajana. Siellä tottakai hengitys oli meillä yksi työkalu muiden joukossa. Mutta se oli ehkä enemmän sellaisella tasolla, että hengitetään syvään ja hengitetään rauhassa. Tämä on tämmöinen kovin perusopetus, mitä me ehkä hengityksestä aina saadaan. Se oli aika yksinkertaistettu työkalu, mutta siellä se kuitenkin tuli. Semmoiseksi, mitä sitten käytti jonkun verran ja itse asiassa sitä ennen jo. Olin itse kilparatsastajana yrittänyt löytää apua kisajännitykseen ja suoriutumispaineisiin. Silloin olin jo omalta kilpailutaustasta tutustunut siihen, että hengityksellä pystyy ehkä jotenkin vähän vaikuttaa. Silti en ehkä ihan ollut saanut kiinni siitä, mikä se homma on. Siitä meni pitkiä aikoja. koko ajan enemmän siinä, kun koulutus lisääntyi, että kouluttautui enemmän, niin sitten kuitenkin se aina vilahteli siellä enemmän, että tuli enemmän oppia hengityksestä. Ja jossain vaiheessa se sitten varmaan alkoi mua sen verran vakuuttaa, että sitten mä lähdin kouluttautumaan hengityksen pariin. Ihan eka se oli enemmän tämmöistä hengityksen fysiologista puolta, ja että miten pystytään parantamaan suorituskykyä, ja sitten sitä kautta Mä lähdin kiinnostumaan enemmän tämmöisestä voimakkaammasta hengityksestä, joka sitten tietyllä tapaa voisi ehkä sanoa, että se on sitten semmoinen hengityksen terapeuttisempi puoli. Siinä sitten monen koulutuksen ja... Niin, monen koulutuksen ja kokemuksen kautta niin olen nyt tässä pisteessä.

Vau, no kerro vielä, että mitä sun työhön tällä hetkellä kuuluu?

Tällä hetkellä mun työhön kuuluu... hengitysvalmennus, eli se tarkalleen ottaen pitää sisällään, tai siinä riippuu vähän, että kenelle sitä tehdään, mutta ennen kaikkea arjen suorituskyvyn ja resilienssin kasvattamista, eli hengityksen avulla pystytään päästä sinne meidän hermostoon käsiksi. Se voi olla, että urheilijoiden kohdalla se on suorituskyvyn parantamista ja sitten taas meidän muiden kohdalla niin ihan vaan tosiaan sen arjen suorituskyvyn parantamista.

Joo, hengitys on kyllä. Haluan mennä tähän aiheeseen syvemmälle. Olen itsekin löytänyt hengityksen jo. Varmaan joogan myötä. Olen kokenut sen tosi voimakkaana työkaluna. Haluaisin kuulla vielä tarkemmin sinun omasta. Millaisia hyötyjä koet hengityksen löytäminen? Erityisesti terapeuttisena harjoituksena. Millaisia hyötyjä? tai millaista muutosta se on tuonut omaan elämään.

Ai vitsi, tästä voisi lähteä niin monelle eri polulle, koska se on tuonut... Mä aina sanon, että... Mähän periaatteessa haluaisin sanoa, että meillä on ihme pillereitä. Joku asia, joku työkalu olisi todella semmoinen, että se... poistaa kaikki ongelmat, mutta välilmusta aina tuntuu, että hengitys on poistanut elämästäni kaikki ongelmat. Se on tuonut niin paljon hyvää, mutta ei totta kai ihmiselämää mahtuu sinne joukkoon. Ei nyt niin, että olisi täysin muuttunut sen munkiksi hengityksen avulla. Kyllähän se on tuonut tosi paljon. Se on tuonut paljon enemmän rauhaa. ihan semmoista kehon tasolla rauhaa, mitä ei välttämättä edes niin hyvin ole pystynyt sitten tunnistaa silloin, kun sitä ei ole ollut. Eli ihan tämmöisiä, että kun sä heräät aamulla, niin sulla onkin semmoinen rauhallinen olo verrattuna siihen, että mitä ehkä joskus ennen heräsi ja aina ajatukset meni jo sinne päivän tapahtumiin, että mitä mä nyt tänään aion tehdä, mitä minun pitää saada aikaan. Vähän ehkä tuntuu sellainen painava tunne. Ne ovat olleet minulle aika tyypillisiä. Olen ollut ja olen taipuvainen edelleenkin varmasti paljon tällaiseen yliajatteluun ja stressaamiseen, ehkä vähän jopa ahdistukseen. Tietyllä tapaa tosi herkkä sen suhteen. Se on kyllä tuonut siihen, todella paljon apua. Sitten tietenkin tässä, kun elää hyvin hektisiä vuosia, minulla on kotona kaksi pientä lasta ja yrittäjyys ja kaikki, mitä tässä nyt elämään kuuluu, niin kyllä se on tuonut sinne myös tosi paljon enemmän sitä, että ei ole niin hälytystilassa, koska monestihan nämä arjen kiireet ja tapahtumat voisivat lähettää meidät aika paljon sinne semmoiseen hälytystilaan, missä me sitten ollaan vähän enemmän turhautuneita ja ollaan vähän enemmän, ajatellaan koko ajan just sitä, että mitä pitää tehdä ja ei olla läsnä. Niin se on tuonut enemmän läsnäoloa, se on tuonut enemmän sitä sijatoikkunaa siihen, että miten haluaa reagoida asioihin, miten pystyy reagoida asioihin. Ja sit jos puhutaan vielä ihan tämmöistä, sä kysyit sitä semmoista voimakkaampaa, niin jos mietitään näitä voimakkaita hengitysharjoituksia, niin ne on tuonut kyllä sitten myös ihan omanlaisensa maailman, mitkä avaa alitajuisia lukkoja ja semmoisia ikään kuin uskomuksia ja asioita, mistä ei edes ole ollut tietoinen, niin ne voi olla hyvinkin oivaltavia sessioita, mitkä sitten tuo itsestä ja elämästä ehkä jotain sellaista näkökulmaa, mitä ei ihan siinä arjen keskellä aina pääse saamaan. Joo, sanotaan, tiivistetään. Nyt, kuten sanoin, tässä voisi lähteä hyvin monelle eri puolulle, että mitä se on tuonut, mutta nämä ovat nyt ne semmoiset, ehkä mitkä ensimmäisenä tulee mieleen, koska ne liittyvät asioihin, jotka ovat itselle tosi tärkeitä, kuten just vaikka se, että miten pystyy tässä vaiheessa elämään olla läsnä ja rauhallinen, vaikka onkin hyvin paljon kaikkea, mitä ympärillä tapahtuu. Mutta toki siis, jos fyysiseen puoleen, ihan urheiluun ja kaikkeen, niin kyllä se tuo meille lisää kestävyyttä. että oikeastaan nyt kattaa kaiken koko elämän.

Kyllä, oi vitsi. Mä uskon, että tosi moni voi samaistua siihen, miten sä kuvailit sun arkeen, tai etenkin sitä tilaa, missä sä ehkä aikaisemmin olit, tai millä on taipuvainen, että herää heti aamusta. Ajatukset käy, alkaa heti semmoinen ajatusralli ja ehkä illasin on vaikea saada unta, kun miettii jo, että mitä huomenna pitää tehdä. Jotenkin semmoinen yliajattelu on varmaan, en mä tiedä, ehkä etenkin meille naisille. Monet meistä on sille taipuvaisia ja sitten semmoiseen nopeeseen reagointiin ja etenkin tämän moderni maailman, missä meillä on niin paljon ärsykkeitä. Ja ehkä jos asuu kaupungissani vielä enemmän, on niin paljon niitä aistiärsykkeitä päivän aikana, että me aika helposti kuormitutaan, niin koen myös, että hengitys tuo tosi hyvän työkalun siihen hetkeen laskeutumiseen ja tietoiseen läsnäoloon. Jogaohjaajani usein sanon, että se, että tuot tietoisuuden omaan hengitykseen, on yksi helpoin ja kätevin tapa meditoida. Sen ei tarvitse olla sen kummempaa kuin, että tuot huomion omaan hengitykseen.

Kyllä, silläkin me saadaan jo paljon tuotua sitä rauhaa siihen hetkeen.

Niin, että se voi olla se ensimmäinen askel siihen tietoiseen läsnäoloon, joka sitten auttaa jo itse laskemaan niitä kierroksia. Mutta joo, mä haluan mennä sekä tähän tämmöiseen, just mistä sä puhuit tässä, Monet voivat samaistua ruuhkavuosi arkeen tai ylipäätään aika intensiiviseen arkeen ja pohtia keinoja, miten hengityksen avulla tai hermoston säätelyn avulla voidaan laskea kierroksia ja auttaa tukemaan hermostoa. rauhoittumaan ja sitten haluan puhua vielä enemmän terapeuttisesta tavasta hengittää ja kuulla vielä enemmän sun kokemuksia ja ehkä vähän kuulla myös vinkkejä, että miten sitä voi lähteä lähestymään, jos on kiinnostunut tutkimaan tämä hengitystä niitä terapeuttisempia vielä syvempiä tapoja. harjoittaa sitä, mutta puhutaan ensin vähän tämmöisestä arjen stressinhallinnasta, että jos kuvitellaan tilanne, että on aika intensiivinen arki, niin kuin just meillä molemmilla pari pientä lasta kotona, tai vaikka ei olisikaan, niin moni meistä elää aika semmoista intensiivistä arkea työtua, oman kuormituksensa, ja moni meistä elää tosi monissa eri rooleissa, meillä on paljon eri hattuja, me ollaan kuolisoita, siskoja, lapsia, äitä ja työntekijöitä. Meillä on yrittäjiä ja tosi paljon eri rooleja. Millaisia työkaluja sulla on omassa arjessasi? Miten olet tuonut hengityksen osaksi sun arkea ja miten suosittelet, kuulija voi alkaa tuomaan pieniä tapoja omaan arkeen, millä tukea omaa hermostoa. Vähän alkaa tuomaan tietoisuutta omaan hengitykseen. Mitkä voisivat olla ensimmäisiä tapoja tai harjoituksia?

Ensimmäiset varmaan on, kuten sanoit, tuoda huomio siihen hengitykseen. Tietyllä tapaa tiedän, että silloin, kun meillä on sitä kiirettä siellä ja me ollaan tosi kiinni niissä meidän omissa, no just kiireissä ja aikatauluissa, niin se voi olla tosi vaikea tuoda sinne mitään uusia semmosia pysähtymisen hetkiä. Että nyt mä otan tämän hetken ja teen tämän hengitysharjoituksen. Minusta tuntuu, että minulla itselläkin oli pitkään silloin, joskus, silloin ennen kuin olin itse lähtenyt sinne maailmaan, niin se oli se kompastuskivi, koska minun mielessä se oli joku semmoinen tylsä harjoitus, että nyt minun pitäisi sitten pysähtyä, ja nyt sitten minä vaan vähän hengittelen. No en minä nyt ehkä edes sitten ihan huomaa mitään, ja koska pysähtyminen yleisestikin tuntui silloin niin epämukavalta, Ja mä koen, että monesti se pysähtyminen tietyllä tapaa, me tiedetään moni meistä, että me tarvittais pysähtymistä, mutta sitten tietoisesti sen tekeminen sinne arkeen, niin se voi tuntua vaikealta tai sitten se voi tuntua vähän siltä, että ei oikein tiedä, että mitä pitäisi tehdä. Niin jos lähtee hengityksen kanssa, että haluaa lähteä sitä puolta katsomaan, niin en edes välttämättä sanoisi, että täytyy alkaa tekemään hengitysharjoituksia tai pysähtyä pitkäksi aikaa tai edes minuuteiksi alussa siihen, että tekisi nimenomaan jotain hengitykseen liittyvää. vaan sitä voi lähteä ihan siellä arjessa ottaa siihen jokapäiväisiin hetkiin. Monesti silloin kun me ollaan stressaantuneita, niin se näkyy siinä meidän hengityksessä, koska hengitys on meidän suora niin sanotusti kaukosäädin meidän hermostoon. Elikkä hengitykselle me pystytään viestittää tälleen yksinkertaistetusti nyt jos sanotaan tää, niin me pystytään hengitykselle viestittää hermostolle, että mitä on meneillään. Onko tilanne sos vai onko tilanne ihan rauhallinen. Mutta sitten myös se menee myös toiseen suuntaan. Elikkä jos se hengitys sitten on semmoista pinnallista ja kireetä, niin se myös sitten viestittää meille, jos ei me tulla siitä tietoiseksi ja muuteta sitä hengitystä, niin se viestittää meille, että hei, nyt ylläpidetään tätä stressitasoa. Joten kun me vaikka aamulla herätään, niin me voidaan siinä kohtaa ihan lyhyesti vaan skannata, että hei, miltä hengitys tuntuu. Okei, mä vaikka huomaan, että mä laitoin treenihousut päälle ja mä jännitän mun vatsaa. No jos vatsa on jännitetty, niin silloin palleja ei pääse liikkuu kunnolla. Ja meillä saattaa riippuen tietenkin vähän just, että onko hirkkä tämmöiselle vaikka ulkoiselle ärsykkeelle, missä haetetaan pitää itseämme vähän yliryhdissä ja niin poispäin. ja se rajoittaa meidän hengitystä. Eli ihan vaan se, että me aamulla katsottaisiin, että miltä kehos tuntuu. Pystyisinkö mä vähän rentouttaa kehoa niin, että se hengityspää siis liikkuu vähän helpommin. No voisinko mä hidastaa hengitystä vähän, koska nopea hengitys viestittää hermostolle sitä stressiä, taas tälleen yksinkertaistetusti sanottuna, ja ylläpitää kehossa tietynlaisia tämmöisiä Vähän hitaammin sisään, vähän hitaammin ulos. Vähän ehkä pihmennetään hengitystä. Hyvän hengityksen ei kuuluisi uulua. Sen ei kuuluisi oikeastaan myöskään hirveästi näkyä, vaan se on tosi sulavaa, se on tosi pehmeetä. Vähän Ihan vaan jos me tehtäisiin tämmöisiä pieniä asioita heti vaikka aamulla tai pitkin.

Hitaammin sisään, vähän ulos. Vähän ehkä pihmennetään hengitystä.

Hyvän hengityksen ei kuuluisi uulua. päivää, niin se jo lähtee muokkaamaan sitä. voidaan lähteä myös tehostamaan sitä vaikutusta sillä, että oikeasti sitten lähdetään ottamaan hengitysharjoituksia. Mutta kyllä minä itse koen, että se helpoin tapa aloittaa on ihan vaan sen semmoisen perushengityksen skannaus, että mitä minun hengitys viestittää hermostolle ja voinko minä muuttaa niitä asioita, edes vähän.

Kyllä. Pitääkö se paikkaansa, että suurimman osan aikuisten hengitys on pinnallista ja rajoittunutta? Jos katsoo vauvan kroppaa, siinä hän palleaa ja vatsa liikkuu jokaisella hengityksellä. He hengittävät koko krovallaan. Aikuiset, kuten monet, ovat kadottaneet sen taidon. Pitääkö tämä paikkaansa?

Kyllä. Tosi monimäistä. Niin kyllä. Tosi moni meistä hengittää pinnallisesti. Ja kuten sanoin, se on suora viesti hermostolle, että se stressitaso pysyy yllä. Me voidaan tehdä todella paljon kaikkea, mikä periaatteessa pitäisi poistaa stressiä, mutta jos meidän hengitys koko ajan viestittää sitä hälytystilaa keholle, niin se kysyy yllä. Ja se pinnallinen hengitys on semmoinen, mikä tosi monella meistä on, ja se voi kokeilla ihan niin, että nyt kaikki, ketkä kuuntelee tätä, niin voi kokeilla omalla kohdalla, että jos oikein lähtee hengittää sisään, niin lähteekö hartiat nousee? Toki jos hengittää tosi oikein voimakkaan sisäänhengityksen, niin sitten ehkä väkisinkin, mutta lähteekö hartiat nousee tai tunteeko sen ehkä siinä rintakehän kohdalla, että mä en saa happea tai tämä jää tähän, pyörii tähän rintakehään tämä hengitys tai tuntuuko usein just siltä, että ei saa happea tai jos laittaa kädet kaulan lihaksille, niin tunteeko sen sisäänhengityksen siellä kaulan lihaksissa, missä se ei kuuluisi tuntua. Tällaisilla pienillä jutuilla me voidaan katsoa, että okei, kyllä mä itse asiassa hengitänkin ehkä aika pinnallisesti.

Joo kyllä, mä just itse huomaan usein, että jos siihen henkiseksi ei kiinnitä huomiota, niin huomaa, että esimerkiksi, no tää on varmaan yksilöllistä, että missä kelläkin sit alkaa tulemaan niitä kireyksiä, mutta että esimerkiksi just rintakeha on semmonen, mikä itsellä niinku, että tuntuu, että nyt mulla on pakko päästä vaikka parin joogablogin päälle ja hengittämään syvempää ja tavallaan. Se avaa rintakehää. Se on oma lemppari harjoitus. Iltasin maata, olin jougablogin päällä ja otin syviä hengityksiä. Yritän itse päivän mittaa useammassa eri kohdassa. Ottaa syviä hengityksiä, pysähtyä siihen hetkeen. Ennen aterioita ottaa muutaman syvemmän hengityksen. Voitko puhua vähän nenähengityksestä kautta suun kautta hengityksestä? Itse joogaohjaajana olen tottunut siihen, että joogassa hengitetään nenän kautta sisään ja ulos, mutta onko se myös arjessa paras tapa hengittää?

On. Se on ehdottomasti paras tapa hengittää. Hengitettäisiin aina nenän kautta. Kun hengitämme nenän kautta, saamme siitä paljon erilaisia terveyshyötyjä. Ennen kaikkea, jos mietitään stressiä ja siihen haluttaisiin puuttua, nenän kautta tapahtuva hengitys on myöskin hitaampaa. Jos hengittää nenän kautta, siitä tulee sellainen useampaan kohtaan kehoa sellainen sopiva paine, joka just vähän hidastaa sitä hengitystä ja sitten ei nyt ehkä mennä liian syvälle siihen, että mitä kaikkea siellä tapahtuu, mutta yksi myös tärkeä syy, minkä takia me haluttaisiin hengittää nenän kautta, on se, että jos me hengitetään suun kautta, niin me puretaan tällöin hiilidioksidia meidän kehosta, liiallisia määriä, joka sitten taas tälleen hyvin yksinkertaistettuna vaikuttaa siihen, että miten hyvin happea pääsee esimerkiksi aivoille. Ja sitten jos sitä hiilidioksidia purkautuu tosi paljon sieltä kehosta, niin me herkistytään sen kertymiselle, jolloin kun sitä yhtään kertyy sinne, niin moni kokee, että se on hengästymistä, ja minun on pakko, minulla on tarve hengittää, mutta se on todellisuudessa sitä, että se keho ei kestä sitä hiilidioksidin kertymistä taas tälleen yksinkertaistettuna, ja sitten se saa miehet hengittää nopeammin. Tulee hengästyminen liian nopea, kun on liikkumassa, nopeammin, mitä ehkä se oma kuntotaso antaisi olettaa, että pitäisi tulla. Tai sitten on tarve koko ajan jotenkin vähän huokailla ja niin poispäin, niin silloin me joudumme sellaiseen nopeamman hengityksen kierteeseen, joka sitten taas oli viesti sinne keholle, että hei, nyt on stressi, ylläpidetään stressiä, ylläpidetään tätä ahdistusta, niin joo, nenähengitys olisi äärimmäisen tärkeää siellä arjessa.

Tosi mielenkiintoista, ja myös ihan rankassa treenissa, ootko sitä mieltä, vaikka juoksulenkillä myös?

Mä ehkä asteittain lähtisin sitä treenaamaan. Se on ihanne, jos pystyy, mutta ei jos katsotaan huippu-urheilijoita tai on se joku tosi kova viimeinen vaihe siinä urheilussa ja sä teet jonkun. Sä oot ihan äärimmäisyyksiä vietitteessä. Ehkä tulet hengittää myös suun kautta ja se ei ole maailmanloppu, mutta mitä pidempään pystyt urheilijassakin hengittämään nenän kautta, niin sitä paremmin autat sitä happea pääsemään sinne kudoksiin, joten totta kai sun kestävyys paranee siinä kohtaa. Se on hyödyllistä, sanotaan näin, mutta myös kannattaa ottaa sellaiseksi, että haluaa lähteä treenaamaan sitä ja sitten ehkä vähän hidastaa vaikka tahtia. Ei niin, että vie itsensä aivan äärirajoille ja tuntuu, että en pysty enää hengittämään nenän kautta, että nyt en saa happea. Sitten vähän hidastaa, ehkä vähän vauhtia. Ottaa sellaisia pieniä jonkun minuutin pätkiä, jossa keskittyy siihen, että hengittää nenän kautta koko ajan.

Joo, okei. Uskon, että tästä voi moni saada pientä harjoitusta tai tietoisuutta alkaa tuomaan omaan hengitykseen koko ajan lisää. Mua rupesi nyt kiinnostaa tämä vielä spesifimmin. Mietin joogaa, kun siinä usein, jos tekee esim. gin-jogaa, että ollaan pitkään lantioita avaavissa, harjoituksissa tai missä tahansa joukan muodossa, niin silloin usein sanoin, että voi hengittää nenä kautta sisään, suun kautta ulos, koska me puretaan sieltä lantiosta kireyksiä ja ollaan just pidempää siinä tietyssä asennossa, niin osaatko vielä tähän avata, että onko se ok ja mihin se perustuu. Kun ollaan avaavassa harjoituksessa, asennossa tai joogan termein asanossa, onko se hyödyllistä hengittäinenä kautta sisään ja pitkä ulos hengitys suun kautta ulos.

Monesti, kun hengitämme suun kautta ulos, monissa hengitysharjoituksissa tehdään suun kautta ulos.

Viimaisin sitä kysymyksenä seuraavaksi.

Kyllä, joo. Me saadaan monesti, että jos kokeilee vaikka hengittää suun kautta ulos, niin voi ehkä vähän enemmän saada vatsan alueelle kehotuntemusta ja niin poispäin. Kyllä semmoisena työkaluna monissa hengitysharjoituksissakin sitä käytetään, että hengitetään suun kautta ulos.

Tuntuu ainakin itsellä, että usein teen hengitysharjoitusta. Ihan arjessakin, vaikka tekee läppärillä töitä, niin tajun, että nyt käy vähän kierroksilla. Ajatukset alkavat ottamaan nenän kautta sisään ja purkaa sun kautta ulos. Tuntuu, että se purkaa stressitilaa.

Kyllä.

Se on mielestäni yksi kiva harjoitus.

Joo, se on ihan totta. Vähän niin kuin huokailu. niin silloin, kun se on tietosta, niin se voi olla tosi hyvä. Ja sitten ihan tuossa vielä, kun mä sanoin, että semmoinen perus sinne arkeen jossakin siinä vaikka läppärillä teet töitä ja huomaat, että ei vitsi, että nyt on vähän niin kuin semmoinen vaikka, että joku deadline painaa päälle ja on vähän sellainen ylikierros, alkaa hiipiä sinne, niin hermostolle optimaalinen hengitysrytmi olisi, se on tutkittu, että se on 5,5 sekuntia sisään hengitys ja 5,5 sekuntia ulos hengitys, mutta ei nyt kukaan meistä pysty katsomaan, Nyt hengitän ulos 5,5 sekuntia ja sisään 5,5. Suunnilleen ottaisiin minuutissa niin, että sisään hengitys kestäisi 5–6 sekuntia. Meiltä tulisi kuusi hengitystä minuuttiin. Sitä kun jatkaa, se on hermostolle äärimmäisen rauhoittavaa ja tasapainottavaa.

Tosi hyvä tietää.

Se on se, mitä usein teen. Samoin, jos aamulla laittaudun tai jotain, Pidän huolen siitä, että hengitän siinä rytmissä. Nämä ovat pieniä, tehokkaita harjoituksia, joilla saamme vaikutettua tehokkaasti hermostoon. Jokainen meistä ehkä tietää, että siellä on arjesta niin paljon kaikkea tekemistä. Ei aina pysähtyä.

Sepä se. Mitä vielä, jos puhutaan vielä arjessa elämisestä ja niistä työkaluista siihen arkeen. Ensimmäisenä tuo tietoisuutta ja miten sä kuvailit. Vähän pehmentää ja aamulla tuo tietoisuuden siihen ja alkaa syventämään hengitystä. Tämä, mistä puhuit äsken, että vähän voisi laskea niitä hengityksiä tai tuoda tietoisuutta siihen, että olisi se noin kuusi hengitystä minuutissa. Tuleeko mieleen jotain muita harjoituksia? Jos on valmis, menee vielä asteen syvemmälle, mutta ei puhuta mistään. superterapeuttisesta, supersyvällisestä työskentelystä, joka vaatii enemmän arjesta astumista ulos, ainakin siksi, että ajattelee uusia tekniikoita. Mitä sinulla tulee vielä mieleen tiettyjä hengitysharjoituksia, mitä voisi ottaa arkeen, jos on valmis vähän panostaa siihen enemmän, pyhittää sillä vähän enemmän aikaa?

Jos olisi vähän enemmän aikaa, mitä sille pyhittää, niin ensinnäkin ottaisin niitä hetkiä, jolloin vain hengittäisin yli viisi minuuttia. Viisi minuuttia on katsottu olevan semmoinen raja, että sen yli, kun hengitysharjoitus kestää, saadaan parempia tuloksia. Sitten katsoisin, että hengittäisin sitä, että laskisin 5 sekuntia ulos, 5 sekuntia sisään tai 6 sekuntia ulos ja 6 sekuntia sisään hengitystä, niin mä tekisin sitä noin 10 minuuttia suunnilleen. Monesti myöskin voi auttaa, että laittaa, että jos on joku tämmöinen joustava Naru, vaikka kuminauha tai jumppanauha, laittaa sen kylkiluiden päälle ristiin tästä edestä. Nyt onkin huono, kun meillä ei ole videoyhteyttä. Laittaa jonkun narun kylkiluiden... Keskivartalon ympärille kylkiluiden kohdalle. Laittaa se ristiin tästä edestä ja lähtee hengittämään niin, että tuntee, että sisäänhengitys laajentaa sitä. keskivartaloa, eli vatsa menee ulospäin, kyljet menee vähän sivuille, hengitys pitäisi tuntua siellä selän puolellakin, ja sitten katsoa, että sen narun saa liikkumaan siinä hengityksen tahdissa. Monesti ihmistä auttaa, kun saa vähän myös tämmöistä kehollista tuntemus, ja pystyy keskittyä vaikka siihen narun liikkumiseen, koska sitten välillä on ihmisiä, kenestä se tuntuu tosi ahdistavalta, alkaa kiinnittää huomioon hengitykseen, Kun alkaa kiinnittää huomiota, melkein alkaa tuntua, että alkaa enemmän ahdistaa, ettei saakaan happeaa ja se ei tunnu hyvältä. Silloin tommoinen saattaa vaikka auttaa, että jonkun apuvälineen kanssa lähtee katsomaan, että hengitys olisi siellä pallean kohdalla, että kyljet liikkuvat. Jos päästään yleisesti tähän arkeen, mikä meillä on, kun se on monilla niin vauhdikasta. Jos mietitään, oli lapsia tai ei, mutta siellä on paljon asioita hoidettavana. Moni meistä on sellaisessa kovassa roolissa siellä pitkin päivää. Hengitykseen yksi myös kauneimpia puolia on se, että se kutsuu meitä pehmentymään siihen hetkeen. tulla vähän pois siitä sellaisesta kovuudesta. Kovuudella tarkoitan sitä, että moni meistä on suorittamismoodissa, miettii mitä seuraavaksi, mutta myös kehollisesti ollaan menty päivän aikana että lihokset vähän kiristää ja ei pääse huomioimaan, mitä kehossa tapahtuu. Hengitys kutsuu meitä pihmentymään. Se on myös yksi tosi hyvä hetki hidastaa. Siihen, kun yhdistetään se hitaampi hengitys, joka menee alaspalleaan ja kylkiin, siellä saadaan aika kokonaisvaltaisesti tuotua siihen hetkeen sitä rauhaa ja tasapainoa.

Kyllä, ihania vinkkejä. Tuli just siitä mieleen, kun sä puhuit siitä, että sisähengityksellä keho laajenee ja uloshengityksellä supistuu, ja just toi oli tosi hyvä harjoitus siihen. Mä muistan, että mä oon ite joskus tehnyt sitä, no just yoga-blogin kanssa esimerkiksi, tai jonkun, asettaa jonkun esineen tähän vatsan päälle tai ylävatsan alueelle, ja sitten kattoo, että miten se liikkuu, että siinähän se näyttää.

Joo, just näin.

Ja että sekin on yksi mahdollinen tapa. ja ylipäätään se harjoitus, että alkaa tiedostamaan, että laajeneeko mun keho sisään hengitykselle ja supistuuko se ulos hengitykselle, koska musta tuntuu, että sekään ei ole enää itsestäänselvyys tai että me ollaan ehkä vähän kadotettu usein se yhteys siihen omaan hengitykseen, niin toikin on jo itsessään semmoinen mun mielestä hyvä harjoitus, mä itse teen sitä säännöllisesti, että että alkaa huomioimaan tai jos tunnistaa, saa itsensä kiinni siitä, että mun hengitys on aika rajoittunutta, niin sitten alkaa tietysti laajentaa, syventää sitä hengitystä ja muistuttaa sitä, että kuljettaa oikeasti sen hapen sinne vatsan pohjaan saakka ja että se vatsa pullistuisi sisään hengityksellä ja supistuu ulos hengityksellä.

Kyllä.

Niin sekin on mun mielestä jo itsessään tosi hyvä harjoitus.

On, on, on. Saadaan sieltä palleaa käyttöön ja ja saadaan ohjattua sitä alaspäin, niin se olisi hurjaan tärkeää.

Kyllä. Ennen kuin siirrytään, haluan puhua terapeuttisesta ja syvällisemmasta elementistä, mitä hengityksen avulla voi harjoittaa. Haluan puhua vielä yöllä hengittämisestä. Itse aloin teippaamaan mun suuta noin puoli vuotta sitten. Tämähän on ollut trendi jossain, tai siis jenkeissä jo useamman vuoden. Itse tuntui pelottavalta ajatukselta pitkään, mutta kokeilin sitä. Heti kun aloin teippaamaan suunta yöksi, huomasin, että tämä on rauhoittava tunne. Ei olekaan ahdistavaa, kuten olin ajatellut. Kuten äsken kerroit, ennen kautta hengittäminen on paljon terveyshyötyjä. Se on parempi tapa hengittää. Voisin kuvitella, että olet suun teippaamisen kannalla yöksi. Onko mielipiteitä tai kokemuksia tähän?

Itse teippaan useimmiten. Tiedän, että moni asiakas teippaa suutaan. En suoraan lähde sanomaan, että pitää teipata suu, vaan jos ei ole mitään estettä sille. Jos on terveyden kanssa esteitä, kannattaa ehkä... keskustella oman lääkärin kanssa, mutta muuten jos ihan mietitään sitä, että mitä se tekee, niin se, että se saa meidät hengittää nenän kautta myös yöllä, niin kyllä moni huomaa siitä tosi isoja hyötyjä. Ja sehän ei tarvitse olla silleen, että teippaa suunsa niin kuin olisi kidnappattu, vaan se riittää. Ihanen laittaa jotain tämmöistä, jolle tarkoitettua tietenkin teippiä, joustavaa, Sillä tavalla, että se muistuttaa pitää sen suun kiinni, koska monesti sitten kun me lähdetään yöllä hengittää suun kautta, niin me ei päästä palautumaan yön aikana samalla tavalla, mitä me päästäisiin, jos me hengitettäisiin nenän kautta. Se voi lisätä meidän unelaatua huomattavasti.

Toi on mun mielestä supermielenkiintoista ja tietysti hyvä tiedostaa, että yksilöllisesti harkitsee sitä omakohtaisesti, mutta olen kyllä itsekin huomannut, että huomaa, että unen laatua on jotenkin syvempää. Se jotenkin mun mielestä raavoittaa. Joo, mä huomaan eroja joskus niinä öinä kun ei teippaa, niin jos vaikka sattuu herää yön aikana tai siis aamulla, niin ei aina, mutta joskus mä huomaan, että kun selkeästi se suu on sit auennut ja on hengittänyt suun kautta tai jos vaikka joskus on nenä tukossa, tiiätsä, että on lunsa tai huomaan muun muassa sen, että suu tuntuu paljon kuivemmalta. Eikö se ole niin, että menetämme myös nestettä, ja keho kuivuu helpommin, jos hengitämme suun kautta? Se on yksi asia, jonka olen huomannut.

No joo, niin sanoo. Jos se oli, en muista kuka tämmöinen tosi hengitysguru, sanoi, että ihmisillä on liikaa vesipulloja nykyään mukana. Jos me hengitettäisiin kunnolla, ei tarvitsisi olla niin paljon nesteyttämässä, mitä tämä nykytrendi on. En tiedä, se oli vain tämmöinen kommentti, minkä muistan. Mutta joo, onhan se. Ja tuo suunkiteippaus, sehän tuntuu, että kun se on niin sanotusti vähän semmoinen trendi, niin onhan sille myös, olen nähnyt, että jotenkin ehkä jotkut Jotkut tahot sitä sitten vastustaa tai sanoa, että sitä ei ole tutkittu, niitä hyötyjä, mutta kyllä moni kokee ne hyödyt.

Joo, no varmasti just semmoinen asia, mitä voi kokeilla, jos on otelius ja todetaan, toimiiko itselle vai ei.

Sepä se.

Puhuttaisiko vielä syvällisemmästä ulottuvuudesta, jota hengityksen avulla voi harjoittaa? Ai mitä sinä vähän sivusit alussa. Onko sinulla omia kokemuksia hengityksen kanssa vielä syvällisemmästä, terapeuttisesta työskentelystä? Avaa meille vähän tätä maailmaa tätä puolta.

Me voidaan käyttää hengitystä nimenomaan parantaa meidän kehon hyvinvointia ja myös hermoston tasapainottamista. Sitten meillä on voimakkaampia hengitysharjoituksia, jotka ovat nimenomaan voimakkaampia. Ne vaikuttavat meidän kehoon. monimutkaisilla tavoilla, jotka saavat aikaan kehollisia tuntemuksia, mutta sitten myös muutoksia aivoissa siinä hetkellisesti. Ja ne on kyllä tota oman kokemuksen mukaan niin ne avaavat semmoisen uuden ikään kuin väylän koko siihen hengitysharjoitteluun, koska monesti me just ajatellaan, että se on sitä hidastemposta ja se on sitä rauhallista, mutta se voi myös olla hyvin ikään kuin tämmöistä energiaa purkavaa. jolloin siitä tulee tosi eri vaikutukset. Ja voi päästä myös, kuten sanoin alussa, oivaltaa asioita, joita ei ehkä aikaisemmin ole oivaltanut. Ennen kuin menee, jos kerron omia kokemuksiani, niin aina kun mietimme hengitysharjoituksia, meidän pitäisi tietää, mitä me halutaan saada silloin aikaiseksi. Vähän osataan ottaa huomioon se meidän oma hirmoston sen hetkinen tila, koska jotkut hengitysharjoitukset on tehty aktivoimaan ja sitten taas jotkut on tehty tasapainottamaan, jotkut on tehty rauhoittamaan. Jos me ollaan vaikka jo valmiiksi tosi ylikierroksilla, ja sitten me lähdetään tekemään joku tosi aktivoiva harjoitus, niin me saatetaan vaan pahentaa sitä meidän ylikierrostilaa. Tai sitten taas, jos me ollaan tosi alivireessä ja me tehdään todella tämmöistä alaspäin ajavaa harjoitusta, niin silloin sekin saattaa sitten näkyä siinä, että noin me nyt sitten saadaan. Minusta tuntuu vielä enemmän vaan vähän niin kuin lamaantuneelta jopa pahimmillaan, niin nämä voimakkaat Hengitysharjoitukset ovat useasti aktivoivia, mutta sen jälkeen olo saattaa olla hyvinkin rauhallinen. Mikä oli alkuperäinen kysymys? Mitä on omia kokemuksia?

Minäkin voisin lähteä mihin suuntaan, mutta olisi mielenkiintoista kuulla, onko sinulla omia kokemuksia, syvällisiä tai merkittäviä transformaatioita hengityksen kautta. Oletko kokenut tai todistanut asiakkailla, Jos on utelias tätä maailmaa kohtaan, niin miten sitä kohtaa voisi mennä. Täysin samaa mieltä tuosta hermoston. On tärkeää olla tietoinen omasta hermoston tilasta. Jos tähän menee, niin varmasti ammattilaisen kanssa ja muuta. Mua kiinnostaa mennä vähän syvemmälle terapeuttisiin tapoihin ja aktivoiviin harjoituksiin.

No joo, ja siis on tosi paljon omia oivalluksia ja nimenomaan semmosia syviä oivalluksia ja ehkä jopa niin kuin voisi sanoa semmosia lukkojen vapautuksia. kävin yhden koulutuksen, joka oli näihin voimakkaampiin tekniikoihin, niin itkin joka sessiossa. Nyt se saattaa kuulostaa jonkun mielestä siltä, että apua, en halua itkeä, mutta toisaalta se on myös tosi vapauttavaa. Ehkä yleisestikin näiden avulla on päässyt myös olemaan enemmän sinut sen kanssa, että voimme prosessoida tunteita niin, että niitä on turvallista prosessoida. Hengitysarjoitukset tuovat meille aika hyvän väylän siihen kokea tunteita, intensiivisiäkin tunteita, kuitenkin niin kuin hallitusti ja säädellysti. Mutta se, että se opetti itselle tuntea, oikeasti tuntea niitä tunteita, koska ennen sitä mä pitkään välttelin itkemistä. Mä en halunnut itkeä, koska lähtökohtaisesti se merkitsi mulle vaan niin kuin pahaa mieltä. niin mä en halunnut mennä sinne. Ja muutenkin mä tietyllä tapaa ehkä, vaikka sanoin alussa, että on herkkä, mutta kuitenkin sitten tietyllä tapaa ehkä just sen herkkyyden takia, niin myöskin semmoinen kuori vähän päällä, semmoinen, että hyvä suorittaa asioita ja joo joo, kaikki on ihan hyvin, ei tässä mitään, niin tietyllä tapaa ne voimakkaammat hengitysharjoitukset sitten myös rikko sitä kuorta. Silloin koulutuksessa itkin joka sessio. Välillä jopa niin holdittomasti, että olin pakko lopettaa kesken. Tulin tosi tietoiseksi siitä, minkälaisia kaavoja vaikka omassa toiminnassani on, mitkä nyt täytyy katkaista, jotta en anna niiden vaikuttaa elämääni. Esimerkiksi siihen, miten kohtaan vaikka omat lapseni ja vien niille eteenpäin niitä samoja lukkoja ja samoja kaavoja. Voisi sanoa, että hyvin diippejä keloja, mutta ne on hyvällä tavalla. Niin kuin sanoin, sen jälkeen saattaa olla tosi rentoutunut tai melkein jopa semmoinen eufoorinen olo. Se on se, mikä yllättää ihmiset monesti. Sen jälkeen on todella hyvä olo. Aina sanonkin, että silloin kun tehdään voimakkaampia, myös jossain tapauksessa ei niitä voimakkaita, mutta kun tehdään hengitysharjoitusta, niin sinulla saattaa olla ongelmia. Kun menet siihen matolle, jos tehdään matolla hengitysharjoitus, niin sinulla on ne ongelmat, Sen jälkeen sinä et enää muista, sinulla ei enää ole mitään ongelmia, koska kaikki on vähän niin kuin vaan semmoista, että eihän tässä mitään, kaikki on ihan sairaan hyvin. Moni usein miettii, että mitä hyötyy siitä, jos se on vain hetkellinen. Se, mitä me päästään mallintamaan hetkellisesti kehotasolla, kun me tehdään se uudestaan ja uudestaan ja uudestaan, Se ei olekaan enää vain hetkellistä, koska ne hetket alkavat olemaan keholle tuttua. Keho lähtee aina menemään sinne suuntaan, mikä sille on tuttua. Mitä enemmän me saamme tuotua itsellemme muutosta siihen hetkeen, jos se muutos kestää ensimmäisen kerran minuutin. Minuutin aikana tunnetaan parempia tunteita. Ehkä sanotaan jollekin läheiselle vähän kivempiä sanoja. Tehdään joku valinta vaikka enemmän rohkeudesta käsin kuin siitä käsin, että ei musta ole siihen tai en mä jaksa, en mä pysty. Ja sitten me tehdään se uudestaan. ja uudestaan ja uudestaan, niin mun kokemuksen mukaan sä voitkin sit huomata jossain kohti, että siellä on tapahtunut tosi isoja ja perustavanlaatuisia muutoksia, jotka kantaa ei vaan enää sit ne muutamat minuutit harjoituksen jälkeen, vaan oikeasti siellä arjessa.

Joo, mä voin kyllä niin monella tapaa samaistua tuohon mun oman joogamatkan kautta, koska joogassahan just henkilö on tosi vahvasti läsnä. Ja just sitä, että samaistun siihen, että eli pitkään semmosessa tilassa, ettei oikein osannu ees tuntea omia tunteitaan ja ei osannu itkeä. Ja kun ne padot sai tavallaan auki, niin sehän on tosi puhdistavaa ja semmoista vapauttavaa oikeesti. Tuntea tunteita. Päästään irti asioista, joita on padonnut kehoon. Uskon, että olemme padonneet useimmat tai varmaan jokainen meistä erilaisia tunteita. Meillä on paljon ajatuskaaveja, joista ei ole tietoisia. Tämän avulla voi tulla tietoiseksi monesta asiasta, jossa arjen lomassa ei vain yksikertaisesti ole tietoinen, vaan elää autopilotilla monella tapaa.

Mä en tiedä, mikä sun kokemus on, mutta mulla ainakin on semmonen kokemus, että sit kun pääs enemmän yhteyteen niiden omien, myös niiden ei-niin mukavien tunteiden kanssa, niin kyllä sitä sit arjessa myös jotenkin sen kautta herkisty enemmän tunteen niitä asioita, että milloin mä oikeesti tarviin lepoa, milloin mun pitää pystyä vähän painamaan vaikka jarrua, koska mulla ne ainakin meni tosi käsi kädessä, että mä en... Mä patosin tunteita ja mä vaan tein ja menin. Niin sitä kautta pääsi jotenkin myös enemmän kuulemaan niitä hyviä kehonmerkkejä. Että se tarpeeksi ajoissa sanoo, että hei, nyt pitäisi ehkä vähän jarruttaa tai hei, huomaaksä, että nyt olisi tarvetta tämmöselle. niin ainakin itse huomasin, että se kasvoi sen myötä, se kyky kuulla itseä. En tiedä, onko sinulla samanlainen kokemus?

Joo, siis ehdottomasti on jotenkin vahvistunut tosi paljon semmoinen kehoyhteys. Tuntuu, että no mä ite, niin kuin mä koen, että mä elin mun elämän ensimmäistä 25 vuotta vaan mun päässä. Tietyllä tapaa yhteys omaan kehoon oli iso blokki. Somaattisten harjoitusten kautta on vahvistunut yhteys omaan kehoon. Nykyään osaa kohdata tunteita ja tunteen niitä hetkessä. Ei tietenkään aina, mutta vahvistunut paljon. ettei enää patoa niitä samalla tavalla. Mitä enemmän oma harjoitus on läsnä, eli on tietoinen omista ajatuksista, sitä nopeammin osaa myös pysäyttää haitallisia ajatus-, uskomus- ja käytösmalleja. Koen, että silloin on ollut paljon hyötyjä. Pitkäjänteisiä hyötyjä. Mitä jos joku kiinnostaa tämä tosi paljon, haluaisi uppoutua hengitykseen isommin ja saada vastaavia kokemuksia? Miten voisi aloittaa tutustumisen terapeuttisempaan tapaan hengittää? ja ehkä alkaa just purkamaan semmoista vanhaa lastia ja tulla enemmän tietoiseksi niistä omista ehkä kaavoista ja tämmöisestä, niin mikä olisi sun mielestä hyvä tapa aloittaa?

No, mä silti aloittaisin ensin siitä semmoisesta perushengityksen korjaamisesta, koska niin kuin mä sanoin tosi jossain kohdella, että jos se hengitys koko ajan laittaa vastaan, niin se näkyy siellä hermostossa ja silloin siellä on se ensimmäinen ikään kuin työ, mitä meidän täytyy tehdä, jotta me saataisiin sinne luotua niin sanotusti vähän parempaa tasapainoa, koska sitten siitä käsin me voidaan lähteä. Toki ne voimakkaammat voi olla myös tukena siinä prosessissa, että kun me haetaan enemmän sitä tasapainoa, ja usein ne onkin paras, kun niitä vähän yhdistellään, mutta silti, että jos joku nyt miettii, että mistä aloittaa, niin silti mä aloittaisin siitä vähän niin kuin Enemmän siitä, että katsoo, että se perushengitys on hyvä, jotta se mahdollistaa tasapainon kehoon ja sinne hermostoon. Mutta sitten sen jälkeen, niin kuin sä sanoit jossain kohtaa mun muistaakseni, että nimenomaan ohjatusti, niin niitä mä lähtisin niitä voimakkaampia tekemään ohjatusti. Ja niihin on mahdollisuus löytyä erilaisia kaikkia väyliä on netissä, on varmaan livenäkin. Suomessa en ole ihan varma, että kuinka paljon on tämmöisiä, ikään kuin, et pystyy yksin mennä johonkin tämmöiseen valmennukseen, mutta mä lähtisin tekemään sitä ohjatusti kuitenkin ensin. Koska niissä on paljon sellaista, mitä halutaan ottaa huomioon. Hengityslähtökohtaisesti on turvallista, jos ei ole mitään erityistä poikkeavaa terveydessä, mutta silti se kokemus voi olla epämiellyttävä tai liian intensiivinen tai sitten ei ainakaan hyödyllinen, jos me lähdetään niin sanotusti vähän niin kuin soitellen sotaan. Niin ne on semmoisia, mitä mä lähtisin tekemään ohjatusti.

Joo, ehdottomasti samaa mieltä ja tosi hyvä pointti ja itseasiassa tästä mä tunkin siihen, että tässä bodissa käsitellään hormoniterveyttä ja mä oonkin useasti sanonut ja etenkin tuolla meidän valmennuksessa HylioHormonesissa puhun siitä, että hermosto on hormonitoiminnan ylinsäätelijä. Silloin kun on erilaisia hormoniterveyden kanssa haasteita, niin hyvin usein siihen liittyy hermosto, ja varmaan lähes kaikki modernit naiset hyötyvät oman hermoston. työstämisestä ja rauhoittamisesta, niin tässä tulikin mieleen, että kun sä puhuit siitä, että hengitysharjoituksissa on rauhoittavia, aktivoivia ja tasapainottavia, niin mistä voisi alkaa kartoittamaan sitä, että tunnistamaan sitä, että millainen harjoitus sopisi itselle siihen tilaan tai tähän ehkä elämänvaiheeseen tai siihen tilaan, missä se hermosto on tällä hetkellä, että mitä se kaipaa, että onko jotain semmoisia tiettyjä oireita tai ehkä enemmän viestejä, mistä voi saada tietoa tai infoa keholta, että mikä palvelee ja tukee minua tässä hetkessä.

Siinäkin, jos me osattaisiin kääntyä vähän sisäänpäin ja kuulostella sitä meidän tuntemusta. Ja kun se on nimenomaan tuntemus, niin sehän on kokemus. Mikä sun kokemus on siitä sisäisestä maailmasta? Moni meistä on ylivireessä, on ylivirittyneitä. Se sisäinen maailma tuntuu ehkä vähän levottomalta. Voi olla reaktiivinen, voi turhautua tosi nopea. just sitä yliajattelua, ahdistusta, niin silloin mä lähtisin todennäköisesti, ja nyt me nimenomaan painetaan sanaa todennäköisesti, niin mä lähtisin tekemään niitä tasapainottavia ja rauhoittavia. Tasapainottava on esimerkiksi just se, missä laskettiin se kuusi, lasketaan kuusi sisään, kuusi ulos tai viisi sisään, viisi ulos, niin mä lähtisin keskittyä niihin. Ja sitten taas, jos me oltais tosi alivireessä, tuntuu, että mä en saa mitään aikaiseksi. Ja mulla ei oo mitään yhteyttä itteeni. Musta tuntuu, että mä vaan suoritan ja mä vaan teen. mutta olen silti vähän irrallinen itsestäni. On tosi alivireinen olo. Silloin voitaisiin ottaa aktivoivampia harjoituksia, jotka voivat painottua enemmän sisäänhengitykseen. Voisi sanoa yksinkertaistetusti nyrkkisääntönä, että sisäänhengitys aktivoi, uloshengitys rauhoittaa. On hyvä aina muistaa, Se hermostohan kaipaa usein turvaa, koska se epätasapaino on jollain tavalla hermoston tulkinta siitä, että sitä turvaa ei ole. Silloin sitten, myöskin sitten siellä alivireydessä, niin me ei haluta vaan lähteä pumppaa hengitystä, koska se sitten taas on keholle tietynlainen rakennettu stressireaktio, mitä me voidaan käyttää hyväksi ja hyödyksi monissa kohdissa, mutta jos mietitään, että siellä hermostossa on epätasapainoa, niin se turvantuominen Kaikilla tavoilla. Hengityksellä, mutta yleisesti arjen tekemisessäkin se olisi se ykkösjuttu. Sitten tasapaino on siinä kohtaa, kun tunnistaa oman sisäisen tilan, niin lähtee hakemaan sitä tasapainoa hengityksen avulla. Meniköhän me nyt... mutkittelinko vai vastasinko siihen, mitä perin kysyit?

Ehdottomasti. Tarkoittelee omaa tilaa. On hyvä eritellä alivireyttä ja ylivireyttä. Kukaan muuhun ei oikeastaan voi kertoa, vaan täytyy syventää omaa yhteyttä itseensä. Ja alkaa tunnistamaan itsessään niitä.

Me voidaan niitä pieniä merkkejä tunnistaa vaikka ylivireydessä. Jos tuntuu, että on tosi ärtynyt ja on koko ajan levoton olo ja ajatukset laukkaa kovaa, niin kyllä me silloin voidaan tunnistaa, että hetkinen, nyt tarvittaisi ehkä vähän sitä jarrua.

Se on kyllä ihan totta. Voisi kuvitella, että moni meistä on ylivireistilassa. Varmaan aika tyypillistä tässä modernissa nopeassa maailmassa. Itse huomaan, että jos vaikka koko ajan tulee avattua puhelinta ja plärättöä. Se on aika selkeä merkki siitä, että nyt pitää vähän rauhoittaa. Joku läsnäolon tuominen tähän hetkeen auttaa. Nyt oikeasti paussi näille haitallisille käytössä. Tai tämmöisille autopilotilla tapahtuville asioille.

Nimenomaan. Niin kuin säkin sanoit, ärsyketulvahan on ihan järjetön meidän elämästä usein.

Niinpä.

Ja sitä tulee ihan joka suunnasta. Myös silloin, kun me ei edes oikein tunnisteta, että sitä tulee.

Kyllä, jep. Mitä mieltä saat tuosta boksi-hengityksestä? Eli onko se niin, että... Tai laskujahan voi olla eri määriä, mutta esimerkiksi nenän kautta neljä sisään, sitten pidätetään neljä, neljä laskua ulos, pidätetään neljä. Joo, mitä saat siitä harjoituksesta mieltä?

Se on muutamia näistä, jotka on oikeasti tutkittu. Se on tutkitusti hyvin tehokas stressin hallintaan. Ehdottomasti. Siinä monesti käytetään sitä, että hengitetään sisään neljä, pidätetään neljä, hengitetään ulos neljä ja taas pidätetään neljä. Jos tuntuu, että on... Jos tuntuu monesti, että ei saa happea ja hengästyy helposti, kun yhtään lähtee liikkumaan ja niin poispäin, niin silloin se hiilidioksidin sijatokyky on aika matala, jolloin neljä voi olla ehkä vähän liikaa, niin sitten voi aloittaa vaikka kolmella. Tai kaksikin, kaksi on pieni luku. Mutta jos se on se, mihin sä pystyt ikään kuin suht helpolla, vähän se saa haastaa, mutta suht helpolla, niin tekkohella. Eli niitä sekuntia tärkeämpää olisi just se ikään kuin se suhde, mitä me siinä saadaan siihen hengitykseen luotua. Koska silloin se ei hyödytä meitä, jos me tehdään se semmoisilla sekuntimäärillä, mitkä saa meidät olemaan aivan naamapunaisena, koska me pidetään niin paljon happea ja haukotaan, ja sen jälkeen ollaan ihan tuoha apua. Silloin se ei toiminut siihen tarkoitukseen, mihin sen kuuluu toimia. Ehdottomasti on hyödyllinen. Ilman muuta.

Hyvä tarkennus tai vinkki. Eikö vielä tuohon boksihengitykseen liittyen. Olen ymmärtänyt, että se on tasapainottava. Jos on alivireinen, se voi auttaa pääsemään neutraalimpaan tasoon. Jos on ylivireystila, se voi auttaa laskeutumaan ja rauhoittumaan. Onko minä oikeassa?

Joo, se tuo meille tosi paljon tasapainoa. Ja sitten just se, että sitä oltiin käytetty ahdistukseen ja stressiin tutkimuksessa, niin siinä oli sillä saatu tosi hyvin niihin apua siitä. Mutta joo, se tuo meille tasapainoa sinne. Niin kuin siinä on, ikään kuin sen voi ajatella vähän silleen, että kun siinä on tasapainossa se hengitys, eli yhtä paljon sisään, yhtä paljon ulos, yhtä paljon pidätystä, niin sekin on semmoinen Hyvä mittari siitä, vähän niin kuin sanoin, että hengitetään viisi sisään, viisi ulos, niin siinäkin on aika tasaisesti ne molemmat, niin se voi yksinkertaistaa palikkana, että silloin se todennäköisesti tuo meille aika hyvin tasapainoa nimenomaan.

No hei, miten kun tosiaan naisen hormoniterveydestä täällä puhutaan, niin tuleeko sinulle mieleen esimerkiksi naisten ja miesten välisiä eroja hengityksessä ihan fysiologisesta näkökulmasta tai ylipäätään jotain kiertotietoisesta näkökulmasta, mitä olisi hyvä tietää tai mitä voisi huomioida hengityksessä, onko mitään tämmöisiä vivahneita tässä aiheessa?

Monesti tuntuu, että se on varmaan juuri tämä, että miehet jollain tasolla, en tiedä, osaako ne olla ehkä vähän rennompia kuin me naiset tai mikä siinä on, mutta monesti kyllä sanotaan näin, että miehillä happi kulkee vähän paremmin. Tietenkin ei voi tälleen suoraan laittaa mustavalkoisesti, mutta monesti, että jos laitettaisiin kymmenen miästä ja kymmenen naista, niin mun tämmöisellä otannalla, mikä ei tietenkään ole niin kuin tutkittua faktatietoa, mutta kyllä siellä usein miehillä on parempi kyky hengittää ja vähän ehkä parempi hengitys. Ei nyt mitenkään radikaalisti, mutta kuitenkin. Tämä perustuu vain omiin havaintoihin, mutta kyllähän meillä naisilla hengitys vaihtelee kierron mukaan tai voi vaihdella, varsinkin jos jossain kohtaa tulee vähän enemmän että ei olekaan enää niin resilientti, vaan vähän stressitasot pääsee nousemaan, jos vaikka siihen kiertoon liittyy vähän, että tulee tämmöistä ahdistuneisuutta. Vaikka toisaalta en tiedä, mitä sinä sanoisit siinä kohtaa, että sittenhän me halutaan ehkä sitä tasapainoa. sieltä lähtee parantamaan, mutta ne liittyvät niin paljon toisiinsa. Jos huomaa oman kierron mukaan, että jossain kohtaa on esimerkiksi vähän helpommin hengästynyt, niin silloin se myöskin antaa meille ensinnäkin viestiä siitä, että keho on aika kovilla tällä hetkellä, koska hengityshän on myös hyvä mittari siihen. Me voidaan katsoa, että itse asiassa tänään tuntuu, että hengitys ei kulje niin hyvin. Mitä se kertoo minulle minun palautumisestani? varmasti antaa viestiä siitä, että se palautuminen ei ole täysin optimaalista, joten voisimme ottaa sen jollain muullakin tavalla huomioon jossain muuallakin osa-alueella kuin pelkästään hengityksessä. Mutta joo, kierto voi vaikuttaa siihen meidän hengitykseen, eli se voi tuntua jossain kohti kiertoa vähän enemmän hankalalta, vähän enemmän peilata sitä, että siellä on vaikka stressiä tai ahdistusta.

Varmasti voi hyvin selittää, että niillä kierron eri vaiheilla, missä viikko viikolta on erilaisia elementtejä fysiologiselta kantilta. Itse näen, että hengitys voi toimia tosi hyvänä työkaluna esim. lutealivaiheessa PMS-oireiden tukemisessa. Tai miten sinä näkisit, että voiko esim. kiputiloja mahdollisesti työstää hengityksen avulla?

Varmasti voisi, jos miettii, että meillä synnytyksessäkin otetaan hengitystyökalu siihen. Muistakin syistä tietenkin, kun vaan se kipu, mutta kyllähän se on. vaikuttaa siihen, miten me koetaan se kipu, että varmasti siitä pystyisi hyötyä paljon. Siinä kohtaa. Antaa sen toimia mittarina, että mitä siellä kehossa on meneillään.

Niinpä. Tuli mieleen, kun mainitsit synnytyksen, että vitsi, hengitys on kyllä vielä työkalu. Synnytyin siis mun toisen lapsen ammeeseen. Sain aivan kullanarvoisen vinkin kätilöltä siinä. H-hetkellä. Hän sanoi, että kun olet täällä ammeessa ja veden ympäröimänä, niin sinun ei tarvitse ponnistaa ollenkaan. Ainoa asia, mitä sinun tulee tehdä, on hengittää. En ole ihan varma, liittyykö se pelkästään siihen, veteen vai ihan kuivalla maalla. Sama tekniikka pätee, mutta sitten toteutin sitä. En lainkaan ponnistanut keholla, vaan keskityin pelkästään hengittämiseen. Se meni tosi hyvin. Siinä näki kehon uskomattoman voiman, kun se pystyi pelkästään hengityksen avulla. Samaa, että supistukset bondistavat lapsen ikään kuin. En tiedä, miten se oikein selitetään, mutta se oli mieletön kokemus.

Ihan varmasti. Siistiä. Joo, on se oikeasti. On se, mutta joo, huikeeta. Kyllä sillä on vahva vaikutus niin moneen asiaan. Se vaikuttaa kaikkeen, mitä me tehdään ja miten. Me tehdään.

Joo. Vitsi, on ollut ihan supermielenkiintoista puhua hengityksestä ja kuulla sun kokemuksia ja viisautta. Tuleeko sulle mieleen vielä jotain, mitä sä haluaisit jakaa?

No, oikeastaan mä kannustaisin vaan kaikkia lähteä kokeilemaan, koska se on helpoin. oikeasti käsisydämellä helpoin väylä meille. Jos sinusta tuntuu, että olet siellä, kamppailet stressin kanssa tai menet semmoisessa vuoristoradassa, niin ehdottomasti kokeilemisen arvosta, koska se on se sinun kaukosäädin sinne hermustoon, niin sen jälkeen helpottaa paljon. Minäkin yritin niin paljon aina ennen ratkaista ja analysoida ja miettiä, että mistä nämä johtuu. miten saan palauduttua paremmin ja miksi en ole palautunut, vaan tuntuu edelleen tältä. Kun saamme kaukosäädön, pystymme tosi paljon tekemään. Hengitys on ehkä liian yksinkertaistettu. Se monesti saattaa tuntua niin yksinkertaiselta, että ohitamme sen. Sanoisin kaikille viimeisenä vinkkinä, Lähde kokeilemaan, anna mahdollisuus. Se on sinulla kuitenkin joka tapauksessa siinä koko ajan läsnä. Päivän aikana hengität todennäköisesti noin 20 000 kertaa. Tarkoittaa se, että sinulla on 20 000 mahdollisuutta vaikuttaa hermostoon. Otan niistä edes muutama kerta siihen tietoisesti hyödyksi. Se on oikeasti muuttanut elämääni. Toivon, että tulee muuttamaan monen muunkin elämääni.

100 prosenttia samaa mieltä. Jos kuulija on kiinnostunut, mistä sinut löytää? Onko sinulla mahdollisesti valmennus? Jos aihe innostaa ja haluaisi oppia lisää, mistä sinut löytää?

Mutta löytää enimmäkseen Instagramista, semmoisesta kuin Riikka Turunen 1 on mun tili. Sieltä löytää kaikki ajankohtaiset tapahtumat. Löytyy netissä sessioita, mihin voi tulla mukaan. Mulla on tämmönen Instant-metodi, joka yhdistää hengityksen ja erilaisia kehollisia työkaluja, jossa sit saadaan oikeasti muutos tuntumaan heti siinä hetkessä. Ja sitten on jo valmennusryhmä, joka on pitkäkestoisempi, joka on enemmän hengityksen avulla, että säädellään hermostoa vähän tehokkaammin. Mutta on yksittäisiä sessioita ja sitten on pidempää valmennuspolkua, mutta Riikka Tolunen 1 sieltä löytää. Sitten kaikki alle muualle linkit.

Ihan mahtavaa. Hei, kiitos super paljon, kun olit tänään mukana.

Kiitos, että olit mukana.

Oli mielenkiintoiset keskustelut.

Kiitos paljon.

Hei, kiitos super paljon, kun kuuntelit tämän jakson ja käyt tosiaan ottamassa Riikka seurantaan Instassa riikkaturunen1. Mä laitan myös linkin Riikan profiiliin alle. Ei muuta, kun kuullaan taas ensi viikolla. Moikka!

Moikka!

Hei, ennen kuin lähdet, minulla olisi sulle pieni, mutta tärkeä pyyntö. Minulle merkkaisi ihan älyttömän paljon, jos käyt arvostelemassa tämän podcastin. Se auttaa minua jatkamaan tämän tuottamista ja panostamaan siihen ja saamaan myös huippuvieroita. Kiitoksena arvostelusta lähetän sinulle minun mikroravintojen hormonitasapainoon oppaan. Sen avulla ymmärrät, millaisia mikroravintoaineita keho tarvitsee ja mistä lähteistä niitä saa. Arvostele siis tämä podcast Spotifyssa tai Podimossa, eli Spotifyssa mene podin sivulle ja klikkaa kolmesta pisteestä ja sieltä arvostele podcast. Podimossa laita peukku ylös. Nappaa sitten screenshot ja laita se mulle shownotesta löytyvän linkin kautta. Tähän menee noin minuutti ja mä lähetän muutaman minuutin kuluessa sulle sähköpostin, josta sä löydät ton oppaan. Kiitos ihan super paljon, se että sä kuuntelet ja vielä arvostelet podcastin merkkaa mulle todella paljon. Kuullaan taas! Kiitos kun katsoit!