74. Kurkistus UPLEVEL-tiimiin – arkea, hormoniterveyden tukemista ja syksyn hyvinvointivinkkejä Sveitsistä 🏔️

Moi ja tervetuloa Off Level Podcastiin! Tänään on tiedossa rennampi keskustelu kuin normaalisti. Mä nimittäin oon kutsunut mun tiimiläisen Ninan tänään bodiin vieraaks. Ja itseasiassa nyt kun mä nouhatan tätä, niin mun firma Uplevel Oy täytti justaa noin tässä yhden vuoden, ja on ollut jotenkin niin ihana reflektoida tätä matkaa viime päivinä, koska lokakuussa viime vuonna mä istuin Hannan kanssa lounaalla, eli mun entisen yhtiökumppanin Hanna Toivakan kanssa, joka itse asiassa on tulossa ensi viikolla podcast. Ja me sparrailtiin toinen toisiaan, me ollaan siis molemmat yrittäjiä, Ja me oltiin molemmat vähän semmosessa tienristeyksessä. Mietittiin, että mihin suuntaan lähtee, mihin alkaa keskittymään. Ja mulla oli jo vuosia ollut mielessä valmennus, jossa sukellettaisiin syvään päätyyn naisen hormonitoiminnan tervehdyttämiseksi selkeällä ja käytännönläheisellä tavalla. Se tuntui kuitenkin ihan valtavan isolta hommalta ottaa haltuun, vaikka mä olin jo kirjoittanut mun e-kirjan ja mulla oli se mun metodisuhteen. selkeänä, mutta mä tiesin, että tässä me mentäis vielä todella paljon syvemmälle. Mukaan tulee harjoituksia, audio, video, kirjallista settiä, ja siis ylipäätään verkkokurssin tekeminen oli jotain, mitä mä en ollut koskaan tehnyt, ja siihen liittyi tosi paljon teknisiä kysymyksiä, alustakysymyksiä, investointikysymyksiä, siis todella todella paljon haltuun otettavaa. Mutta Hanna kannusti mua tekemään sen aloittamaan, ja mä päätin alkaa rakentaa valmennusta ja keskittyä siihen. Ja maaliskuussa mä sitten tein tämmösen soft loungin Heal Your Hormones-valmennukselle, ja mukaan lähti 80 naista. Mä oon edelleen niin, niin, niin kiitollinen jokaiselle naiselle, joka uskalsi rohkeasti hypätä tähän matkaan, eli jos sä olit yksi näistä naisista, Tai jos sä oot myöhemmin lähtenyt mukaan Heal Your Hormonesiin, niin mä oon niin niin kiitollinen, koska siitä alkoi ihan mieletön matka. Mutta sit samalla tolloin maaliskuussa alkoi Ninan ja mun yhteistyö, koska heti kun mä olin tehnyt tän loungin ja me aloitettiin HYH, niin mä tiesin, että mä en enää pystyis handlaamaan kaikkia yksin. Ja mä saankin tänään vieraaksi Ninan, eli mun ensimmäisen tiimiläisen. Nina auttaa mua oikeestaan ihan kaikessa. Vähän niinku behind the scenes, syksyn HH-laiset tunteekin jo Ninan. Mutta mä haluun, että ihan kaikki teistä pääsee tutustumaan Ninaan vähän paremmin. Ja me tullaan puhumaan myös Kaamoksen selättämisestä, meidän omista semmosista hyvinvoinnin työkaluista tässä kohtaa, kun eletään pimeetä marraskuuta. Ja Nina avaa myös elämäänsä Sveitsin alpeilla. Hänellä on jotenkin tosi tosi ihana oman näköinen elämä, mitä hän elää hänen miehensä kanssaan siellä Sveitsin alpeilla. Ja sitten me puhutaan myös vähän siitä, että miten ihan jokaisella meistä löytyy viilottavaa sen oman hormoniterveyden kanssa ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla. Joten tervetuloa mukaan meidän keskusteluun. Tiedossa on semmoinen hyvän mielen rentokeskustelu, mistä sä varmasti saat muutamia vinkkejä sun arkeen. Tässä bodissa me syvennetään kokonaisvaltaisen terveyden teemoihin, erityisesti naisen hormoniterveyteen. Sä kuuntelet Applable Bodia, mun nimi on Sonja Hannus. Mulla ei ollut vuosiin kiertoa hormonallisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen ja mulle puhkes vaikea akne. Pelkäsin, että en voisi ikinä tulla raskaaksi ja toteuttaa hartainta unelmaani omasta perheestä ja olla kokonaisvaltaisesti terve. Kun lopulta sain menkat takaisin, ne oli epäsäännölliset, välillä tosi lyhyt kiertö, välillä tosi pitkä, ja kärsin BMS-oireista, kuten pahasta reaktiivisuudesta, ahdistuksesta ja vatsakivoista. Lopulta turhauduin, ettei länsimainen lääketiede pystynyt auttamaan ja syvennyin kokonaisvaltaisten hoitomuotojen maailmaan. Löysin itämaisen viisauden ja opin kuuntelemaan kehoni, mieleni ja sieluni yksilöllisiä tarpeita. Sain lopulta säännöllisen ja täysin oireettoman 28 päivän kierron, löysin elämäni rakkauden ja vihdoin terveen parisuhteen nopeasti hormonieni tasoittumisen jälkeen ja tulin helposti raskaaksi. Haluan auttaa jokaista, joka haluaa terveen kehon, mielen ja sielun ja elää oman näköistä elämää. Ihanaa kun sä oot täällä. Tervetuloa Uplevel-podcastiin, Nina! Ihana saada sut tälle näkyvälle puolelle tätä meidän liiketoimintaa. Sä oot ollut tähän asti aika lailla taustajoukoissa, vaikka noi HYH-laiset jo tunteekissut, mutta mä just laskiskelin, että mehän ollaan tehty jo kahdeksan kuukauden ajan oikeastaan tosi tiivistä yhteistyötä, ja sä oot ollut ihan korvaamaton osa Uplevelin liiketoimintaa tässä reilun viimeisen puolen vuoden aikana. Ihana päästä keskustelemaan. Tervetuloa.

Kiitos. Ihana olla mukana. Tämä on kyllä ollut ihanat kahdeksan kuukautta teidän kanssa yhteistyötä.

Joo, samat sanat. Musta tuntuu, että me ollaan pystytty palvelemaan ihan eri tasolla asiakkaita ja jotenkin luomaan jo aika lyhyessä ajassa paljon sellaisia systeemejä ja prosesseja. Jotenkin tuntuu, että homma toimii ja sitten sä oot myös ollut niin nopea omaksumaan ja hyppäämään näihin muun kaikkiin käänteisiin mukaan, niin jotenkin tuntuu, että ollaan nopealla vauhdilla menty eteenpäin, kun ollaan tehty yhdessä. Puhutaan tänään siitäkin lisää. Mutta ihan alkuun ajattelin, että kerro vähän, että kuka sä oot, missä sä asut nykyään, vähän sun taustoja ja jotain sun arjesta siellä, missä sä nykyään asut.

Joo, tosiaan siis Niia. Mä oon 32-vuotias. Hyvä pitää oikein laskea, et miten vanha oon. Ja graafinen suunnittelija. Mulla on vähän sain mielenkiintoinen tausta, et mulla on myös tausta oikeustieteellisestä, mutta se totesin aika nopeasti, et se ei ollut moni juttu ja muuten sitten Barcelonaan opiskelemaan, no just graafista suunnittelua. Ja sieltä sitten monen mutkan kautta päädyin nykyisin Sveitsiin, missä asutaan mun miehen kaa tällä hetkellä. Ja tosiaan teen yrittäjänä jo nyt paljon Sandian kanssa töitä, jota on ollut ihan super olla mukana tässä uplevel-tiimissä.

Joo, ja missä päin Sveitsiä sä asutkaan? Kerro vähän teidän Sveitsiä-elämästä, se kuulostaa ja näyttää niin ihan alta. Aina ihailen sun storeja ja vilauksia sieltä.

Joo, me ollaan siis, tää on tämmönen pieni, pieni pieni laskettelukylä täällä Alppien keskellä. Tää on niinku Genevejärven siellä toisessa päädyssä. Ja tosiaan siis rakastan ulkoilua, niin tää tarjoaa ihan mahtavat puitteet siihen, että on niinku vuoret ympärillä ja näkee tosi pitkälle näkyy kauniita näköaloja ja just on ihan mahtavat ulkoilumahdollisuudet, niin tää on ihana. Ja sit muutenkin, kun tää on tämmönen pieni kyläidylli, niin tuntuu myös, että tässä on kaikki tosi lähellä, että pääsee hyvin myös ruokakauppaan ja harrastamaan. Ja on myös esimerkiksi lousanne. suunnilleen tunnin päässä, että ei ole kuitenkaan mitenkään kauhean kaukana mistään.

Kuulostaa ja just näyttää niin ihanalle. Rakastan myös Alpeja, niin olen vähän katelija ja odotan myös, että pääsen tekemään jonkun korporatiivisen vatkan sinne sun luo. Sitä mä oon halunnut kysyä sulta, mikä mulla on ollut mielessä, mut mä en oo koskaan muistanut vielä kysyä sulta, niin kysytään nyt tässä, että miten sä koet sen, kun tosiaan te asutte siellä sun miehen kaa, mutta onks siel millaset sosiaaliset ympyrät sulla, ootsä tehnyt siellä ystäviä, minkä verran siellä yleisesti asuu porukkaa, vai käyks sulla sit vieraita Suomesta, vai miten sä koet sen sosiaalisen elämän, vai nautittekste vaan niin paljon siitä, niinku tavallaan. omasta ajasta, keskiläisestä ajasta, ettei niin kaipaa sitä, vai mitä sä ajattelet tosta sosiaalisesta elämästä siellä?

Joo, no siis ensinnäkin mun mielestä täällä on ihana se, että just kun tää on tämmönen pieni kyläidylli, niin esimerkkinä se, että kun menee kävelemään, sanaat ihmisiä, niin kaikki tervehtii toisiinsa, vaikka sä et niinku tunne tai tiedä heitä mitenkään, niin mun mielestä se jo luo aika paljon sellaista ihanaa sosiaalista ympäristöä ja tavallaan tuntuu, että siinä pääsee myös oikeasti kohtaamaan ihmisiä ja joskus ihmiset jää juttelemaan. Mä koen, että se on tosi avointa sen suhteen. Muuten tosiaan, niin kyllähän mä koen, että varmasti monet, jotka asuu ulkomailla, niin voi samaistua siihen, että helposti voi olla sitten vähän semmoinen, että ei ole ehkä niin sosiaalinen, vaikka mitä olisi Suomessa, ja ystävät, minunkin suurin osa ystävistä asuu muualla kuin täällä. Totta kai täällä on myös tuttuja, ja se on mukavaa, minun miehen perhettä asuu tässä samassa kylässä, niin sitten myös heitä nähdään aina.

Okei, no mutta hyvä kuulla, että se jotenkin, tai siinä on sellainen sopiva tasapaino, voin silleen vähän samaistua, kun asuu täällä Landella nykyään, niin ei ihan yhtä lailla tai tavallaan, että se kynnys ei ole ihan niin matala nähdä ystäviä. No joo, no palataan ehkä tuohon Sveitsiin vielä vähän myöhemmin, mua etenkin kiehtoo niin paljon tai tämmönen arki alpeilla. Mutta sokelletaan tähän meidän väliseen yhteistyöhön. Miten sä aikanaan löysit, tai miten niinku, kerro se sun näkökulmaa, että mistä tää meidän yhteistyö sai alkunsa?

Siis mä muistan, mä oon siis kans ite asunut kirkkonummalla pitkään, niin mä luulen vahvasti, että se on jotenkin, tai mun algoritmi on löytenyt sun sisällöt sitä kautta. Ja mä muistan silloin, tää on ehkä oisko puolitoista vuotta sitten, suunnilleen luulisin, niin Justun sisällöt tuli Instassa mulla vastaan. Ja mä muistan, että aamu oli silleen, että okei, hei, ihan tosi mielenkiintoista. Ja just niinku naisen hormoniterveys oli aiheena semmonen, että mä en siitä hirveästi tiennyt. Hyvinvointi on yleisesti semmonen, mikä kiinnostaa mua, mutta just toi hormonin näkökulma oli tosi uus. Ja sit muistutan vaan, hei, twitset on tosi mielenkiintoista, ja mä otin sun tinin silloin seurantaan. Ja kyllä myös ehkä sitten resonoin vähän se, että just kun mä kans katoin, että aah, tää on Kirkkonammella ja jotenkin kans se on kuitenkin aika pieni paikka ja itsekin siellä pitkään asunut oikeastaan koko lapsuuden, niin mä oot, oi, onpas hauska sattuma.

Joo, okei, no hauska kuulla. Mä muistan, että oisko noin vuosi sitten, mä olin tehnyt podcastia ehkä jonkun vajaa vuoden ja mä vaan niinku tiedotin, että siihen kuuluu, siis podcastin tuottaminenhan on itsessään jo tosi aikaa vievää, ja sitten kun se on itselle vaan yksi osa tätä työtä, että hän kuuluu niin paljon, niin tiedustin hyvin varhaisessa vaiheessa, että tähän mä kaipaisin apua, tietysti moneen muunkin asiaan, mutta erityisesti tähän podcastin editointiin, ja sit mä kyselin storeissa, että hei, onko jollain suositella tähän jotain yhteistyökumppania, ja mun mielestä se laitoi silloin viestiä. Ja sit mä muistan, että siitä muutaman kuukauden päästä, kun mä olin lanseerannut tuon ensimmäisen kerran Helio Hormonsin, ja se oli menestyksekäs lanseeraus, ja silloin mä olin silleen, että okei, nyt mulla on niitä taloudellisia resursseja investoida siihen podcastin editoijaan, ja siis musta tuntuu, että se oli tosi semmonen synkronisointu, koska mä en ollut vielä laittanut sulle viestiä, vaan mun mielestä sä laitoit ehkä mulle viestiä, että hei, mikä tilanne, ja sitten mä olin vaan heti, että okei, täydellistä, nyt aloitetaan tämä, ja oli just mahtavaa, että sä osasit sen homman, ja saatiin tosi nopeasti se podcastin editointi käyntiin, se oli tosi just helpottavaa mulle, koska etenkin siinä vaiheessa, kun se HYH alkoi, niin mulla oli todella tiivis kevät sen HYHn rakentamisen parissa, niin se oli ihan korvaamatonta, että sain ulkoistettua podcastin editoinnin sulle, mutta sit hän hyvin nopeesti just tajusin, että okei, tässä on todella paljon muitakin juttuja, mitä voisi yhdessä tehdä, ja sit hän se sun rooli alkoi samantien laajenemaan paljon, ja oli just niin mahtavaa huomata, että ensinnäkin jotenkin, jos sä olit tehnyt markkinoinnin parissa siis pitkään, niin sä someen liittyen ja oikeastaan kaikkeen liittyen, mitä mä toin tai ehdotin sulle, niin sä olit ihan messissä ja jotenkin toit alusta alkaen semmoista rytmiä ja organisoitumista ja semmoista suunnitelmallisuutta tähän mun tekemiseen, joka oli ollut siihen asti vähän semmoista kaattisempaa tai spontaanimpaa, niin joo, jotenkin se kevät oli mun mielestä ihan huikeeta. Tuntui, että sitten kun alettiin tekemään yhdessä, niin siitä tuli semmoista paljon ehkä just suunnitelmallisempaa ja jotenkin mun mielestä me ollaan hyvin täydennetty toisiaan meijaan ja musta on ainakin ollut jotenkin niin huikeeta, että kerran viikossa meillä on se viikko, palaveri ja se jotenkin tuo semmoista hyvää struktuuria tähän tekemiseen, mutta tosiaan et se sun rooli lähti heti laajenee aika paljon siitä pelkästään siitä podcastin editoinnista.

Joo, just näin ja siis palataan ihan vähän taaksepäin just tohon tota niin kuin sanoit, että tosiaan mä laitoin alunperin sulle viestiä, mä olin paljon editoinut ennen podcasteja ja kuunnellut sun podcastia, ja vitsi kun sä laitoit sen tavallaan kyselyn, mä oon silleen, että ah, että tää ois ihan super, että tää on vähän niinku itelle kaks kärpästä samalla iskulla, kun kuitenkin kiinnostaa tosi paljon just noi aiheet, ja sit kun pääsis editoimaan, niin Tavallaan saa sitä kautta myös opittua itse tosi paljon eri aiheista, ja mä muistan just sitten silloin, en mä tiennyt tietenkään, mikä sun tilanne oli silloin, kun sulla oli se lanseeraus tai se pilottiryhmä just siinä käsillä, ja muistan, mun vaan tuli jotenkin semmoinen tunne, että okei, pitäisikö kysyä sen perään. Ja sit mä oon, no, et ihan sama, et en mä mitään menetä, jos mä kysyn. Mut toi sit taas ehkä vähän semmonen suomalainen, et no onks mä nyt liian tyrkittävä tai jotain. Mut joo. Mä muistan, et mä oon ihan sama, et mä vaan laitan viestiä. Joo, siitä se tosiaan lähti tosi mukavasti ja nopeesti liikkeelle.

Siis toi on niin hyvä semmonen testamentti sille, että kannattaa aina vaan heittää niitä verkkoja vesille, ja jos on vähänkin sellainen fiilis jostain, niin niinku mitään ei häviä sillä, että kokeilee, koska jos miettii, että kuinka paljon, niinku miten tiiviisti me ollaan tehty viimeiset vähäkset kuukautta, ja jotenkin silleen mä koen, että on ollut molemmille osapuolelle niin hyvä juttu, niin miten pienestä se voi olla kiinni, ja silleen, että joo, onneksi sä olit, siis mähän olisin varmaan laittanut sulle tyliä seuraavalla viikolla viestiin, mutta jotenkin, että se voi olla niin pienestä kiinni, niin kannattaa aina mennä niiden. vien perään mitä haluaa.

Just näin.

No kerro sun näkökulmasta, musta tuntuu et semmonen behind the scenes, niinku aina kiinnostaa ihmisiä, ainakin mua itseäni kiinnostaa tosi paljon, et mitä muut oikeestaan tekeekään työkseen, niinku mitä kaikkea sun työnkuvaan kuuluu, ehkä eteenkin yrittäjinä? niin avaa vähän, mitä kaikkea sä oot tehnyt, mitä sä oot ehkä oppinut tässä viime kuukausina, ja kerro siitä sun työnkuvasta, miten sä oot kehittynyt, mitä kaikkia projekteja sä oot tehnyt mun kanssa, mahdollisesti myös muuten.

Joo, no tosiaan, niin kuin kävi jo selväksi, niin alkoi siitä podcastin editoinnista, ja se on oikeastaan siitä keväästä asti ollut mun pöydälleen semmonen asia, mikä toistuu säännöllisesti joka viikko käytännössä. Ja muuten niin, hyvä, että rupesin itsekin miettimään, että mitä kaikkea tässä on tehty ja mitä tekee, niin siis tää kenttähän on tosi laaja, mikä on mun mielestä ihanaa, että pääsee oikeasti tosi tosi monipuolisesti tekemään erilaisia asioita sosiaalisesta mediasta. kaikesta suunnittelusta. Sitten on meillä yhdessä jo kaksi lanserausta takana. Sehän on aina iso puristus ja siihen liittyy tosi paljon eri asioita. Että just tavalla, että jos katsoo vaan sieltä somen kautta, niin sehän näyttää siltä, että aina siellä tulee yleensä ehkä yksi postaus päivässä, mutta sitten just siellä taustalla on niin paljon sitä suunnittelua, valmistelua, sähköposteja, erilaisia sähköpostisarjoja, kampanjoita. Maksettua mainontaa, sen suunnittelua ja sitten totta kai on noita meneillään olevia tai se meneillään oleva HYH-kurssi, siihen liittyviä asioita. Paljon ollaan saanut myös palautetta, datan läpikäymistä, analysointia. Tuntuu, että aina on erilaisia projekteja työn alla, mikä on ihan tosi kiva. Mä tykkään tosi monipuolisesta tekemisestä, niin sitä on kyllä tässä päässyt paljon tekemään.

Joo, se on kyllä niin hauska, miten tuntuu, että jotenkin joka viikko sitä keksii jotain uutta tai just kun on niinku, no mullakin on vielä firman ensimmäinen vuosi meneillään, että pari viikon päästä tulee vuosi täyteen, mutta jotenkin, että kaikki on vielä aika uutta tai jotenkin, että no olin tosiaan tehnyt podcastia aikaisemmin ja e-kirjoja kirjoittanut ja sit markkinoinut eli myynyt, mutta tota, mutta jotenkin, että tässä tämän vuoden aikana tai just siitä maaliskuusta lähtien on niin paljon laitettu erilaisia prosesseja ja systeemeitä ja no just sä oot tuonut hyvin sitä sellaista suunnitelmallisuutta ja tuntuu, että koko ajan, kun saa tavallaan yhden asian haltuun, niin sit tulee jotain uutta mieleen, että hei tätä voisi kehittää ja näin. Oot ehkä huomannut ja säkin oot tuonut niinku ihanasti kehitysideoita, mut musta tuntuu, että joka viikon välissä, kun meillä on niinku aina ollut keskiviikkosin tai nykyään tiistaisin palaveri, niin mulla on jotenkin aina jotain uutta mieleen, sitä haluaa lähteä. musta on ihanaa, et sä oot aina ihan messissä ja jotenkin myös niin hienosti ottanut niitä skillssejä haltuun, koska täs hän on pitäny tosi paljon niinku teknisiä asioita ottaa haltuun ja on niinku muutamia eri softia mitä me käytetään, vaikka mä koen et noi kaikki toimii tosi hyvin, mut et se tai siis jotenkin et on löytyny niinku tosi semmotet toimivat työkalut ja softat, mutta kyllähän se kun sä ensimmäisen kerran teet asioita ja laitat jotain prosesseja ja systeemeitä, niin kyllähän se vaatii aika paljon, mutta joo, se on ollut mielestäni ihanaa, että sä oot jotenkin ihan yhtä messissä ja hyvin oottenut kans haltuun näitä kaikkia työkaluja.

Joo, ja tämä on kyllä siis, muistan juuri tässä ehkä varasta se, että on aina sitä kehitettävä ja aina löytyy asioita, mitä voi tehdä, koska sitten tuntuu, että itse myös pysyy, pysyy hyvin ajan hermalla ja on semmoinen persona, että tykkää kehittää ja viedä asioita eteenpäin, niin se on kyllä ihan mahtavaa tässä.

Joo, kyllä, samaa mieltä. Ja tosiaan nythän me ollaan erityisesti tänä syksynä, tai sä oot tullut vahvasti mukaan tuohon HYH-yhteisöön. Mä sanoisin, että sä oot ihan semmonen community manager meillä tällä hetkellä. Kerro vähän siitä, mitä kaikkea siihen kuuluu.

Joo, tosiaan siis tällä hetkellä meillä on tosi ihana aktiivinen HYH-yhteisö WhatsAppissa. ja sinne kirjoitan aina vähintään kaksi kertaa viikossa tavallaan sellaisen viikkoviestin, aina maanantaisin menee viesti, missä kerrotaan tavallaan tulevasta viikosta, kysellään vähän, että minkälaisia fiiliksiä kurssilaisilla on, mitä havaintoja on tehnyt, ja sitten menee toinen viesti aina torstaisin. Siellä on kyse, miten viikko on mennyt, minkälaisia oppeja olet ottanut tältä viikolta mukaan. Se on ihan mahtavaa lukea ihmisten vastauksia, tarinoita ja oivalluksia. Se yhteisö on ihan mahtavaa, miten avoimesti ihmiset kysyvät vinkkejä, neuvoja. Kaikki ovat tosi auttavia ja haluavat, että muut onnistuvat. Se on ollut ihan mahtavaa yhteisöstä. Onko sitten pari viikkoa sitten joo, pidettiin meidän ensimmäinen, tavallaan saan vapaa-amuutonen livehetki, mikä oli siis semmoinen, että kaikki sai halukkaat osallistua ja pitää kamerat, mikrofonit päällä ja sit keskusteltiin sit siinä. Meillä oli vahvasti rointaa liittyvää ja ruokaa liittyvä keskustelu ja se oli kans ihan mahtava. hetki, kun pääsee niin konkreettisesti just juttelemaan noiden kurssilaisten kanssa ja kuulemaan heidän tarinoistaan ja taustoistaan ja tavallaan jo se, että miten lyhyessä ajassa siellä oli ihmiset saanut selkeitä muutoksia, niin se on ihan... Itsekin siis mä menisin oikeasti herkistyä siellä sen aikana, että se on ihan mahtavaa toi yhteisö tuollaista. On tosi ihana olla myös pitämässä yllä ja aktiivisesti sitten seuraamassa, että minkälaista keskustelua siellä on.

Joo, ihan samaa mieltä. Se on kyllä jotenkin niin semmoinen ihana, että me ei olla tässä vain kahdestaan, vaan meillä on niin laaja yhteisö. Tietysti myös siis somesta ja podcastista tulee paljon palautetta, mutta jotenkin tämä HYH-yhteisö on ollut kyllä ihan superihana, kun jotenkin, että jatkuvasti on sitä. keskustelua ja tulee viestiä niistä tuloksista ja transformaatioista, mitä on jo tullut, niin vitsi se on kyllä niin motivoivaa. Ja oli ihan mahtavaa just, että sä rohkeasti tai reippaasti hyppäsit kanssa tähän kahvihetken vetäjän rooliin, että mä tosiaan pidän kahden viikon välein noita Q&A-sessioita, niin se oli tosi mageetta, että nyt myös sä tulit vähän niin kuin hostaamaan noita vapaamuotoisempia osuuksia. No hei, kun sä puhuit siitä, että oli tavallaan semmoinen vähän niin kuin dream come true, jos alkaa editoimaan podcast-jaksoja, mikä on semmoisesta aiheesta, mikä itseä kiinnostaa ja et voi oppia siinä samalla, niin nyt kun sä oot ollut tosiaan supermessissä, niin kuin kaikessa muussakin kuin podcastissa ja just niin kuin HHO-sisällöissä ja muuta, niin oot sä ite inspiroitunut tekemään jotain pieniä muutoksia tai isoja muutoksia näistä asioista, mitä mitä me käsitellään päivittäin, eli hormoneiden tervehdyttämisestä. Joo, onko sulla ollut jotain omaa prosessia tässä matkan varrella?

Joo, siis ihan ehdottomasti. Mulla ehkä, niin kuin mä sanoinkin alussa, että se oli aihe, josta mä en hirveästi tiennyt aikaisemmin. Ja ehkä just sitä kautta, mitä se alun perin tuli mulle tutuksi, oli jotenkin kodin kemikaalikuorma. Ja se oli jotenkin yhtäkkiä huomas, että ei vitsi, että tässä on niin paljon kaikkea ympärillä, mitä voisi ehkä tehdä parempi valintoja arjessa. Ja se oli sitten semmoinen, mitä kautta sitten tavallaan, että siinähän paljon puhutaan, niin just, että okei, että se voi vaikuttaa hormoneihin. Ja sitä kautta sitten tota, just kun löysin Sonian sisälle, että mä oon aivan vitsi, että tässä on niin paljon kaikkea muuta, mitä voi tehdä ja mikä niinku vaikuttaa siihen omaan hormonitoimintaan. Ja mullakin oli tavallaan semmoinen ajatus aikaisemmin, että mä oon aina ajatellut, että no mulla on aika semmoinen ihan semisäännöllinen kierto, ihan semioireeton, siinä mielessä, että siis pärjää vaikka ilman kipulaakkeita. Mä tiedän useita ihmisiä, jotka on ollut aikaisemmin silleen, että ei ne pärjää ollenkaan. Esimerkiksi PMS-oireiden kanssa. Sitä oon jotenkin vaan ajatellut, että no joo, kaikki on silleen ihan, tiedätkö, ok. Että ei kai tässä mitään, mutta no varsinkin viime keväänä rupesin sitten implementoimaan ja mä ajattelin, että no mä teen tällaisia pieniä muutoksia. Esimerkkinä vaihdoin kaikki maitotuotteet rasvattomista, mitä käytti periaatteessa pelkästään, täysirasvasiin versioihin. Se oli tosi konkreettinen muutos, minkä teki. Esimerkiksi, jos kiinnitti enemmän huomioon hermoston säätelyyn, siihen rauhoittumiseen, varsinkin illalla, niin ne olivat ehkä pienet. Ajattelin, että nämä ovat tosi helppoja asioita kokeilla ja ei siinä mitään menetä. mutta sitten huomasin, että miten pienillä asioilla voi olla niin suuri vaikutus. Esimerkiksi sen suhteen, että täysin säännöllinen kierto nykyisin ja kaikki, mitä aikaisemmin ajattelin, että ei nämä nyt ole niin pahoja oireita, niin kaikki tavallaan suvannut pois. Sen myötä se on jotenkin ihan uskomatonta myös omalla kohdalla se matka, minkä on jo tehnyt, ja jotenkin se ajatusmaailma myös, miten se on muuttunut. Aikaisemmin ajattelin, että tämä on normaalia, mutta eihän se välttämättä ole normaalia, vaikka se on tosi yleistä. Pikkuhiljaa vieläkin implementoin uusia asioita. Ei niiden muutosten tarvitse olla mitään tosi radikaaleja, vaan esimerkiksi maitotuotteet. En hirveästi kuluta, mutta esimerkiksi kahvista juon aina maitoa. Se on niin pieni muutos, vaan vaihtaa se tuote, minkä ostat. ja sitten huomaat, että tämä oikeasti tukeekin hormoniterveyttä.

Niinpä, se on just se pitkäjänteisyys. Pienet muutokset pitkäjänteisesti, niin se on se, mikä tuo niitä tuloksia. Mut vitsit on jo jotenkin niin siistiä, että kun just meillähän on tosi paljon, ketkä tulee hiilijohormonsiin, niin heillä on jotain vähän tavallaan vakavampaa kuin mitä sä kuvailit sun oireita, mutta just toi, että tavallaan jokaisella meillä löytyy työstettävää, että vaikka kokisi, että ei ole mitään niin merkittävää sen kierron kanssa, mutta miten sä oot huomannut, että sä oot pystynyt jopa ne, tai siis ne hienovaraisemmatkin oireet sulattamaan kokonaan pois, niin sehän on ihan sairaan siistiä, ja mä oon niin samaa mieltä siinä, että se matka ei tavallaan koskaan lopu, tai jotenkin, että meillä kaikilla löytyy jotain pientä työstettävää, ja mun mielestä on ollut Ihana omalla matkalla huomata, että ensin pystyin saamaan ne kuukautiset takaisin, kun ne olivat monta vuotta pois, mutta se matka ei loppunut siihen, vaan sitten mulla oli erilaisia PMS-oireita, ja kun vaan jatkoi pitkäjänteisesti sen metodin implementointia, niin lopulta on voinut saada täysin oireettoman, täysin säännöllisen hedelmällisen kierron. Se, mitä sä sanoit, että se, että joku asia on yleistä, ei tarkoita, että se on normaalia tai että meidän tarvitsisi jäädä siihen tilaan, vaan aina voi vielä pyrkiä siihen, että on täysin terve.

Just näin. Mun mielestä siis toinen, mitä kanssani itse oppinut nyt tosi paljon, on myös tavallaan kiertotietoisempi eläminen ja sen jotenkin huomioiminen, että on niin pitkään ehkä ollut semmosessa tietynlaisessa myös aikaisemmin suorituskierteessä, että ei ole osannut ajatella, että okei, että mun keho on nyt vähän väsyneempi, koska mä oon tietyssä vaiheessa mun kierrossa, ja nykyisin taas sitä sit oppii myös lukemaan kehoa tosi paljon paremmin, ja sit myös antamaan tavallaan keholle sitä lepoa esimerkiksi siinä vaiheessa, kun se sitä enemmän kaipaa. Ja toinen, mikä on mun mielestä tosi mielenkiintoinen kans, mä huomasin ite, et nyt kun on jo niinku syksy pitkällä, ja rupee illat pimeenemään, niin huomaa, et tulee semmonen enemmän semmoinen tunne, että kaipaa. Esimerkiksi just iltoisina mä en sanonut, että kaipaa enemmän niinku just lepoa ja semmoista mukavuutta ehkä tietyllä tavalla. Verrattuna taas sit niinku jos ois vaikka kesä, niin sit myös se, että niinku kunnioittaa kehon niinku viestejä ja signaaleja ja elää siinä niinku rytmissä mukana.

Joo, ehdottomasti. Mä just ajattelin, että on hyvä olla tietoinen sekä siitä omasta syklistä, mutta sitten just myös vuoden ajasta ja sit erityisesti kun ne Tai tavallaan, että huomioi ne molemmat. Usein vaikka kesällä, vaikka meillä on kuukautiset tai tietyissä kierrovaiheissa, niin ne ei välttämättä tunnu niin suuriltane. Tavallaan just se tarve vaikka levolle, mutta sitten vuoden aika jo itsessään kutsuu meitä enemmän hidastamaan, pysähtymään. Ihan samaa mieltä, että mun mielestä nyt kun mennään tai kun sä kuuntelet tätä, niin on marraskuu ja sehän on ihanaa aikaa antaa itelle semmoista lepoa enemmän pysähtymistä, hidastamista, sisäänpäin kääntymistä ja reflektointia ja just sen oman kehon vahvempaa kuuntelua. Ja hidastamisesta puheen ollen, niin puhutaan hetki palautumisesta, koska me ollaan aina välillä tästä keskenään juteltu, ja tota, jos oot kuunnellut aikaisempia jaksia, niin tiedät, että mulle palautuminen on ollut tän syksyn semmonen vahva teema, niin kerro Nina sun vinkkejä siihen, että miten pitää huolta omasta energiastaan, etenkin tänä pimeänä vuoden aikana, ja kun tekee mahdollisesti paljon töitä tai elämässä on paljon eri asioita, niin joo, miten sä pidät huolta sun energiasta ja palautumisesta?

Joo, tää on kans siis mulle tota rakas teema. Ihan ensimmäisen mä haluun sanoa siis sen, että mun mielestä riittävä unen saanti, jos se on vaan mahdollista, niin on ihan tosi tosi tärkeetä. Mä esimerkiksi ite nytten, just kun tulee illalla pimeempi aikaisemmin, niin mä tykkään mennä nukkumaan. jo ihan teellisesti sillä, että nukohan kymmenen mennessä. Ja se on ihana tavallaan juuri aamulla, kun saa tarpeeksi unta, niin monta kertaa herään ilman herätyskelloa suunnilleen seitsemän aikoihin, aika tosi säännöllisesti. Ja keho on silleen, että nyt on saanut tarpeeksi unta, tarpeeksi lepoa aamulla toinen, niin yritän aina heti mennä parvekkeelle oikeastaan aika nopeasti heräämisen jälkeen. Ja just, että saa vähän sitä aamuvaloa silmille. Siinä on mielestäni hyvä myös herätellä vähän kroppaa, ehkä kevyesti rovistella ja vähän tuoda sitä liikettä siihen. Itse asiassa just pari päivää sitten meillä oli ihana auringonpaiste heti aamusta. Mä menin siis tekemään ihan lyhyen kävelyn. Ja se on jotenkin ihan uskomatonta, että miten paljon semmoinen piristää. Mä tiedän, että aamulla se voi olla vähän silleen, että ah, no et en mä nyt halua lähteä tuonne ulos. Mutta siis siitä vaan tulee niin hyvä fiilis, kun saa sitä raidasta ilmaa just aamulla heti liikutettua sitä omaa kehoa. Sitten toinen, mikä mun mielestä on semmoinen kanssa, minkä nyt oon itse huomannut vahvasti. Mäkin teen siis kototöitä. niin se, että on tarpeeksi kirkkaat valot, eli just kun varsinkin iltapäivissä rupeaa jo tulemaan pimeämpi, niin sit kun on niitä tarpeeksi kirkkaat valot, niin sä tavallaan jaksat, sun kroppa ei mene siihen, että hei, et nyt rupeekin tulemaan jo ilta, vaikka kello on oikeesti ehkä niin se on mielestäni tärkeää, varsinkin työpisteellä. On kirkas valo, ja minusta tuntuu, että se auttaa myös pysymään skarppina työpäivän aikana. Ja sitten myös sellainen, mitä itse teen, kun tekee kototöitä, niin päättää aina, että nyt tämä päivä on tässä, sulkee tietokoneen, ja yleensä en avaa tietokonetta enää sen päivän aikana enää ollenkaan. Ja tyypillisesti mä lähden sen jälkeen heti ulos kävelemään. Mä rakastan kävelemistä. Ja se on semmonen myös, mitä mä teen siis joka päivä. Ihan sama, minkälainen ilma oli. Vaikka sataa kaatamalla vettä, niistä mä menen vaikka 10 tai 15 minuutiksi. Vaan ulos kävelemään, niin se on mun mielestä kyllä semmonen, että se on aina hyvä tapa just saada raikasta ilmaa. Ja myös tavallaan päästä sitten työpäivästä irti ja siirtyä sitten sinne vapaa-ajan. puolelle ja se on vaan, kun sen päättää. Esimerkkinä just, että menee joka päivä ihan sama. Minkälainen ilma, niin siitä tulee tosi nopeasti tapa, että sitä ei rupee mieli edes kyseenalaista, että en mä nyt haluis mennä, vaan sitä rupeekin oottamaan. Se on myös semmonen, mitä mä teen ite joka päivä. Sitten ehkä uutena nyt mä oon ottanut, ostin itseasiassa piikkimaton. Tää oli kanssa semmonen, että tässä on Sonja paljon puhuu, niin mä oon, vitsi, että pitää testata. Se on myös semmonen, mitä mä oon ruvennut iltaisin. aina tekemään, että jos katsoo vaikka vielä telkkaria tai mitä tekeekään, niin sitten mä koelen sen pikkimaton päällä. Elää sähkö parikymmentä minuuttia, jalat seinään vasten, niin se on jotenkin semmoinen ihana tapo kehoon ja myös siirtyy, tavallaan se on iltarutiinina, siirtyy siihen iltaan ja sitten yksi, minkä mä oon kanssa nyt ottanut jotenkin, kun on semmoiset ihanat syysillat, niin se, että lukee aina kirjaa ennen nukkumaan menoa, niin se on kanssa hyvä iltarutiini. Joo, siinä oikeastaan.

Joo, ihania juttuja ja voin kyllä hyvin samaistua kaikkeen, paitsi että tota valoasiaa mä en ollut tajunnut ja mä just klikkasin.

Tästä valot päälle tänne mun työpisteeseen, koska.

Täällä tosiaan luonnonvalo alkaa olemaan tälleen kello.

Kolmel tiltapäivällä jo vähän vähemmän.

Niin toi on ihan totta, että sehän on hyvä, että kroppa ei siirry silloin kello viisi siihen melatoniinin tuotantoon, vaan että sitä pystyy viivyttää sillä keinovalaistuksella. Niitä oli hyvä vinkki. Ja ihan sama vielä tuosta kävelystä, että vuodenajasta riippumatta, niin oikeasti se, että lähtee töiden jälkeen ulos, niin se on kyllä ainakin itselle ihan supertärkeetä ja vaikuttaa siihen oloon oikeasti tosi paljon. Ja tietysti täällä nyt koko ajan mennään siihen, että aamut alkaa myöhemmin, mutta silti se, että aamullakin ottaa sitä luonnonvaloa jossain välissä, tai siis mielellään heti aamusta, mutta kun silloin sitä ei kohta enää ole saatavilla, niin mahdollisesti kirkasvalolamppu käyttöön tai sitten viimeistään siinä kohtaa, kun tulee luonnonvaloa, niin oikeasti käy ulkona ja altistaa silmät sille, niin tekee tosi hyvää. Onko sinulla jotain vinkkejä tuohon puhelimen käytön vähentämiseen, koska nimittäin vaikka mulla on sama, että kun laittaa sen läppärin kerran kiinni illalla, tai iltapäivällä siis, niin sitten ei enää, tai että mulla on tosi suuri kynnys enää sitä avata myöhemmin illalla, mutta puhelimen kanssa mulla on ollut viime aikoina vähän taas haasteita, niin onko sulla jotain hyviä vinkkejä? Mä muistan, että sä jaoit ainakin yhden superhyvän vinkin, jota mä en ole vielä toteuttanut, niin voitko sä myös neuvoa, että.

Miten tämä asia tekee? Joo, tosiaan tästä oli puhetta pari viikkoa sitten tuolla HYH-yhteisössä. Ja tämä on siis semmoinen, minkä minä itse implementoin ehkä nyt noin pari kuukautta sitten. Mutta ainakin siis iPhoneilla saa asetuksista laitettua niin, että puhelin menee tai se näyttö menee niinkuin mustavalkoiseksi. Ja minä olen itse pistänyt sen sille, että se on tavallaan sinne luo semmoisen tilan. Minä nimesin sen niinkuin kanssa iltatilaksi. ja sit se menee automaattisesti siihen iltatilaan, milloin se näyttö menee mustavalkoiseksi kuudelta, ja sit se on ainakin seuraavaa aamuun kahdeksaan asti mustavalkainen, ja muistan siis silloin, kun mä tein tän, niin ekaa kertaa, kun se meni mustavalkoiseksi, niin siis jotain tapahtui mun aivoista, ne oli vaan silleen, että okei, mitä ihmettä, että kun nostan sen puhelimen, niin yhtäkkiä kun värithän on aivoille tosi vahva ärsyke, tai tavallaan semmoinen palkitseva, että meidän aivot tykkää kaikesta, mikä on tosi värikästä, ja puhelimet hyödyntävät ja teknologia hyödyntää sitä tosi vahvasti, niin sitten kun nostat sen puhelimen ja se onkin mustavalkoinen, niin sun aivot ei saa sitä palkintosignaalia heti siitä, että sä katot sitä näyttöä. niin se tekee siitä puhelimen seuraamisesta tosi tylsää. Ehdottomasti siis kannattaa kokeilla.

Sori, mä keskeytin, kun mä avasin nää mun asetukset, mut mä en löydä sitä, että missä sen saa oikeesti mustavalvoiseksi. Mä löydän vaan täältä, että night shift.

Joo, siis tää kannattaa ehkä googlettaa, koska mä en ite ulkoa muista tarkalleen. Se menee sieltä asetuksesta, se näytön asetuksesta, onkohan se joku väriasetukset. ja sieltä pystyy jo laittamaan musta valkoiseksi ja se automatisoituu sen. Sitten sä luot sen uuden tilan. Mutta joo, kannattaa googletaa. Mä en ulkoa muista, mutta se on parin klikkauksen ettei se hirveästi paivaa vai.

Joo, koska mä oon aika varmaa, että moni kuulija haluaa tehdä tän, niin mä googlasin, että se on tosiaan settings, accessibility, mut pahoittelut, mulla on englanniksi tää kieli, niin nyt mä en osaa sanoa suomenkielisiä termejä, mut sitten täältä display, eli näyttö, ja sitten color filters, ja sitten täältä gray scale. Joo, ja nyt se on musta valko. Mutta sit vielä kysymys kuuluu, että miten mä saan sen silleen, että tää on vaan iltasin?

Se menee sitten sieltä, kun siinähän pystyy luomaan niitä eri tiloja, missä sun iPhone on, niin sieltä sä pystyt, esimerkiksi just on vaikka älä häiritse oma aika, niin sä pystyt tekemään uuden tilan ja sitten sitä kautta että sitä kautta saat tehtyä sen, että se menee tiettyyn kelloon aikaan, tai sen näytön, että se on harmaa väri.

No niin, mahtavaa. Okei, no mä teen tämän nyt tämän jälkeen, kun me lopetaan. Tähän menee varmasti oikeasti vain minuutti tai kaksi, niin suosittelen myös lämpimästi. No mut onks sul jotain muita semmosia rajoja puhelimen kanssa, tai oot sä hyvä siinä, että sä et käytä liikaa puhelinta iltaisin? Onks sul jotain muita liikkeitä?

Joo, siis mun sään menee vähän silleen tavallaan ehkä kausittain, että... Mä aika tarkasti kyllä seuraan, että mulla on esimerkiksi puhelinpingaa aina, että miten kauan mä oon sitä käyttänyt. Ja se on yllättävää, että jos siihen ei kiinnitä huomiota, niin miten paljon oikeasti oon puhelin kädessä tai miten mä oon kertaan jo siis kattoo puhelintapäivän aikana, niin mun mielestä ehkä niin kuin se, että on ensinnäkin tietoinen siitä, Ja sitten mä saatan monta kertaa siis jättää puhelimen myös eri huoneeseen. Esimerkkinä varsinkin työpäivän jälkeen, niin mä saatan hyvin jättää mun puhelimen esimerkiksi eteiseen ja sit mä oon ite olohuoneessa, että silloin kun se ei oo suoraan siinä, niin ethän se silloin myöskään tartu siihen niin helposti. Monet käyttää puhelinta äänettömässä tilassa nykyisin. Tämä on mielestäni sellainen, että ensinnäkin vaientaa kaikki turhat hälytykset. Esimerkiksi sähköposteja minulle ei tule enää puhelimeen, onkohan juuri kuuden jälkeen, koska en minä tee sillä mitään, että sähköpostit pingaa sinne illalla. Silloin, kun olet vaientanut kaikki turhat asiat, ja sit sä laitat sit puhelimeesta äänet päälle, niin silloin jos esimerkiksi joku soittaa sulle, niin sit hän sä kuulet sen, että aa se puhelin soi. Et ei tuu semmosta, että okei jos tää puhelin ei oo mun vieressä, niin jääks mut jotain, paitsi. Niin se on ehkä myös semmonen, mitä on ite ruvunut implementoimaan ja mun mielestä toimii. Sit hän voi myös laittaa esimerkiksi niitä aikahäljytyksiä, että Esimerkiksi jos selaa Instaan, niin se 15 minuutin jälkeen muistuttaa, että olet 15 minuuttia selannut tätä. Ne ovat sellaisia, jotka helposti auttavat huomioimaan omaa ajankäyttöä myös.

Tosi hyviä vinkkejä. Minulla on, että aamuisin vältän kokonaan, että menen someen aikaisintaan. Sitten kun on aloittanut työpäivää ja on tehnyt ekat hommat ja muuta, niin aamusin itsellä on selkeät rajat, sen kanssa en halua saada heti muiden energioita. Mutta joo, illalla on ollut itsellä viime aikoina vähän haastavampaa, mutta tuossa on tosi hyviä vinkkejä. Nyt en ehdottomasti implementoida mustavalkoisen jutun ja just sitä, että jättää vaan sitä puhelinta eri huoneeseen. Mahdollisesti voisi jotain notifikaatioitakin vähentää, mutta olen kyllä aina Oon ollut äänettämällä. Mun puhelin on ollut äänettämällä varmaan viimeiset kymmenen vuotta. Mua ei kyllä hyvin harvoin saa kiinni, niinku just silloin kun... Tai et jos mulle yrittää soittaa, Dina, hyvin harvoin saa mut puhelimen päähän. Tuleeks sul vielä, Dina, jotain muita vinkkejä mieleen meidän kuulijoille, mitä haluis jakaa? tähän hetkeen?

No siis ei, eipä oikeastaan.

Tai jotain fiilistelyitä viime aikoina?

Niin, siis ehkä vinkkejä suhteen ei. Yksi, mitä mä oon fiilistellyt ite viime aikoina, ja nytten jotenkin huomannut, niin vuodenajat. Mä oon ite siis, rakastan yleensä syksyä, mutta mitä vanhemmaksi tulee niistä enemmän, mä oon kääntynyt sinne kesän puoleen. Mut, melkistä tosis lunta täällä vähän aikaa sitten, ja aikaisempina vuosina mä oisin ehkä ollut silleen, että hyi, yöt, et niinku talvi tulee. Ja nyt mä olin ihan silleen, että ianko ois niinku ollu lapsi, et aa ihanaa lunta. Et se on ehkä mun semmonen, mitä oon jotenkin ite oppinu nyt implementoimaan myös, et yrittää ottaa kaiken irti niistä eri vuodenajoista. Niinku et ku sä näät eri vuodenajoista eri ihania juttuja, niin Kyllä musta tuntuu, että se tuo myös elämään paljon enemmän ennen kuin vaan sitä, että perinteiset odottaa sitä kesää.

Joo, mä oon ihan samaa mieltä ja toivotaan, että saataisiin tänne Suomeenkin pian lunta. Kiitos Nina, oli ihana saada sut ensimmäistä kertaa vieraaksi tänne podiin. Varmasti tuut vielä uudestaan. Mut joo, ei kai muuta kuin ihanaa marraskuun jatkoa ja kuullaan taas. Me nähdään Nina seuraavan kerran tiistaina meidän viikkopaliksessa, mutta yleisesti jos teitä kuulijoita kiinnostaa enemmän semmoinen behind the scenes meining meidän yritystoiminnasta, niin laittakaa viestiä. Me voidaan tosi mielellään nauhoittaa vielä toinen jakso ja pyhittää se kokonaan yrittäjyydelle. Joo, kiitos kun kuuntelit tän jakson ja kuullaan taas ensi viikolla uuden aiheen parissa. Hei, ennen kuin sä lähdet, niin mulla olisi sulle pieni, mutta tärkeä pyyntö. Mulle merkkaisi ihan älyttömän paljon, jos sä käyt arvostelemassa tän podcastin. Se auttaa mua jatkamaan tän tuottamista ja panostamaan siihen ja saamaan myös huippuvieraita. Kiitoksena arvostelusta, mä lähetän sulle mun mikroravintojen hormonitasapainoon oppaan. Sen avulla sä ymmärrät, millaisia mikroravintoaineita sun keho tarvitsee ja mistä lähteistä niitä saa. Arvostele siis tämä podcast Spotifyssa tai Podimossa. Eli Spotifyssa mee Podin sivulle ja klikkaa kolmesta pisteestä ja sieltä Arvostele podcast. Podimossa laita peukku ylös. Nappaa sitten screenshot ja laita se mulle shownotesta löytyvän linkin kautta. Tähän menee noin minuutti ja mä lähetän muutaman minuutin kulueessa sulle sähköpostin, josta sä löydät ton oppaan. Kiitos ihan super paljon. Se, että sä kuuntelet ja vielä arvostelet podcastin merkkaa mulle todella paljon. Kuullaan taas! Tekstit Olli Järvinen Yle.